Kovasti huvittaa myös, että eräät globalisaatiota ja EU federalismia kannattavat ehdokkaat ovat viime kuukausien aikana löytäneet isänmaallisuuden palon jostain syvältä sielustansa.
12 tykkäystä
Unkari pelaa täysin Putinin pelikirjan mukaan ja Orpan yrittää kopioida Venäjän mallin. Yritti estää Suomen ja Ruotsin NATO jäsenyyden, on vieläkin poikkiteloin Ruotsin NATO jäsenyyden tiellä. Estää Ukraina tuen EUssa.
Mitä vielä pitäisi tehdä, että siihen puututtaisiin.
10 tykkäystä
Juuri näin. Ja yrittää muutenkin heikentää EU:n toimintaa määrätietoisesti. Tuollaista sakkia Halla-aho ystävineen on tukenut EU:ssa ja liittoutunut poliittisesti sen kanssa. Lenin lanseerasi aikoinaan termin “hyödyllinen idiootti”, jolla hän viittasi Neuvostoliiton touhuja edesauttaviin ei-kommunisteihin. Tämän päivän putinlandian näkökulmasta tuota termiä voisi täysin perustellusti käyttää Halla-ahoon. Mikään ei viittaa siihen, että Halla-aho olisi Venäjän tai venäläisten ystävä, mutta kiistattomat tosiasiat osoittavat että hän edesauttaa monella tavalla Putinin hallinnon pyrkimyksiä ja ajaa juuri sellaista EU-politiikkaa, mitä Venäjän hallinnon kannattajat toivovat.
9 tykkäystä
Korjaan, kenellä track recordia venäjän politiikan myötäilystä tai siltä silmien ummistamisesta. Kuten sanoin takinkääntö edes 2014 etenkin 2022 jälkeen tulee liian myöhään. Sinisilmäisyyttä tai välinpitämättömyyttä jos on löytynyt aikaisemmin sopii sitä suuremmalla todennäköisyydellä odottaa jatkossakin. En minä Halla-ahonkaan kaikista taannoisista maahanmuuttoöyhötyksistä ole samaa mieltä mutta onneksi presidentti ei johdakaan maahanmuuttopolitiikkaa. Muut kuin turpoteemat eivät ole näissä vaaleissa lainkaan relevantteja.
Mitä tekemistä puolueilla on asian kanssa, en tiedä eikä ehdokkaiden puolueet kiinnostakaan. Eikö nämä olleet presidentinvaalit?
Siinä tapauksessa, näkisin että Halla-aho on näistä se joka sanoo juuri sen, mitä ajattelee kannattajien haluavan kuulla. Ja mielestäni sillä ei ole mitään tekemistä faktojen, periaatteiden ym kanssa. Erinomainen omien kannattajiensa tulkitsija, joka osaa viedä heitä kuin pässiä narussa
Hän haluaa vain varmistaa hyvän lypsykoneen verovaroin tuotettuna, itselleen.
Muilla ehdokkailla on minun mielestäni enemmän ja vähemmän ideologisia arvoja.
1 tykkäys
Minä näkisin päinvastoin. Ääriesimerkkinä Haavisto: Pasifisti tarttui muka yhtäkkiä aseisiin 2022, kun yleisön silmissä ei ollutkaan enää trendikästä ajaa rauhanaatetta. Sotaa oli käyty jo melkein kymmenen vuotta ja kehityskulku kaikkien valveutuneiden poliitikkojen nähtävissä, mutta takki kääntyi vasta suuren yleisön mukana.
Johdonmukainen linja, joka ei heittelehdi sen mukaan millä milloinkin äänestäjiä taakseen saa, on minusta uskottavin. Rehn niin ikään suhtautui NATO:oon liittymiseen positiivisesti juuri siihen asti kunnes tajusi, ettei se uppoakaan keskustan äänestäjiin toivotulla tavalla. Nyt 2022 jälkeen upposi niin sopihan sitä mieltä taas olla.
