Talenom - Automatisoiduilla prosesseilla tehokkaammaksi

Keskisuuren teollisuusyhtiön osaomistajan-/hallituksen jäsenen kokemuksella ja muutoinkin pidän tärkeänä, että näillä palstoilla ymmärrettäisiin kuinka tärkeää sijoittajien ja pääomistajien sekä toimivan johdon keskinäinen luottamus/arvostus on. Erityisesti meille piensijoittajille on elintärkeää se, että pääomistajilla ja johdolla on todellinen halu kohdella meitä tasapuolisesti.

Edit: tämä vuodatus ei kohdistu fiksuun Soppakattila86:een, vaan on yleinen huomio ajattelemattomasta keskustelukulttuurista. Yritysten johdoille riittää selkään taputtajia silloin, kun me sijoittajat saamme tuottoa ja kun menee huonosti, niin usein mennään toiseen ääripäähän. Tällainen ei anna hyvää kuvaa meistä sijoittajista.

8 tykkäystä

Onneksi olkoon, olet keksinyt osakemarkkinoiden ikiliikkujan!

  1. Kasvata osinkoa (riippumatta varoista)
  2. Osakekurssi nousee
  3. Käytä kallistunutta osaketta yritysostoihin
  4. Aloita taas kohdasta #1
8 tykkäystä

Harrin mietteitä twitterissä

13 tykkäystä

Itseäni hieman häiritsee tämä Tahkolan kohtalaisen tiheä twiittaaminen ja Talenomin kehuskelu. Onhan hän välillä ottanut kantaa myös Inderesin analyysiin twiiteissä, jos on oltu negatiivisella puolella tai jokin muu analyysissa ei ole ollut omaan mieleen.

2 tykkäystä

Jep. :smiley:

Osake nousee, kun tulos kasvaa (kannattavasti). Osinko periaatteessa pudottaa kurssia, kun omistajan varat siirtyvät suoraan omaan taskuun. Kakkua ei voi syödä ja säästää samaan aikaan siis. :smiley:

Tämä siis yleisenä kommenttina.

Tässä päivän Talenom-video, jos ette vielä katsoneet. Hieman lyhyempi tällä kertaa.

29 tykkäystä

Itse olen @Soppakattila86 kanssa täysin samaa mieltä ja pitää pystyä sanoa rehellisesti ja kaunistelematta faktat mitkä myös hyvin perusteltiin!

Kyllä yrityksen johdon pitää aiheellinen kritiikki kestää tai sitten ollaan valittu väärä ura. Toimari on töissä osakkeenomistajille usein vielä kelpo korvausta vastaan, työkuvanaan luoda arvoa yritykselle ja omistajille ja on kaikkien etu että epämielyttävistäkin asioista puhutaan avoimesti ja suoraan. Se on avain muutokselle.

Talenomissa istuu tiukkaan vankan laatuyhtiön leima vaikka performanssi puhuu jotain muuta.
Tulee tästä (maineesta) mieleen Sampo joka nauttii myös vankkumatonta laatuyhtiön mainetta ja mistään tekemisestä kuulee hyvin vähä kritiikkiä.
Kurssi on mörninyt vuosia (osinkoja toki tullut hyvin eikä siis mitenkään ollut huonoin omistus)
Nordean myynti ( syy toki ymmärrettävä mutta ajoitus surkea) Hastingsin osto mitä en ymmärtänyt ikinä, eikä ole tuonut juuri lisäarvoa.
Tämä nyt siis vaan esimerkkinä siitä että tuntuu, että kun joku yhtiö on saanut laatuyhtiön leiman, jostain syystä tuntuu, ettei näitä “uskalleta” kritisoida ja jos kritisoidaan niin usein hyökätään puolustamaan ja selittelemään vaikka faktat paperilla puhuu muuta. Viime päivinä tosin on kuulunut enenevissä määrin kritiikkiä Talenomia kohtaan

