No onhan se kommenttina hieman kyseenalainen ja kertoo vain, että tavoitehintaa ei kannata kassavirralla selittää. Missä vaiheessa tavoitehinnan antaminen sitten ei ole teennäistä? Varmaan siitä kerrotaan, kun hetki on oikea……
Kurssilla on jokainen hetki merkitystä osakkeella, jolla on lainoitusaste ja löytyy salkuista, joissa on vipua. Isommilla yhtiöillä tavoitehintaväli voi olla suhteellisen iso, kuten Nokialla mutta analyytikoita on paljon, niin konsensusta tuijotetaan ja markkinat muutenkin hinnoittelee tehokkaammin.
1 tykkäys
Puhuminen osakkeen arvosta tässä vaiheessa täysin turhaa. Mikäli yhtiön kirjanpitoon ei voi luottaa, niin yhtiö on käytännössä arvoton. Muutenkin tk-investointien aktivointi on erittäin kyseenalaista ja kaikkien firmojen tulisi tätä välttää, vaikka se on laillista.
13 tykkäystä
Täällä sama juttu, että koitan nähdä muitakin näkökulmia TT:stä kuin pelkkää negaa. Esimerkiksi sen, että TT suuntaa myyntiään enemmän länsimaihin ja taisi HCLTechin yhteistyön kautta olla myös kauppaa tulossa. Jos en ihan väärin ymmärtänyt johdon puheista. Toivon, että puheille on myös katetta kunnon tiedotteiden muodossa.
7 tykkäystä
Luottamuksen hinta on itse asiassa paljon suurempi 
kun WACC:ia käytetään luottamuksen mittarina. Tässä vaan asteikko loppuu kesken, kun alla kuvassa ei näy, mikä DCF-arvo olisi WACC-luvulla 12,1%. joka yhtiölle oli vajaa kuukausi sitten ennen luottamuksen romahtamista. Lineaarisesti extrapoloimalla DCF-arvo on €8,4 WACC-luvulla 12,1´%. Luottamuksen hinta per osake on siis €8,4 - €3 = €5,4 eli markkina-arvona 92 Meur.
Kuva Inderesin analyysista 8.9.2024.
17 tykkäystä
ja eipä ollut kauaa henkilöstöpalkkioista, et ensimmäiset osakkeet saa 300 milj.eur markkina-arvosta ja maksimit 500 miljoona. Kohtuullinen ero ja nyt sit luottamusta palauttamaan…johdon ykköstehtävä.
4 tykkäystä
Pitäskö sit koneet ja laitteetkin jättää pois taseesta tki-investointina? Nekin voivat olla arvottomia vuoden tai kahden jälkeen, jos markkina muuttuu tai tuotteille ei ole kysyntää. Itärajalla on tarina zsar-kauppakeskus tai sit koneet ja laitteet a la betolar tai spinnova sekä onhan noita vetylaitoksiakin rakennettu. Luovaa kirjanpitoa, mut lienee verottajakin, joka vaatii näiden kulujen jaksottamista eli taseeseen ja tehdään poistot.
Olet oikeassa siinä että on looginen ristiriita, että tavoitehinta 3 € MYY ja DCF 5,7 €. Tässä täytyy tosin ymmärtää konteksti, että Inderes ei ole DCF-vetoinen analyysiyhtiö koska kohdeyleisönä ovat ne kuuluisat tuulipuvut. Siksi näiden kahden ollessa ristiriidassa analyysin loppupäässä olevan DCF-mallin voi sivuuttaa kokonaan.
Mikäli haluaisit lähestyä Tecnotreetä kassavirtojen mallintamisen kautta, niin itse suosittelisin tekemään käänteisen DCF-mallin, eli laittaisit yhtiön osakkeen arvoksi 3,44 € ja sen jälkeen asettaisit kassavirta- ja diskonttokorkoennusteet sillä tavalla, että tähän lukuun päädytään. Näin saadaan tulokseksi eräänlainen markkinan konsensusnäkemyksestä johdettu neutraali DCF-malli.
