Wärtsilä - Kestävämpää merenkulkua

Wärre tosiaan on moittoripaja. Reaktori vaatii kaverikseen höyryturbiinin ja niitä wärre ei tee.

5 tykkäystä

Technology group Wärtsilä’s Operation & Maintenance (O&M) agreement with Sindh Nooriabad Power Company (SNPC), a Pakistan based independent power producer (IPP), has been extended for a further 12 years. The agreement has been in place since 2017, and the extension reflects SNPC’s satisfaction with Wärtsilä’s capabilities in providing O&M services. The order was booked by Wärtsilä in Q4 2023.

The agreement covers the SNPC 1 and 2 power plants located in Sindh Province, Pakistan. Both plants are equipped with five Wärtsilä 34SG gas engines and one steam turbine generator for engine heat recovery, which ensures maximum electricity output. The combined output for the two plants is 100 MW. The rapid start-up time of the Wärtsilä 34SG engine allows quick response to any fluctuations in the grid.

SNPC is the first IPP built under a public-private partnership in Pakistan. SNPC has a Power Purchasing Agreement of 25 years out of which 19 years are remaining. These plants’ significance is that they operate on local gas which reduces fuel costs.

24 tykkäystä

Tässä on salkunrakentajan juttu Wärtsilästä, jossa on lainattu mm. Danske Bankin analyytikon Panu Laitinmäen ajatuksia. :slight_smile:

Danske Bankin analyytikko Panu Laitinmäki uskoo Wärtsilän vahvan kysynnän jatkumiseen. Hänen mukaansa kysyntä on taattua päästöjen vähenemisen, liikevoittomarginaalin parantumisen ja rakenteellisten muutosten myötä.

Alaotsikot:

  1. Palveluliiketoiminta yhä tärkeämmässä roolissa
  2. Pankki ennustaa liikevoiton tuplaantumista
25 tykkäystä

Kauppalehdestä poimittua.

kuva

22 tykkäystä

Verneri tenttasi Ekiä konepajoista (Wärre, KC ja Cargotec). :slight_smile:

Cargotec, Konecranes ja Wärtsilä ovat tuplanneet pohjista. Vieläkö niissä on tuottoja luvassa, analyytikko Erkki Vesola?

Cargotec -analyysit löytyvät täältä Cargotec - Inderes

Konecranes -analyysit löytyvät täältä Konecranes - Inderes

Wärtsilä -analyysit löytyvät täältä Wärtsilä - Inderes

00:00 Aloitus
00:17 Cargotec
03:13 Konecranes
05:35 Wärtsilä

11 tykkäystä

Tekniikka&Talous uutisoi Wärtsilän kilpailijan, amerikkalaisen Plus Power:n toimittamasta energiavarastosta ja nimittää sitä maailman kehittyneimmäksi akkujärjestelmäksi - ilmeisesti siksi, että Plus Power tiedotteessaan itse käyttää vastaavaa ilmaisua.

Havaijilla käyttöön otettu akkulaitos on maailman edistyksellisin sähköverkon mittakaavaan luotu ja akuista koostuva sähkön varastointijärjestelmä, tiedottaa projektista vastaava ja sähkövarastoihin erikoistunut yhdysvaltalaisyritys Plus Power.

Havaijille toimitetun akuston teho on 185 megawattia ja kapasiteetti 565 megawattituntia. Vertailukohtana tämän energiavaraston teholle ja koolle voidaan käyttää Wärtsilän Australiasta saamaa tilausta, jossa energiavaraston ensimmäisen vaiheen koko on 460 megawattia ja 920 megawattituntia.

28 tykkäystä

Tahvanainen joka aloitti 2023 aikana siirtyy takaisin UPM:älle.

1 tykkäys

En tiedä kuinka moni katsoi eilen A-Studiota. Siinä energiatekniikan professori Esa Vakkilainen esitti, että valtio hankkisi lisäkapasiteettia sähkönkäytön huippuhetkiin.

“– Pantaisiin vaikka kotimaisen moottorivalmistajan moottoreita 400 megawattia odottamaan korkeita hintoja. Jos hinta nousee 20–30 senttiin, nämä lähtisivät käyntiin ja katkaisivat sähköpiikin pois.”

Mielestäni kannatettava ajatus.