14 tykkäystä
Ensimmäisen kierroksen vaalipäivään on enää viikko. Vaalikarja on päästetty ennakkoäänestyslaitumille poikkeuksellisen sumuisissa oloissa, kun gallupeja on ollut aiempia presidentinvaaleja vähemmän. Tänä vuonna on tullut vain kaksi tämänviikkoista heppoisen kategorian gallupia, joista piirtyy vieläpä keskenään aika ristiriitaista tarinaa; Maaseudun Tulevaisuuden tilaama mittaus kertoisi Halla-ahon tavoittavan Haavistoa ja laittavan tämän vielä ahtaalle jos trendi jatkuu, kun taas Uutissuomalaisen gallup näyttäisi Haaviston ja Stubbin (tässä järjestyksessä!) olevan suht turvassa.
Ensi viikko on yhdeksikön hengästyttävä kliimaksi, joka käynnistyy huomenna Iltalehden tentillä. Kierrokset nousevat tiistaina Hesarin tentissä, jonka Nelonen televisioi ja jonka alla lehti julkaissee kauan odotetun ja pikkulehtiä enemmän kunnioitusta herättävän gallupinsa. Keskiviikkona on Maikkarin tentti, ja torstaina se klassinen Ylen suuri vaalikeskustelu, jonka yhteydessä Pasilan dinosaurus suvaitsee lopultakin pihtisynnyttää ensimmäisen gallupinsa yli kuuteen viikkoon. Kansa etsii Hesarin ja Ylen gallupeista tarinaa, joka voi voimakkaastikin vaikuttaa varsinaisen vaalipäivän äänestyskäyttäytymiseen; kysykää vaikka Paavo Väyryseltä. Paljon on vielä auki, ja toiselle kierrokselle on vähintäänkin teoreettisia mahdollisuuksia neljällä ehdokkaalla — useammalla kuin kertaakaan sitten vuoden 1994.
Alexander Stubb
Stubb on ollut ainakin toistaiseksi näiden vaalien sunnuntailapsi, jolta on ehdokkuuden avaustilaisuudesta lähtien onnistunut miltei kaikki. Vielä viime kevät-kesällä Stubb oli kyselyiden pohjamutaa eikä vaikuttanut erityisen kiinnostuneelta ehdokkuudesta. Luulin silloin virheellisesti, että ihmiset muistaisivat edelleen Stubbin kotimaan politiikan viimeiset kaksi kärsimysten täyteistä vuotta, eikä häntä pidettäisi persoonaltaan sopivana presidentiksi.
Tuoreelle pääministeri Orpolle oli kuitenkin tuiki tärkeää saada Stubb ehdolle ilman esivaalia estääkseen iänikuisesti perintöä odottelevan kaksikon Häkkänen-Valtonen välienselvittelyn esivaalissa, mistä käynnistyisi samalla kannunvalanta Orpon pesänjakoon. Orpo mitä ilmeisimmin kytki presidenttiehdokkuuden hänen peukalonsa alla olevaan Suomen EU-komissaarin valintaan ensi kesänä. Se on tehtävä, josta Stubb on eniten unelmoinut elämänsä aikana. En usko, että Stubb oli järin kiinnostunut saati millään lailla uskoi tulevansa valituksi presiidentiksi. Hän jopa käytännössä lipsautti, että tilanne on nyt samanlainen kuin keväällä 2014, kun komissaarin paikkaa kärkyttyään hän joutui Plan B:nä pyrkimään pääministeriksi.
