@Juupeli osui ja upposi!
Kelekka on, tellut, lumilauta, skitouring-vehkeet ja tietysti hiihtosuksia eri keleille ja tyyleille. Nyt lähdössä muutamaksi viikoksi Ylläs-Pallas -akselille möksäilee. Sieltä Alpeille perheen kanssa ja sitten huhtikuuksi takas Lappiin, ehkä Norjaankin.
Kisoja en oo hiihtäny, mutta pitäiskö se?
Olen itse lähinnä näistä englannin kieltä puhuvista paikoista koittanut etsiä tulevaisuuden turvasatamaa. Uusi-Seelanti liian kaukana. Gibraltar liian pieni. Englanti liian kylmä. Australia liian kuuma. Bahama liian köyhä. Malta voisi olla juuri sopiva.
Melkoisen pieni kivi se Maltakin on, vaikka tietysti Gibraltariin verrattuna pinta-alaa on hurjasti. Autoja enemmän kuin missään, mihinkään et pääse muuten kuin lentäen, jne. Monet siellä asuvat ovat lukemani perusteella melko nopeasti kyllästyneet tekemisen puutteeseen.
Kaikissa noissa käyneenä kyllä se Uusi-Seelanti on vain ehdotonta kärkeä. Gibralttar on yöllä kuin Rinkeby. Huumekaupan keskuksena Linean puoleiset katujengit on oikeasti isoja ja pelottavia pimeän laskeuduttua. Osa kavereista pyörii tai asuu Gibbiksen puolella ja sielläkin välillä kuohahtaa. Ruoka on brittiläistä ja “paikallinen” parempi väki käytännössä kokonaan erilaisia hämäräjuristeja.
Malta vaikutti viikon lomalla ihan kivalta, mutta Juha Vuorisen tarinat Maltalta vaikutti paikan olevan pidemmän päälle huonolta.
NZ:ssä on kaikkea. Voi laskea ympäri vuoden, on rantoja, viiniä ja toimiva yhteiskuntarakenne sekä ihan ok ihmiset. Vähän ylpeitä, mutta ehkä on syytä myös olla. Ei kuitenkaan pahimpia Imperiumin jälkeläisiä kuten Aussit tai Etelä-Afrikan valkoiset.
Noniin, tämä ideahan on toteuttamista vaille valmis 
Minä olen pari hiihtokisaa käynyt vetämässä luistelutyylillä, mm. Napapiirin hiihto Rovaniemellä ja tälle keväälle on ilmoittautuminen vetämässä Vuokatti-hiihtoon, jonne mahdollisesti perinteisen tyylin 30 km matkalle. Muitakin sopisi kalenteriin, ja tuo Ylläs-Levi pitäisi hiihtää ihan muuten vaan, kun reitti on sekä Ylläksen että Levin päästä tullut hiihdettyä melkein puoliväliin ja sitten takaisin, joten pitäisihän se joskus hiihtää kokonaankin 
Jos sulla on “kelekka”, olet ilmeisesti Pohjois-Suomesta…? Minä myös. Jos nuo kimppalenkit moottorilla tai ilman innostavat, niin vaihdetaan yksityisviesteihin ja aletaan organisoimaan
Tämä ketju on tosi mielenkiintoinen.
Kiva kuulla muiden tarinoita siitä, mitä päätöksiä porukka on tehnyt kun vapaus on koittanut. Itsellä vapauteen ei näillä näkymin enää kovin montaa vuotta. Melko nuorta verta tässä ollaan vielä niin kaikki askelmerkit auki. Vapauden koittaessa noin 35+ ikää. Alan vaihto tulee joka tapauksessa eteen. Jotain haastetta elämään tarvii saada. Joko yrittäminen, sijoitusten pyörittäminen pelkästään (asunnot pääpainossa) tai molemmat.
Jos elämä asettuisi pelkkien sijoitusten pyörittämiseen, niin tarvisi varmasti olla paljon enemmän asuntoja, jotta ne oikeasti työllistäisi enemmän, jotta niistä saisi kuukausittain enemmän merkityksellisiä tunteita ja tarkoitusta elämään. (Hyvien vuokrakotien tarjoamista uusille asukkaille vuokralaisten vaihtuessa, diilien tekemistä, remonttien suunnittelua jne.)
