Osakesijoittaminen

Tavoitteesi sijoittamisella?

Pappakerhossa olisi hyvä se, että voisi joissain taloustilaneissa näyttää ettei nuoruus ja hulluus ole aina se ainoa oikea päätä seinään lyövä ikä.

3 tykkäystä

Mulla on suunnitelma tehda se 2025. Olen silloin 49v. Joku porukka olisi hyva perustaa joilla kaikilla suurinpiirtein sama tavoite!

8 tykkäystä

Tarkoitus olisi juhlistaa 50 v, sillä tavoin että säännöllisestä työstä jäisin pois. Kokonaan työelämästä en jää pois, mutta olisi valinnan vapaus että meneekö töihin vai ei. 50v tulee täyteen 3 vuoden päästä eli 2024 syksyllä.

Mukana tuolloin pappakerhossa :blush:

9 tykkäystä

Laittakaa ihmeessä ketjua pystyyn. Kiinnostaa aina lukea, että millä taustoilla (osakkeet, yrittäjyys tms), millä omaisuudella ja missä iässä porukka aikoo hypätä pois oravanpyörästä :slightly_smiling_face:

1 tykkäys

Liippaa likeltä tuo aihe myös täällä. Olen itseasiassa pohtinut pidempään ketjua, jossa voisi keskustella vaurastumisesta ja sen tuomista uudenlaisista haasteista/ongelmista joita ei tavallisilla “työläisillä” edes ole. Keksisiköhän joku sellaisen otsikon mikä kattaisi myös tällaisen “vaurastumisen ongelmat” -puolen, vai olisiko se oma ketjunsa…? :thinking:

Minua kiinnostaisi kuulla ajatuksia muilta mm. seuraavanlaisista asioista:

  • Missä vaiheessa ja millaisella omaisuudella voi turvallisesti jäädä pois työelämästä?
  • Mitä teet sitten kun et enää kävisi päivätöissä? Vedätkö lonkkaa (tylsää pidemmän päällä), perustatko yrityksen jotta voi vähän puuhastella jotain pientä, jatkatko täysipäiväisenä sijoittajana, aloitatko uuden harrastuksen tai useita, missä/kenen kanssa vietät sosiaalista elämää jos kaikki tutut käy edelleen töissä… jne.
  • Voitko jäädä vapaaherraksi ilman että tutut/naapurit alkaa kadehtia liikaa, vai alkavatko edes?
  • Mihin aiot käyttää rahojasi? Tässä palataan myös takaisin siihen mikä omaisuus on tarpeeksi töiden lopettamiseen? Jäätkö pois vasta kun voit elää kuin kroisos vai heti kun rahat riittää (kärjistäen) loppuelämän sähkölaskuun ja päivittäiseen hernaripurkkiin?
  • Pelkäätkö omaisuuden menettämistä ja miten suojaudut siltä tai varaudutko että jossain vaiheessa huomaa ettei rahat tulekaan riittämään?
25 tykkäystä

Aion myydä kaiken ja ostaa purjeveneen. Tässä on se ongelma, että nälkä kasvaa syödessä. Joka kuukausi tulee veneeseen pari jalkaa lisää ja se on kuitenkin liian pieni.

7 tykkäystä

Tähän voisi lisätä vielä sellaisen teknisen kysymyksen että miten sen käytännössä teet. Joku iso osinkosalkku kuulostaa melko yksinkertaiselta tavalta ottaa ne käyttöön tulevat varat, mutta jos oletetaan tällainen hypoteettinen oletus että salkussasi olisi 4 osaketta mallia Qt group, Kamux, Evolution gaming tms niin miten siivutat siitä elämiseen tarvittavia varoja.

