Ja oletko nyt sitä mieltä että olisi hyvä jos tämä etu poistettaisiin?
Hyvä että toit tilanteesi mukaan keskusteluun, mutta uskon silti että kuulut marginaaliseen vähemmistöön koko yksityissijoittajien joukosta. Ja taustoutaisitko vielä hieman että oletko perheellisenä/yksin asunut näissä kaikissa (pienissä yksiöissä/kaksioissa joita tämä pääsääntöisesti koskee) asunnoissasi 2v ja siten saanut nämä hyödyt? Veikkaan että valtaosa meistä yksityissijoittajista ei tähän kykenisi vaikka haluaisi. Nuorena ei ole yleensä taloudellisesti mahdollista, ja perheellisenä kaikin puolin hankalaa.
Hupsista! Mehän ollaan täällä nyt eksytty ketjun aiheesta! Helpostihan näin käy, en itsekään huomannut ennen kuin tuo otsikko sattui silmään ! Tehdäänkö nyt ryhtiliike ja halukkaat voivat jatkaa vaikkapa verotusketjussa tai en tiedä sopisiko asuntosijoittaminen-ketjuun myös?
Onko käytännössä tasaveroprosentti 33% sijoittajiem tukemista ansiotuloja tekevien kustannuksella tai muutoin.
Entä OST-tili osakepoimijalle.
Oma mielipide on että kansan vaurastumista pitää tukea. Varathan kiertävät verottajalle viimekädessä jossain määrin lopulta oli veroprosentti mikä tahansa. Kunhan ei sukupolvelta toiselle haudota omaisuutta kasvavaa sukumahtia.
Asiassa tulee kyllä olla balanssi ja se on äärettömän haasteellinen määrittää asioiden välillä.
@Iiizi tossa jo ehtikin todeta että nyt ollaan väärillä vesillä otsikosta. Pahoittelut, kommenttini voi siirtää tarvittaessa.
Verotuksella on tarkoitus paitsi kerätä varoja, myös ohjata toimintaa. Nykyinen järjestelmä yllyttää moraalisesti heikkoja tavoittelemaan omaa etuaan, vaikka se olisi muiden veronmaksajien kannalta haitallista.
Eräskin Juurikin tuntema/tietämä koulutettu raksatyöläinen on ollut työttömänä jo jonkun vuosikymmenen. Töissä silti aina, kun pitää työttömyysturva uusia. Omaa asuntoa saa tietysti rempata, kun työttömänä on. Kun on kaksi vuotta rempannut, voi myydä ilman myyntivoittoveroa. Eikä siinä tarvitse itse asua. Veroetuun rittää kun on kirjoilla. Kun on puoliso, saadaan veroetu joka vuosi.
Upeasti ohjaa meidän lainsäädäntö toimimaan. Tässä tapauksessa sentään on toiminta yhteiskunnan kokonaisedun mukaista siltä osin, että kyllähän siinä tulee asuntokantaa jossain määrin rempattuakin. Kallista, niin ihanan kallista meille veronmaksajille silti.
Muistakaa tässä verokeskustelussa myös se, että yksittäisiä asuntoja omistavan piensijoittajan täytyy rahoittaa nykyisellä korkotasolla yleistyneet vuokraa suuremmat kuukausittaiset vastikkeet esimerkiksi ansiotuloistaan. Tästä voi kohdistua esim. 200 €/kk taloyhtiölainan lyhennyksiin. Kun tämä sijoittaja sitten myy kyseisen asunnon, tuo hänen itse rahoittamansa 200 €/kk lyhennysosuuskin lasketaan myyntivoitoksi ja hän joutuu maksamaan siitä myyntivoittoveroa. Jos palkasta menee veroihin ja maksuihin 40%, hän tarvitsee 333 €/kk bruttotulon, jotta saa joskus asunnon myydessään verojen jälkeen käteen 140 € (30% myyntivoittoverolla). Ihanaa.
Tässä esimerkissä ei ole huomioitu meitä sijoitusasunnoissaan oikeasti 2v asuneita, joiden ei tarvitse maksaa myyntivoittoveroa. Sanonpa vaan, että minusta tämä vero-optimointi on ihan ok. Ei ole nimittäin ihan helppoa asua jossain 30m2 kopissa kahta vuotta, kun perhe kasvaa.