Tota osingon maksua ihmettelen itse myös todella paljon! MIKSI!?
Yhtiö kantaa kuitenkin sellasta määrä velkaa että on mielestäni täysin järjetöntä vielä yrittää miellyttää sijoittajia osingoilla.
Mielestäni tässä ollaan menty strategian kanssa pahasti metsään, että halutaan kasvaa hurjaa vauhtia, se toteutetaan lainarahalla ja siihen päälle vielä maksetaan kasvavaa osinkoa välittämättä kassan tilanteesta. Kaikkea ei aina voi saada kerralla ja itse ainakin arvostan, että on selkeä fokus mihin panostetaan. Tässä kohtaa varsinkin yksityissijoittajalle tilanne on erityisen epäedullinen, maksaa rapeat verot osingoista, jolla oltaisiin voitu lyhentää korollista lainaa eli omistaja-arvoa hassataan vivulla.
Ja peruste että tätä tehdään koska, osaketta käytetään yrityskaupoissa ontuu pahasti. Yhtiön markkina-arvohan sen määrittää miten kovaa valuuttaa osake on kaupoissa, ei historiallinen kasvava osinko, se toki voi tukea kurssia jos se on kestävällä pohjalla ja vain ja ainoastaan sillon. Pitkässä juoksussa osake seuraa tuloksen kehitystä.

Toinen itseä isosti hiertävä asia, että kun lähdetään laajentamaan ulkomaille, miksi se niin usein tehdään heti roiskien joka puolelle. Kuvittelisin että olisi järkevämpää Suomessa hienosti toimivaa reseptiä lähtee ensin rauhassa kokeilemaan esim. juuri länsinaapuriin. Kasvaa siellä ensin, todeta että konsepti on tosiaan kopioitavissa, tehdä vakaata ja tuottoisaa liiketoimintaa ja sitten taas kokeilla lähteä uusille apajille.

Toki ymmärrän, että on tilanteita jossa ottaakseen jalansijaa muuallakin on syytä olla ensimmäisten joukossa disruptoimassa markkinaa. Toimintojen ylösajo ja kannattavaksi saaminen usein kestää odotettua pidempään, joten vasta tulevaisuudessa voidaan oikeesti todeta oliko yhtiön johto oikeassa lähtiessä laajentamaan moneen markkinaan kerralla vai oliko strategia yksinkertaisesti huono.

Yhtiön viimaikainen toiminta ei ainakaan itseä vakuuta, mutta onneksi meillä jokaisella on valta halutessaan joko omistaa tai olla omistamatta yritystä. Itse koen, että yhtiön markkina-arvo ei vastaa viimeaikaista suoritusta, joten päätin olla omistamatta.

Toivon kuitenkin menestystä Talenomille ja toivottavasti tehdyt valinnat kantavat hedelmää tulevaisuudessa ja palkitsee omistajat. Ja @Porssiturska tämä ei siis ollut mikään hyökkäys kirjoitukseesi vaan herätti ajatuksia. On suuri rikkaus olla eri mieltä asioista ja pystyä keskustelemaan niistä.

Hyvää viikonloppua sinulle ja kaikille inderesläisille tasapuolisesti :blush::v:

42 tykkäystä

Kiitos, mutta nyt meni onnittelut väärään kohteeseen.

En itse arvosta osinkoa ja omat sijoitukseni ovat pääsääntöisesti kasvuyhtiöissä, jotka eivät maksa joko ollenkaan tai korkeintaan maksavat merkityksettömän vähän osinkoa, koska yhtiöiden oma liiketoiminta tuottaa markkinakorkoa paremmin ja koska yhtiöt haluavat ja niiden kannattaa investoida pääomat uuteen kasvuun. Pääsääntöisesti osinko on tietenkin sijoittajan itse itselleen maksamaa rahaa, josta hyötyy ainoastaan verottaja.

