The technology group Wärtsilä will supply Mexico’s state-owned electricity utility, Comisión Federal de Electricidad (CFE), with two large multi-fuel power plants having a combined output of 600 MW. The order was earlier announced in [Wärtsilä’s stock exchange release on 10 November 2021. The projects will be delivered by Wärtsilä on a full engineering, procurement, and construction (EPC) basis. Jointly these projects represent the largest generating capacity EPC contract ever awarded to Wärtsilä. The order is included in the company’s Q4 order intake.
10 tykkäystä
The technology group Wärtsilä will supply an 8-megawatt (MW) / 32-megawatt hour (MWh) energy storage system to Colbun, one of the largest power generation companies in Chile, to accelerate its transition to renewable energy as the country targets carbon neutrality by 2050. This is Wärtsilä’s first energy storage project in South America. The order was booked to Wärtsilä order intake in Q3, 2021 and the system is expected to become operational in the fourth quarter of 2022. Wärtsilä will supply the energy storage system on an engineering and equipment delivery (EEQ) basis.
13 tykkäystä
Finnish technology company Wärtsilä and partners including RINA, ABB, Helbio – a subsidiary of Metacon AB, the Liberian Registry, and an energy major, have embarked on a project to deliver a solution with hydrogen as fuel.
The concept is based on combining liquefied natural gas (LNG) with steam to produce hydrogen and CO2. The hydrogen produced will be used directly in a mix with natural gas in internal combustion engines or in fuel cells, thus eliminating the need for hydrogen to be stored onboard. The CO2 will be liquefied thanks to the cryogenic stream of the LNG that would be used as fuel anyway and later disposed of ashore for carbon storage. Tankers can use the stored CO2 as inert gas during discharge.
14 tykkäystä
The technology group Wärtsilä will supply a new 103 metre (340 feet) long LNG Bunker Barge with a complete LNG cargo storage and handling system. The ship will be built at Fincantieri Bay Shipbuilding (“FBS”) in Wisconsin, USA for Polaris New Energy (PNE). This is the second of two such barges built at the yard for PNE, the same Wärtsilä solution having been ordered for both. The first barge is scheduled for delivery from FBS in December 2021. This latest order with Wärtsilä was placed in November 2021.
13 tykkäystä
Wärtsilä to deliver the first-ever Cloud Simulation service in Africa at the Technical University of Mombasa
Wärtsilä Voyage is to equip the Technical University of Mombasa (TUM) with Cloud Simulation services. This will make TUM the first African university to adopt cloud-based maritime training services. The contract was signed in November 2021 and the services will be implemented from January 2022 onwards.
12 tykkäystä
Fortum-ketjusta tuore juttu, jolla lienee merkitystä Wärtsilällekin:
” Kölnin ylipiston tutkimuslaitoksen mukaan Saksa tarvitsee 23 GW:n verran uusia kaasuvoimaloita vuoteen 2030 mennessä täyttääkseen uuden hallituksen tavoitteet”
Twiitissä linkki Handelsblattin juttuun.
8 tykkäystä
The technology group Wärtsilä will supply the seven thrusters required for a new Wind Turbine Installation Vessel (WTIV) being built at the Daewoo Shipbuilding & Marine yard in South Korea for Eneti Inc. By providing outstanding thrust, robust station-keeping capability and efficient transit operation, the Wärtsilä thrusters will enable optimal propulsion performance for the vessel. The order with Wärtsilä was placed in October 2021. There is an option for a second vessel.
7 tykkäystä
Nyt kaikki Wärre-sijoittajat hyviä kysymyksiä esittämään. Kysymykset 12.12. mennessä.
3 tykkäystä
Ruotsalainen eläkerahasto AP7 laittoi Wärtsilän mustalle listalle syynä: Involvement in nuclear weapons
Maksumuuri: Svensk pensionsfond svartlistar Wärtsilä
Wärtsilä har svartlistats på grund av en produkt som pensionsfonden klassar som en nyckelkomponent till kärnvapen. Produkten är en propeller som kan användas till bestyckade ubåtar. Wärtsilä erbjuder även service och underhåll av produkten.