Sen jälkeen voitkin arvioida, että onko niissä markkinoiden sinulle antamissa luvuissa järkeä. Jos käänteisen DCF:n antamat luvut ovat liian pessimistisiä, niin osaketta kuuluisi ostaa ja jos taas luvut vaikuttavat nykykurssillakin liian optimistisilta, niin osaketta pitäisi myydä. Tämä on erittäin kätevä tapa arvioida osakkeen arvostusta ottamatta a priori liian suurta näkemystä, että mihin suuntaan liiketoiminnan kuuluisi kehittyä. DCF-malli on nimittäin pirun helppo ‘myrkyttää’ omilla näkemyksillään jo tekovaiheessa jolloin ne luvut saa heitettyä juuri sellaisiksi kuin itse toivoo tapahtuvan.
38 tykkäystä
Eli noin 80% johtavista teknologiayrityksistä toimii tässä suhteessa yhtä kyseenalaisesti kuin Tecnotree?
4 tykkäystä
En tiedä kirjanpidosta melkein mitään, mutta oma kokemus VTV:n tilkkarin kanssa oli, että näitä suorastaan vaaditaan.
4 tykkäystä
Aktivointi nimenomaan on parhaiden käytäntöjen mukaista, koska tuloslaskelma pitäisi jaksottaa niin että investointien kustannukset ja niiden tuomat tulot tulevat samalta ajanjaksolta.
Esimerkiksi ostat härpäkekoneen joka tuottaa sinulle arviolta 5 vuoden ajan härpäkkeitä = investointi aineelliseen pääomaan = aktivoit sen taseeseen ja poistat viiden vuoden aikana.
Esimerkiksi T&K kehitetään tekoälyvautsivautuote josta saadaan tuloja arviolta 10 vuoden ajan = investointi aineettomaan pääomaan = aktivoit sen taseeseen ja poistat kymmenen vuoden aikana.
Loogisesti tästä seuraa myös, että jonain päivänä myös markkinointi-investoinnit brändiarvoon tullaan aktivoimaan taseeseen koska brändiarvo tuottaa tuloja usean vuoden ajalta, mutta maailma ei valitettavasti ole siihen vielä valmis.
10 tykkäystä
Eikö tuolla DCF voi tässä vähän pyyhkiä hanuria sillä kassavirrat eivät ole helposti ennustettavia? Mikäli yrityksen kassavirrat ovat vaikeasti ennustettavia, tulisi turvamarginaalin olla vähintään 50 %… Eiköhän tämän yhtiön ongelmana ole nimenomaan se että kauppaa käydään mutta saatavat ei tule takaisin? Tähän kun lisää valuuttakurssisekoilut niin tulee asiasta vielä mutkikkaampi…
Mielestäni tuo malli sopii aika huonosti tämän yhtiön arvottamiseen…
4 tykkäystä
Tk-menoja ei voi niputtaa yhteen, kirjanpidollisesti muistaakseni meni niin että yleiset “tutkimusmenot” menee aina kuluiksi kun taas johonkin tiettyyn hankkeeseen liittyvät konkreettiset kehitysprojektit pitää aktivoida taseeseen jos pystytään arvioimaan niiden tuotot (ja jos ei pystytä niin sitten kuluiksi).
4 tykkäystä
Ja hyvä huomioida, että yrityksen arvo on sen vapaat kassavirrat diskontattuna nykypäivään oletuksella, että ne vapaat kassavirrat menevät liiketoiminnan kasvattamiseen tai omistajille omistusosuuden suhteessa. Nyt on epäilyksiä, että nuo mahdolliset tulevaisuuden vapaat kassavirrat eivät mene liiketoiminnan kasvattamiseen tai jakaudu omistajille omistusosuuden suhteessa vaan päätyvät omistusosuutta isommassa suhteessa harvojen taskuun. Koita siinä sitten arvioida kuinka paljon yhtiöstä kupataan näiden harvojen taskuun jatkossa. Sitten vielä on se lainajärjestely, joka mahdollisesti tekee jäätävän diluution omistusosuuteen suurimmalle osalle osakkaista.
Hiukan haastavalta vaikuttaa DCF tämän hetken Tecnotreen kohdalla. Tosin ei sitä taida olla helppoa/mahdollista yritysjohdon ulkopuolelta millään mallilla tällä hetkellä mallintaa?