Aika näyttää, suunnittelu ja pohtiminen virkistää.
Laitanpa tänne vapaaherrana viestin, reilun viiden vuoden kokemuksella.
Välillä näkyy mietittävän että paljonko pitäisi olla rahaa jotta voisi FIRE:ttää. Puran tähän muutamia asioita, jotka toivottavasti auttavat hahmottamaan että kysymykseen ei ole läheskään yhtä oikeata vastausta
Finanssiomaisuuden koko:
-hyvä huomata että realisoimattomat myyntivoitot kutistavat voittojen osalta salkun summaa 30-34%. Ts jos salkku hyvin voitolla, se “näyttää” isommalta kuin onkaan
-kaikki rahan nosto elämiseen verotetaan, 30-34% (osingoista 15% vähemmän)
-osakemarkkinat tuottavat noin 8-9% pitkällä aikavälillä, mutta hajautetunkin salkun koko voi laskea vaikka 40% (koronadroppi), tai 20% (2022 kriisit)
EDIT; niin tietenkin vain voitosta verotetaan, ja verotettavaa voittoa pienentää pääomatappiot
Asumistilanne:
-menoissa on valtava ero riippuen siitä onko pääsi päällä velaton asunto (maksat vain juoksevia kuluja), velallinen asunto ja sen jäljellä oleva lyhennysaika, vai vuokra-asunto jossa tavallaan maksat asunnon päivitettyä markkinahintaa maailman tappiin.
-toki FIRE:ttäjä voi jossain vaiheessa vaikka muuttaa halvalla maalle tai mökille
Lapset:
-menoissa on valtava ero riippuen siitä on lapsia suunnitteille, jos on niin minkä ikäisi & jäljellä oleva elatusaika. Ts iso ero onko elatusaikaa edessä vaikkapa 15 vuotta vai 3 vuotta.
-ihan puhtaat juoksevat kulut (ruoka, harrastukset) yms
-… sekä tarvittavan asunnon koko
-hyvä huomata, että jos lapset ovat kohta omillaan saattaa olla mahdollisuus myös vapauttaa asuntoon sitoutunutta pääomaa
Parisuhdetilanne:
-hyvä muistaa avioeron tullessa, että ilman avioehtoa omaisuus jaetaan puoliksi
-toisin sanoen, voit joutua jakamaan finassiomaisuutesi (jolla ajattelit FIRE:ttää), tai saatat saada puolisolta resursseja finanssituottoihin. Ts salkun arvo voi puolittua ilmankin pörssiromahdusta
-erotilanteessa asuntopinta-alan tarve ei välttämättä pienene yhtään, kuten 3MH+ OH/KT, jos vaikka kaksi lasta omilla makuuhuoneilla. Saatat joutua sitomaan lisää omia pääomia siitä puolitetusta finassiomaisuudesta, jos vakuudet eivät riitä
Elinkaaresi tilanne:
-eläkeikä riippuu iästäsi, mutta nykyisin vajaat 66v eteenpäin
-3 vuotta ennen eläkeikää voit alkaa nostamaan 0-50% eläkeosuutta, joka sitten pienentää varsinaista lopullista eläkettä
-huomattava ero tarvittavalle finanssiomaisuudelle aiotko FIRE:ttää 5, 10, 15 vai 20 vuotta
Perinnöt yms:
-tietenkin iso ero jos melko varmasti tiedät olevasi saamassa perintöä, tai tiedät että et saa, tai olet jo saanut mitä saat
-avioerotilanteeseen liittyen: perintöä voi saada ilman avio-oikeutta, jos perinnön antaja on näin testamentissa rajannut. Jos ei ole rajannut niin saatu perintö menee osaksi normaalia ositusta
Kertynyt eläke:
-huomattava ero tarvittavalle finanssiomaisuudelle riippuen minkälainen eläke sinulle on ehtinyt karttua työelämästä. Kattaako eläke mukavasti menot ja leppoisan elämäntyylin, vai saatko eläkkerahalla vain välttämättömyyden vai sitäkään?
-tavallaan oletko FIRE:ttäjä eläkkeeseen asti, vai loppuelämäsi?
Tietenkin varsinaiset juoksevat menot vaikuttavat FIRE:ttäjän kuten muidenkin henkilökohtaisen tuloslaskelmaan, niitä FIRE:ttäjän kannattaa seurata menokategorioittain.
