Lindex Group (Stockmann Group)

Osakkeet
,
1657

Kyllä meidän ennusteilla käytännössä tarvitsee. Lindexin vapaa kassavirta (logistiikkainvestointi poislukien) on meidän 2023-24 ennusteilla reilut 50 MEUR, tavaratalot syö siitä karkeasti puolet (älkää ottako näitä tarkkoina lukuina). Eli millään pienen (tai isonkaan) omistuksen osingoilla sitä ei tilkitä. Ja ainahan on riski että tappiot kasvaa, johon yritys oletettavasti varautuu eikä laske rakennettaan sen varaan että nykyisellä kassavirralla juuri ja juuri yhtiö pysyy pystyssä. Eli se este on jo aiemmin toteamani: Stockmann ilman Lindexiä ei ole tällä hetkellä elinkelpoinen yhtiö.

Kiinteistön myyntihän tehtiin pakon edessä, se oli velkojen vakuutena joten saneerauksessa se velkojen takaisinmaksua varten myytiin. Jos asiat olisi mennyt firman toivomalla tavalla/ilman koronaa, Lindex olisi myyty 2020 (oletettavasti nykyistä arvoa heikompaan hintaan) ja Stocka olisi nyt kiinteistö&tavarataloyhtiö joka vahvan kassan (osa Lindexin myyntirahoista) ja kiinteistöjen arvon/kassavirran turvin yrittäisi kääntää tavaratalotoimintaa. Se olisikin ollut paljon loogisempi kokonaisuus kuin nykyinen.

12 tykkäystä
1658

Ei sulle kukaan kerro konkreettisia suunnitelmia mutta saattaa kertoa mikä valmius hallituksella ja omistajilla on tehdä myös niitä ns. isoja päätöksiä jotta piilevä arvo saadaan esiin.

1 tykkäys
1659

Osaako joku sanoa onko kiinteistöjen myynti keventänyt kulurakennetta ollenkaan? Luulisi että tavaratalojen lämmittelyyn, korjailuun ym. palaa rahaa ja sitoutuu työtä aika paljon. Onko organisaatiota pystytty leanaaamaan yhtään vai onko Stockalla edelleen ylläpitovastuu näistä taloista?

2 tykkäystä
1660

Toki ihan eri mittaluokassa, mutta Saksassahan Porsche SE/Volkswagen listasi kuukausi sitten Porschen pörssiin, olikohan free float 10% osakekannasta, loput säilyi Porsche SE:llä ja Volkswagenilla. Jos antaa Lindexille ~600m markkinaarvon, ja siitä vaikka 35% olisi free floatia, olisi likviditeetti varmaan edelleen siedettävä.

4 tykkäystä
1661

@Rauli_Juva paljonko retail divisioonan rolling12 adj kassavirta on negatiivinen? 20-30meur negatiivista kassavirtaa retaililta kuulostaa kyllä aika karhuiselta ottaen huomioon viimeaikojen track recordin. Kai niistä 800meur veloistakin tuli vuodessa jotain kuluja ja toisaalta kiinteistöjen alivuokralaisilta saadaan todennäköisesti vuokratuloja takaisin?

4 tykkäystä
1662

Tavaratalojen alasajo oli yksi esimerkki miten arvo voidaan saada purkautumaan, mutta ei nähdäkseni missään nimessä ainoa.

Minun mielestäni on aika selvää että nimenomaan yksittäisiä paljon heikompia tavarataloja löytyy - tietysti tässä tapauksessa meidän molempien näkemys on puhdasta “mutuilua”, kun Stockmann ei tällä tasolla numeroita avaa, mutta jos vierailee eri tavarataloissa tai kuuntelee ihmisiä jotka näissä paljon käy, niin vaikutelma ainakin tulee että eroja on paljon asiakasmäärissä. Ja tuskinpa tuo on sattumaa että muutostyöt alkavat Itiksen tavaratalosta, joka on juuri näiden “hiljaisten signaalien” mukaan ollut surkea (suhteessa vaikka keskustan tavarataloon) jo pidempään.

En minä näe tässä ainakaan selkeää ajatusvirhettä. En ymmärrä miten saneerauksen aikana retailin alasajo olisi ihan reaalimaailmassa voinut olla mitenkään realistista, kun koko konsernin pelastaminen vaati tavaratalojen myymistä - siis juuri niiden tavaratalojen myymistä jossa retail (pääsääntöisesti) toimii. Teoreettisesti verlkasaneeraus on tietysti helppo paikka juuri irtisanoa väkeä ja yms, mutta jos otetaan Stockmann casena käsittelyyn ihan spesifisti, en näe tuota mitenkään mahdollisena skenaariona. Mitenköhän olisi tavaratalojen myynti mennyt kun olisi samalla ilmoitettu että retail muuten ajetaan alas, myyntihinnalla vaan kuitataan velat? Kaavoituksenkin vuoksi tiettyihin tavarataloihin olisi ostajien voinut olla aika vaikea saada vuokraajia - etenkin kun Stockmannilla oli myynnin osalta suhteellisen kova kiire ja vieläpä kiihtyvässä inflaatioympäristössä. Ja mitähän hinta olisi sitten kiinteistöistä tullut olemaan?

Minä odotan että saneerauksen päättymisen jälkeen yhtiö kirkastaa strategiaansa ja se tulee sitä myöten olemaan kuitenkin tietynlainen kulminaatiopiste. Velkasaneerauksen päättymisen jälkeen ei Stockmannilla ole enää mitään juridisia esteitä.

Teoreettisestihan nimenomaan arvostuskertoimien pitäisi heijastella tulevaisuutta, mutta jos nyt taas katsotaan reaalimaailman menoa niin nimenomaan se lähihistoria näyttää painavan aika paljon. Pörssi ekstrapoloi viime hetken kehityksen jatkumista turhan pitkään tulevaisuuteen. Esimerkkejä tämän päivän pörssistä löytyy vaikka kuinka, vastakkaisia esimerkkejä löytyy taas vuoden 2021 bull-markkinan huipulta. Eli jos Stockmannin tulos laskee nyt 2v putkeen niin olen suhteellisen varma että tämä näkyy hinnoitteluss ja markkinoiden uskossa (eli siinä ekstrapoloinnissa) myös tulevaisuuden suhteen.