Stubbin näiden vaalien ainoa pieni kupru tuli jo ennen kampanjan alkua, kun hänen ja Orpon kuurupiiloon kyllästyneen Häkkäsen mopo lähti keulimaan hänen ilmoittaessaan julkisesti harkitsevansa ehdokkuutta. Tämä pani raivostuneeseen pääministeriin vauhtia, ja Stubb runnattiin ehdokkaaksi ilman esivaalia. Kun Stubb kertoi suostumuksestaan ja piti ensimmäisen tiedotustilaisuuden ehdokkaana, hänen gallupkannatuksensa ampui yllätyksekseni heti voimakkaasti ylös. Eräs tekijä oli varmaan se, että ehdokkuuden konkretisoiduttua ihmiset näkivät hänet muutaman vuoden etäisyydellä tuoreena ja raikkaana hahmona, jonka synnit oli annettu anteeksi. Ehkä vielä tärkeämpänä näkyi se, että kokoomuksesta kannattajineen on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana hioutunut armottoman kova ja kamppailullinen organisaatio, joka vaaleissa kuin vaaleissa voittaa mestaruuden tai vähintäänkin taistelee kannusta kalkkiviivoille asti. Osana tätä voittamisen kulttuuria puolueväki, joka vielä keväällä nihkeili Stubbin suhteen, pitikin nyt mölyt mahoissaan ja ryhmittyi yhtenäisenä Stubbin taakse.
Stubbin nopea nousu vastahakoisesta parin gallup-prosentin proffasta vaalien ykkössuosikiksi perustuu luonnollisesti kolmeen pointtiin:
-
Stubb on ollut ehdokkaana luonnollisen rento, koska hänelle on ihan aidosti ok olla tulematta valituksi; komissaarin paikka olisi luultavasti jopa mielekkäämpi. Ihmisen liskoaivot havainnoivat tarkasti, haluaako joku henkilö epätoivoisesti jotain vai ei. Stubbista huokuva rennon hyväntuulinen ja aavistuksen välinpitämätönkin kehonkieli tuo mieleen baari-illan nuoren miesporukan sen tyypin, joka on jo parisuhteessa ja siksi luonnollisen rento, jolloin naiset ovat kiinnostuneita hänestä eivätkä vieressä paskat housuissa pönöttävistä sinkkukavereista.
-
Stubb on ollut korostetun ystävällinen ja kannustava kilpakumppaneitaan kohtaan, lähestyen heitä nimeltä mainiten ja kääntäen tenteissä rintamasuuntansa korostetusti kulloistakin puhujaa kohden. Stubbin rakentava tyyli tuo mieleen Haavisto-ilmiön ytimen vuoden 2012 vaaleista.
-
Stubb on pitkin matkaa auliisti luetellut menneisyydessään tekemiään neljää virhettä, joista kolme ensimmäistä on tehokkaasti riisunut vastustajia aseista, ja neljäs ”virhe” eli se, että Stubb ei ”vielä voimallisemmin” ajanut Nato-jäsenyyttä, on tietenkin tarkoitettu muistutukseksi, että tässä asiassa hän oli nimenomaan oikeassa.
Stubbille on erinomaisesti sopinut vaalien hieman uninen tunnelma, jossa hänen tefloniinsa ei ole juuri naarmuja tullut. Kovimmat kilpakumppanit voivat hieman mennä peilin eteen sen suhteen, ettei kukaan ole yrittänyt voimallisesti saada ihmisiä ajattelemaan, ovatko ne Stubbin duracell-pupu-ominaisuudet vaalikuorrutuksen alla sellaisia, joita Suomen presidentiltä halutaan. Viimeiset 24 vuotta presidenttinä on ollut äärimmäisen huolellinen, harkitseva ja sanomisissaan varovainen juristi. Stubb olisi näiden vastakohta.
Loistava esiintyjä, onnistunut strategia, isoin budjetti, valtakunnan suurimman ja voittamaan tottuneen puolueen koneisto ja uskollinen kannattajapohja ensimmäisellä kierroksella, iso etulyöntiasema Haavistoon nähden kakkoskierroksella koko hallituspohjan ja oppositiopuolelta vähintäänkin konservatiivisen kepusiiven turvin. Kultainen paketti?
Piti vielä höpistä Haavistosta, Halla-ahosta ja Rehnistä, mutta tuli burnout, joten menee seuraaviin päiviin.
77 tykkäystä
Pyydän jokaista kirjoittajaa miettimään ketjun avausviestiä ja tätä toivetta siihen perään.
Nyt ollaan jo vaaliviikolla, eli pieni lopputsemppi enää. 
