Vastuullinen sijoittaminen

Talouselämässä on tänään iso juttu vastuullisesta sijoittamisesta (maksumuurin takana).

Pari poimintaa:

  • Aalto-yliopiston professori Markku Kaustila toteaa, että ”Historiadatasta ei löydy tutkimusnäyttöä siitä, että hyvä ESG-suoritus kääntyisi paremmaksi riskikorjatuksi tuotoksi”, mikä johtuu siitä, että vastuulliset yritykset ovat yleensä pörssissä korkeasti arvostettuja
  • Tuottoa metsästävän kannattaisikin sijoittaa sellaisiin yhtiöihin, jotka ovat parantamassa omaa toimintaansa ja kehittämässä sitä aiempaa kestävämpään suuntaan.
  • Isot instituutiot voivat itse vaikuttaa suoraan näihin yrityksiin, että ne parantaisivat toimintaansa

Yksi mielenkiintoinen lähestymistapa voisi olla seurata ns. isoa rahaa ja sijoittaa yhtiöihin, jotka ovat parantamassa toimintaansa ja joilla on instituutiot painostamassa.Esimerkiksi seurata maailmanlaajuista Climate Action 100+ -hanketta. Siinä suursijoittajat hallinnoivat yhteensä noin 35 biljoonan eli 35000 miljardin euron omaisuutta. Hankkeen tarkoitus on esimerkiksi vaikuttaa sataan suurimpaan kasvihuonekaasuja tuottavaan yritykseen. Jutussa mainitaan, että Suomesta mm. Ilmarinen on mukana tässä.

Jutussa mainitaan myös EU:n seula vihreänä sijoituskohteina markkinoitaville sijoituksille. Seula on hyvin tiukka, vain pieni osa nykyisistä sijoitumarkkinoista läpäisee sen. Samaten monet toimijat asettavat tavoitteita omille rahoituspäätöksilleen, esim. Danske Bankin tavoite on, että sen koko yrityslainakanta ohjautuu Pariisin sopimuksen mukaisilla mittareilla vuoteen 2023 mennessä. Eli rahoitusta ei tipu yrityksille, joilla ei ole uskottavaa suunnitelmaa hiilijalanjälkensä leikkaamisesta.

Käytännössä tässä voi käydä niin, että ns. “ei-vastuullisten” yhtiöiden rahoituskustannukset nousevat (lainaraha on kalliimpaa), mikä johtaa huonompaan kannattavuuteen, mikä johtaa heikompaan kilpailukykyyn, mikä johtaa markkinaosuuksien menetykseen. Eli mekanismi toimisi aidosti päästöjä vähentävästi. Sikäli näihin “ei-vastuullisiin” sijoittaminen on taantuviin kohteisiin sijoittamista ja se on syytä huomioida.

Jutussa mainitaan myös, että vaarana on “vihreä kupla”, jossa vihreiden kohteiden osakekurssit nousevat kestämättömälle tasolle. Tämä uhka on todellinen ja riski, koska ei ole varaa menettää vuosikymmentä siihen, että koukataan romahduksen kautta.

Paljon mielenkiintoisia näkökulmia ja ajateltavaa - pitää itsekin pohtia nyt rauhassa näitä asioita.

7 tykkäystä

Ai niin, niille, jotka ovat kiinnostuneita sijoittamaan noihin Climate Action 100+ -yhtiöihin niin lista on tässä, kaksi osaa - 100 alkuperäistä ja 61 lisättyä fokusyhtiötä (ovat eri listoissa). Suomesta mukana Fortum.

Tietääkö muuten kukaan, onko tästä listasta tehty ETF:ää?