Noin muuten voisin vielä kommentoida sitä, että minun mielestäni ei olisi mitenkään älytöntä että retail toimisi omana itsenäisenä pörssiyhtiönä ja omistaisi esim. siivun Lindexiä (joka olisi esim. spinnattu). Ei tässä ole mitään juridisia esteitä, vaikka retailia ei olisi voitolliseksi saatukaan. Eikä esimerkiksi nuo uudet vuokrasopparit mitenkään rajoita mahdollisia yritysjärjestelyitä, tämän on CFO vahvistanut (@Seinakadun_Keisari tästä on puhunut jo joskus puoli vuotta sitten). Pörssi on täynnä tappiollisia firmoja ja yllättävän kauan nuokin porskuttaa ennen konkurssia, joka vääjäämättä on retailillakin edessä ennemmin tai myöhemmin, se on osa pörssin kiertokulkua.

Kaiken kaikkiaan jos katsotaan lyhyttä horisonttia 12kk tähtäimellä, niin tavoitehinta voi olla nähdäkseni hyvinkin oikea ja tämän suhteen “arvaus” voi olla jopa oikein hyvä :smiley: Minua ei siis missään nimessä tavoitehinta häiritse (toisin kuin @Sijoittaja-alokas yrittää vihjailla tuolla meemiketjussa… :smiley: ), vaan enemmän se että on vaikutelma että tässä analyysin loppupäätelmässä ei yritetä katsoa sitä vuotta pidemmälle. Minun mielestäni tässä on käsillä houkutteleva erikoistilanne, jonka riskituottosuhde on näillä hintatasoilla jo erittäin hyvä keskipitkällä aikavälillä, ei lyhyellä aikavälillä, jota Inderesin analyysin näkyvin osa valitettavasti heijastelee. Toki tämä ei @Rauli_Juva mitenkään ole sinun vika että pitää yrittää olla oikeassa 12kk aikajänteellä. Toivottavasti tämäkin joskus vielä muuttuu mutta se on taas ihan eri keskustelun aihe ja eri langassa.

Erityiskiitos vielä @Rauli_Juva aktiivisuudesta, iso hatunnosto että äijä painaa lauantai-iltana laadukasta sisältöä yhteisölle :+1:

40 tykkäystä
1663

Raulin ansiokkaassa seurannan aloitus -analyysissä on kommentoitu myös pitemmän aikavälin tuottopotentiaalia näin:

Lopputulemana saamme osakepääoman arvoksi 535 MEUR eli 3,3 euroa osakkeelta. Potentiaali nykykurssiin nähden on huomattava. Jos ajattelemme asiaa tuottovaatimuksen kautta ja oletamme, että sijoittaja saisi tämän 3,3 euroa viiden vuoden päästä, vuosittaiseksi tuotoksi muodostuu noin 10 %. Vuodesta 2024-25 eteenpäin tähän voisi tulla lisäksi jonkinlainen osinkotuotto. Jos tätä vertaa 10 % tuottovaatimuksen ja ottaa huomioon arvon vapautumiseen (ja tietysti arvoon itsessään) liittyvä epävarmuus, nimellisesti korkea tuottopotentiaali ei enää vaikuta erityisen korkealta.

Lisäksi osaketuoton ajurit 2022-2025 kaaviossa p.a. tuotoksi Rauli on arvioinut 0-5% p.a. mikä toteutuessaan olisi varsin pieni tuotto riskeihin nähden.

Keskipitkän aikavälin hyvä riski-tuottosuhde vaatisi mielestäni nopeamman arvon purkautumisen kuin viisi vuotta ja tätäkin on analyysissä käsitelty ansiokkaasti miksi arvo voi olla jumissa pitempään kuin saneerauksen loppuun. Ilmeisesti Stokkan seuraajien osalta on olemassa kahta koulukuntaa mihin uskoo: niitä jotka uskovat isompien liikkujen tapahtuvan pikimmiten saneerauksen päätyttyä ja niitä jotka uskovat tekohengityksen jatkuvan retailin osalta Lindexin toimiessa rahoittajana tekohengitykselle. Itse kuulun jälkimmäiseen porukkaan, mutta omistajien puolesta olisin mieluusti eri mieltä. Muuten arvon purkautumiseen menee ikävystyttävän pitkä aika omistajien kannalta.

Täytyy sanoa @Rauli_Juva :lle kehut erinomaisesta analyysistä. Keissi ei ole ollut missään tapauksessa helppo analysoitavaksi ja se näkyy Laajaa raporttia lukiessa. Itselle tämä on ollut yksi opettavaisimpia Laajoja rapsoja mitä Inden materiaaleista olen lukenut. :pray:

22 tykkäystä
1664

Tällaista lukuahan ei julkaista ja lisäksi rolling 12kk ei ole relevantti kun kiinteistöjen myynti ja takaisinvuokraus on tehty tänä vuonna. Mutta jos nyt oletetaan että rolling 12kk EBIT olisi hyvä lähtökohta niin se oli -2 MEUR. Rahoituskuluissa olevat vuokrakulut on kiinteistöjen myynnin jälkeen yli 20 MEUR vuodessa joten kyllä se run-ratena tohon haarukkaan menee.

Okei, puhuttiin hieman eri asioista. Mä tarkoitin näiden pienempien tavaratalojen sulkemisia, jotka olisi ollut nähdäkseni järkevä tehdä jo saneerausaikana (eli käytännössä viime vuonna). Ei toki niitä voinut sulkea jotka oli omia kiinteistöjä, taisin yllä jo tästä mainita. Mutta ei niiden sulkeminen nytkään ihan kädenkäänteessä/halvalla käy, kun Hesassa on 20v vuokrasopimus ja Baltiassa varmaan samaa luokkaa.

Näinhän se on, mutta en näe tehtäväkseni yrittää arvailla pörssin epäjohdonmukaisuutta vaan tehdä mahdollisimman hyödyllinen arvonmääritys osakkeen käyvästä arvosta.

@Otter_Investor tuossa ystävällisesti jo avasikin miten ollaan raportissa kyllä tuota pidempääkin horisonttia käsitelty. Sieltä siis löytyy jonkinlaista tuottopotentiaalia joka on selvästi meidän 12kk horisonttia pidemmällä, mutta ei mun luvuilla mitään huikeita tuottoja.

Tämä oli hyvä tiivistys.

Kiitos teille ja kaikille muillekin osallistujille. Ei sitä malta olla osallistumatta kiinnostavaan keskusteluun :slight_smile: Tämän casen suhteen kaikki apu suuntaan ja toiseenkin on varmasti avuksi :+1:

47 tykkäystä
1665

Kiitos @Rauli_Juva laajasta raportista. Siinä oli paljon asiaa. Vanhaa ja uuttakin. Voimia meidän kanssa jutteluun. Stockmann herättää tunteita.