21 tykkäystä
En usko tähän. Siis Häkkänen on poliitikko, jota arvostan paljon ja jolla on vielä hyvä ura edessä. Ehkä jopa presidenttiehdokkuus. Hänellä on todella hyvä ja selkä ulosanti, hän ei provosoi eikä alennut teinien tasolle kun puolustaa näkemyksiään. Eikä juuri mokaile vastauksissaan.
Mutta näihin vaaleihin Stubb oli parempi valinta Kokoomukselta. Ja tätä osoittivat myös sisäiset gallupit jonka Kokoomus teetti.
Kokoomusnimistä Alexander Stubb on suosituin kokoomuksen oman kyselyn yleisessä osassa.
Sen sijaan vastaukset siihen, kuinka mielellään ihmiset voisivat ketäkin äänestää sekä vaalien toista kierrosta matkiva kyselyn osa osoittivat selvemmin, että Stubbilla olisi kokoomusnimistä parhaat mahdollisuudet menestyä presidenttikisassa.
Kyllä Stubb oli hyvä ja perusteltu valinta Kokoomuksen ehdokkaaksi. Häkkänenkin kyllä saa vielä mahdollisuuden loistaa.
10 tykkäystä
Stubb ilmoittanut nyt myös rahoituksensa. Yli 2x suurempi verrattuna esim. Haavistoon, pienimmistä ehdokkaista sitten puhumattakaan.
1 tykkäys
Jos Häkkäsestä tulisi presidentti, ei hän tietenkään haasta yhtään ketään ja jättää puoluehommat siihen paikkaan. Ja jos hänestä EI olisi tullut presidentti, olisi Häkkäsen valinta ollut väärä - kuten jo aiemmin totesin. Eli mielestäni olet tässä väärässä.
Nyt Häkkäsellä on todellinen mahdollisuus rakentaa kannatustaan ja haastaa Orpo. Se ei presidenttinä onnistuisi mitenkään. Eli tämä menee nyt hyvin niin presidenttikisan että Kokoomuksen paremman tulevaisuuden näkökulmasta.
Eduskuntaryhmän kannatus taas on hyvin irrelevantti kun mietitään presidenttikisaa. Siellä ratkaisee nimenomaan koko kansan äänet, eikä Kokoomuksen kannattajien äänet. Kokoomuksen kannattajat joka tapauksessa antavat Kokoomuksen ehdokkaalle äänensä. Eli päätös teettää oma gallup oli järkevä tällaisessa tilanteessa, jossa on usea hyvä ehdokas valmiina.
5 tykkäystä
Se olisi mielenkiintoinen käänne, jos kakkoskierroksella olisikin Haavisto ja Halla-aho:
16 tykkäystä
Kelleköhän äänetyspäätökseen moinen asia sitten riittää? Ei herranjumala nyt oikeasti.
Olen samaa mieltä, että Rehn on vienyt Haavistolta äänestäjiä, mutta nämä tällaiset homoja alas painavat argumentit eivät kyllä kuulu tänne. Ihminen on aika paljon enemmän kuin seksuaalisuutensa, eikä Haavisto saa varmastikaan yhtään ääntä vain homoutensa vuoksi.
18 tykkäystä
En muista lukeneeni kenenkään, täällä tai julkisuudessa, perustelevan Haaviston äänestämistä hänen homoudellaan. Sitä enemmänkin häntä vastustavat ovat tässäkin ketjussa siitä puhuneet asiayhteyksissä, missä se ei vaikuta mihinkään. Kenenkään seksuaalisuus ei ole positiivinen tai negatiivinen puoli politiikossa. Jos se tulee jollekin mieleen ensimmäisenä henkilöstä, kertonee se enemmän kirjoittajasta kuin ehdokkaasta tai muista äänestäjistä.
7 tykkäystä
HS on julkaissut uuden gallupin näin päivää ennen ennakkoäänestyksen loppua.