Initial list:

A.P. Moller – Maersk
Airbus Group
American Electric Power Company, Inc.
Anglo American
Anhui Conch Cement
ArcelorMittal
BASF SE
Bayer AG
Berkshire Hathaway
BHP Billiton
Boeing Company
BP
Canadian Natural Resources Limited
Caterpillar Inc.
Centrica
Chevron Corporation
China Petroleum & Chemical Corporation
China Shenhua Energy
CNOOC
Coal India
ConocoPhillips
Cummins Inc.
Daikin Industries, Ltd.
Dow Inc.
Duke Energy Corporation
E.ON SE
Ecopetrol Sa
EDF
Enel SpA
ENEOS Holdings
ENGIE
Eni SpA
Equinor
Exelon Corporation
Exxon Mobil Corporation
Fiat Chrysler Automobiles NV
Ford Motor Company
Formosa Petrochemical
Naturgy
General Electric Company
General Motors Company
Glencore plc
Hitachi, Ltd.
Hon Hai Precision Industry
Honda Motor Company
Imperial Oil
International Paper Company
Koninklijke Philips NV
Korea Electric Power Corp
LafargeHolcim Ltd
Lockheed Martin Corporation
Lukoil OAO
LyondellBasell Industries
Marathon Petroleum
Martin Marietta Materials, Inc.
Nornickel
Nestlé
Nippon Steel Corporation
Nissan Motor Co., Ltd.
NTPC Ltd
Oil & Natural Gas
OMV AG
PACCAR Inc
Panasonic Corporation
PepsiCo, Inc.
PETROCHINA Company Limited
Petróleo Brasileiro SA – Petrobras
Phillips 66
PJSC Gazprom
POSCO
Procter & Gamble Company
PTT
Reliance Industries
Repsol
Rio Tinto
Rolls-Royce
Rosneft Oil Company
Royal Dutch Shell
Saic Motor Corporation
Sasol Limited
Siemens AG
SK Innovation Co Ltd
Southern Copper Corporation
Suncor Energy Inc.
Suzuki Motor Corporation
Teck Resources Limited
Tesoro Corporation
The Southern Company
thyssenkrupp AG
Toray Industries, Inc.
Total
Toyota Motor Corporation
Raytheon Technologies
Vale
Valero Energy Corporation
Vedanta Ltd
Volkswagen AG
Volvo Trucks
Wesfarmers

  • -lista:

Adelaide Brighton Ltd
AGL Energy Limited
Air France KLM S.A.
American Airlines Group Inc.
ANTAM
Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaft
Bluescope Steel Limited
Boral Limited
Bumi Resources
Bunge Limited
CEMEX S.A.B. De C.V.
CEZ, A.S.
China Steel Corporation
Colgate-Palmolive Company
Compagnie De Saint-Gobain S.A.
Crh Public Limited Company
Daimler AG
Dangote Cement Plc
Danone S.A.
Delta Air Lines, Inc.
Devon Energy Corporation
Dominion Energy, Inc
Enbridge Inc.
Eskom Holdings Soc Limited
Firstenergy Corp.
Fortum Oyj
Heidelbergcement AG
Iberdrola, S.A.
Kinder Morgan, Inc.
Air Liquide S.A
National Grid plc
Nextera Energy, Inc.
NRG Energy, Inc.
Occidental Petroleum Corporation
Origin Energy Limited
Peugeot S.A.
PGE Polska Grupa Energetyczna
Power Assets Holdings Limited
PPL Corporation
Qantas Airways Limited
Renault S.A.
Rwe Aktiengesellschaft
Santos Limited
Severstal’ Pao
South32 Limited
SSAB AB
SSE Plc
Suzano Papel e Celulose
The Aes Corporation
The Coca-Cola Company
TC Energy
Trane Technologies PLC
Unilever PLC
United Airlines Holdings, Inc.
United Tractors
Vistra Energy Corp.
Walmart, Inc.
WEC Energy Group, Inc.
Weyerhaeuser Company
Woodside Petroleum Ltd.
Woolworths Group Limited
Xcel Energy Inc.

En ollut tähän Climate Action 100+:aan aiemmin tutustunutkaan. Kieltämättä mielenkiintoinen lähestymiskulma asiaan, en itse mitenkään olisi pystynyt perustelemaan BP:hen, Exxon Mobiliin, Coal Indiaan ja vastaaviin sijoittamista ilmastosyillä (päinvastoin). Listan yrityksistä on muutenkin kaikenlainen ekohippeily kaukana :grinning: Pistää kyllä miettimään.