Mutta enemmistö suomaisista yksityissijoittajista mitä ilmeisimmin arvostaa osinkoa, etenkin kasvavaa sellaista. Moinen ei ole mikään ihmekään, koska sellaiset auktoriteetit, kuin vaikkapa Seppo Saario pitävät kasvavaa osinkoa jopa tärkeimpänä sijoituskriteerinään. Taisipa Saario viimeisimmässä Karon Grillissä nostaa asian taas esiin.

Talenom tietenkin hyötyy korkeammasta osakekurssista, joten tätä kautta osingonmaksulle voi hakea järkeä. Onko kokonaisuus sijoittajan kannalta hyvä asia, on sitten tietenkin tarkemman analyysin paikka.

2 tykkäystä

Kovasti taas Talenom näyttää herättävän tunteita.

Näen itse tilanteessa paljon yhtäläisyyksiä vuosiin 2015-2016, jolloin Suomessa otettiin käyttöön näiden nykyisten järjestelmien ensimmäistä versiota ihan samalla tavalla aikataulussa ja kustannuksissa pitkäksi mennen kuin nyt Ruotsissakin näyttäisi käyvän. Tuolloin yhtiö oli myös hyvin velkainen, nettovelkaantumisasteen oltua jopa reilusti nykyistäkin korkeampi, kun yhtiö oli pusertanut kokoonsa ja kannattavuuteensa nähden järkyttävän kokoisen järjestelmäinvestoinnin läpi.

Historia ei aina toista itseään, mutta ehkä siitä jotain vertailukohtaa voi kuitenkin etsiä siihen miten isoista ongelmista tässä Ruotsin kanssa nyt puhutaan.

Talenomin sijoituskeissin suhteen ei ole yhtään mitään merkitystä kestääkö Ruotsin järjestelmien sisäänajossa vuosi pidempään kuin suunniteltiin, tai maksaako se miljoonan tai muutama enemmän kuin suunniteltiin, kunhan ne järjestelmät loppupeleissä saadaan pelittämään.

Oleellista siis on ollaanko me saatu nyt jotain sellaista uutta informaatiota, jonka perusteella voitaisiin epäillä sitä, että Ruotsin käyttöönotto epäonnistuu pysyvästi? Ketjua lukiessa tulee sellainen fiilis että oltaisiin, mutta mistään muualta en itse tunnu tällaista informaatiota tunnistavan.

Sinänsä ymmärrän miksi tässä pettyneitä monet on, kun viime vuonna myös Suomessa ajettiin pieneen miinaan mikä tosin loppuvuodesta saatiin jo oikein kivasti korjattua numeroiden perusteella. Pysykää nyt kuitenkin negailijatkin avoimin mielin, JOS asiat edelleen jatkaa samalla radalla kuin 2015-2016, niin tätä junaa ei kukaan halua jättää pysyvästi.

51 tykkäystä

Osingonmaksu yksistään ei nosta kurssia millään tavalla. Suosittelen tutustumaan alan kirjallisuuteen.

Itse jäin kelkasta pois muutama vuosi sitten, joten en oman positioni takia negaile.

Firmassa ja alla olevassa liiketoiminnassa on kyllä paljon hyvää ja siksi tätä jaksaakin vielä seurata. Toivon todella, että yhtiön kurssi kääntyisi.

Sen hyvän päälle on kuitenkin tullut tukku virheitä / epäonnistumisia hallituksen, toimitusjohtajan ja/tai johtoryhmän toimesta:

1.Tilijaska ja muut rönsyt, onko näistä oikein saatu mitään aikaiseksi
2. Ostetut yhtiöt: tuntuu että pohja vuotaa aika pahasti (asiakaspoistuma hankinnan jälkeen ja uutta luonnollista kasvua ei saada tilalle)
3. Uusien maiden konepellin alta löytyvä it puolen kehitys: tuntuu että Juhalla ja sijoittajilla on jatkuvia “väärinymmärryksiä” kuinka nopeaa ja millä budjetilla piti tulla valmistusta. Vika meissä vai Talenomissa?
4. Otetaan velkaa, jotta voidaan maksaa lainottajalle korkeita korkoja ja omistajille kasvavaa osinkoa

Onhan Talenom liikevaihtonsa suhteen huomattavasti suurempi yhtiö kuin takavuosina. Ja jos investointeja kevennetään (kuten täksi vuodeksi lupailtu), niin kyllähän se ainakin hetkellisesti viivan alla näkyy.