22 tykkäystä
Tämä on yksi suurimpia syitä miksi teknofirmojen taseet ovat päin helvettiä. Esimerkiksi Microsoft voi investoida hirmuisia summia tuotekehitykseen ja sit joku kynäniska pavunlaskija toteaa, että “ei teidän aineettomat investoinnit softatuoteeseen tuota kyllä mitään tasearvoa, laittakaa koko tuotekehitystyö juokseviksi kuluiksi” ja sit sijoittaja katsoo että "Oho, nyt on Microsoftilla huikea tuottoprosentti investoinneille! Harmi että juoksevat kulut ovat koholla 
"
Sijoittajan on siksi hiton hankala arvioida teknologiayhtiöiden kohdalla, että mikä on aineettoman pääoman todellinen arvo, kun ne on kaikki kirjattu samaan kulukategoriaan toimistosiivoojien ja muiden pakollisten juoksevien kulujen kanssa.
Jos löytäisi kovaa dataa että kuinka usein ja pahasti nämä corporate governance -ongelmissa olevat yhtiöt pettävät, niin tähän vois kokeilla rNPV, jota esimerkiksi @Antti_Siltanen taitaa käyttää farmayhtiöihissä.
Käytännössä kuitenkin ns. return on brain damage, eli se tuotto mitä saat kaikelle päänsärylle mitä Tecnotreen kassavirtojen arvioiminen vaatii, ei mitenkään voi olla riittävä. Parempi todeta samaan tyyliin kuin Roni, että “EVVK DCF, MYY!” ja käyttää sen oman rajallisen aikansa paljon houkuttelevampien sijoitusmahdollisuuksien analysointiin. Mainitsin aiemmin esimerkkinä verrokki Ntg Clarityn:
20 tykkäystä
Joo ei toki ja tapauskohtaisesti. Väite oli, että ei pitäisi aktivoida tk-investointeja ollenkaan ja oma kokemus on päinvastainen.
Muistaakseni tässä oli ero FASsin ja IFRS:n välillä eli FASissa saa kirjata myös kuluksi kehittämismenoja jos niin haluaa mutta IFRS:ssä on pakollista aktivoida kaikki sellaiset kehityskulut joiden arvioidaan tuottavan tuloja tulevaisuudessa, oli sitten kyse aineettomasta tai aineellisesta hyödykkeestä. Ts. tehtaan peruskorjaus pitää aktivoida samaten kun uuden softaversion kehitys.
4 tykkäystä
Valtaosa erityisesti USA:set yritykset eivät aktivoi TK-kuluja, vaan tulouttaa ne tuloslaskelmassa. Euroopassa tässä vaihtelevampi kulttuuri ja vaihtelee yrityskohtaisesti. Sama ero on myös yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten autovalmistajien välillä.
Juuri näin. Samoin verottaja ei hyväksy ko. kuluja kertakuluina vaan vaikutusaikanaan. Toki valittavissa tietty vaikutusaika 5 tai 10 vuotta tasapoistoin… Kertakulut veisi monen firman tuloksen tappiolle ja toki niitä saisi hyödyntää tulevina vuosina. Yhtiö on nettovelaton ja nykyisin voitosta joutuu maksamaan veroja. Sekin on poissa osakkeen omistajalta.
3 tykkäystä
Tuo on oli aika hyvä 
Kuppaako verottaja tosiaan kassavirran TT:stä. Taas yksi punainen lippu 
Auts, verokarhu todella kuppaa meidän Tecnotreetä.
Ehkäpä karhujen kannattaa nyt herätä painajaisesta. Ei kyllä ole epäiltyjen kuppaajien edun mukaista laskea verokarhua mukaan bileisiin. Kyllä siellä on aivan aito halu kasvattaa kassavirtaa omistajille. Nyt verottaja hyötyy TT:n investointivaiheessa, koska kehityskuluja aktivoidaan taseeseen. Pikkaisen putoaa pohja pois pahimmilta epäilyiltä.
5 tykkäystä
Virtual investor event 6 September, 2024, esitysmateriaali, vihdoin, mutta äänite puuttuu …
5 tykkäystä