Tällei koittanut lueskella, mikä on yleensä velkasaneerauksen tavoite. Se on käsittääkseni yrityksen liiketoiminnan tervehdyttäminen. Sen pariin ei pääse yritykset, joiden liiketoimintaa ei voisi tervehdyttää.

Eikö velkasaneerauksen tavoitteena ole saada velat järjesteltyä ei varsinaisesti hioa liiketoiminta minttiin.

kuva
kuva1835×448 211 KB

Velkojien kannalta tässä kohtaa olisi Lindexin myyminen ollut helpompi ja nopeampi reitti. Pohjana velkajärjestelyille oli päästä siis veloista. Siksi on ihan perusteltua arvailla, että velkasaneerausohjelman päätyttyä liiketoiminnan kehittäminen jatkuu. Niinkuin aina liike-elämässä. Vierivä kivi ei sammaloidu.

Tavaratalojen sulkemisia ja Lindexin spinnausta ei mielestäni voi poissulkea sillä perusteella, ettei sitä ole vielä tehty velkasaneerauksen aikana. :hugs:

Tavaratalojen myynti hyvään hintaan olisi ollut myös haastavampaa, mikäli muu tavaraliiketoiminta olisi ajettu alas ja myytävät oltaisiin jätetty pärjäilemään yksinään. Volyymikauppaa. Kuka ne olisi ostanut?

Itsellä oli jotenkin mennyt ohi vuokrasopimusten sitominen liikevaihtoon.

Yrityssaneerauksen tuloksena vuokria laskettiin selvästi viime vuoden alusta alkaen, joka on tukenut tavaratalojen positiivista tuloskehitystä. Samalla vuokrasopimukset kuitenkin muuttuivat enemmän liikevaihtosidonnaisiksi, joka tarkoittaa, että myynnin kääntyessä nousuun vuokrat seuraavat osittain perässä ja vähentävät siten myynnin kasvun tuomaa operatiivista tulosvipua.

Kiitos tästä. Aina oppii uutta.

Löysinkin tämän vielä saneerausohjelmasta, mitä siinä sanottiin. Vuokranantajat eivät ilmeisesti halunneet eroon Stokkasta. Lupaa hyviä jatkoneuvotteluita vuokrasoppareille. Jopa minimimaksuista luovuttiin.

kuva
kuva1883×703 158 KB

Varsinkin Tampereella olisi tehnyt hyvää saada jo aikaisemmin käyttöön, kun ratikka työmaa karkoitti Hämeenkadun asiakkaat aina vuodesta 2018 asti.

No nyt se kulkee taas.

Yhtiössä on ollut kuitenkin monenlaista muutakin liiketoimintaa vuosien varrella kuten Akateeminen kirjakauppa (1930-2015), autokauppa (1955- 2006), päivittäistavarakauppa Sesto (1955-1999) postimyyntiyhtiö Hobby Hall (1985-2016) sekä vaateketju Seppälä (1988-2015). Näitä kaikkia, kenties autokauppa pois lukien, leimaa myyntihetkellä heikko kannattavuus eli ostetut yhtiöt eivät ole ainakaan pidemmän päälle menestyneet osana Stockmannia.

Tuota… Tämä on vähän hassuun sävyyn nostettu esiin… Osoittaa vahvaa asenteellisuutta.

Esimerkiksi Akateemisen kirjakaupan uskon tehneen suuren osan bisneksestään lukiolaisten kirjoilla, lehdillä ja pokkareilla. Lukiolaisten liitto on arvioinut printtikirjojen hinnan olleen lukioaikana 2000€/lukiolainen. Nykyään lukiolaiset saavat kirjat lainaan koululta. Pokkareille on lähivuosina tullut haastajaksi ääni- ja e-kirja. Printtilehdet puolestaan on pitkälti siirtyneet verkkoon. Aika huikeaan aikaan myivät Akateemisen, kun ottaa huomioon, että se on ollut osa konsernia vuodesta 1930 lähtien. Epäilen suuresti, etteikö olisi tuona aikana Akateeminen olisi ollut missään vaiheessa Stockmannille loistava kassavirtakone. Osista, joiden tulevaisuus ei näytä ruusuiselta, pitääkin luopua.

Hyvä, että joku huoli.

Jos luet 2014-2015 osareita, havaitset, että tuolloin ollaan tehty päätös antaa Lindexille mahdollisuus kehittyä aidosti globaaliksi vaatebrändiksi. Seppälä sai mennä. Hyvä niin. Lentävä käsite ”parempaa Seppälää” kertoo hyvin brändin laadusta.

Stockmann pilasi aika pahasti maineensa verkkokaupan yleistettyä 2010-luvulla. Muistan ne Suomipopin Aamulypsyn Jaajo Linnonmaan naureskelut ”Stockka-lisälle”. ”Stockka-lisästä” tuli muutoinkin yleinen vitsin aihe. Stockmannin asiakas oli turhamainen ja hölmö, joka maksoi tonnin telkkarista, jonka olisi voinut ostaa muualta puolet halvemmalla vain sanoakseen ostaneensa sen Stockkalta. Samaa bulkkia siis kaikki kalliimmalla hinnalla. Ihan käsittämätön ajatus aliarvioida pihiä kansaa tällä tavoin.

Stockmann oli hinnoitellut itsensä pihalle.

Ei näin aina ollut.

On myös helppo unohtaa Krimin valtaus 2014 ja EU:n talouspakotteet Venäjälle. Tuolloin pitkään alamäessä kääntynyt tulos kääntyi myös negatuiviseksi. Kokonaan Venäjältä vetäytyminen oli hyvä päätös. Missähän tilanteessa oltaisiin nyt?

Todellisia korkokuluja Stockmannilla ei käytännössä ole, joukkovelkakirjan koron ollessa 0,1 % vuodessa.

Tämä olikin mielessä, mikähän tälle 67milj. joukkovelkakirjalainalle jäi korkoa. Jäi itseltä tarkastamatta, kun tuli vastaan. Näillä korkotasoilla, tuohan on ihan ilmainen. Varsinkin 10% hybridilainaan verrattuna helpottaa kiinteitä kuluja. Joku taisi aikaisemmin ketjussa laskea, että Stockmannilla oli aiemmin lainoja ka 6% korolla.

