Tässä keskustelussa häiritsee historian puuttuminen argumentoinnissa. Olen aika paljon lueskellut analyyseja ajasta ennen talvi- ja jatkosotaa. Keskeinen tekijä tapahtumien kulussa oli Neuvostoliiton pelko Leningradin turvallisuudesta. Onko nykyinen Venäjä siinä suhteessa erilainen. Hyväksyy tilanteen, jossa Suomenlahti ja Itämeri on Naton ympäröimä. Toivottavasti tähän kysymykseen vastataan ennen Natoon liittymistä.
Väitteesi ei perustu ainakaan historiankirjoihin.
Eihän Suomi huonosti varusteltuine armeijoineen ollut missään vaiheessa uhka Neuvostoliitolle tai Leningradille ennen Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen vuonna 1939. Eikä Suomesta ollut edes tulossa sellaista.
Sen sijaan Molotov-Ribbentropin sopimuksen lisäpöytäkirjassa 23.8.1939 Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat lähimaansa etupiireihin, joissa Suomi kuului Neuvostoliitolle. Näin Neuvostoliitto pääsi toteuttamaan imperialistista kulttuuriaan yrittämällä vallata Suomen ilman Saksan väliintuloa.
Suomen NATOon liittymisen jälkeen Venäjällä ei ole mitään mahdollisuuksia jatkaa imperialistisen kulttuurinsa toteuttamista Suomen suunnalla. Venäjä voi sen hyväksyä tai olla hyväksymättä. Sillä ei ole enää mitään merkitystä. Ei koskaan enää yksin.
Hakemus sisään. Olemme valmiita kaikkeen kiusantekoon mitä itäinen naapuri keksiikin.
Tosi on, että Suomi ei ollut uhka. Kuitenkin mm. Mannerheim ja Paasikivi näkivät, että Neuvostoliitto pelkäsi, että Leningradiin tullaan Suomen kautta. Ribbentrop sopimus oli yksi kuvio tässä pelissä. Kannattaa ehkä lueskella historiaa hieman laajemmin. Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän imperialismi perustuu pelkoon ja se on siksi arvaamaton eikä noudata mitään logiikkaa. Täytyy vain toivoa, että Nato olisi jonkinlainen ratkaisu (edes tilapäinen) tässä tilanteessa.
Mutta entäs tuo merentakainen teollisuusmahti lounaassa… tekisi mieli pyytää kolmatta vaihtoehtoa NATO-jäsenyyden käsittelyyn perinteisen kyllä/ei asettelun kylkeen… “Jos Saksa eroaa”… Päästelee sellaista settiä suustaan tuo herra liittokansleri 
Ja muutenkin… viimeisin kosketuspinta Saksan armeijan mahtiin on paikasta, jossa oli satoja kilometrejä hiekka-aavikkoa joka suuntaan. Saksalaiset hoitivat heli-operaatiot. Tai no, olisi pitänyt hoitaa. Eivät kuulemma voineet lentää, sillä laskeutuessa olisi voinut pöllytä hiekkaa ilmaan…
Onneksi paikalla oli Tanskalaisia “varamiehiä” koptereineen, joilta sai tukea aina kun kehtasi pyytää.
Natohan ei ole millään tavalla uhka Venäjällä paitsi sen sisäpoliittisessa narratiivissa ja siinä mielessä, että se vähentää Venäjän mahdollisuuksia napsia ympäröiviä maita suupalaksi. Nato ei Venäjälle koskaan hyökkää eikä näin ollen ole minkäänlainen uhka Venäjän koskemattomuudelle.
Ja tuota sisäpoliittista narratiivia ei kannata ihan kauheasti lähteä kumartelemaan ja pelkäämään. Se olisi juuri se, mitä Venäjä toivoo.
Noin yleisesti ottaen historia taitaa antaa mahdollisuuksia monenlaisille näkemyksille…
Ja tässä se ongelma Venäjän nykyisen hallinnon osalta osittain onkin. Miettivät historiaa aivan liikaa - historia ei ole tae tulevaisuuden… – ööh, eiku väärä konteksti - no periaate silti sama.
Tämä rajojen pysyvyys on ollut kantava teema Euroopassa 1945-2014 ja oikeastaan merkittävä osa EU:n ja NATO:n olemassa olon tarkoitusta. Venäjä tosin tulkitsee NATO:a ja EU:ta hyvin eri tavalla ja tämä taitaakin olla koko ongelman ydin. Miksi Venäjä ei halua edes hyväksyä ETYK:ssä luotuja periaatteita (prosessi, jossa taisivat olla jopa aloitteellisia ja joidenkin näkemysten mukaan jopa heidän miehensä ajoi prosessia), on toki hyvä kysymys. Ja vastaus tuohon taitaa olla totaalinen kykenemättömyys luottamukseen (sekä sisäisesti että ulkoisesti). Ainoa mihin luottavat on vahvimman oikeus ja tämän takia me olemme puolemme jo valinneet sekä vahvistamme sitä NATOn kautta.