Tuon alan yrityksillä muutos käytännössä vaatii melkoista käännöstä, ja suhtaudun itse epäilevästi että painostus siihen suuntaan on vielä riittävää. Pistokokeena vilkaisin Exxon Mobilin Sustainability reportista Performance data tablea enkä pysty siinä näkemään mitään alkavaa trendiä ympäristöystävällisempään suuntaan. Tuo toki oli vain yksi yritys monesta, ja valittu vieläpä tarkoituksella alalta, jolle kysymys on ehkä hankalin ratkaista. Neste on toki siinä onnistunut, mutta miten monen vuoden urakka se onkaan ollut? Mutta kieltämättä mielenkiintoinen lähestymistapa, ja jos painostusta muutokseen tukee riittävän iso raha, pitäisihän sen toimia.

Tuossa listassa on mukana sellaisiakin yhtiöitä, joille käänne ei varmaan painostuksesta huolimatta ole kauhean realistinen vaihtoehto. Erityisesti perinteiset raaka-aineiden tuottajayhtiöt. Mutta sitten siellä on yhtiöitä, jotka ihan oikeasti voivat pystyä isoihinkin muutoksiin (kuten vaikkapa suursaastuttaja SSAB, joka on kehittämässä päästötöntä vetyyn perustuvaa prosessia tai Neste, joka satsaa biopolttoaineisiin jne.). Jännä lähestymistapa tämä joka tapauksessa on.

Samoja juttuja oli viikko sitten DCF-arvonmäärityksen ykkösellä eli Damodaranilla.

Eli vastuullisuus ei ole oikotie ylituottoihin, vastuullisuuteen ei ole yhtä selkeää määritelmää mikä vaikeuttaa vertailua jne.

1 tykkäys

Ilkka Herlin puhuu vastuullisuuden läpimurrosta myyntivalttina tässä YLEn ”Cargocranesia” koskevassa haastattelussa.

1 tykkäys

Törmäsin juttuun tutkimuksesta, missä oli selvitetty yhtiöiden hiilidioksidipäästöjen vaikutusta tuleviin tuottoihin. Eli voiko tuottojaan parantaa selvittämällä yhtiöiden päästöjä ja niiden kehittymistä.

Tulokseksi saatiin, että yhtiöiden päästöt eivät selitä tulevia tuottoja, eli tutkimalla yhtiöiden päästöjä ei saavuta informaatioetua ja sitä kautta parempia tuottoja. Markkinat osaavat hinnoitella tuleviin tuottoihin liittyvät riskit ja epävarmuustekijät (ml. päästöjen merkitys) niin tehokkaasti, ettei päästöjen merkitystä tuleviin tuottoihin pysty hyödyntämään.

Mielestäni tämä tulos on tavallaan vähän masentavaa luettavaa vastuullisille sijoittajille, tarkoittaahan tämä tutkimuksen tulos sitä, että yhtiöiden päästöjen analysoinnilla ei saavuta hyötyä - markkinat hoitavat hinnoittelullaan riskien arvioimisen sijoittajan puolesta. Eli turhaa työtä.

PS. Tutkimus kattoi aika isoja alueita (Yhdysvallat, muut kehittyneet maat ja kehittyvät markkinat & vielä yhdysvaltojen yrityslainat) vuodesta 2009 vuoteen 2018, eli varsin globaali tutkimus.

4 tykkäystä

InderesPodissa sivutaan myös sähköautoilua ja sähkö-, sekä polttomoottoriauton valmistus- ja käyttöpäästöjä kohdasta 01.38.00 eteenpäin.