Veroissa odotamme nähtävän normaalimman tason noin 21 % veroasteen mukaisesti. Kaiken kaikkiaan tämä johtaa 27 MEUR nettotulokseen tai 0.17 euron osakekohtaiseen tulokseen. Mikäli huomioidaan koko kiistanalaisten saneerausvelkojen osakekonversioiden ennustettu diluutiovaikutus, EPS olisi 0,16 euroa. Meidän ennusteissa tämä diluutio tulee vuosien 2023-24 aikana (4-5 miljoonaa uutta osaketta / vuosi) ja siten on täysimääräisesti näkyvissä vuoden 2024 lopun ja 2025 keskimääräisessä osakkeiden määrässä. Raporttimme taulukot näyttävät lähtökohtaisesti vuoden keskimääräistä osakemäärää.

Hyvä nosto rapsasta.
Toki, vaikka korkokuluja ei nyt voida vähentää veroista, eipä niitä kokonaan ole koskaan voinut vähentääkään.

Nousi sieltä muutakin mieleen esimerkiksi kilpailijoista, defensiivisyydestä ja ostosten harkinnan varaisuudesta, joissa mielestäni pitäisi hieman tarkentaa. On ehkä aavistuksen harhaanjohtavasti tuotu esille, ottaen huomioon sen, että suurin osa rapsaa lukevista on miehiä, jotka eivät kuulu kohderyhmään. Tulee hieman väärä kuva liiketoiminnasta. Mutta ehkä niistä joskus myöhemmin.

Tällä foorumilla on käsitelty paljonkin sitä, miten Sauli oli ehdottanut yhtiön ollessa aikaisemmin seurannassa Lindexin listaamisesta Tukholman pörssiin. Nyt oltiin otettu näkemys, ettei listauksella saataisi omistajille merkittävää lisäarvo. Itsellä on jonkinlainen käsitys siitä, mikä tässä voisi olla syynä, että näkökulma on muuttunut.

Haluaisitko sanoa Inderesin näkemyksen itse?

Pahoittelen pitkästä vastauksesta. :hugs: Pitkä oli raporttikin. Todella hyvä. Rohkeaa ottaa näin karhuinen näkemys aktiivisten foorumilaisten yhdestä lempiosakkeesta.

Hyvä, että jaksat vastailla näin lauantaina, vaikka joitain hermostuttaa Lindexin spinnaamisen torjuminen ja tavoitehinta.

Tästä on hyvä aloittaa. :+1:

27 tykkäystä
1666

Mutta ei niiden sulkeminen nytkään ihan kädenkäänteessä/halvalla käy, kun Hesassa on 20v vuokrasopimus ja Baltiassa varmaan samaa luokkaa.

Näihinhän löytyy ihan faktatietoakin osarin slideista.

Screenshot_2022-11-19-21-28-48-19_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12
Screenshot_2022-11-19-21-28-48-19_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b121047×473 103 KB

9 tykkäystä
1667

Kiitos! Ymmärränkö siis Q3 yhteydessä raportoidun cash flow bridgen jotenkin väärin, kun siinä IFRS + VEROT + korot oli yhteensä vain -4meur koko groupin osalta ja sinun mukaan pelkkä vuokrakukujen cash flow vaikutus on jopa 20-30meur negatiivinen? Eikö se ole Q3 pohjalta merkittävästi pienempi?

kuva
kuva1578×1125 87.8 KB

12 tykkäystä
1668

Stockan haastehan on tämä kausiluonteisuus. Jos katsot saman Q3-esityksen viereistä diaa, niin 12 kk:n rullaava cash flow on -29 miljoonaa.

Tämä kausiluonteisuus on mielestäni myös kuitenkin mahdollisuus mitä tulee Lindexin mahdolliseen spinnaamiseen. Minä en nimittäin ihan osta näitä kaikkia perusteluja, kuinka edes Lindexin osittainen spinnaaminen olisi mahdotonta.

Jos katsoo näitä Stockan lukuja, niin huomaa tosiaankin, että Q3 ja Q4:lla suhteen kassavirta ei ole suuri ongelma. Ongelma ovat kaksi ekaa kvartaalia. Jos kuitenkin Lindex maksaisi osinkoja jo ensimmäisellä vuosineljänneksellä, niin se nähdäkseni antaisi Stockalle riittävän kassavirran tavaratalojen pyörittämiseen.

Omaa ajatteluani Lindexin spinnaamisen suhteen tämä Raulin kiitettävän kattava analyysi on ehkä siinä suhteessa avittanut, että Lindexin kokonainen spinnaaminen alkaa mielestäni vaikuttaa tavaratalojen nykytilanteessa epärealistiselta (mikäli tavarataloja halutaan pyörittää jatkossakin). Mielestäni kuitenkin Lindexin spinnaaminen ihan kaikissa skenaarioissa olisi mahdollista ainakin siinä tapauksessa, että Stocka jäisi edelleen yhtiönä Lindexin pääomistajaksi. Tosiaan perustuen tähän kassavirran ajoittamiseen noiden osinkojen avulla.

Paras vaihtoehto olisi toki merkittävästi supistaa tavaratalotoimintaa tai ajaa se kokonaan alas, mutta ei sen pyörittäminen silti tosiaan mielestäni estäisi Lindexin osittaista spinnaamista.

Kuten yritin siis tässä kirjoituksessa tuoda ilmi, niin eivät nämä mielestäni ole kuin lähinnä järjestelykysymyksiä jossain määrin. Kyse on siitä, miten varmistetaan riittävän tasainen kassavirta Lindexin spinnaamisen mahdollistamiseksi. Jos ei halua nähdä Lindexin spinnaamisen olevan mahdollista, niin ei se varmasti silloin toki sitä ole.

11 tykkäystä
1669

Nyt kun Stocka on saatu vihdoin ja viimein onnellisesti Inderesin seurantaan, niin täytyy ketjun aktiivina sanoa vielä muutama sananen näin yleisellä ja vähän filosofisemmallakin tasolla ajatuksistani liittyen Stockaan sijoituskohteena.

Olemme kaikki ihmisiä, emmekä voi valitettavasti välttyä siltä, että Stockan historialla on väistämättä alitajuinenkin vaikutus siihen, miten näemme yhtiön. Monen analyytikon, toimittajan, sijoittajan ja ynnä muun suhtautuminen yhtiöön ei ole lähtökohtaisesti kovinkaan positiivinen, vaikka sitä ei aina välttämättä osaa tai halua itselleen myöntää. Onhan Stocka tarjonnut kuitenkin pörssihistoriansa aikana enimmäkseen pettymyksen ja katkeruuden tunteita siihen sijoittaneille ja sitä ammatikseen seuranneille. Samoin ei kaikkien näiden toimittajien ja muiden omat asiakaskokemuksetkaan yhtiöstä ole välttämättä ruokkineet posiitivista näkökantaa.