-tutkia ja kirjata vaikkapa parin viimeisen vuoden tiliotteet
-eliminoida turhat, karsia epäsuhtaiset ja budjetoida sitten relevantit
-arvioida riittävä määrä vuosia tulevaisuuteen, ml epäsäännölliset menot (kuten auton vaihto, lomamatkat tms)
Inflaatio:
-kaikki maksaa tulevaisuudessa enemmän, historiassa alle 2% paitsi juuri nyt
Laitan tähän vielä havainnollistavan menoesimerkin, tässä esimerkissä lapset lentävät pesästä ja aikuistuessaan rahavirrat katkeavat jahka valmistuvat, asuntolainan jämät on hoidettu, jne. Menopuolta ei kuitenkaan ole tingitty vaikkapa asuntoa tavalla tai toisella vaihtamalla, auto vaihdetaan, lomaillaan, jne
Kertaus: menojen suuruus ja tulojen vaihtelu ovat hyvin erilaisia erilaisissa pitkäkestoisissakin tilanteissa, ja ikäsi / eläketulosi vaikuttavat huomattavasti siihen miten pitää olla varautunut
Tämä ei pidä paikkaansa. Vain voitoista maksetaan veroja. Myyntien maksimi veroprosettin on laskettavissa alle 10 vuoden hankintameno olettaman mukaan eli 80% pääomaveroista. Lähes aina huomattavasti tätä vähemmän. Tässä pitää myös huomioida etttä vain voitot lasketaan pääomatuloiksi kun lasketaaan 30 000 euron rajaa tuohon korkeampaan veroportaaseen.
Jos elämiseen tarvitsee vuodessa jonkun tietyn nettosumman euroja, niin jos olisi täysin vapaus valita, saako kassavirtansa osinkoina vai osakkeiden myyntituloina, niin itse asiassa osakkeiden myyntituloista tavoitellun kassavirran ottaminen on KEVYEMMIN verotettua, ja näin ollen sijoittajalle edullisempaa, kuin saman nettosumman saaminen osinkona.
Juurikin KalleH:n selittämästä syystä.
Vaan eihän tätä tietysti pysty sellaisenaan puhtaasti valitsemaan, koska joutuu ostamaan salkkuun eri yhtiöitä noudattaakseen näitä kahta eri lähestymistapaa.
Tai sitten pitää olla niin iso toimija, että voi vaikuttaa omistamiensa yhtiöiden voitonjakomekanismeihin.
Hieno yhteenveto Opa! Kiva lukea vähän eri näkökulmasta ajatuksia aiheesta.
Oman näkemyksen voisi tiivistää niin että jos on tottunut elintasoon joka on vaikka 100k eur palkkatuloilla saavutettu niin olisi järkevää että vapaaherrailua ei aloita ennen kuin uskoo voivansa tienata vähintään saman sijoituksilla. Jokainen voi sitten oman sijoitussrategian kautta miettiä minkälaista salkkua tämä tarkoittaa.
Oman mielenrauhan kannalta sitten bufferit siihen päälle siltä varalta että välillä mennään vuosia alaspäin.
Kertauksena kuuntelin Tomi Salon haastattelun Yle Areenan Pörssipäivästä. Vapaaherran elämä kuulosti ihan mukavalta. Voi tosin kysyä, onko vapaaherran elämästä edes kyse. Päiväduuni on lopetettu, mutta nykyään pörssin seuraaminen, asuntosijoittaminen ja metsänhoito täyttää elämän (perhe-elämän lisäksi). Työtä siis riittää, mutta päivätyötä mukavampaa ilmeisesti. Omat aikataulut saa päättää suurelta osin itse. Haastattelussa toteaa ihan osuvasti, että mitä sitä ihminen sitten tekisi jos ei olisi näitä mukavia harrastuksia, jotain tekemistä pitää kuitenkin olla, että mieli pysyy virkeänä.
Jos haluaisi täydellisesti irrottautua sijoituskuvioista, vaihtoehtona olisi tietysti laittaa miljoonaomaisuus indeksirahastoon, sitten voisi lopettaa kaiken sijoitusasioiden seuraamisen ja muuttaa jonnekin ulkomaille ja keskittyä johonkin täysin muuhun.