3 tykkäystä
Mitä lisäarvoa Wärtsilän tuotteet ja ratkaisut oikein tuovat tohon energian säilitykseen? Yritän ymmärtää mutta en tunne alaa.
Ilmeisesti Wärtsilä tällä hetkellä ostaa CATL:in tai samsungin akkuja ja pakkaa ne wärtsilän brändäämään konttiin. Mikä estää CATL:ia ja S:ää paketoimasta suoraan omiin kontteihin itse tulevaisuudessa… ja onko siitä mitään hyötyä että siellä välissä on ylimääräinen säätäjä?
Esim. CATL:in sivuilla näyttäis olevan jo. https://www.catl.com/en/ess/
2 tykkäystä
Eilen/tänään Hesarissa tämä juttu, myös Wärtsilän haastattelua mukana: https://www.hs.fi/talous/art-2000008435138.html
2 tykkäystä
Otsikosta jää sellainen mielikuva, että Wärtsilä ei olisi neljännesvuosisataan tehnyt ongelmalle mitään, vaikka on ollut siitä tietoinen. Asiain todellinen tola selviää kuitenkin haastattelusta:
”Vuotoa on onnistuttu pienentämään vuosien varrella 75 prosenttia nykyiseen, alle prosenttiin”, Kytölä sanoo.
Nyt sitten parannetaan vielä tästäkin:
”Ensi vuonna julkaisemme teknologian, jolla metaanipäästö vielä puolittuu. Se perustuu polttoaineen käytön tehostamiseen, mutta yksityiskohtia emme vielä paljasta”, Kytölä sanoo.
13 tykkäystä
Tämän taustasta vähän lisätietoa täältä:
Ajattelin ensin, että tämä liittyisi jotenkin Wärtsilän Iran- bisneksiin joilla voisi ajatella mahdollistettavan Iranin ydinaseohjelmaa, mutta näköjään puhutaankin jenkkiarmeijan diileistä.
2 tykkäystä
Juu ymmärrän että se on Wärtsilän story ja kun selailee yrityksen kotisivuja niin sivusto on buzz-wordeja täynnä (akkuja, vetyä ja AI:ta hehkutetaan). Eli siinä mielessä markkinointi on kondiksessa. Kuitenkin mun BS-hälytin välkkyy punasta, sillä en oikeen ymmärrä miten noista akuista ja vety-kennoista aikovat tahkoa rahaa ja miltä toi arvoketju näyttää. Jo slogan “Enabling sustainable societies through innovation in technology and services” saa ökäysrefleksit liikkeelle.
Käsittääkseni Wärtsilällä on kaksi liiketoiminta-aluetta. Marine ja sitten noi peaker plantit.
1. Marine
Marine:ssa on ilmeisesti kovaa osaamista. Tosin sitä rasittaa toi ristely-ala, ja kulta-aikoihin tuskin tältä osin on paluuta. Mutta ehkä tässä on paljon potentiaalia muuten?
2. Peakerit
Kaikesta hienosta sanastosta ja markkinoinnista huolimatta niin käytännössä mielestäni näyttää siltä että Wärtsilä myy generaattoreita. Joko diseli tai kaasu voimaloita.
Tämän coren ympärillä Wärtsilällä on lisäksi ohjelmistot voimaloiden hallintaan sekä sähkön varastointi. Sähkön varastoinnissa akut ovat avain-asemassa. Wärtsilä taas ostaa nämä akut ja bundlaa ne omaan konttiin.
Mielestäni pinnan alla on luettavissa että Wärtsilän ydin-osaaminen on juuri nämä generaattorit. En oikeen osta sitä että pystyvät CATL:ia, Samsugnia tai Teslaa paremmin hoitamaan sähkön varastoinnin.
Ilmeisesti näillä peaker:eillä on lyhyellä ajajänteellä sekä hyvät katteet kuin myös hyvää menekkiä. Mutta pitkässä juoksussa tulevaisuus ei näytä hyvältä. Esim. toi Teslan Hornsdale on niin helkkarin tuottava että noita puhtaasti akku-pohjjaisia peakereita on käsittääkseni loppuunmyyty useita vuosia eteenpäin. Varmasti sama tilanne koskee CATL:ia ja muita akku-valmistajia.