Itse kun olen hypännyt Stockaan sijoittajana vasta kesällä 21, niin itselläni tämä sijoitustarinan tunneside on lähinnä vain positiivinen, koska toistaiseksi sijoitus on pärjännyt indeksiin nähden ihan mukavasti. Ja jos vaikka joillain vanhoilla sijoittajilla tai analyytikoilla saattaa olla nyky-Stockaan alitajuisesti jo negatiivinen asenne, niin omaa suhtautumistani on varmaan alitajuisesti jo parantanut jotkut lapsuuden muistot Stockasta asiakkaana. Oli kuitenkin sitten oma suhtautuminen Stockaan positiivinen tai negatiivinen, niin ei se kenestäkään tee sen parempaa tai huonompaa sijoittajaa saatika ihmistä.

Haluan ehdottomasti kiittää isosti @Rauli_Juva:a analyysista ja erityisesti ahkerasta lähes 24/7 vastailusta täällä foorumilla. Jos kuitenkin jotain palautetta mietintämyssyyn saa myös antaa, niin itse toivoisin analyytikolta hieman myös optimistisempaa näkökulmaa asioihin. Mielestäni jo tuo analyysin otsikko ”Tavaratalot edelleen murheenkryyni” kuvastaa tietyllä tapaa koko yhtiöön suhtautumista läpi tuon analyysin. Pelkästään tuosta otsikosta värittyy jo yhtiöstä aika negatiivinen kuva sen lisäksi, että se nostaa jalustalle yhtiön liiketoiminnasta sen kaikista vähiten liikevaihtoa sekä arvoa tuovan osan. Miksei otsikossa voitu siis tuoda Lindexiä mitenkään esiin? ”Lindexin arvo pysyy jumissa tavaratalojen takia” tms. Sitähän tuo analyysi kuitenkin sanoo.

Toki analyytikon pitäisi olla aina neutraali, mutta nyt tuntuu jotenkin siltä, että koko yhtiöön on lähdetty suhtautumaan varmaan ihan tahtomattaankin enemmän pessimistisyys edellä. Tai sellainen kuva minulle kaikesta jotenkin välittyy. Voin olla toki hyvin väärässä. Kuitenkin sen lisäksi että etsii syitä, miksi tavarataloja on pakko pyörittää tai Lindexiä ei voi spinnata, niin voisi etsiä enemmän myös syitä miksi niitä ei olisi pakko pyörittää ja miksi Lindex voitaisiin spinnata.

Noh, täytyy sen verran sanoa että vaikka toivoisinkin Raulilta optimistisempaa otetta, niin tavallaan erittäin hyvä, ettei hän ole sitä ottanut. Itse (kuten moni muukin täällä) olen taas sen ottanut, joten on hyvä saada vastapainoa.

Olen sitä mieltä, että tämä yhtiö ei ehkä sovi ollenkaan sen luonteiselle sijoittajalle, joka miettii jatkuvasti haasteita ja vaaroja. Niille joiden suhtautuminen yleisesti sijoittamiseen on taas optimistisempi, tämä voi taas olla mielestäni ehkä mahdollisesti sopiva sijoituskohde. Se mikä on sopiva sijoituskohde, on tietenkin jokaisen oma itsenäisesti harkittava asia. Sijoitusneuvoja en halua, enkä voi antaa niin kuin ei kukaan muukaan täällä.

Itse uskon, että elämässä ja sijoittamisessa optimismi voittaa kuitenkin aina loppupeleissä pessimistisyyden. Ainakin se tuntuu itsestäni paljon paremmalta ja lohdullisemmalta.

Jos Stocka osoittautuu ihan paskaksi sijoituskohteeksi, niin ei minua oikeastaan varmaan hirveästi edes harmita. Meillä oli yhdessä unelma. Ja helvetin hieno sellainen. Se jo itsessään on jotain niin hienoa, mitä en ole sijoittajana koskaan aiemmin kokenut.

19 tykkäystä
1670

Haluan yhtyä näihin kiitoksiin. Erittäin opettavainen tarina tähän asti!

Päätin itse leikkiä hieman Raulin DCF-mallilla näin lauantai-illan ratoksi ja tuoda siihen mukaan niitä foorumin “toiveita” Stockmannin kehityksestä, joita olen laittanut merkille ja testata, mikä niiden vaikutus olisi.

En ole mikään DCF-ekspertti ja otan tämän ikään kuin harjoituksena itselleni. Moni on varmaan kokeneempi, joten myös kritiikki ja palaute on tervetullutta. Niille, jotka eivät ole DCF:ää pyöritelleet, toivottavasti tämä tuo jotain infoa.

En myöskään ota nyt kantaa muihin arvonmääritysmenetelmiin, Lindexin spinnauksiin yms. En ole lukenut myöskään rapsaa vielä kokonaan yksityiskohtaisesti läpi, joten pahoittelut, jos jotain jäi ottamatta huomioon. Yritin kyllä väistellä.

Lähtökohdat

Tässä siis Raulin malli:

image
image1538×1218 186 KB

Rauli mainitsi raportissa, että DCF:n teko ei ollut helppoa:
image
Tässä minun harjoituksessanikaan ei ehkä oleellisinta ole itse osakkeen DCF-arvo vaan eri parametrien vaikutus siihen.

Lähtö DCF-arvo on siis 2,5€.

Oletukset

Perusoletuksena aistin foorumin sentimenttiä, ja oletan, että Raulin malli on aika karhuinen skenaario.
image
Otetaan esimerkiksi tämä @Aili n huomio:

Yhtiössä on ollut kuitenkin monenlaista muutakin liiketoimintaa vuosien varrella kuten Akateeminen kirjakauppa (1930-2015), autokauppa (1955- 2006), päivittäistavarakauppa Sesto (1955-1999) postimyyntiyhtiö Hobby Hall (1985-2016) sekä vaateketju Seppälä (1988-2015). Näitä kaikkia, kenties autokauppa pois lukien, leimaa myyntihetkellä heikko kannattavuus eli ostetut yhtiöt eivät ole ainakaan pidemmän päälle menestyneet osana Stockmannia.

Tuota… Tämä on vähän hassuun sävyyn nostettu esiin… Osoittaa vahvaa asenteellisuutta.