7 tykkäystä

Itsellä tavoite sijoittamisessa on lähinnä mielenrauha tulevaisuutta ajatellen. Ikää on nyt päälle 30v+, ja esim. eläkekuviot tuntuvat ajatustasollakin kovin epävarmoilta. Pidän ajatuksesta että olen saanut hyvän summan kasaan noin 30 vuoden kuluttua ja ei tarvitse murehtia pärjäämisestä, tai voisi halutessa jäädä eläkkeelle jo hieman ennen eläkeikääkin. En haaveile liiemmin materiasta ja matkustelukin ei tunnu nykyisin tarpeelliselta. Kotimaassa metsän keskellä oleskelu houkuttelee enemmän. En kuitenkaan haaveile vapaaherrattaren elämästä alle 60v ikäisenä, sillä rakastan työtäni ja se antaa niin paljon iloa. Ketjussa todettiin aiemmin että numeroiden pyörittely on mukavaa, harrastushan tämä sijoittaminen itsellekin on samasta näkökulmasta peilaten.

16 tykkäystä

Tavoitteet muuttuneet 10v matkan varrella ja varmasti muuttuvat tulevaisuudessakin. Alkuun 5 vuotta ei ollut oikein mitään tavoitteita, ajattelin lähinnä kunhan saa varallisuutta kerättyä ja voi sitten myöhemmin miettiä mitä sillä tekee. Siinä 2015 alkoi FIREtys kiinnostaa ja se tuli otettua ensisijaiseksi tavoitteeksi siinä 50-55v iässä. Nyt tällä hetkellä sitä miettii, että ehkä täysi eläköityminen ei ehkä ole pidemmän päälle mielekästä, mutta työajan vähentäminen, lomien pidentäminen ja epämieluisasta työstä kieltäytymisen mahdollisuus voisi olla se optimitilanne jossain vaiheessa. Tällä hetkellä olen työssä, joka ei oikein innosta. Ajautunut tähän tilanteeseen, mikä turhauttaa koska muutama vuosi sitten tykkäsin työtehtävistäni (eri tehtävät kuin nyt). Työelämästä tällä hetkellä negatiivinen olo, miksi tällaisia tavoitteita miettii. Nyt ikää on 31.

Saa nähdä kuinka elämä etenee. Pidetään tavoitteet korkeina, mutta pidetään myös mielessä ettei niihin välttämättä pääse. Nyt kerätty noin 100k€ salkku antaa joka tapauksessa paljon turvaa, jos vaikka työttömäksi joutuu tai itse tai läheinen sairastuu. Tai jos tekee niinkin rohkeasti että vaan lähtee kävelemään nykyisestä työpaikasta.

Alkaa olla jo sen kokoinen salkku, että tuotot alkaa olla isompia kuin mitä pystyy lisärahaa säästämään, eikä erittäin aggressiivisella säästämisellä enää lyhennä varallisuuden karttumisaikaa kovinkaan monta vuotta. Siksi tässä vaiheessa voisi olla ihan hyvä hetki nauttiakin rahoista, eikä ihan niin tarkasti laskea satasia.

19 tykkäystä

Tämähän kuulostaa yksinkertaiselta mutta harvalla tälläistä salkkua on matkan varrella. Jos myyt qt, harviat ja evot huikeilla voitolla ostaaksesi osinkosalkun niin tästä hyötyy lähinnä verottaja. Miljoonasalkku on yhtäkkiä 800k kun verot meni välistä.(hankintameno-olettama ja 34% pääomavero)
Indeksisijoittaminen olisi äärimmäisen verotehokasta mutta tappavan tylsää.

