Itse näen, että Saksa valitsi ideologisesti ydinvoimasta luopumisen, tilalle tuli Nord Streamit ja uusiutuvat. Ja vieläpä niin että sitä uusiutuvaa ei ollut, eikä realistista plania sen saamiseksi (ei ole tilaa puistoille jne. vaikka ydinvoima ajettiin alas “hetimiten”.
Enkä oikeastaan näe, että tuulivoima johtaa pahaan tuontipolttoaineriippuvuuteen. Säätövoima pitää jotenkin hoitaa, ja tosiaan siinä LNG voi olla hyväkin vaihtoehto. Oleellista on mielestäni hahmottaa, että tuotannon volyymit tulevat olemaan pienehköjä, jos tuulivoimaa on paljon. Silloin tuulivoimalla tehdään kymmeniä terwattitunteja perusvoimaa, josta osa varastoidaan tavalla tai toisella ja LNG:llä tuotetaan dekadeja vähemmän wattitunteja. Tällaisessa systeemissä kysyntäkään ei välttämättä ole yhtä stabiili kuin mitä se mihin on totuttu!
Kyllä, olen aivan samaa mieltä. Jos yhteiskunta tälläisen systeemin haluaa, niin kaikki ok. Mielestäni fossiilisista poistuminen olisi tärkeintä energiakriisin kannalta. Mutta tosiaan EU määrittelee jo nyt osan maakaasulaitoksista vihreäksi, joten ehkä se sitten on vihreää ja ongelma on ratkaistu. LNG on silti tuontipolttoaine, joten sen hinta heilahtelee paljon. Säästöä ei välttämättä saada edes carbon credit taxia vähentämällä. Kuluttajillahan tämä sitten näkyy kukkarossa, mutta jos tähän halutaan niin mikäs siinä. Loppujen lopuksi tämä ei johda Ruotsin kaltaiseen energiajärjestelmään, mutta voihan se olla tarpeeksi hyvä. Jos ei ole, niin kyllähän valmistava teollisuus pystyy siirtymään tuottavammille alueille.
Miten nyt on sitten maakaasun vaikutus sähkön markkinahintamekanismiin? Pörssisähkö edelleen moninkertainen aikaisempaan, mikä on nyt viimeinen, kallis sähköntuotantomuoto, joka määrää pörssisähkön hinnan edelleen noin korkeaksi?
Kaasulle on nyt jonkinlainen hintakatto, joka rajaa hintapiikkejä pois. Ranskan pitäisi saada ydinvoimaloitaan ylös pitkin vuotta. Olkiluodon pitäisi paikata Venäjän tuontivaje ja uutta tuulivoimaa on tulossa. Eikö järjellä ajatellen sähkön spot-hintojen pitäisi laskea -23 ja -24 rajusti nykyhetkestä?
Saksa tosin varmaan haluaa tehdä kaiken yhä vaikeaksi sulkemalla loputkin reaktorit.
Tuota Koff-akustoa tuli tannoin tässä ketjussa arvioitua. Ihan ei varastoida toiveesi mukaista kestoa energiaa.
Järjestelmä näyttäisi antavan mahdollisuuden tankata sähkön osalta ehkä 6h satsin sähköä edullisempaan aikaan. Ja vastaavasti purkaa.
Tai sitten varautua 6h katkokseen jos pidettäisiin aina täynnä.
Mutta, koska kustannuksia ei ole avattu niin business case ei rahallisesti voi aueta.
Teknisenä kokeiluna voi tehdä mitä vaan, tuskin Siemenin tai Koffin tulos tuosta kyykkää, kannatti tai ei.
Nimimerkki Samsam jakoi eilen mielenkiintoisen uutisen Elisan tukiasemien hyödyntämisestä tuulivoimaloiden tukena. Kekseliästä ja varmasti myös kannattavaa pidemmällä aikajänteellä, sillä säätövoiman tarve tulee pysymään korkeana ja siitä maksetaan hyvin.
KL:n juttu →
”Tulimme nopeasti tulokseen, että kaksin–kolminkertaistamalla tukiasemien akkukapasiteetti pystyttäisiin Elisan kulutuksen osalta vaikuttamaan energian ostamisajankohtaan ja välttämään runkoverkon huippukulutustunteja.”
Voi vain arvailla, että kallein tuotantomuoto on lauhdevoimalat. Todennäköisesti kalliiksi tulee ainakin öljyn käyttö sähkön tuotantoon, mutta myös kivihiilen.