Taloudellisessa mielessä tarkasteltuna suomen houkuttelevuus ivestoinneille ilman nato-jäsenyyden muodostamaa vakautta on heikko.
Todellisuudessa suomi on kuitenkin puolensa jo valinnut, joten olisi typerää jatkaa tästä eteenpäin haikaille YYA-suomen perään ilman nato-jäsenyyden tuomaa turvaa. Ilman nato-jäsenyyden turvaa, suomi on varsin altis venäjän painostukselle.
Se, että pelkää perusteettomasti on uhka kaikille muille, etenkin naapureille, joilla ei ole vahvoja liittolaisia. Kun on pelkäävä, arvaamaton väkivallan käyttöön ihastunut naapuri, jonka mihinkään sanomisiin ei voi luottaa, niin saa kyllä olla aika hyväuskoinen idiootti mikäli ei hae liittoutumista muiden samoja arvoja kannattavien kanssa.
Jep, se koko “tää on kuule lännen syytä kaikki” -retoriikka kuulostaa ihan samalta kuin puolustelisi alakoulun pahinta kiusaajaa jonka käytökseen ei kukaan viitsi puuttua kun “sillä on niin vaikeaa kotona”.
Naton kannatus tulee olemaan eduskunnassa murskaavan suurta. Tällä hetkellä kannattajia noin 114 ja vastustajia noin 11. On enää viikkojen kysymys että hakemus päätetään jättää. Musta tuo on käytännössä jo täysin varmaa. (Ellei nyt tapahdu jotain ulkoista shokkia, joka vaikuttaisi asiaan).
Avaatko vähän mitä ovat nämä “monet ei-sotilaalliset rintamat”, joilla Nato Venäjää uhkaa?
Ja mitä tulee sotilaallisiin uhkiin, niin Nato ei ole Venäjälle mikään eksistentiaalinen uhka. Se on vain uhka Venäjän väkivaltaiselle laajenemiselle. Kuten jo aiemmin totesinkin.
Kieltämättä Nato vahvistaa läntisen maailmaan sotilaallista voimaa yhteisellä puolustuksella, kuitenkin se on suurelta osin resurssien allokointia. Natossa on ollut huomattavissa määrin ns. vapaamatkustamista eli merkittävä osa jäsenmaista ei ole panostanut omiin puolustusvoimiinsa lähellekään sovittua määrää, koska on luotettu muiden (lähinnä USAn) hoitavan puolustuksen hädän hetkellä. Tuosta läntisen Euroopan huomattavasta vapaamatkustamisesta huolimatta jo pelkästään europpalaisten jäsenten yhteinen voima riittäisi ydinaseita lukuunottamatta Venäjän armeijan tuhoamiseen siinä tapauksessa, että riittäisi ammuksia, kalustoahan on riittävästi.
Nato ei ole poliittinen järjestö oikeastaan muissa kuin puolustukseen liittyvissä asioissa, ei myöskään ideologisesti. Nuo asiat ovat tärkeitä ja edellytyksiä hyväksyttäessä uusia jäseniä, sen jälkeen voi rötväillä lähes miten tahansa.
Taloudellisessa mielessa Naton vaikutus on lähinnä tuomassa buustia paikallisesti tukikohtien muodossa sekä yhteishankinnoissa. Muuten vaikutukset ovat lähinnä tasoa kavereiden kanssa tehdään mieluummin kauppaa kuin muiden.
Lisäisin sen verran että taloudellisessa mielessä Nato on nimenomaan Suomelle tärkeä, jotta joku uskaltaa jatkossa investoida tänne.
Neuvostoliiton hajoaminen hävitti myös ETYK-prosessissa määritellyt rajat. Nyt tarvittaisiin uusi ETYK. Ei taida onnistua ihan lähivuosina.
Toi nyt kuulostaa tosiaan siltä Kremlin narratiivilta. Suomen länsimaisuuteen ja arvoihin/etiikkaan/ideologiaan ei Nato vaikuta tipan vertaa. Demokratia ei Suomessa Naton myötä lisäänny tippaakaan. Se on vain sotilasliitto, ei enempää eikä vähempää. Kremlin narratiivissa se toki naamioidaan Pahaksi Syöväksi, joka tuhoaa Venäjän. Mutta jos tarkkoja ollaan, niin Putin ja Kreml on se suurin uhka - ei Nato tai länsimaiset arvot.
Niin, ja tuonhan totesin jo monta viestiä sitten:
Natohan ei ole millään tavalla uhka Venäjällä paitsi sen sisäpoliittisessa narratiivissa ja siinä mielessä, että se vähentää Venäjän mahdollisuuksia napsia ympäröiviä maita suupalaksi.
Tästä reaktiosta voi myös vetää johtopäätöksen siitä, minkälaisia taloudellisia vaikutuksia Naton ulkopuolelle jäämisestä olisi ollut. Suomen houkuttelevuus investointikohteena olisi romahtanut ja sitä kautta suomalaisten elintaso olisi laskenut. Tällä olisi myös ollut vaikutusta suomalaisten asuntojen arvoon. Natoon hakeminen on erittäin hyvä päätös.