Mutta kukaan ei varmaan voi väittää, etteikö tässä tarinassa olisi ollut mahdollisuuksia huomattavasti parempaankin, jos tekeminen olisi ollut laadukkaampaa.

20 tykkäystä

Mietin että onko järkevää verrata tätä päivää esim. vuoteen 2015? Nythän moni asia on maailmassa muuttunu. esim. kilpailutillanne on aika eriainen?

3 tykkäystä

Onko kilpailutilanne esim Ruotsissa tai Espanjassa jotenkin merkittävästi erilainen kuin Suomessa 2015? Maailma toki muuttuu kokoajan, jotkin toimialat nopeasti ja toiset hitaammin, tilitoimistoala varmaan aika kiistattomasti kuuluu jälkimmäiseen.

Jotain Talenomin toimintamallista kertoo sekin, että edes Suomeen ei ole syntynyt yhtään kilpailijaa joka toimisi samalla mallilla (omat ohjelmistot palvelun ytimessä). Maailma ei siis ole muuttunut kovinkaan dramaattisesti tältä osin, vaan Talenom jauhaa edelleen toimialalleen aivan poikkeuksellista tulosta Suomen liiketoiminnoillaan.

Se on tosiaan kiistatonta, että epäonnistumisia matkalle on myös osunut. Eipä noista rönsyilyistä tosiaan mitään ole käteen jäänyt, ja itsekin kyllä etenkin Tilijaskan hautaamiseen olin pettynyt. Siinä oli potentiaalinen mahdollisuus voimakkaasti skaalautuvaan ohjelmistobisnekseen, joten harmi että siitä(kään) ei tullut mitään. Tilijaska myös lienee ainoa näistä rönsyistä mihin poltettiin jollakin lailla merkittävä summa rahaakin.

Nyt sitten panostetaan vain ja ainoastaan siihen ydinliiketoimintaan mitä ollaan tehty onnistuneesti jo pitkään, eli ihan normaaliin tilitoimistoliiketoimintaan, mutta uusissa maissa. Onko tämä nyt sitten parempi vai huonompi kuin aikaisemmat erilaiset rönsyilyt, siitä tietysti voi olla montaa mieltä, mutta ainakin henkilökohtaisesti minun on helpompi nähdä miksi Talenom pystyisi tässä onnistumaan kuin vaikkapa läppäreiden, henkilöstövuokrauksen tai rahoituksen myynnissä.

19 tykkäystä

Talenom kasvattaa jatkuvasti osinkoaan, heillä lienee siihen syynsä ja sitä olisi mielestäni ihan mielekästä pohtia.

No ei tietenkään yksistään, enkä ole niin sanonutkaan (kirjoitin: tukee kurssia) ja asian voi todeta jo pelkästään Talenomin kurssikehitystä seuraamalla, kurssihan ei ole viime aikoina noussut.

Ehkä tuo käyttämäni sana osakekurssi ei ollut kaikkein paras, koska se näköjään olisi tarvinnut mukaansa pitkät liirum laarumit “osakkeelle kaikkein oleellisinta on tietenkin hyvä tulos sekä tuloskehitys ja että sijoittajan saama tuotto koostuu yleensä osingoista ja arvonnoususta”. Olisi ollut osuvampaa ilmaista asia sanomalla, että vuosittain kasvavalla osingolla ilmeisesti pyritään tekemään osakkeesta houkuttelevampi sijoituskohde ja siten tässä tapauksessa tilitoimistojaan myyvien näkökulmasta houkuttelevampi ”maksuvaluutta”.