Peaker + varastointi
Jos wärtsilä myy combon jossa generaattori + jotain akkuja niin ehkä siinä on jotain järkeä että akkuja on mukana sen verran että saadaan sähköä syötettyä verkkoon ennen kuin generaattori on ehtinyt käynnistyä.
Mutta lähtökohtaisesti tällainen combo on ihmeellinen. Nyt peaker:ille lisätään “akku-peakeri”. Eli tårta-på-tårta. Miksi sähköyhtiö ei vaan osta kunnon akku-pohjaista peaker farmia suoraan? Sitten ehkä jossain kellarissa on vielä noita vanhoja generaattoreita.
Vaikka tommonen combo olisi validi, niin pystyykö Wärtsilä koskaan tekemään tollla varastoinnilla mitään rahaa? Ovat käytänössä akku-jälleenmyyjiä?
Mitä tapahtuu kun suurin osa peaker:eista ovat puhtaasti akku-pohjaisia? Mihin wärtsilää tarvitaan?
Puhdas varastointi
Jos Vestas Wind myy tuulivoimala-farmin niin käsittääkseni Vestas on usein kokonaistoimittaja. Maalaisjärjellä Vestas bundlaa sähkön varastoinnin osana kokonaisratkaisua olemalla yhteydessä CATL:iin, Samsung:iin tai Teslaan. Mihin Wärtsilää tässä arvoketjussa tarvitaan?
Kuten sanottua niin en tiedä tästä alasta mitään, mutta jos joku joka tietää niin vois avata että mikä on se Wärtsilän kilpailu-etu viiden vuoden päästä?
7 tykkäystä
Wärtsilä on aikalailla joka välissä sanonut heidän vahvuutensa varastointibisneksessä olevan GEMS- ohjelmistossa, joka akkuvaraston varsinaisen hallinnan lisäksi optimoi sen käyttöä tarvittaessa yksinään tai osana monimutkaisempaa kokonaisuutta, jossa voi olla mukana esim Wärren moottoreita tai vaikkapa aurinko-, tuuli- tai biovoimala, tai useita näistä.
Sinänsä olet ymmärtääkseni täysin oikeassa, että ei Wärrellä mitään sellaista osaamista ole jolla se akkuvalmistajia pystyisi tai edes haluaisi kampittaa. Wärren pihvi on nimenomaan siinä miten sitä akkuvarastoa ihan käytännössä käytetään ja optimoidaan. Tämä ei ole kovin yksinkertainen asia, kun aikalailla jokaisessa maassa on omat markkinansa ja hinnoittelumallinsa sähkölle ja etenkin erilaisille sähköreserveille, jotka usein ovat akkujen suurin tulonlähde.
Toisaalta myös saman maan sisällä eri asiakkailla voi olla täysin erilaiset tarpeet akun käyttämisen suhteen. Esim toinen haluaa maksimoida markkinoilta saatavan kassavirran ja toinen haluaa varmistaa käytettävyyden. Optimoinnissa tulee maa-/markkinakohtaisuuden lisäksi ottaa huomioon siis myös asiakaskohtaiset rajoitteet.
Yllä olevat on asioita, joihin akku- saati tuulivoimalavalmistajilla ei usein ole mitään osaamista eikä kokemusperää, kun taas Wärre on toiminut sähkömarkkinoilla ja optimoinut tuotantoa jo melkoisen pitkään. GEMSsin kaltaisen ohjelmiston kehitys ja ylläpito ei siis ole halpaa eikä etenkään helppoa, mikä luo jonkinlaista vallihautaa Wärrelle.
Yksi oleellinen seikka varaston varsinaisen käytön ja optimoinnin lisäksi on myös akkuvarastojen kyberturvallisuus ja laitteiston toimintavarmuus. Näitähän ohjataan poikkeuksetta etänä ja kun puhutaan energia-alasta, niin laitteiston toimintavarmuus myös esimerkiksi kyberhyökkäysten aikana on aina oleellista. Tämä osaltaan karsii potentiaalisia kilpailijoita, ja Wärre on maininnut tämän osaamisen olleen yksi tärkeistä kilpailutekijöistä esimerkiksi Able Gridin isossa 200 MW:n tilauksessa jenkkeihin tämän vuoden helmikuussa.