Etenen kumulatiivisesti lisäämällä kirsikoita kakun päälle. Katsotaan mihin päädytään. Bruttoinvestoinnit, käyttöpääoman muutos, poistot ja WACC pysyvät staattisina. Liikevaihto, liikevoitto, maksetut verot (vero% on 21%, paitsi 2022, mutta niitä arvoja ei muutella kuitenkaan) ja kassavirtamuuttujat ovat dynaamisia.

Foorumin toiveet

1. 2023
Ensimmäiset itkupotkuraivarit saatiin siitä, että miksi 2023 on niin huono. Annetaan armoa ja nostetaan liikevaihdon kasvu -1,9:sta 0%:iin. Ebit% pidetään samana, koska inflaatio ja kulut.

Sivuhuomautuksena, eräs toinen analyytikko arvioi kasvuksi 2023 -0,8%

Uusi DCF-arvo on 2,6€

2. Parempaa kannattavuutta

Tässä vaiheessa unohdetaan inflaatiot yms ja uskotaan, että Stockmann pystyy nakuttamaan 7% kannattavuutta terminaalin kynnykselle. Pidetään kuitenkin tuo 2030 ja terminaalin 8,5% kannattavuus, kerta Raulikin uskoi, että se saavutetaan kunhan tavarataloliiketoimintaa on optimoitu.

Sivuhuomautuksena, eräs toinen analyytikko arvioi kannattavuuden olevan alle 7%.

Uusi DCF-arvo on 2,7€

3. Logistiikkakeskus nostaa liikevaihtoa

Itseasiassa olen yllättynyt, että yhtiö ei ole käsittääkseni ilmoittanut, mikä tulee olemaan logistiikkakeskuksen vaikutus yhtiön lukuihin. Oletetaan aluksi, että se nostaa liikevaihtoa 10% vuonna 2025.

Sivuhuomautuksena, eräs toinen analyytikko ei tee tätä nostoa.

Uusi DCF-arvo on 3,0€

4. Logistiikkakeskus parantaa kannattavuutta

Tällä hetkellä yhtiö sukkuloi kolmen keskuksen välillä, mikä aiheuttanee kitkaa. Ollaan kuitenkin maltillisia, koska nostimme jo kannattavuutta foorumin toiveesta kohdassa 2. Olkoon uusi kannattavuus 8% vuodesta 2025 alkaen. Terminaalin pidän 8,5%:ssä, koska se sisälsi oletuksia jo muutenkin.

Sivuhuomautuksena, eräs toinen analyytikko ei tehnyt muutosta kannattavuuteen uuden logistiikkakeskuksen vuoksi.

Uusi DCF-arvo on 3,2€
(huom. jos terminaalin olisi nostanut 9,5%:iin, DCF-arvo olisi 3,5€)

5. Kait se nyt ees vähän kasvaa

Rauli olettaa pääasiassa tappiollisten tavaratalotoimintojen lopettamisen vuoksi, että liikevaihto ei kasva 2026-2030. Eräs toinen analyytikko ajattelee, että liikevaihto kasvaa tuolloin 1% vuodessa. Tehdään mekin niin.

Uusi DCF-arvo on 3,3€
(Joka on myös erään toisen analyytikon DCF-arvo)

Yhteenveto

Monella varmaan on ollut aika kovat toiveet Stockmannin oikeasta arvosta. Oli mielenkiintoista huomata, miten eri muuttujat vaikuttavat. Toiset tärkeältäkin tuntuvat vaikuttavat vähemmän, kun taas toiset mitättömämmiltä tuntuvat sitten taas enemmän.

Tämä oli vain DCF-tarkastelu ja harjoitus, mutta sillä saatiin 32%:n muutos alkuperäiseen DCF-arvoon ja vielä suurempi tavoitehintaan. Minusta Raulin raporttikin olisi voinut olla vieläkin parempi, jos siihen olisi tuotu myös tätä skenaarioajattelua mukaan. Se olisi antanut sijoittajille enemmän työkaluja arvioida omia päätöksiään ja niiden vaikutuksia. Tosin arvostan, että hän ottaa rohkeasti näkemystä.

Lopuksi

Toistan siis vielä, etten ole mikään DCF-ekspertti ottakaa tämä suolan sekä alsacelaisen valkoviinin kera. Niin minäkin tein! Terveisiä Colmarista!

Colmar
Colmar1600×720 150 KB

Ps.
Laitetaas vielä kirsikaksi kakun päälle Saulin ja Ollin viimeisin DCF, niin kaikki huomaa kuinka käyttökelpoinen työkalu tämä DCF käytännössä on! :smiley: Ja ehkä yleensäkin näkemyksen ottaminen.

image
image1376×1136 190 KB

39 tykkäystä
1671

Nyt kun analyysiin on ehtinyt tutustua vähän paremmin, niin täytyy kyllä todeta, miten ilo on lukea huolella laadittua rapsaa yhtiöstä kaiken sen kuran jälkeen, mitä OP julkaisi.
Ei sinänsä tullut yllätyksenä että tästä syntyi keskustelua ja @Rauli_Juva onkin vielä tehnyt aikamoisen työn täällä keskustelupalstalla rapsan avaamisessa ja muutenkin näkyvästi tehnyt paljon hyvää työtä Inderesillä ollessaan :+1:

Yleensä tulee oltua analyytikkojen kanssa samaa mieltä suuresta kuvasta ja eri mieltä tavoitehinnoista ja suosituksesta, mutta tässä osakkeessa tilanne on kummallisesti päinvastoin. Mielestäni tuo tavoitehinta ja suositus menivät nyt täysin nappiin, mutta odotukset ja näkemys yhtiön tulevaisuudesta edustaa mielestäni hieman jonkinlaista äärikonservatiivista reversion to the mean -ajattelua, joka ei oikein tunnu täysin onnistuvan kaappaamaan näin rajussa transformaatiossa olevan yhtiön tulevaisuudennäkymiä.