Ehkä Talenomin taktiikkaan on vaikuttanut se, että vuosittain kasvavaa osinkoa arvostetaan juurikin mainitsemassasi sijoituskirjallisuudessa, jossa sitä pidetään laajasti eräänlaisena yhtiön laatutakuuna, jonka kerrotaan heijastuvan yhtiöstä maksettavaan hintaan, eli arvostuskertoimiin. On varteenotettavia sijoituskirjailijoita, kuten Seppo Saario, jonka mukaan ”pitkällä aikavälillä nousevat vain niiden yhtiöiden arvot, jotka jakavat vuosittain yhä suuremman osinkosumman omistajilleen”.

Edellinen on sanatarkka lainaus Seppo Saarion Pörssiraamatun tuoreimman painoksen lopun kiteytysosiosta ”sata ikivihreää pörssivihjettä”. Näistä ensimmäiseksi hän on nostanut ”1. Osakkeen arvonnousun peruste on kasvava osingonjako”.

Oma pointtini ei ole sijoitustaktiikka (varsinkaan kun en itse sijoita osinkoyhtiöihin), vaan halusin pohtia, mistä syystä Talenomissa preferoidaan kasvavaa osinkoa.

10 tykkäystä

Jos osinko olisi jätetty maksamatta, olisiko se näyttänyt hätähuudolta, että apua tilanne ei ole hallinnassa?

Ja nyt kun maksetaan, röyhistetään rintaa ja sanotaan että hei ei mitään hätää, me luotamme, että kannattavuus parannus tulee läpi jne…

Mutta on tultavakin läpi, muuten se näyttää että toivottiin että saadaan parannettua ja ei oikeasti ihan olla tilanteen tasalla ja sitten leikataan osingot pois ja on ongelmia :roll_eyes:.

Mitenkähän paljon näissä mietitään tällaista psykologiaa että miltä tämä nyt näyttäisi, jos me käännettäisiinkin tässä kelkkaa.

Kannattaa varmasti pitää Talenom tutkalla kaikkien kriitikoiden ja vähemmän kriittisten, jos aletaan saada tuloksia tulee uskoa ja todistetta, niin silloin Talenom voisi olla yksi parhaista sijoituskohteista.

Itse olen jopa vähän lisännyt, mutta en merkityksellisiä määriä. Toki pohjilta olisi pitänyt ostaa enemmän. Aloitin jo 8 eurosta pikku erillä, joka vähän harmittaa.

Sinällään harmillista että pitää JOSSEJA ajatella.

Ehkä pitäisi hahmotella myös defensiivinen skenaario, jossa ei onnistuta orgaanisessa kasvussa ja ulkomaat tehostetaan ja niille saadaan jokin positiivinen arvo ja Suomi trimmataan ja kannattavuus saadaan ylös. Kasvu olis varmaan silloin hidasta ja talenom melko kannattava ja vakaa?

Mikä arvo Talenomilla silloin olisi. Paljonko Suomi pystyisi tekemään tulosta ja millaista ulkomaat, jos ne olisivat ns. Tavallisia tilitoimistoja ilman isompaa myynti organisaatiota?

@Juha_Kinnunen onko Talenom osalta sulla jotain tuollaista hitaan ja kannattavan Talenomin vara suunnitelmaa?

22 tykkäystä

Ei minulla tähän suoraan ole skenaariota, eikä sellaista ole oikein helppo luodakaan kun “normalisoitua” kulurakennetta on tuonne ulkomaille hankala arvioida. Sekin riippuu kuitenkin niin paljon siitä, miten omista ohjelmistoista ja prosesseista saadaan tehokkuutta irti. Tämä on vähän tylsä vaihe, kun ulkomaiden osalta pitäisi mielestäni vain malttaa odotella :man_shrugging:

Suomen kannattavuutta voidaan kyllä edelleen parantaa merkittävästi, jos kasvupanostuksia leikattaisiin. Historiassa tätä on hahmoteltu, mutta niistä laskelmista on kyllä niin paljon muutoksia, että taitavat olla harhaanjohtavia tässä vaiheessa. Yleisesti kannattaa kuitenkin huomioida, että vaikka Suomen kasvuprosentit on väkisin historiaa alhaisempia niin miljoonissa euroissa täällä tullaan tulevina vuosina (tämä vuosi kärvistellään vielä “taantumassa”) kasvamaan kuitenkin nopeaa vauhtia. Ja euroillahan sitä enemmän lopulta tekee kuin prosenteilla. Samalla tuo myyntitiimin kulu on nyt oletettavasti suhteellisesti pienempi kun skaala on isompi, kun ei kai niitä ole kuitenkaan “tahdissa rekrytoitu”.

Pahoittelen ettei nyt parempaa spekulaatiota ole tarjolla. Hyvät viikonloput!

46 tykkäystä

Vanha kunnon Tallukka! ”Tilitoimistojen Kamux”.
Heitetään omakin lusikka mukaan soppaan!
Kiva nähdä vähän pöhinää tässäkin ketjussa ja yhtiön ympärillä ylipäätään! Yhdyn moniin ajatuksiin mitä tässäkin ketjussa on tuotu esille ja hieman myös omaa oloa helpottanut etten ole ainoa, joka on turhautunut yhtiön viime aikaiseen suorittamiseen.

Itse olen ollut osakkeen omistajana 2018 loppuvuodesta lähtien. Lisäilin myös reilummin korona dipistä reiluun 5€ osakekohtaiseen hintaan (muistaakseni InderesPodin innoittamana :smiley:) vasta avaamalleni osakesäästötilille.

Parhaillaan kuplan huipulla osakkeen paino portfoliossa huiteli 25% paikkeilla ja tyytyväisenä seurailin yhtiön suorittamista, sekä oman portfolion kehitystä. En tietenkään päätynyt myymään osakkeita missään vaiheessa, vaikka mielessä kävi useaan kertaan position painon keventäminen. Ajattelin noihin aikoihin ”fiksuna” rahoituksen opiskelijana, että eihän näitä omistuksia voi vielä opiskelu aikana myydä tai muuten tulee Kelalta laskua perään ja sen jälkeen maksellaan myyntivoitoilla opinto/asumistukia takaisin.

Noh… näiden päätöksien johdosta on otettu kyllä turpaan ihan huolella osakkeenomistajana viimeiset pari vuotta ja salkun on vallanut oikein mehevän haiseva turska!

Tästä johtuen tiedostan myös oman ajatteluni taipuvan liian helposti negatiivisen puolelle yhtiön suhteen, varsinkin kun viimeaikainen suorittaminen ei ole vastannut odotuksia millään tasolla. Yhtiö on kyllä kritiikkinsä ja vähennä-suosituksensa ansainnut. Osingon jakaminen agressiivista kasvua tavoitellessa myös varsin typerä päätös ylipäätään (h*lvetin Suomi-yhtiöt). Eniten ärsyttää kun yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tahkola kommentoi Twitterissä (X:ssä) yhtiötä houkuttelevaksi sijoituskohteeksi luvatuilla strategisilla tavoitteilla, mutta päättää silti jakaa tuloksesta 2/3 osinkoina ulos ja käyttää omasta mielestään aliarvostettua osaketta yrityskaupoissa yhtiön vielä alisuorittaessa asetettuihin strategisiin tavoitteisiin nähden?

Uskon myös tämän vuoden olevan aika masentavaa seurattavaa yhtiön kehityksen osalta. Talenomin tapauksessa on kuitenkin muistettava miten laadukasta alla oleva liiketoiminta on ja millaisia ajureita on tukemassa pitkän aikavälin menestystä. Suomen liiketoiminnan erinomainen kannattava kasvu puhuu puolestaan. Samankaltaisten ongelmien kanssa on painittu aikoinaan myös Suomen liiketoiminnan kanssa. Itselleni ei ole niin suurta merkitystä lyökö se Ruotsin kannattavuus kunnolla läpi tänä vuonna vai ensi vuonna. Pääasia, että merkkejä sen tapahtumisesta tulee esiin eikä edetä ainakaan väärään suuntaan. Ja onhan tämä asema varsin herkullinen missä yhtiö tällä hetkellä on, jos mietitään toimiala kohtaisesti.