Saksassa fossiilista palaa surutta koko ajan, mutta siitä huolimatta sähkön hinta on alempi kuin Suomessa. Oraakkelia tarvittaisiin.
Voisi vielä lisätä, että kalleimmasta tuotantomuodosta en tiedä.
Mutta, eikös joka päivä puolenpäivän maissa järjestetä huutokauppa, jossa osoitetaan ostotarjouksia ja myyntitarjouksia seuraavan vuorokauden jokaiselle tunnille.
JOS olisin energiantuottaja (kuten Fortumin tuotanto, Helenin tuotanto, jne) katsoisin tuuliennusteen ja tarjoaisin sen jälkeen rajallisen määrän tuotantoa ja en mihinkään polkuhintaan. Toki ison mutta ei maksimia
-hinnat nousevat näin ylös kun ns markkinahinta määritetään kalleimman tarjouksen mukaan eli varmistetaan että saadaan kalliimmatkin tarjoukset mukaan hyväksyttyyn tarjouskirjaan
-katehan nousee korkeammaksi kuin maksimaalisella tuotannolla
Em toimii hyvinkin kun Suomen sähköstä hävisi yönyli 10% eli Venäjän tuonti, ja muilla siirtolinjoilla kapasiteettirajoite. Ja tarjolla energiaa hyvään hintaan lähinnä kun Ruotsissa tuulee.
Ei se Louis Vuittonkaan maksimaalista tuotantomäärää tavoittele
Niin, ei tämä ole mikään oikea pörssi, jossa hinta muodostuu aidosti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Olisi siis tässä tilanteessa siirryttävä sääntelyyn. Kuka sääntelee ja miten se tehtäisiin. Valitettavasti Energiavirasto on yksi kyvyttömimmistä virastoista tässäkin asiassa. Kohtuullinen velvoitesähkö ja sen hinta, mietinnässä edelleen?
Varmasti olisi tutkivalle journalismille tarvetta onko myös isot pelurit sopineet jotain keskenään. Ei olisi mitenkään tavatonta Suomessa, että suuryritykset sopii markkinoista ja kuorii kermat - viulut maksaa kuluttaja.
Tekisi mieli kirjoitella lisää näistä Helenin ja Fortumin 2-vuotisten määräaikaisten sopimusten hinnanalennuksista. Mutta sanon vain, että sopimus kannattaa lukea huolella ottaen huomioon näissä jutuissa ennustetun kehityksen.
Tässä ei sinäänsä ole mitään uutta, itse Linestä oli kommentoitu ja olen ainakin itse tästä jo maininnut täällä noin 5 kertaa.
Ruotsalaiset asiantuntijat ovat samaa mieltä että sähkön hinta palautuu pian tuonne 5-6 cent paikkeille.
Ilmeisesti samaa viitataan tuossa MTV artikkelissa.
Nämä ovat juuri niihin samoihin ajureihin perustuvia kuin silloin kun sanoin että Meidän sähkön perushinnan ajurit ajaa sähkön hinnan noin 5 sent tulevaisuudessa. Paikoin ali.
En edelleenkään laittaisi rahojani sen puolesta, että Suomessa nähdään sähköpulasta johtuvia sähkökatkoja, mutta tätä parempia edellytyksiä sähkökatkojen toteutumiselle ei tänä talvena oikeastaan voi olla. Toivottavasti kovimpina pakkasina tuulee edes vähän Ruotsissa tai Suomessa.
Pahin kuukausi saattaa olla tammikuu, sillä Ruotsin Ringhals-4:n piti käynnistyä tammikuun 31. päivä. En tarkistanut onko tämä arvio ehtinyt jo muuttua.
Tämä ei ketään ketjua lukenutta varmasti yllätä, mutta todetaan se nyt näinkin. →
”Emme voi laskea se varaan, että Olkiluoto 3 on käytössä silloin, kun sähköä eniten tarvitaan. Koeaikana laitoksen pitäisi päästä välillä täyteen tehoon, mutta osuvatko testit pakkasen kannalta oikeisiin aikoihin, sitä ei tiedä kukaan. Se riski, jota maaliskuussa maalailimme, toteutui. Aika ajoi ohi, että Olkiluoto 3 olisi ehtinyt talvella mukaan.”
Tuulivoima vaikuttaa kyllä potentiaalisimmalta keinolta saada tehokkaassa aikataulussa lisää tuotantoa markkinalle. Varsinkin isot myllyt, jotka pyörivät pienelläkin löyhähdyksellä ja merelle rakennettavat puistot kuulostavat lupaavilta.