Tavaratalot vähittäiskaupan liiketoimintamallina ovat globaalisti kuolemassa ja suomalaisten ostovoiman kasvua tuhoutuu demografisten ongelmien ja julkisen talouden surkean tilan seurauksena pysyvästi. Myyntiin tarvittaisiin volyymiä skaalautuvuuden vuoksi, mutta uusia tavarataloja ei tulla enää ikinä avaamaan. Toisaalta liiketoiminnan supistaminen tappaisi kassavirran lopullisesti korkeiden kiinteiden kulujen vuoksi, vaikka viimeinen samurai Latvanen tekee kaikkensa puristaakseen sitruunasta vielä muutamat mehut irti. Stockmannin osittain onnistunut pivotointi verkkokauppaan peittää alleen tavaratalobisneksen mätänemisen, mutta se kortti on nyt pelattu eikä uusia valkoisia ritareita ole näköpiirissä. Miten näistä lähtökohdista päädytään ennusteissa siihen että tavarataloliiketoiminta lähtee elpymään, vaikka suunnan luulisi olevan lähinnä rajusti alaspäin tulevaisuudessa myynnin volyymien laskiessa?

Lindexillä taas ollaan menossa päinvastaiseen suuntaan, koska digital first strategia korvaa heikomman kannattavuuden myymälät paremmin skaalaavalla korkeamman kannattavuuden verkkomyynnillä. Kivijalkamyymälöistä on markkinoilla rakenteellinen ylitarjonta verkkokaupan pitkälle tulevaisuuteen jatkuvien kasvutrendien myötä, joten yhtiö kaappaa systemaattisesti markkinaosuutta enemmän kivijalkamyyntiin nojaavilta kilpailijoiltaan. Tämä firman tekemä logistiikkainvestointi ei ole mikään peltihalli, vaan verkkokaupan Gigafactory, jonka avulla yhtiö kykenee vastaamaan hintakilpailuun ja kysynnän kasvuun Pohjoismaissa hyvin pitkälle tulevaisuuteen. En oikein purematta niele, että ennusteessa ei mallinneta tämän logistiikkainvestoinnin ja kasvavan verkkokauppamyynnin hyötyjä ja perustellaan että Lindexillä pitäisi olla matalammat kertoimet kuin laadullisesti huomattavasti heikommilla kilpailijoillaan.

On itsestäänselvyys että tavarataloliiketoiminnasta täytyy päästä eroon ja oikeastaan vaihtoehtoja on vain kolme. Joko ajetaan koko bisnes alas (Helvetin kallista!), annetaan Sokokselle myötäjäisrahojen kanssa (Haluavatko he raadon?) tai jaetaan yhtiö kahtia ja listataan Lindex Ruotsiin sekä Suomeen. On pähkähullu ajatus että tavarataloista voi hankkiutua eroon, vain jos ne voidaan kääntää kassavirtapositiivisiksi. Onko Stockmann olemassaolon tarkoitus tuhota omistaja-arvoa pyörittämällä kannattamatonta tavaratalobisnestä seuraavatkin 160 vuotta? Jos katsoo yhtiön historiaa niin tähän johtopäätökseen voisi toki päätyä, mutta nyt selvästikin muutoksen tuulet puhaltavat. Yhtiön joutuminen yrityssaneeraukseen, keskustan kiinteistön myynti ja äänivallan menettäminen oli suomenruotsalaisille säätiöille suuri nöyryytys. Stockmann kävi aivan veitsen terällä ja uutena merkittävänä omistajana on korppikotkarahasto, minkä vuoksi suurimmissa omistajissa on vihdoin palattu ajattelun osalta takaisin Mikä-Mikä-Maasta ihmisten ilmoille.

Latvasen pesti ei tule kestämään ikuisesti, sillä saneerausjohtajista pitää aina päästä eroon kun likainen työ on tehty, koska heidän läsnäolonsa myrkyttää yhtiön ilmapiiriin. Samaan aikaan on mahdottoman helppoa lukea rivien välistä, miten Lindexin ruotsalainen yritysjohto on vihainen Stockmannille, koska heidän kasvumahdollisuutensa ja investointikykynsä on nyt täysin rapautettu emoyhtiön huonon kunnon vuoksi. Jos soitat heille ja kysyt että haluaisivatko he olla osa Stockmann Grouppia vai itsenäinen toimija, niin heiltä saatava vastaus tuskin yllättää. Annelie Forsbergin nimittäminen CFO:ksi on tässä vaiheessa riittävä osoitus Lindexiläisten kasvavasta vallasta Stockmann Groupin sisällä ja kertoo myös omistajien halusta siirtää painopistettä Lindexin suuntaan.

2023 varmaankin lienee aikamoinen välivuosi Stockmannin tarinassa, mutta kyllä 2024 alkaa jo tapahtumaan ja tässä on kaikki elementit kasassa tulevaisuuden isoille tuotoille. Saneerauksen jälkeinen strategiapäivitys tulee olemaan todella mielenkiintoista luettavaa :sunglasses:

86 tykkäystä
1672

Näissä pohdinnoissa tuntuu olevan jotenkin annettuna, että Lindexin nettikauppa tuottaa ja kasvaa maailman tappiin, ja kysymys on vain siitä, että miten tavarataloista päästäisiin eroon. Vaan millä perusteella Lindexin nettikauppa on hyvää liiketoimintaa tästä ikuisuuteen?

Vaatteet ja netti eivät nimittäin ole mitenkään kovin uusia keksintöjä. Pikemminkin ovat suorastaan bulkkia. Jota kuinkin joka ikinen iikka, joka miettii melkein minkä tahansa ydinvoimalaa pienemmän tavaran tai aineettoman oikeuden myymistä lähtee nimenomaan nettikaupasta. Missä on Lindexin vallihauta?

3 tykkäystä
1673

Tavaraa tulee ketjuun niin paljon, että kommentoin vain selvästi mulle esitettyjä kysymyksiä tai kommentteja ja fiiliksen/oleellisuuden mukaan muita. Tägätkää, jos jotain oleellista jää kommentoimatta.

Tässä olikin muuten ainakin @JNivalan kanssa käytyyn eri tavaratalojen kannattavuuskeskusteluun lisäväriä. Eli kaikki tavaratalot olisi tämän mukaan tavaratalotasolla positiivista tulosta tekeviä. Näin ollen yhdenkään tavaratalon sulkeminen ei suoraan leikkaisi tappioita, vaan se saadaan aikaan vasta yhteisiä toimintoja pienentämällä. Tämä korostaa tappioiden leikkaamisen haastetta.

Sävystä voi toki olla oma mielipide, mutta faktaahan nuo oli. Mun mielestä on ihan mielenkiintoista että lähes kaikki konserniin hankitut toiminnot on päätyneet myytäväksi heikon kannattavuuden takia. En ole missään väittänyt että divestoinnit sinällään olisivat olleet vääriä tai että nuo toiminnot ei olisi historiassa tuottanut Stockalle.