Samaan aikaan Haaviston kampanjatoimistolla:
3 tykkäystä
Jännä että Hesari julkaisee kuumeisesti odotetun gallupinsa juuri ennen kilpailevan talon tenttiä, antaen sille lisää sähköä ja katsojia. Voi olla, että Hesari ei ole pystynyt päivän tarkkuudella määräämään, milloin gallup valmistuu, ja haluaa julkaista heti kun pystyy.
Kyllä Olli Rehnin teoreettisetkin mahdollisuudet tämän tuloksen myötä alkavat karista, semminkin kun kaikkien huomio ja mahdollinen taktikointi keskittyy nyt gallupin kolmen suuren ympärille. Rehn sai viime viikolla pientä momentumia hyvin sujuneen Ylen yksilötentin jälkeen, mutta ei hän vain pysty kunnolla murtautumaan kepun peruskannatuksesta ylös. Hän on mitat täyttävä paketti presidentillistä kokemusta ja olemusta ja ehkä sellainen tyyppi joka omasta mielestäni suomalaisten presidentiksi parhaiten näistä ehdokkaista sopisi, mutta karisma ja puhelahjat eivät vain riitä.
Jos Stubbin kuningastie johonkin katkeaa, ennemmin sitten ensimmäisellä kuin toisella kierroksella. Mikäli hän on Ylenkin gallupissa niukasti ykkönen, moni saattaa pelkistää ensimmäisen kierroksen kansanäänestykseksi toisesta jatkajasta Haaviston ja Halla-ahon välillä. Tällöin voisi olla mahdollista, että Stubb pullahtaisi sensaatiomaisesti ulos. Ei se todennäköistä ole, siksi perusteellisesti Stubbin ylivertainen vaalibudjetti on polttanut hänen pointtinsa ja numeronsa verkkokalvoille.
Halla-aho on nyt niukasti ohittanut persujen nykyisen kannatuksen. Yhtäältä hän on suoristanut omia rivejä taakseen, toisaalta kokoomuksen konservatiivisin siipi vuotaa hänelle yhä enemmän. Halla-aho on onnistuneilla pistohyökkäyksillä mediaa ja ulkomaalaistaustaisia poliitikkoja kohtaan kahminut paljon huomiota. Hän on muutenkin ollut hyvin erottuva ehdokas varsinkin sellaisissa pehmeissä tilanteissa, joissa muut ovat lähteneet kaunopuheisen laskelmoivasti lurittelemaan. Kun Elämäni biisissä muut vetosivat katsojien tunteisiin, Halla-aho syventyi analysoimaan musiikkia. Kun joulun alla muut toivoivat päätöskysymyksessä rauhaa, Halla-aho toivoi paria tuntia lisää vuorokauteen.
Erottuminen ja huomio ovat hyviä ohjenuoria pyrittäessä kymmenestä prosentista kahteenkymppiin. Rehn olisi tarvinnut jotain vastaavaa. Tuoreimmassa Enbuske ja paparazzi Hörkkö -podissa Hörkkö lohkaisi, että Rehnin kampanjalle olisi voinut tehdä hyvää ottaa vähän hiivaa Helsingin keskustassa ja ottaa ehkä vielä vähän matsia taksikuskin kanssa loppuillasta. Karrikointia toki, mutta jotenkin hänen olisi pitänyt kääntää valokeilaa suuntaansa. Halla-aho taitaa tämän omalla kulmikkaalla tyylillään.
Vedonlyönnissä Unibet antaa nyt Halla-ahon toisen kierroksen paikalle kertoimen kolme, ja kun huomioidaan naurettavan alhainen palautusprosentti, ehkä siitä saa luokkaa 25% todennäköisyyden. Kärkikaksikoksi on siis kolme realistista vaihtoehtoa, toki viimeinen näistä epätodennäköisin.