Kiinnostaisi tietää, että onkohan Suomessa odotettavissa mitään lämpenemisvaikutusta tuulivoiman myötä? Tuli mieleen tämä artikkeli
Toinen, mikä kiinnostaa on vaikutukset hyönteispopulaatioihin. Tuulimyllythän ilmeisesti hidastuvat kesäisin, koska lavat keräävät niin paljon kuolleita hyönteisiä. No, lavoille varmaan keksitään joku hyönteisiä hylkivä pinnoite, mutta lätkivätköhän ötököitä riittävästi vaikuttaakseen vaikka luontokatoon. Tuskin kuitenkaan mitään glyfosaatin veroisia mörköjä ovat.
Tuulienergia jakaa mielipiteet, mutta tuulituotannon määrää voimme seurata pohjoismaitten osalta. Viimeisen kuukauden aikana vaihtelu n 1,5 - 18 GW tuotantotehot.
Voi sanoa että aina tuulee jossain, mutta kyllä em tehovaihtelun huomioiden voi todeta että nykyisin tuulivoimakapasiteetti ei kykene tuottamaan energiaa kovin laadukkaalla tavalla asiakkaiden tarpeita silmällä pitäen. No onneksi on jonkin verran muutakin tuotantoa, tasaista ydinvoimaa ja hyvin säädettävää vesivoimaa. Vaikka onhan tässä todistettu niidenkin osalta problematiikkaa
Tuulivoimasta todellakin kiinnostaisi nähdä minkälaista kokonaisuutta ollaan 2020-luvulla mentäessä rakentamassa, voisivatko korkeammat myllyt ja niiden tasaisempi sijoittelu tuottaa paljonkin tasaisemmin energiaa? Itse en ole törmännyt minkäänlaisiin todellisiin arvioihin kokonaisuudesta, vaikka sinänsä voin uskoa että ylhäällä tuulisi tasaisemmin. Show me the money, kuten sanotaan…
Sinänsä tuulivoimalat ovat nykyään hieno energiamuoto. Sääli että tuulivoima kerää antipatioita, vaikka antipatioitten todellinen kohde on tai pitäisi olla arkadianmäen sirkus:
-ajetaan toimivat kapasiteetti alas ennen kuin on olemassa korvaava kapasiteetti (hiilivoimalat esim Inkoo 1000 MW yms). Ei pidetä niitä riittävästi reservissä kunnes muu toimii.
-läpeensä politisoidaan ydinvoima ja luvitusprosessit, mikä johti esim OL3 turhan isoon ja kokeelliseen reaktorikokoon, Fortum ei saanut lupia Loviisaan jne
-vesivoiman lisääminen ei Suomessa onnistunut
-rakennetaan energiapörssi niin että kaikesta maksetaan juuri se viimeinen kaikkein kallein tarjous, altistaa manipuloinnille ainakin tukoissa tilanteissa. Kuitenkin isoja tarjoajia on rajallinen määrä, ja esim tuulivoiman tuotanto vaihtelee arvioitavasti, ja siirtoyhteydet on rajalliset
-rakennetaan energiajärjelmä/-markkina sellaiseksi että vaihtelevan energian tuottajilla ei ole sitten niin minkäänlaista toimitusvelvollisuutta ja varavoimakapasiteettivelvollisuutta. Vrt Wärtsilän taannoinen arvio että toimitusvarmennettu tuulivoimajärjestelmäkin voisi olla kannattava ja silti ydinvoiman mukaisesti kustannustehokas.
No nyt on nyt, kaikkea mennyttä kuten voimaloitten alasajoa ei voi perua. Mutta markkinat voisi pistää kuitenkin kuntoon ja vaikka sitten enemmän lanseerata tietoa ja tukea energiatehokkaista järjestelmistä kansalaisille julkiselle sektorille ja yrityksille.
No mitä valtiovalta tekee? Jakaa 50-80% talvisista sähkölaskuista (yli 100 eur laskuista), ts juuri niin jolla energian säästön ja energiainvestointien marginaalihyötyä laimennetaan!
En oikein usko, että valtion sähkölaskutuet vaikuttaisivat sähkön säästämiseen juuri sitä taikka tätä, vaikka kovasti lehdet kirjoittavatkin, että on se vaan niin väärin, että suurituloiset saavat isot tuet. Kirjoitetaan jopa lämmitetyistä ulkouimaltaista ääni hyvesignalointia väristen. Ei sellaisia luksustuotteita paljoa Espoon varakkaimmillakaan alueilla näe. Saati maaseudulla. Tai sitten ovat kätkeneet uima-altaansa, ettei näy autoon ohi ajaessa.