Tilannehan oli täysin eri ennen kiinteistöjen myyntiä, tämä on raportissa kerrottu:

Stockmann oli myymässä Lindexiä 2019 -20, mutta kauppaa ei saatu toteutettua ennen koronakriisiä. Sijoittajien on kuitenkin hyvä huomata, että tämän jälkeen Stockmann on myynyt kiinteistönsä ja saneerausohjelman toteutusaikana mitään merkittäviä rakennejärjestelyjä ei voi tehdä. Kiinteistöjen
arvon ja kassavirran tukiessa tavarataloja Lindexin irrottaminen olisi ollut helpompaa, kun taas tässä
tilanteessa se on nähdäksemme mahdollista vasta, kun tavaratalot tekevät riittävän hyvää ja
kestävää positiivista tulosta/kassavirtaa. Meidän ennusteillamme tällaista tilannetta ei ole
näkyvissä ainakaan lähivuosina. Näin ollen näemme, että Lindexin mahdollinen (osittainen)
myynti on realistista vasta pidemmällä horisontilla.

En ole sanonut ettei listauksella saisi lisäarvoa, päinvastoin, sijoittajien kannalta olisi varmasti arvoa luovaa listata heti Lindex, silläkin uhalla että Stockmann menisi sen jälkeen konkurssiin. Sanoin, etten näe sitä mahdollisena/todennäköisenä ja jos/kun tavaratalojen kannattavuus korjaantuu, Lindexin spinnaamisen arvonluonti on pienempi (ei siis nolla). @Sauli_Vilen on kyllä entisen Stocka-analyytikon ja yleistietäjän mandaatilla lukenut raportin etukäteen, eikä ainakaan silloin ollut asiasta eri mieltä :slight_smile:

Mäpä selvittelen firmalta, mitä lukuja tuossa taulukossa on, tuloslaskelmasta tosiaan vuokrat rahoituskuluissa oli vajaa 7 MEUR Q3 eli 25-30 MEUR vuodessa, josta pääosa tavarataloista.

En yrityksistä huolimatta osaa vielä keskustella alitajuntani kanssa, joten sen vaikutuksesta en osaa sanoa. Sen sijaan tietoisella tasolla arvauksesi menee kyllä pieleen. Olin aika optimistinen kun lähdin tähän projektiin, mutta pikkuhiljaa näkemys hiipui. Taisin tästä toimistolla äänenkin sanoa, joten kolleegat voi todistaa :wink: Ei mun mielestä (kaikkia) tavarataloja todellakaan ole pakko pyörittää. Ja osien summan yhteydessä käsittelin Lindexin spinnin mahdollisuutta sen verran kun koin tarpeelliseksi. Sehän on selvä (toivottavasti munkin tekstistä) että Lindexin irrottaminen loisi arvoa ja sille ei mitään operatiivista tai juridista estettä ole saneerauksen jälkeen.

Tämä oli hyvä harjoitus (en tsekannut menikö matikka oikein, mutta järkeviä lukuja ainakin tuli ulos). Satuit päätymään muuten mun osien summa arvoon. Mulla on arvostuksessa jo kertoimilla tehty perusskenaario (josta tavoitehinta tulee), kolme osien summa skenaariota ja kaksi DCF-skenaariota. Omasta mielestäni aika monta, ilmeisesti ei tarpeeksi :slight_smile: Erilaisia skenaarioita voi tehdä loputtomiin, olen vähän eri mieltä siitä kuinka monta niitä kannattaa raporttiin printata. Raportissa on tosiaan kuitenkin tarkoitus ilmaista myös selkeä oma näkemys eikä pelkästään vaihtoehtoja joissa on kaikille sopiva.

No ei kai nyt ihan äärikonservatiivi. Lindexille selvästi historiaa ja kilpailijoita parempaa kannattavuutta ja tavarataloille aika samanlaista tappiota kun nytkin. Näistä toki saa olla eri mieltä ja hyvä että jotain ennustetta pidetään liian positiivisenakin. :slight_smile:

Tästä olen ihan samaa mieltä, että Lindexille ei ole mitään hyötyä olla osa Stockmannia.

Tää on erittäin relevantti kysymys, ainakin alusvaatteissa heillä on hyvä osaaminen, perinne ja valikoima. Brändi tietysti Pohjoismaissa. Kuulen mielelläni Lindexin räjähtävää kasvua odottavien näkemyksiä tästä.

36 tykkäystä
1674

Kysymys on lähtökohtaisesti erikoinen. Ensinnäkin on hyvä tiedostaa tuon markkinan koko (the global fashion industry is valued at $1.7 trillion as of 2022) ja toiseksi voi pohtia millaisia vallihautoja tämän alan tyypillisillä kilpailijoilla on. Lindexin arvoista ja toiminnasta löytää kyllä tietoa kunhan viitsii etsiä.

Onnea myös “tästä ikuisuuteen” hyvän liiketoiminnan etsimiseen. Esitän kuitenkin vastakysymyksenä, että millä perusteella uskot Lindexin liiketoiminnan olevan huonoa liiketoimintaa seuraavan viiden tai kymmenen vuoden aikana? Millaisia toimintaa heikentäviä realistisia ajureita tulee mieleen nykytilanne ja viime vuosien näkymät huomioiden?

4 tykkäystä
1675

Sanoit videohaastiksessa että Stokkan bruttokatteet on kunnossa, ongelma kiinteissä kuluissa.

Mikä estää myymästä Stokkaa jollekkin isommalle toimijalle joka pystyy tuottamaan hallinnon yms paljon tehokkaammin?

5 tykkäystä
1676

Omalla Aku Ankka- matikallani tästä tulee suoraviivaisesti laskien seuraavaa, hyvä toki jos firmalta saa vahvistuksen asiasta:

IFRS = Net Interest, taxes, IFRS - Net Interest - taxes

Jolloin Q3:n lukemista saadaan:
Net Interest, taxes, IFRS = - 4 m€
Net Interest (Rahoitustuotot) = + 0,9m€ (tässä oikaistu ja huomioitu vain rahoitustuotot, koska korollisia velkoja yhtiöllä ei käytännössä ole)
Taxes (Tuloverot ) = + 2,0 m€ (tämä siis positiivinen luku, en ihan ymmärrä miksi mutta tuloveroja tuli tuloslaskelman mukaan Q3:lla “kotiin päin”)

→ IFRS = - 4 m€ - 0,9 m€ - 2,0 m€ = - 6,9 m€

Osuu aika hyvin Raulin kuvaamalle pallokentälle.

2 tykkäystä