1. Stubb vs. Haavisto
Monesti politiikan raja-aidat kaatuvat ryskyen presidentinvaalien toisella kierroksella — muistettakoon vaikka se, että kokoomuksen naiset äänestivät vuonna 2000 innokkaasti demareiden vasenta laitaa edustavaa Halosta Ahoa vastaan. Tässä taisteluparissa hallitus-oppositio-jakolinja pitänee kuitenkin poikkeuksellisen tiiviisti, varsinkin niin päin, että Haaviston on hirveän hankalaa saada ääniä hallituspuoluiden kannattajilta. Kokoomuksen konservatiivisiipi ei voi ajatella äänestävänsä Haavistoa, ja liberaalisiivelle Stubb on ihan sopivaa jatkumoa ensimmäisen kierroksen äänelle. Ehkä ihan siellä kokoomuksen liberaalissa ääripäässä on äänestäjiä, jotka kannattavat kokoomusta puhtaasti talouspolitiikan vuoksi, mutta joita Haavisto voisi miellyttää enemmän.
Paradoksaalisesti Stubb saa yksimielisemmän tuen persuilta kuin omiltaan, sieltä ei tule Haavistolle mitään, ei liioin kristillisiltä. RKP:läisetkin ovat valtaosin liberaalin suomenruotsalaisen takana.
Opposition puolelta Haavisto saa vihreät ja vasemmistoliiton kokonaan sekä demarit valtaosin. Haaviston kohtaloksi koituu kepu, jonka parissa Stubb on rutosta ja kolerasta kuitenkin selvästi lievemmät näppylät aiheuttava hevonen. Tosi vaikelta näyttää Haavistolle jos Stubb ei munaa tai tule jotain ihan yllättävää skandaalia tai muuta mustaa joutsenta.
2. Stubb vs. Halla-aho
Tässä parivaljakossa Halla-aho on oppositiopuolueiden äänestäjien parissa yhtä pahassa pinteessä kuin Haavisto Stubbia vastaan hallitus-kannattajien parissa. Stubb saa opposition parista liki kaiken muun paitsi ihan joitakin hajaääniä konservatiivisilta demari- ja kepumiehiltä. Hallituksen puolelta Stubb tietenkin voittaa kokoomusäänestäjien parissa, vaikka Halla-aho konservatiivisiipeä kuppaakin. RKP menee kokonaan Stubbille. On olemassa aidosti positiivinen todennäköisyys että Halla-aho voittaa Stubbin, mutta minun on mahdoton nähdä sitä käytännössä. Jotain ihan käsittämätöntä pitäisi tapahtua.
3. Haavisto vs. Halla-aho
Tämä pari johtaisi kärjistyneimpään ja tulehtuneimpaan loanheittoon missään presidentinvaaleissa sitten vuoden 1956. Se olisi vihervasemmiston ja persujen lopullinen välienselvittely, vähän kuin legendaarinen runkosarjapeli Detroit-Colorado maaliskuulta 1997, kun pitkään kytenyt vihanpito purkautui yhdeksi NHL-historian ikimuistoisimmista joukkotappeluksi. X:ään ei olisi asiaa ilman kypärää, kaasunaamaria, napalminkestävää haaarniskaa ja muita tarpeellisia varusteita.
Haavisto veisi SDP:n, vihreät, vasemmistoliiton ja RKP:n, Halla-aho persut ja kristilliset. Kokoomuksen ja kepun parissa varsinkin monet konservatiiviset miehet olisivat tiukassa paikassa. Halla-aho tarvitsisi heistä kaikki, ja paljon liberaaleja päälle. Vaikealta kuulostaa.
Gallupien perusteella Haavisto veisi tämän mennen tullen, mutta en sentään ihan luota niihin murskalukemiin. Kun olen keskustellut asetelmista eräiden tuntemineni eläkeläisten kanssa, jossain vaiheessa moni kakistaa häpeillen kuiskaten, että vaikka ei ole mitään homoja vastaan esimerkiksi ministereinä, ei se vaan hyvältä tuntuisi itsenäisyyspäivänä että miespari kättelee. Tällainen hyvin syvä presidenttiyteen ja perinteisiin arvoihin liittyvä pohjavire voi yllättävän monilla muuten sangen liberaaleilla ikäihmisillä olla; sitä ei vielä gallupeissa tarvitse huomioida, mutta sitten tosipaikassa äänestyskopissa se voikin ratkaista. Toisaalta Halla-ahon tausta kauhistuttaa monia näistä samoista ihmisistä.