2 tykkäystä

Mitä on vastuullinen sijoittaminen?
Tätä asiaa sivuttiin Riku Rantala & 100 kysymystä ilmastosta 6. jaksossa tulevaisuus. Siinä oli paljon puhetta ja hyviä kommentteja /kysymyksiä nykyisestä talousjärjestelmästä, talouskasvuntavoittelusta ja elämäntavoista. Materialismi, voiton tavoittelu ja omaan napaan tuijottaminen muiden kustannuksella. Mulle kaikki tässä, nyt ja heti.
Hyviä pohdintoja siitä mitä yksittäinen yksilö/ sijoittaja voi tehdä. Jos puhutaan meistä piensijoittajista, niin massassa on voimaa, jos ja kun muutosta halutaan. Mutta sijoittaminenhan on sitä voiton tavoittelua ja omaan napaan tuijottamista?!
Ilmaston muutos ja vihreät teknologiat ovat tietysti hyvä esimerkki sijoittajan “voimasta” ja “halusta”.
Se tulee olemaan väistämätöntä, että yhtiöitä kuolee pois ja ihmisiä jää työttömäksi kun kehitys menee eteenpäin. Monelle oman ikäiselle ( keski ikäiselle) kollegalle tämä vakava paikka. Nuoret tulevat pärjäämään paremmin tässä muutoksessa.
Uskon, että esimerkiksi omat lapseni joutuvat / pääsevät opettelemaan uusia ammatteja/ taitoja työuransa aikana.
Ja nyt oikeastaan siihen kysymykseen ja pohdintaan. Oma sijoitushorisonttini on jossain 2040-2050 ja lasteni sijoitusten vielä pidemmällä.
Minkälaisia muutoksia odotatte sijoitusmarkkinoihin, eläkejärjestelmään ja yleensäkin elämäntapaan ja sen muutokseen. Minkälaiset yritykset tulevat pärjäämään kiihtyvässä muutoksessa?!
Vai tuleeko mikään oikeastaan muuttumaan?! Voidaanko nykymenolla jatkaa?!
Ohjelmassa oli hyvä kommentti siitä kuinka erilaiset ihmisryhmät tulevat lisääntymään eikä kaikista tarvitse tulla vihreitä kaupunkilaisia ja pyöräileviä ituhippejä. Enkä nyt mollaa ketään kaupunkilaista, pyöräilijää tai vihervasemmiston kannattajaa. Antaa kaikkien kukkien kukkia, sama pätee myös sijoittamisessa?!

3 tykkäystä

Viikko sitten oli jossain talouslehdessä juttua Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen louhimisen vaatimasta energiamäärästä. Se on valtava ja kasvaa koko ajan. Oliko, että jo Suomen koko vuoden kuluttama energia? Silti kryptoja hehkutetaan. Miten vastuullista on olla niiden kanssa tekemisissä?

3 tykkäystä

Olen miettinyt samaa, puhumattakaan siitä että Bitcoinit mahdollistavat myös rikollisten rahanpesun. Tämä on toki sijoitusfoorumi, mutta itseäni hämmentää se kuin vähän täällä keskustellaan vastuullisuudesta. Nyt kun kasvuosakkeet (uusiutuva energia) ovat pudonneet ja arvo-osakkeet (fossiiliset polttoaineet) nousseet, yllättävän moni näyttää vaihtaneen uusiutuvista takaisin öljy-yhtiöiden kyytiin. Voitontavoittelu on etusijalla pörssikaupoissa, sitä ei pääse mihinkään. Vastuullisuus nostetaan esiin kyllä puheissa, mutta todellinen muutos tapahtuu tuskastuttavan hitaasti.

6 tykkäystä

Jo ihan yleisellä tasolla vastuullisuuden suhteen jokaisen (sijoittajankin) on varmaankin tehtävä itse omat päätöksensä ja valintansa omien periaatteidensa mukaan. Vastuullisuus on sen verran epämääräinen käsite, että saman asian vastuullisuudesta on varmasti tarjolla hyvin monenlaista mielipidettä kuin faktaakin (riippuu ihan miltä kantilta asiaa katsoo). Oon ollut kiinnostunut Upright Projectin tavasta lähestyä asiaa nettovaikuttavuuden kautta, koska vaikkei tuokaan varmasti ole se yksi ja paras tapa asiaa tutkia, ainakin se yrittää ottaa huomioon asian eri puolet ja niiden suuruusluokat. Valitettavasti ilmaiseksi ei taida olla saatavilla kuin somessakin mainostettu Net Positive Nordics, maksullinen matsku on suunnattu isoja rahoja pyörittäville ja hinnat on sitten sen mukaiset.