Lyhyesti sanottuna akkuvaraston pystyyn laittaminen ei tosiaankaan mitenkään monimutkaista ole, mutta se miten sitä käytetään optimaalisesti ja pidetään aina toimintavalmiudessa onkin jo sitten aika paljon monimutkaisempi juttu. Näissä asioissa Wärrellä ymmärtääkseni on ihan edistyksellistä osaamista, eikä tämän etumatkan kiinni juokseminen ole kilpailijoille aivan helppoa.
Wärtsilän mukaan pelkästään akkupohjainen huippukuorman hallinta vaatisi todella merkittäviä yli-investointeja energiajärjestelmään, ja itse olen tästä täysin samaa mieltä. On huomattavan paljon halvempaa tehdä yksinkertaistaen vain tuntitason / korkeintaan päivätason säätöä akuilla ja hoitaa tätä pidemmät tarpeet kaasumoottoreilla. Tähän vaaditaan siis huomattavan paljon vähemmän sekä akkuja että sähköntuotantokapasiteettia, jolloin kustannusero verrattuna tuohon puhtaasti akkupohjaiseen järjestelmään on todella merkittävä.
Itse en näe, että meillä tässä maailmassa pysyy kovinkaan monessa paikassa valot päällä seuraavaan 50 vuoteen ilman kaasulla toimivia voimalaitoksia, ja nimenomaan kaasumoottoreita. Tästä kirjoittelin aikaisemmin vähän pidemmältikin:
Wärtsilä Oyj Abp - ketju - #1458 käyttäjältä ollikohan.
Wärtsilä Oyj Abp - ketju - #1462 käyttäjältä ollikohan
21 tykkäystä
Kiitos tyhjentävästä vastauksesta. Eli tämä GEMS lienee siten avain-asemassa jos halutaan arvioida Wärtsilää “vanhana” yhtiönä joka mahdollisesti voi pivotoida itseään isoksi peluriksi tässä energia-alan murroksessa.
Jotta ei jää tältä osin ihan ylätason löpinäksi, niin konkreettisena esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa Suomen sähkömarkkinoita. Ylätasolla se voi näyttää yksinkertaiselta, kun ollaan osana isoa eurooppalaista sähkömarkkinaa jossa tuntitason hinnat lasketaan joka paikassa samalla tavalla aina edeltävänä päivänä. Tämän ylätason markkinan alta löytyy kuitenkin Fingridin sivujen mukaan seitsemän eri reservi- /säätömarkkinaa, joista ymmärtääkseni 4-5 on myös akkuvarastojen kannalta oleellisia, ja nimenomaan näiltä markkinoilta varastot kassavirtansa pääosin tekevät.
Nämä kaikki markkinat pitää siis ottaa jatkuvasti huomioon, asiakaskohtaisten rajoitteiden lisäksi, jos/kun halutaan käyttää akkuvarastoa optimaalisesti. Ja mikä hienointa, niin nämä reservi-/säätömarkkinat ovat valtaosin maakohtaisia, eli lähes joka maassa ja jenkeissä myös eri osavaltioissa on omat markkinansa ja hinnoittelumekanisminsa 
GEMS on oletettavasti avain-asemassa nimenomaan varastointibisneksen suhteen. Toki se tai osaset siitä voivat auttaa myös kaasumoottoreiden myynnissä, mutta sillä puolella isompana tekijänä on muut asiat. Kuten tosiaan ihan käytännön rajoitteet siitä miten ne valot saadaan pidettyä päällä ilman, että sähkön hinta nousee valtavasti seuraavien vuosikymmenien aikana.
10 tykkäystä
The technology group Wärtsilä will supply a 25-megawatt (MW) / 48-megawatt hour (MWh) energy storage system to GIGA Storage BV in the Netherlands to help stabilise the electric grid. This will be Wärtsilä’s first energy storage project in the Netherlands and it will be the country’s largest system to date. The order was booked to Wärtsilä order intake in December 2021, and the system is expected to become operational in October 2022.
21 tykkäystä
15 tykkäystä
Mitä haluaisit tietää Wärtsilästä sijoituskohteena? Sijoittajien kysymyksiä
3 tykkäystä