Ristiriitaisia ajatuksia, vähän niinkuin yhtiön päätökset pääoman allokoinnista viimeaikoina! Itse en ole näillä hinnoilla myymässä enkä toistaiseksi lisäilemässäkään. Ei se auta kun istua käsien päällä nykyisen reilu 5% position kanssa ja seurailla miten tarina kehittyy. Tällä hetkellä skeenarioiden todennäköisyyksien punnitseminen todella hankalaa. Tämä sijoitus case on kuitenkin ollut varsin opettavainen ja tästä on saatu paljon hyvää oppia irti tulevaisuutta ajatellen! Ja eiköhän tästä vielä jonain päivänä ihan hyvät tuototkin saada :wink:

54 tykkäystä

Varmaankin iso osa sijoittajista on jo pitkään jakanut samat huolet ja kritiikin palstan kirjoittajien kanssa. Ulkomaanprojektien osalta sekä yhtiöllä että sijoittajilla on sama ongelma, etukäteen ei voi tietää kuinka niissä käy. Mutta jos toimintaa sanoo pelleilyksi, moinen pitää sisällään ajatuksen, että projektit ovat sanojan mielestä jo etukäteen olleet tuomittuja epäonnistumaan. Tällöin sijoittajan oma päätös omistaa osaketta joutuu vähintäänkin outoon valoon. Näin myöhäisessä vaiheessa tehty myynti ei asiaa miksikään muuta.

Toinen epäjohdonmukaisuus on joidenkin karhujen vastustava suhtautuminen osakkeen käyttämiseen maksuvälineenä, kun samaan aikaan ollaan sitä mieltä, että osake on yliarvostettu ja että kurssi menee vielä alas. Sama toimii tietenkin toisinpäin, kuten QualityCompounding oivallisesti nosti esiin.

Arvosteltaessa osakkeen käyttämistä yhtiöiden ostoihin ei myöskään pidä unohtaa sitä perusasiaa, että osakkeet toimivat Talenomin leipiin siirtyneiden entisten yrittäjien kannustimena.

17 tykkäystä

Nyt pitää erottaa kaksi asiaa.

Oma kritiikkini on kohdistunut siihen, että jaetaan osinkoa ja toisaalta tehdään yritysostoja varten suunnattuja osakeanteja, joilla kurssi liukenee edelleen. Mitä järkeä siinä on?

Osake olisi erittäin hyvä maksuväline, jos se vain olisi hankittu omien osakkeiden oston kautta.

Arvostukseen en ole ottanut kantaa.

4 tykkäystä

En viitannut Sinuun.

Jos osakkeet pitäisi hankkia pörssistä, yhtiö velkaantuisi lisää ja suuri osa kaupoista jäisi toteutumatta. Tässä yhteydessä on aiheellisesti kritisoitu osingonmaksua, koska vastaavalla summalla olisi voitu rahoittaa yritysostoja jolloin liudentuminenkin olisi miedompaa.

5 tykkäystä

Sitten on tämä aiheellista kritiikkiä saava osingonjakopolitiikka, jota en siis itsekään ole ollut kannattamassa. Täällä ei kuitenkaan juuri ole vaivauduttu miettimään miksi moiseen on päädytty. Ilmeisesti syyksi ajatellaan, että siellä Talenomin hallituksessa nyt vaan ollaan niin totaalisen tyhmiä.

viljo tosin pohti, että osingon jaolla halutaan luoda todellisuutta parempi kuva yrityksen liiketoiminnasta. Ja miksi parempi kuva halutaan luoda? Arvatenkin siksi, että moinen tukisi osakekurssia.