Kryptovaluuttojen pyörittämiseen kuluu masiivisesti energiaa, se on fakta. 4 Reasons To Re-Think Crypto Energy Consumption joka ei ainakaan ole varmasti turhan kriittinen asian suhteen viittaa lähteeseen jonka mukaan Bitcoin-verkko kokonmaisuudessaan kulutti elokuussa 2020 sähköä n. 78 TWh eli yhtä paljon kuin Chile (ja vähän vähemmän kuin Suomi). Yhtä transaktiota kohti kulutus tuon mukaan oli n. 692 kWh (voi verrata omaan sähkölaskuunsa, ei mikään pieni määrä tuokaan). Ethereumin kohdalla (numeroita löytyy samasta lähteestä) molemmat luvut ovat pienempiä, mutta edelleen puhutaan suuresta kulutuksesta.

Se, mitä monikaan ei varmasti mieti (en miekään) on paljonko vaikka arkipäiväisten internet-palveluiden kulutus on. Yksi Google-haku ei vielä kuluta paljoakaan, mutta jos esimerkiksi Facebookin sähkönkulutus vuonna 2019 oli 5,1 GWh niin ei sekään ihan vähän ole. Itse asiassa koko Googlen käyttämä sähköenergian määrä vuonna 2018 oli 10,6 TWh, mutta siihen sisältynee kaikkien kuluttajapalvelujen lisäksi kaikki Google Cloud Platformin kautta yrityksille myyty tietojenkäsittelykapasiteettikin (en jaksanut lähteä kaivelemaan vaihtoehtoisia lähteitä näille luvuille, mutta uskoisin suuruusluokan olevan riittävän kohdallaan).
Onko siis vastuutonta sijoittaa IT-palveluyhtiöihin? En aio edes yrittää vastata tuohon. :smiley:

Itse en ole kryptoihin sijoittanut, mutta se johtuu jo ihan siitä että pidän koko sektoria turhan spekulatiivisenä ja korkeariskisenä. Se, että rikolliset hyötyvät esim. Bitcoinin tarjoamasta anonymiteetistä ei sinänsä miusta ole peruste hylätä kryptoja, onhan perinteisilläkin valuutoilla pyöritetty rikollista toimintaa jo vuosisatoja, ja vaikka pankkien sääntely on kiristynyt, yhä edelleenkin rahanpesu onnistuu. Samoin IT-infrassa pyörii sekä “hyvää” että “pahaa” bisnestä.

Osakevalintaa harrastava sijoittajahan voi tehdä valintansa yrityksistä kaivamansa vastuullisuuteenkin liittyvän tiedon perusteella, mutta rahastojen kanssa tilanne on vähän heikompi. Kun katsoo mitä joku vastuulliseksi nimettu rahasto sisältää, ainakin itse löydän sieltä yleensä yrityksiä, joiden vastuullisuudesta en ihan niin varma olisi. Kun rima on matalalla (kuten se vielä edelleenkin on), ei vaadita paljoa sen ylittämiseen. Mutta uskon että suunta on kuitenkin parempaan ja tulevaisuudessa vastuullisuuteen tarvitaan paljon muutakin kuin pelkkä vuosittainen vastuullisuusraportti (okei, tää voi olla kärjistys, mutta kyllä se rima aika matalalla valitettavasti vielä on).

Itse oon miettinyt näitä asioita niin, että ESG-kolmikosta “G” pitäis olla ihan itsestäänselvyys, ja en oikein edes pidä sitä osana vastuullisuutta samalla tavalla kuin “E” ja “S” ovat (onko se sitten vastuullisuutta sijoittajaa kohtaan ehkä, mutta ei juuri muuta?). Näin ollen pyrin tekemään valintani mm. vastuullisuusraporteista saatavan tiedon perusteella yrityksistä, jotka ensinnäkin kertovat pyrkivänsä parantamaan vastuullisuuttaan sekä ihmisiä että ympäristöä kohtaan (mitä selkeämmät ja yksilöidymmät kriteerit, sitä uskottavampaa on että yrityksessä oikeasti on mietitty näitä asioita), ja myös tarjoavat uskottavasti dataa pyrkimystensä konkretisoitumisesta, ja data myös näyttää että edistystä on tapahtunut. Suomalaisten yritysten osalta esim. Finnwatchin raporttien seuraaminen voi antaa lisänäkökulmaa (ja erityisesti se miten asioiden oltua vähän aiottua heikommin tikun nokkaan päätynyt yritys reagoi tilanteeseen). En kuitenkinaan väitä että oma lähestymistapani olisi millään tavalla paras tai edes välttämättä hyvä. Oon sen verran ituhippi-vihervassari että en edelleenkään ymmärrä riittävästi “kovia liike-elämän lainalaisuuksia” ollakseni oikeasti hyvä sijoittaja.