Toisaalta vapauttava ajatus tämäkin. Toisaalta pelottava, koska silloin varallisuus olisi täysin markkinoiden armoilla. Tästä jatkoajatuksena tuli mieleen, että missä on kaikki passiiviset indeksivapaaherrat, kun ei ole medioissa näkynyt?
E: jälkimmäinen virke sai kyllä aikaan odottamattoman huvittavia reaktioita, kiitos niistäkin.
Jospa heillä on oma elämä?
Ja miksi pitäisi näkyä mediassa?
Kaikilla meillä on toki oma elämä. Eli mikä tuossa olikaan pointti?
Ei ”pidä” näkyä kenenkään yhtään missään, mutta oli sitten mikä tahansa ryhmä kyseessä, niin yleensä näiden edustajista kuulee/näkee median välityksellä lähes väkisin. Ja vapaaherrojahan on viimes vuosina riittänyt. Kaikki vaan osakepoimijoita.
Tyydyttikö vastaus? @RimaPoika
Komppaan @RimaPoika a. Ei varakkaiden eikä muiden oloneuvosten tarvitse olla missään esillä mikäli ei sitä halua. Väittäisin että tämä pakonomainen esillä olo viittaa ennemmin ”nouveau riche” eli äkkirikastuneisiin. Usealla heistä on historian saatossa ollut pakottava tarve joka käänteessä tuoda esille vaurautensa. Mietippä kuinka moni varakkaan suvun jäsen änkeää väkisin pärstäänsä joka hemmetin tuuttiin?
Et tainnut selvästikään sisäistää koko pointtia, mutta siinäs komppaat.
Tuli mieleen sittemmin että näitä indeksivapaaherroja ei taida olla juurikaan ainakaan kotimaassa siitä syystä että indeksisäästämistä/rahastoja ole ollut niin kauaa olemassa. Että eiköhän niitäkin ala pikkuhiljaa näkyä medioissa.
Jännä foorumi tämä välillä, miten helposti yhdellä lauseella saa eskaloitua kymmeniä rivejä (tahallaan?) väärinymmärrystä. 
Marxin kokemuksien mukaan todellisien miljoonaomaisuuksien haltijat (esim. Erkki Etola) välttävät julkisuutta viimeiseen asti. Erilaiset sijoitusgurut ja zijoittajat pikkuomaisuuksineen ovat näkyvillä julkisuudessa jatkuvasti.
En nyt oikein saa kiinni kyllä itsekään, että miksi näiden varakkaampien vapaaherralaisten pitäisi näkyä mediassa. Ja en myöskään ymmärrä, että miten tämä on nyt ymmärretty väärin - kun ei kerran alkuunkaan ymmärrä.
En minäkään. Mitkä varakkaammat vapaaherralaiset? Ja missä julkisuudessa?
Lue kommentit. Olen puhunut vain ja ainoastaan nimenomaan indeksisijoittamisella vapaaherruuteen päässeistä, että eipä ole tullut tällaisia tarinoita vielä vastaan missään, vaikka vapaaherratarinoita kyllä muuten riittää. Voe herranjestas.
Veikkaan että ei ole niin mediaseksikästä tulla indeksisijoittajana julkisuuteen kuin menestyvänä osskepoimijana tai tuuripelillä. Se että olet “osannut” lyödä mittavan summan tenbaggeriin boostaa jonkun omanarvontuntoa enemmän kuin se että olet tasaisesti sijoittanut indeksiin.
Tosin indeksisijoittamisella rikastuminen vaatii suurempia pääomia tai pitkää ajanjaksoa. Nämä äkkirikastuneet… Lähinnä tuuripelillä ovat sitten asia erikseen.
Kas, onhan täällä joku vielä selvinpäinkin Kiitos kommentista, joka oli ilmeisesti mulle tarkoitettu?
Varmasti osittain näinkin, mutta lisätään nyt vielä, että tuodakseen oman tarinansa esille jossain median haarassa ≠ pitää tulla omalla naamallaan julkisuuteen.
Summaisin vielä, että indeksisijoittajia on suht vähän ja indeksisijoittaminen on suhteellinen uusi juttu vs. asuntosijoittajat ja osakepoimijat ym., joten ehkä tässä ne suurimmat tekijät. Heitä ei vain ole juurikaan.
Mutta oliko esim. Mr. Money Mustache indeksimies?