Mitä suurituloisuutta se on, että parhaiten ansaitsevaan 10%:iin pääsee jo 60 000 euron vuosituloilla. Kyllä siinä tulotasossa tuntuu vielä aika lujasti, jos sähkölasku nousee nettona vaikka 300 euroa valtion sähkötukien jälkeenkin. Varmasti löytyy hinnasta vielä motivaattoria sähkön säästämiseen. Ja jospa sattuukin se kauhea sähkön suurkuluttaja olemaan maaseudulla vanhassa ja arvottomassa rintamamiestalossa asuva eläkeläinen alle 15000 euron vuosituloilla, niin jo 100 euroa lisää kuukaudessa sattuu lompakkoon.
Toki me Inderesin keskustelupalstan seuraajat saatamme olla niin hyvätuloisia, että esimerkiksi 1000 euroa kuussa sinne taikka tänne ei paljoa heilauta, joten meidän sähkönsäästön täytyy lähteä puhtaasti halustamme parantaa maailmaa. Ehkä se nyt kuitenkaan ei edusta ihan valtavirtaa.
Joten olen luottavainen sen suhteen, että valtaosa kotitalouksista säästää sähköä sen, minkä ilman sietämättömiä seurauksia pystyy.
Uima-altaita ei varmaan kovinkaan merkittäviä määriä ole, mutta niitä ulkoporealtaita on kyllä jo aika paljon. Mielestäni ne voisi kieltää tämän talven ajaksi lailla. Ovat ylellisyyskapineita, jotka vievät melko paljon sähköä.
Marin tosiaan kommentoi lämmitettäviä uima-altaita sähkötukien yhteydessä. Eipä tällaisen kriisin keskellä olisi paljoa populistisempaa kommenttia voinut esittää.
Valtion olisi pitänyt taata jatkuvuus. Siihen tarkoitukseen paras keino olisi ollut sähkön hintakatto, vaikka sitten kulutuskattoineen. Ehkä toimeksiannon sellaisen suunnittelusta olisi voinut antaa ministeriölle jo kesällä, kun kriisi oli nähtävissä.
On hienoa, että sähköyhtiöt ovat päätyneet tarjoamaan kohtuuhintaista sähköä asiakkailleen kriisikuukausien yli. Koko sähkömarkkinan ajatus on kuitenkin kilpailun parantaminen ja mahdollisuus tarjota monipuolisia ja investointeja ohjaavia (esim. ympäristöystävällisiä) sähkötuotteita tiedostaville kuluttajille. Nyt olemme tilanteessa, jossa kuluttajilla ei ole vaihtoehtoja ja ihmiset ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa kuluttajina asuinpaikastaan riippuen.
Kaikki tulojakauman suurimpaan kymmenykseen kuuluvat sähkön suurkuluttajat voivat olla tyytyväisiä. Siihen taisi päästä jo n. 60 000 euron vuosituloilla.
–Tuki suosii niitä kuluttajia, joiden sähkölaskut ovat isommasta päästä, koska 100 euron omavastuu leikkaa kaikkein pienimmät kulutukset pois, ja yläraja leikkaa kaikista suurimpien sähkölaskujen maksajat pois, Vehviläinen kertoo.
Tutkijan mukaan tuesta euromääräisesti eniten hyötyvät henkilöt ovat hyvätuloisia eli yli 70 000 euroa vuodessa tienaavia asuntokuntia.
–Määrällisesti eniten tukea saavat hyvätuloiset asuntokunnat. Myös rahamäärällä mitattuna tuesta hyötyvät kaikkein eniten hyvätuloiset, Vehviläinen sanoo.
Oomi on pelkkä myyjä. Siitä huolimatta laskee hinnan (lähes) kaikissa sopimuksissa 24,90 senttiin maaliskuun loppuun saakka. Siis ei pelkästään määräaikaisissa.
Tälle nostan jo hattua.
Oomi kertoo laskevansa kuluttaja-asiakkaidensa sähkönhinnan 24,90 senttiin. Hintamuutos astuu automaattisesti voimaan 1.1.2023 kolmen kuukauden ajaksi merkittävälle osalle Oomin asiakkaista, joilla on tällä hetkellä kalliimpi hinta. Muutos ei vaadi asiakkailta toimenpiteitä.
Alennettuun hintaan ovat oikeutettuja alueesta riippumatta kaikki Oomin nykyiset asiakkaat, joilla on määräaikainen Kiinteä-sopimus tai toistaiseksi voimassa oleva Kesto- tai Jatkuva-sopimus.