3 tykkäystä

Pitää myös muistaa, että tuotot on tuottoja niin pitkään, kunnes ne vähenee/häviää, mikä on myös mahdollista. Eli ei se verotus ja kaikki kustannustehokkuus aina se ykkösasia on. . :blush:

1 tykkäys

Tämä jos mikä on kokemukseni mukaan ihmisille hyvin vaikeaa. Kun on pitkään kiristänyt vyötä ajatuksella että joskus sitten heitän ranttaliksi (nykykielellä “nautin rahoistani”), ei se jonkin ajan päästä enää onnistukkaan. Lopputuloksena henkilö elää koko loppuelämänsä kuin kylän köyhin erakko kyynisenä rahakasan päällä mutisten. Voi myös käydä niin että kun sitten ostaa jotain niillä rahoillaan, ei osaakaan siitä nauttia vaan myy ostamansa (esimerkkitapauksessani kyse oli kalliista veneestä oheishärpäkkeineen) äkkiä pois koska “ei se tuntunut omalta jutulta”. Lopulta selvisi kuitenkin, että sijoitustilin saldosta oli tullut elämää suurempi asia ja sen pudottua ostos alkoi siksi valvottaa liikaa.

Kokemusteni mukaan kannattaa siis ennemmin valita kultainen keskitie jo alusta lähtien.

13 tykkäystä

Hei, tämä on minustakin hyvä idea. Tein nyt ketjun, jossa voidaan aloittaa keskustelua aiheesta. :slight_smile:

1 tykkäys

En sen tarkempia suunnitelmia vielä ole tehnyt. Ikää on nyt neljäkymmentä ja viihdyn hyvin töissä ja siitä maksetaan erittäin hyvin +100k/a. Asuntolainaa maksan omakotitalosta pääkaupunkiseudulla. Pohdin kuitenkin ketjun innoittamana omaa tavoitetta.

Kuusikymppisenä saattaa työntekohalut olla pienempiä, joten laitan tällä hetkellä kuukausisäästöön sen verran rahaa, että 8% vuosikorolla minulla on 500k€ kuusikymppisenä. Sijoitan myös suoraan osakkeisiin OST salkussa, jossa osinkolappuja, Tämän lisäksi kulut ovat laskeneet, koska isot lainat on 15 vuoden jälkeen jo maksettu. Se riittänee siihen, että voin ottaa töissä rennommin jos siltä sitten aikanaan tuntuu. Vaihtaa vaikka alaa johonkin leppoisaa jobiin, mutta pitää nykyisen elintasoni.

Toinen säästämisen syy on tietysti turvallisuuden tunne. Nuorena äidin kanssa elellessä, opiskelijana ja uran alkuhetkilläkin (tosin omaa tyhmyyttä silloin :slight_smile: ) oli monta kertaa tili nollissa. Sitä tunnetta en enää kaipaa, että joutuu oikeasti miettimään miten rahat riittää ruokaan ja menoihin.

8 tykkäystä

hidas vaurastuminen + tämä on älyllisesti palkitsevaa

6 tykkäystä

@Elastomer Kyllä minulla on aina käyttötili nollissa joka kuukausi. Jos ei ole, niin “väärin sijoitettu”.

1 tykkäys

Tulipa vihdoin mietittyä näitä asioita riittämiin ihan kirjoitettavaan muotoon asti. Ikää nyt hieman yli 30v ja jälkikasvua olisi varmaankin muutaman vuoden päästä luvassa, eli siinä vaiheessa sijoittamiseen käytettävissä olevat summat pienenevät, mutta tällä hetkellä säästöön jää oikein mukavasti. Työni on asiantuntijatyötä nopeasti kasvavalla sektorilla ja omalle osaamiselle on reilusti kysyntää, eli palkkakin on ihan kelvollinen (ja todennäköisesti nousujohteinen). Olen myös suhteellisen tavoitehakuinen ihminen ja haluaisin vielä edetä uralla ja kasvattaa osaamistani.