42 tykkäystä

Eipä kai valtio voi avoimesti päättää että moottorit hankitaan kotimaiselta valmistajalta, mutta kilpailutus varmaankin voitaisiin toteuttaa niin että kotimainen valmistaja sattuisi tulemaan valituksi.

Tällainen valtion puuttuminen sähkömarkkinoiden toimintaan tuskin menee ihan helposti läpi ainakaan nykyhallituksen aikana.

3 tykkäystä

Länsi-Suomen (joka tunnetaan lehtien yhdistymisen myötä jatkossa nimihirviöllä Satakunnan Kansa Länsi-Suomi) haastattelussa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kertoi näkemyksensä säätövoimasta:

Pelkästään moottorivaravoimaan perustuvassa mallissa pulmana ei ole investointi, joka on halvahko. Ongelmaksi voivat muodostua käyttökustannukset.

– Varsinkin jos mennään puhtaisiin synteettisiin kaasuihin, niin se on pikemminkin euroa kilowattitunnilta kuin 30 senttiä, Mykkänen sanoo.

– En nyt siis sano, etteikö viiden tai kymmenen vuoden päästä moottorivoimala voi olla kannattava. Jos tekniikat yleistyvät ja halpenevat, niin voidaan olla kohtuullisissa kustannuksissa, hän linjaa.

Ei myöskään ole selvää, että valituksi tulisivat juuri Wärtsilän toimittamat moottorivoimalat päätettäessä mahdollisista varavoimainvestoinnista.

Wärtsilän tuulivoima+säätövoima -laskelmia puolestaan esiteltiin toista vuotta sitten tässä Hesarin jutussa:

Rimalin [Wärtsilän energialiiketoiminnan kehitysjohtaja Ville Rimali] laskelma lähtee siitä, että tuulivoima–vety–moottorivoimala–akusto-yhdistelmällä saadaan tuotettua vuoden jokaisena hetkenä sähköä tasaisella 1 600 megawatin teholla – ihan niin kuin ydinvoimalla.

”Silti sähkön kustannus olisi tuulivaihtoehdolla 64 euroa megawattitunnilta. Vastaavan ydinvoimalan tuottaman sähkön kustannus olisi 78 euroa megawattitunnilta. Kustannusero tekee 190 miljoonaa euroa vuodessa”, Rimali sanoo.

13 tykkäystä

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset Wärtsilän varsinaiselle yhtiökokoukselle 2024

Wärtsilän osakkeenomistajien nimitystoimikunta esittää seuraavat ehdotukset 7.3.2024 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Ehdotukset sisällytetään myöhempänä ajankohtana julkaistavaan yhtiökokouskutsuun.

Ehdotus hallituksen kokoonpanoksi

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan kahdeksan.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäseniksi valittaisiin uudelleen Karen Bomba, Morten H. Engelstoft, Karin Falk, Johan Forssell, Tom Johnstone, Mats Rahmström, Tiina Tuomela ja Mika Vehviläinen.

https://www.wartsila.com/fi/media-fi/uutinen/18-01-2024-osakkeenomistajien-nimitystoimikunnan-ehdotukset-wartsilan-varsinaiselle-yhtiokokoukselle-2024-3389871

1 tykkäys

Wärtsilä julkaisee vuoden 2023 tilinpäätöstiedotteen 31.1.2024 klo 8.30

https://www.wartsila.com/fi/media-fi/uutinen/17-01-2024-wartsila-julkaisee-vuoden-2023-tilinpaatostiedotteen-31-1-2024-klo-8-30-3389169

9 tykkäystä

Technology group Wärtsilä has signed a second renewal of its Guaranteed Asset Performance (GAP) agreement with Indonesian state-owned mining company PT Aneka Tambang (Antam). Wärtsilä has had a full Operation and Maintenance agreement with Antam since the power plant’s commissioning in 2005, and a GAP agreement since 2017. This latest agreement renewal order was booked by Wärtsilä in June 2023.

The captive power plant supplies 60 percent of the electricity needed to operate the Antam ferronickel mine and ore processing plant located in Pomalaa in Southeast Sulawesi. The 137 MW plant was delivered by Wärtsilä under an engineering, procurement and construction contract. It operates with eight Wärtsilä 50DF dual-fuel engines.

In addition to remote monitoring and on-site advisory services, the renewed agreement also includes a full power management system, along with a spare parts supply for the engines and auxiliaries. Furthermore, Antam benefits from the latest design and upgrade information, expert technical advisory, analysis and audits, as well as improvement recommendations for the installation.