Sinkkonen :lle voisin todeta, että osakekurssi on tietenkin tärkein yksittäinen asia tässä yrityskauppa-yhteydessä, ja siihen kurssiin Talenom varmaankin yrittää vaikuttaa. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin simppeli. Jos sopimuksissa käytetään luovutusrajoituksia päivän hinta ei kerro sitä, minkä arvoisia osakkeet lopulta ovat myyjille vaan myyjät joutuvat arvuuttelemaan osakkeen tulevaa kehitystä.

Aika moni näkee jatkuvasti osinkoa kasvattavan yhtiön hyvänä sijoituskohteena, joka ei ole mikään ihme, koska silloin saa jatkuvasti tulostaan parantavan yhtiön, joka on edellytyksenä osingon jatkuvalle kasvattamiselle (sitä on tietenkin pohdittava, onko Talenom lopulta tällainen yhtiö).

Mikä on hyvä tai huono tapa arvottaa yhtiötä ei ole tässä niin oleellista. Talenomille on tärkeää, että myyjien joukosta löytyy kasvavaa osinkoa arvostavia, jolloin heidän kohdallaan päästään yhtiön kannalta parempiin sopimuksiin.

Talenomin sivuilla jatkuvasti kasvava osinko nostetaan näyttävästi esiin. Talenom on myös käyttänyt markkinatakauksia, joka viittaisi siihen, että osakkeesta on haluttu tehdä vakaampi maksun väline. Kurssin heiluminen aiheuttaa epävarmuutta myyjissä. Etenkin koska moista arvostellaan sijoitusmediassa.

Ehkä Talenomissa mietitään, että Strategia on pitkässä juoksussa jatkuvalla syötöllä yrityskauppoja tekevälle yhtiölle viisas (toivotaan niin), mutta tietenkin tällaisena hetkenä sen toteuttaminen tekee kipeää. Siellä varmaankin ajatellaan, että jos osingon kasvuputki kerran katkaistaan, niin sitten ei enää olla jatkuvasti osinkoa kasvattava yhtiö.

Tämäkään ei ollut mikään yhtiön hallituksen puolustuspuheenvuoro, vaan koen yleensäkin hedelmälliseksi pohtia, mitkä syyt päätösten takana ovat.

5 tykkäystä

Talenom on ainakin minun silmissäni muuttunut sellaiseksi yhtiöksi, joka ei kuulu niihin yhtiöihin joihin jatkossa sijoitan. Osinkotuotto ei ole kummoinen ja jatkuvat yritysostot, jotka rahoitetaan osakkeilla joita ei osteta markkinoilta, todellakin liudentavat jatkuvasti kurssia. Luulen että mikäli sama tie jatkuu, kohta ei ole osinkojakaan mitä jakaa tai ainakin ne pienenevät.

Tähän on ilmeisesti yhtiön johtokin pikkuhiljaa havahtumassa. Näitä pieniä toimistoja ostellaan vähän sieltä täältä ja toivotaan että ne voidaan integroida Talenomin omiin järjestelmiin mahdollisimman nopeasti ja helposti. Jokaisessa näissä on melkeen käytössä eri ohjelma ja tuo integraatio ei käy ihan tuosta vaan, kuten on ruotsissa nähty. Toimistojen omat asiakkaat ovat tottuneet käyttämään tiettyä järjestelmää ja tekemään asiat omalla tavallaan. Vaihtaminen ei ole ihan pikkuprosessi vaan hidasta se on ja tulee olemaan. Tuskin kukaan haluaa asikkaita, joita tässä käytännössä ostetaan eikä tilitoimistoja, karkottaa “ota tai jätä” ratkaisulla heti vaihtamaan.

Toisaalta laskutus juoksee niin kauan kuin asiakkaita on, oli Talenomin oma järjestelmä tai sitten aiempi käytössä. Pitkään pitoon, jos siihenkään.

4 tykkäystä