Olisi kyllä kiva nähdä tästä aiheesta enemmänkin keskustelua ja erilaisia näkökulmia.

4 tykkäystä

Sijoittamisella ei ole kuin epäsuora(hyvin pieni) vaikutus firman toimintaan. Mahdollistaa rahoituksen ja osakkeen käyttämisen yrityskauppohin edullisemmin. Eli jos haluaa vaikuttaa maailman menoon on sijoittaminen pörssilistattuihin osakkeisiin erittäin epätehokas keino. Sen takia en ole valmis luopumaan tuotoista vain sen takia että voin sanoa sijoittavani vastuullisesti. Jos ja kun haluan vaikuttaa asioihin voin sen tehdä paljon suoremmin ja tehokkaammin. Se että ostanko Shellin vai Nesteen osaketta ei maailmaa vihreämmksi muuta. Mutta jos toinen tuottaa paremmin niin voin ohjata nämä tuotot haluammallani tavalla. Esimerkiksi vaihtamalla kulutustottumuksia on huomattavasti suorempi ja tehokkaampi vaikutus.

Siihen tuottaako esg firmat huonommin vai paremmin en ota kantaa. Siitä on tehty paljon tutkimuksia akatemiassa.

2 tykkäystä

On totta ettei yksittäinen piensijoittaja voi osakevalinnoillaan juurikaan parantaa maailmaa.
Nyt kun olen tälle tielle lähtenyt, haluan silti sijoittaa kohteisiin jotka edes jollain tavalla edustavat omia arvojani. En käytä Shellin tuotteita vapaa-aikanakaan, joten tuntuisi väärältä sijoittaa sellaiseen yhtiöön pörssissä. Jokainen määrittelee itse sen missä omat rajat menevät, joillakin se menee eläinperäisen ravinnon tuottamisessa, toisilla ympäristön tuhoamisessa, joukkotuhoaseissa tai vaikkapa kannabisfirmoissa.
Esg-normit ovat kuitenkin lisänneet firmojen painetta läpinäkyvyyteen ja jossain tapauksessa vaikuttaneet kenties toimintakulttuurin muutokseenkin. Pientähän tämä vaikuttaminen vielä on, mutta pakko on uskoa siihen, että yhteiskunnan muuttuessa pörssiyhtiötkin tulevat jossain vaiheessa perässä.
Ristiriitahan siinä toki on, että pörssiyhtiöiden etu on kulutuksen lisääminen, kun vastuullisuuteen taas lliittyy turhan kulutuksen karsiminen. Kulutustottumusten ja omien valintojen pohtiminen sekä rahojen ohjaaminen hyväntekeväisyyteen ja luonnonsuojeluun ovat minulle ensisijaisia vaikuttamistapoja, mutta en haluaisi silti sulkea pörssiin sijoittamista pois yhtenä (edes marginaalisena) tapana vaikuttaa .

6 tykkäystä

Tehokkaimmillaan nämä vastuullisuusasiat toimivat silloin, kun kuluttaja äänestää euroillaan. Kaiken takana on kuluttaja ja kuluttajan äänestäessä euroillaan asiat muuttuvat todella nopeasti. Lähes kaikki yritystoiminta on lopulta alisteellista kuluttajien käyttäytymisille ja todellakin heidän pitäisi käyttää tätä valtaansa vastuullisesti. Se on paljon vahvempi voima sinkkuroiville yrityksille kuin lainsäätäjien keppi tai porkkana

Harmittavan harva tajuaa tätä asiaa

4 tykkäystä

Googlen datakeskukset tosin pyrkii 100% hiilivapaaseen uusiutuvien käyttöön ja nyt jo käyttää pelkästään uusiutuvia energiankulutuksessa 24/7 Clean Energy – Data Centers – Google