Haavisto on todella iso suosikki, mutta peli ei ole ihan yhtä lähellä sataa prosenttia kuin Stubb-Halla-aho.
50 tykkäystä
Onko kukaan muu havainnut tätä samaa ”Rehn-ilmiötä” kuin minä?
Tämä oli erittäin hyvä kirjoitus. Olen huomannut! En tosin niinkään havainnut muilta, vaan ihan itsekseni olen alkanut harkita Rehnin äänestämistä, vaikka itselleni se olisi hyvin poikkeuksellista.
Kaikista kierointa tässä onkin se, että Rehnin suurin vastustaja ei silti ole lopulta välttämättä Haavisto, vaan Halla-Aho.
Juuri näin. Etenkin kun katsoo HS:n tänään julkistettua kyselyä (Haavisto 20%, Halla-aho 18%), niin nouseehan tuosta ajatus, että ehkä sittenkin Haavistoa.
Taustasta sen verran että 2012 olin Tavastialla Haaviston ekan kierroksen vaalivalvojaisissa (tunnelma oli hyvä). Kuten moni muukin Haaviston tukija, 2018 kuitenkin äänestin Niinistöä, joka nähdäkseni ansaitsi toisen kauden.
Olin ajatellut, että nyt varmaan ekalla kierroksella äänestän Haavistoa tavallaan vanhasta “lojaalisuudesta” jos ei muuten. Ja tokalla kierroksella harkitsen uudestaan, mahdollisesti päätyen Stubbiin (siis vaikka Haavisto olisi mukana; ymmärrän jos joku pitää tätä erikoisena).
Joka tapauksessa Stubbin valinta näyttää lähes selvältä. Harva tosiaan on Haavistosta yhtä innoissaan kuin 2012 (olen tästä esimerkki). Jos Halla-aho yllättäen kirii toiselle kierrokselle, niin mikäs siinä. Sitten tosin vaaleissa ei olisi enää senkään vertaa jännitettävää, kun “mestari” ottaisi dunkkuun vähintään 65-35 tai ehkä lähempänä 70-30.
5 tykkäystä
Huomattava osuus äänestäjistä on jo käynyt uurnilla, eli he eivät voi taktikoida enää, arpa on heitetty.
3 tykkäystä
En tiedä, onko nouseva Halla-Ahon kannatus välttämättä Haaviston kannalta ollenkaan huono asia. Halla-Ahon nousu saattaa nimittäin saada joitakin Anderssonin/Urpilaisen äänestäjiä taktikoimaan äänensä Haavistolle. Ja sitten vielä ne, jotka arpovat esimerkiksi Haaviston ja Rehnin välillä.
Täysin mahdoton skenaario ei olisi sekään, että toisella kierroksella olisivat vastakkain Haavisto & Halla-Aho. Stubbin ja Halla-Ahon välinen ero on kuitenkin myös pieni. Jos Halla-Aho-ilmiö kasvaa entisestään ja se ruokkisi myös entisestään Haaviston suosiota, niin Stubbilla olisi vaara jäädä väliinputoajan rooliin. Ei tämäkään silti todennäköinen skenaario ole.
Onko näistä kuitenkin vielä tulossa vastakkainasettelun vaalit? Jännät vaalit ainakin. Stubb-Haavisto ei ole vielä lukkoon lyöty kaksikko toiselle kierrokselle.
4 tykkäystä
Halla-ahoa luultavasti auttoi se, että tieto gallupista tuli vasta tänään. Merkittävä osa vasemmistosta on äänensä antanut, eiväkä Urpilaisen tai Anderssonin äänestäjät voi enää ääntään antaa Haavistolle. Osa toki vielä voi muuttaa ehdokastaan. Mutta Halla-aholle tämä myöhäinen galluptulos oli hyvä asia.
1 tykkäys