  • Punainen lanka omassa sijoittamisessa minulle on ennen kaikkea vaihtoehtojen laajentaminen, en hae niinkään mitään absoluuttista maalia tällä hetkellä. Haluaisin päästä tilanteeseen, jossa uuteen uramahdollisuuteen tai vastaavaan tarttuminen perustuu lähinnä mielenkiinnon tasoon, ei niinkään mikä on sen odotettavissa oleva rahallinen lopputulema, palkan taso, tms. Haluan edelleen asua samoin kuin tällä hetkellä, matkustaa avopuolisoni kanssa kun huvittaa, käydä hyvässä ravintolassa kun mieli tekee, jne. (myös eläkeiässä).
  • Olen luonteeltani helposti uusista asioista kiinnostuva ja innostuva, joten en usko että nyt asettamani todella tiukka tavoite eläkeiän tms. suhteen olisi edes järkevä.
  • Jonkinlaisena rahallisena haamurajatavoitteena olen ajatellut miljoonan euron salkkua johon näen, että minulla olisi hyvät mahdollisuudet n. 20 vuoden sisällä. Tuohon pääseminen voi olla mahdollista jo aiemmin jos A) saan kasvatettua säästöastettani (riippuu aika paljon sijoitusten, uran ja elämän kulusta) tai B) muutama riskisempi sijoitukseni kantaa hedelmää. Näiden varaan en kuitenkaan halua laskea kovinkaan paljoa - suhtaudun niihin ennemminkin bonuksena joka saattaa toteutua.
  • Pidän työstäni, sen tuomasta älyllisestä haasteesta ja muiden ihmisten kanssa tekemisestä todella paljon, enkä usko että tulen “koskaan” täysin eläköitymään. Useiden tutkimusten mukaan työelämällä voi myös olla erittäin hyvä vaikutus eliniän odotteeseen ja ainakin omalla kohdallani koen että se antaa minulle paljon ja täysi “eläköityminen” vaikuttaisi ainakin minuun lähinnä negatiivisesti.

Mutta sitten niistä vaihtoehdoista. Ainakin tällaisia olen päässäni pyöritellyt:

  • Oman yrityksen perustaminen tai johonkin mielenkiintoiseen todella alkuvaiheen start-upiin mukaan lähteminen (kuitenkin niin, että taloudellinen asema kodin ym. suhteen on turvattu ja riskiä voi ottaa hyvillä mielin vaikka tämä ei menisikään maaliin).
  • Lisäkoulutus: Tohtoriopinnot. Tämä ei uran kannalta ole minulle rahallisesti tai ajallisesti kannattavaa, mutta kiinnostaisi tehdä tohtoriopinnot kaupalliselta puolelta (kaksi maisteritutkintoa jo suoritettu). Varsinkin kuluttaja- ja sijoittajakäyttäytymisen ilmiöt ovat kiinnostaneet minua aina todella paljon ja näitä olisi erittäin mielenkiintoista tutkia syvällisemmin ja myös opettaa.
    • Vierasluennoin muutamilla yliopistokursseilla pari kertaa vuodessa ja olen nauttinut tästä todella paljon. Olisi mielenkiintoista kokeilla tämän puolen hommia joskus tulevaisuudessa kunhan olisi tilanteessa jossa palkan madaltuminen ei hirveästi haittaisi. En usko että professuuriin tms. kovapalkkaiseen akateemiseen työhön on enää tässä iässä kovin suuria mahdollisuuksia uhraamatta aivan tuhottoman paljon aikaa ottaen huomioon tohtoriopintojen kesto, kilpailun koventuminen, vaadittu julkaisunäkyvyys, jne.
  • Työtuntien vähentäminen noin 50-vuotiaana mikäli se tuntuu mielekkäältä; siirtyminen esim. 4 päiväiseen työviikkoon, tekemään konsultointia, tms.
8 tykkäystä

Sijoitusuraa takana 10v. Alkuperäiset tavoitteet oli 1) saavuttaa 10% annualisoitu tuotto hajautetulla salkulla, 2) osinkovirta joka riittää peruselämiseen. Nyt 50 iässä tähän olen päässytkin :champagne:
Jatkon osalta tavoitteet on hieman hakusessa, koska rahan kasaaminen ei itsessään tunnu mielekkäältä. Tässä harrastuksessa eniten kiksejä saan siitä jos sijoitusstrategia toimii ja annualisoitu tuottotavoite pysyy riittävällä tasolla (suhteessa vertailuindeksiin), salkun koolla ei ole niin väliä. Ehkä tavoitteet liittyy muuhun kuin sijoittamiseen jatkossa. Toisaalta, jos markkinoille aukenisi ostopaikka, saattaisin muuttaa mieltäni :money_mouth_face:

9 tykkäystä

Tavoite on harrastaa sijoittamista koko elämä ja 12-16v aikajänteellä tehdä siitä täysipäiväinen työ. Raha on jo tuonnut tiettyä vapautta, valinnanvaraa ja mielenrauhaa. Onneni oli se, että alotin sijoittamisen nuorena ja heti täysillä. Nyt ikää 25v ja sijoituskokemusta +7v.

Tavote saada nykyinen osakesalkku:
25v=200k€
30v=300k€
35v=400k€
40v=600k€
50v=1,2M€

Ja sijoitusasunnot:
25v=2kpl
30v=3kpl
35v=5kpl
40v=7kpl
50v=10kpl

Mielestäni tavoitteeni on hyvin maltillinen ja realistinen. Aloin tekemään näitä pääoma vuositavoitteita 18-vuotiaana ja aina menty yli pl. kevään koronadippi. Auttaa tekemään töitä ja säästämään kun on tavoitteita :grinning_face_with_smiling_eyes:

Sitä en tiedä vielä mltä tällä rahalla tulevaisuudessa teen, mutta toistaiseksi lisään pääomaa=numeroita ruudulle :grinning_face_with_smiling_eyes: Työtkin lienee mahdollista lopeuttaa joskus 2030-luvulla jos siltä tuntuu, mutta toisaalta työrytmi on tärkeää.

32 tykkäystä

Taustaksi kerrottakoon, että olen parikymppinen opiskelija ja oma osakesalkkuni on tällä hetkellä noin 80 000€ eli keskiverto ikätoveriani jonkin verran isompi. ASP-tilillä minulla on tällä hetkellä noin 8 000€. Opintolainaa itselläni on tällä hetkellä noin 5 000€ ja tarkoitus on nostaa kaikki saatavissa oleva laina ja laittaa se lähtökohtaisesti ASP-tilille mutta mahdollisesti myös pörssiin mikäli avautuu loistavia ostopaikkoja.
Osakesalkkuni koko selittyy pitkälti saamallani noin 40 000€ perinnöllä jonka sain käyttööni vuosi sitten koronakriisin aikaan eli oikeastaan parhaaseen mahdolliseen aikaan. Sijoittamista olen harrastanut reilut 3 vuotta ja ennen perintöä salkkuni koko oli noin 10 000€. Vanhempani “sponsoroivat” opiskelujani melko avokätisesti, joten pystyn sijoittamaan suurimman osan pienistä opiskelijatuloistani.

Tämän “aasinsillan” jälkeen päästäänkin tavoitteisiini. Tiedostan, että tällä hetkellä käsissäni olevilla korteilla on hyvä mahdollisuus saavuttaa jopa miljoonasalkku joskus kymmenien vuosien päästä Itselleni se on kuitenkin oikeastaan vain mukava mahdollinen bonus tästä harrastuksesta.

En ole asettanut itselleni mitään tarkkoja päämäriä mihin tähtään sijoittamisella. Oma ajatukseni ja unelma tilanteeni on se, että minun ei ikinä tarvisisi uhrata yhtäkään ajatusta siihen, että murehtisin omien rahojeni riittävyyttä. Sijoittamisen toivon luovan minulle sellaista vaurautta, että minun ei olisi pakko tehdä väkisin “yhtään mitään”.

Ehkä vähän sekavasti kirjoitettu omat ajatukset mutta toivon mukaan edes joku saa juonesta kiinni! :slight_smile:

35 tykkäystä