1 tykkäys

Se on ihan totta, ettei piensijoittajan tekemiset pörssissä vaikuta mihinkään muuhun kuin samaisen sijoittajan omiin tuottoihin. Osakkeetkin ostetaan muilta sijoittajilta, ei siltä yritykseltä (poislukien IPO). Ei kai kukaan ole väittänytkään, että se yrityksiin vaikuttaisi? Mutta kuten @Vihrea_Valta tuossa jo sanoi, kyse on myös siitä, mistä haluaa ne omat tuottonsa saada. Jos murehtii ihmisoikeuksia ja ympäristön tilan heikkenemistä, miten siihen sopisi etsiä rahallista hyötyä riiston ja ympäristön tuhoamisen kautta? Ja jos taas ei noita asioita juuri mieti, ei ehkä edes huomaa yrityksen mahdollisia epäeettisiä käytäntöjä koska ne eivät ole kiinnostavia.

En itse olisi varmaan 10-15 vuotta sitten uskonut sijoittavani pörssiosakkeisiin (koska paha kapitalismi ja keinottelu, hyi), mutta niin idealisti en koskaan ole ollut että sukanvarteen säästäisin. Ja ainut tapa päästä täysin itse päättämään mihin ne rahat sijoittaa on juurikin tehdä se itse, ilman salkunhoitajaa välissä (okei, jos varallisuutta olisi riittävästi pääsisi varmaankin määräämään salkunhoitajan tekemisistäkin, mutta miun kohdalla näin ei ole). Niinpä olen tässä. Miulle ESG-asiansa hyvin hoitavien yhtiöiden mahdollinen ylituotto ei ole se syy miksi niiden seasta sijoituskohteeni pyrin löytämään, vaan se, että pystyn ylipäätään perustelemaan valintani itselleni.

3 tykkäystä

Juu, kyllä, eikä taida olla edes ainoa näistä isoista firmoista (nopealla haulla Microsoft, Facebook ja Amazon kaikki mainitsevat pyrkivänsä samaan). Sitä en tiedä kattaako tuo pyrkimys myös erinäisten content delivery networkien (CDN) osuuden kyseisten firmojen palveluiden tuottamisesta kuluttajalle asti, mutta suunta on tosiaan hyvä.

2 tykkäystä

Ehkä olen vain tälläinen putkiaivoinen insinööri mutta en halua tehdä asioita millä ei ole mitään vaikutusta. Sijoittaminen on aivan liian työlästä ja vaikeaa että siihen minusta kannattaisi lisätä ylimääräistä vaikeusastetta vapaaehtoisesti.
Itse keskitän omat rajalliset resurssini(rahat ja aika) sinne mistä niistä on eniten hyötyä. Pihinä kapitalistina se lähinnä on kulutuksen äärimmäistä miinimoimista. Näin toiminnastani hyötyy luonto ja oma lompakkoni.

Katsoin omaa salkkuani ESG näkökulmasta ja ei se kovin pahalta näyttänyt. Yksi uhkapelifirma ja pieni nökäre Bitcoinia. En aio jatkssakaan näistä menettää yöuniani vaikka tiedostankin täysin niiden vaikutuksen maailmaan.

1 tykkäys

Tuo on kyllä ihan totta, että vastuullisuuden kaikkien puolien miettiminen helposti tuplaa työmäärän sijoittamisessa. Tällä hetkellä vastuullisuutta yritetään saada puristettua johonkin tunnuslukuun tai yhdelle skaalalle, mutta en jotenkin usko että siitä koskaan mitään tulee, eihän yrityksen liiketoiminnastakaan mikään yksittäinen tunnusluku kerro riittävästi. Jonkun verran sitä työmäärää ehkä ajan kanssa voidaan saada pienenemään jos vastuullisuusasiosta raportointi jollain tapaa yhdenmukaistuu.

Ehkä jossain tulevaisuuden utopiassa sekä liiketoimintaa että sen vaikutuksia ympäröivään maailmaan kuvaavat luvut mahtuvat yhteen ja samaan vuosikertomukseen! :smiley:

2 tykkäystä