12 tykkäystä

Herääkö täällä kysymyksiä Wärtsilän johdolle tulospäivän haastatteluun? Ehdotuksia voi laittaa tänne tai suoraan mulle. CEO Håkan Agnevallin kanssa sovittu inderesTV:n haastattelu keskiviikolle iltapäivään.

9 tykkäystä

Moi Antti, voisit ainakin kysyä (sähkön) varastointijärjestelmien ylläpidosta eli onko se tai tuleeko siitä missään vaiheessa merkittävää liiketoimintaa? Ja onko liiketoiminnan tuotto-/riskisuhde suotuisa kun ainakin kehittyneemmissä sopimuksisssa annetaan asiakkaalle toimivuus- ja suorituskykytakuu? Sekä mikä on Wärtsilän pitkän aikavälin kokemus varastointijärjestelmien ylläpidosta, sen tuotoista, kustannuksista ja riskeistä? Terv. Eki

37 tykkäystä

Mykkänen puhuu asiaa että E-fuelit ovat kalliita, mutta eiväthän voimalat niillä käy, koska markkinoilla tarjontaa ei ole. Tällä erää laivanvarustamot ajavat kaasulla (LNG) ja metanolilla. Metanolia on tällä hetkellä melko halvalla saatavilla jopa sopuhintaan 600 dollaria / tonni. Metanolin hyvä puoli on se että sitä voidaan valmistaa sitomalla siihen Co2:sta, jolloin energiaa on mahdollista tuottaa 0-päästöisesti. Metanoli voitaisiin tuottaa siis aurinko ja tuulivoimalla kesäkaudella jolloin energiastamme on ylitarjontaa.

9 tykkäystä

Menen pohdinnoissani ehkä turhan pitkälle ja lillukanvarsiin sekä ajattelen asioita vähän kummallisesti että vaikeasti. Mutuilen ja kärjistän asioita tahallani, että saisin pointtini paremmin selkeytettyä.

Punaisenmeren ongelmien takia laivat joutuvat kiertämään Afrikan.

Kiina riippuvuutta pyritään vähentämään ja maan erilaiset toimet sekä yleinen suunta tekee sen ettei Kiinaa nähdä enää niin houkuttelevana kumppanina kuin ennen. Tuotantoa ja muuta toimintaa siirtynee enemmän tänne länteen ja lähemmäs.

Voisin kuvitella, että ongelmat kestävät yllättävän pitkään eli esim. Punaisenmeren ongelmat saattavat pitkittyä vuosilla ja tuskin Kiinan politiikka sekä muu toiminta hetkessä kääntyy.

Laivat joutuvat toisaalta kiertämään ja toistaalta tuotantoa siirretään ehkä lähemmäs vakaammille alueille esimerkiksi ilmeisesti Europpaan. Olettaisin, että tällaiset ongelmat eivät välttämättä hetkessä ratkea tai muutu, joten uskoisi eri aikaväleillä vaikuttaa laivaliikenteeseen sekä Wärtsilän moottorien kysyntään jollain tapaa.

Wärtsilän toiminta on paljon sidoksissa myös laivoihin, joten jos nostaa katsetta tuleviin vuosiin, niin onko näillä mainitsemillani asioilla vaikutusta jollain tavalla laivaliikenteen määriin, joka siten heijastuisi Wärtsilään? :slight_smile:

11 tykkäystä

Laitetaanpa tämä tänne asiaankuuluvaan ketjuunkin.

5 tykkäystä

Miksi Suomeen ei myydä sähkövarastoja ja moottorivoimaloita säätövoiman tarpeeseen? Hinta vai joku poliittinen este?
Moottorithan voi poltella mitä vain päästöttömiä polttoaineita metanolia, vetyseosta ja ammoniakkia, miksi noita ei myydä suomeen kokoajan lisääntyvään vihreänsiirtymän säätövoiman tarpeeseen?

6 tykkäystä

Ei taida olla yrityksillä halukkuutta koska moottorilla tuotettu sähkö on kallista vrt esim tuulivoima. Sitten jos tuulivoimayrityksiltä edellytettäisiin varmistuksena säätövoimaa tuulivoiman rinnalla, silloin niitä varmasti alkaisi menemään. Tosin tuulivoimainvestoinnitkin olisivat harvemmassa.

7 tykkäystä