Hienoa, jos väärinkäsitys tuli täällä kirjoittaessasi korjattua! Sitä vartenhan näitä keskusteluja täällä käydään, että opitaan toisiltamme. Täällä kun kirjoittaa jonkin asian, jossa on virhe, niin se auttaa kaikkia, jotka on luullut asian olevan niin, koska väärä olettamus korjataan ja harvoin sitä on ainoa, joka niin luuli. Ei siis mitään pahoitteluita! Minäkin olen täällä saanut korjautettua vääriä käsityksiäni ja sehän on ihan superhyödyllistä!
Eikös tuo 2-vuoden säännön poistaminen olisi kaikkia hyödyttävä ratkaisu, jos samalla poistettaisiin varainsiirtovero asunnoista?
Muutama vuosi sitten oli “veropohjan tiivistäminen” kova sana. Eikös tällainen pienen porukan etu kannattaisi poistaa. Varainsiirtoveron poisto kompensoi tuota kuitenkin jonkin verran. Lisäksi samalla nuo muuttotappioalueilla sijaitsevat asunnot muuttuisivat vähennyskelvollisiksi.
Tuo asuntojen remontointi, 2v vaihtaminen kun ei oikein tuo mitään lisäarvoakaan ainakaan kerrostaloissa. Ihan perusliiketoimintaa. Omakotitaloissa kyllä uusi omistaja voi sen laittaa kuntoon ja tuoda talolle vielä 50 vuottakin lisäaikaa. Nämä vaan taitavat olla aika vähissä.
Itsekin tiedän tyypin, joka tätä on harrastanut ja tehnyt kivasti voittoakin. En vain saa päähäni miksi hänen tulojensa pitäisi olla verovapaat, kun minä maksan osingoistani sen efektiivisen 25,5%. Kun ei tuo nyt varsinaisesti mitään torikauppaakaan ole mittaluokaltaan
Oliko siis niin, että sijoituskäytössä olleen asunnon myyntitappiot saa siis kuitenkin vähentää, jos siinä ei ole asunut itse ikinä yli 23kk ? Eli saa vähentää syrjäseudulla olevan asunnon myyntitappion esim. 8v päästäkin?
Saa vähentää, jos vastaava voittokin olisi verotettavaa tuloa, eli kyllä.
Edit: @noviisi9 Jos olet myymässä osin itsellesi, tappio jäänee kyseenalaiseksi. Kysyisin asiaa verottajalta suoraan ja jättäisin kaikenlaisen arvolla kikkailun heti pois harkinnasta (alihintaisen kaupan). Tuollaisessa tilanteessa hinnan pitäisi olla markkinahinta ja osin omassa omistuksessa olevalle taholle myynti herättää kyllä kysymyksen siitä, myytiinkö käypään hintaan. Oma arvaukseni on, että jos myyt jotain omaisuuttasi tappiolla niin, että se jää jotain kautta omistukseesi, ei tappiota vahvisteta. Mutta tosiaan, verottaja osannee neuvoa parhaiten.
Ja saan vähentää ton omassa henkilökohtaisessa verotuksessa, jos myyn oman henkilökohtaisesti omistamani asunnon 50% omistamalleni firmalle? Pitääkö myyntihinnan olla 75% käyvästä hinnasta vai markkinahinta?
Tämmöinen tilanne on ehkä tulossa, kun siirrän sitten joskus nuo muutamat asunnot osakeyhtiöön velkataakkaa keventääkseni.
Vai että paljon ajureita. Niitä voi aina listata, eikä puhua vain lämpimikseen
Tuossa yhden tutun kanssa juttelin miten hänellä mennyt lainaneuvottelut, tässä tapauksessa Nordean kanssa. Vakituinen työ ja emäntä opiskelemassa, mutta valmistumassa piakkoin. Oli kysellyt lainaa ennen nykyistä korkojen nousua ja silloin olisi irronnut noin 200 tuhatta euroa omiin nimiin. Nyt olivat valmiita antamaan enää 160 tuhatta. Miten lie muiden pankkien laita
Onhan tämä mielenkiintoinen tilanne. Parempi massojen tottua vain siihen, että asutaan ahtaammin ja/tai käytetään entistä suurempi osuus tuloista asumiseen. Pankki sitten määrittää parametrit minkä verran sitä luottoa irtoaa. Tuotahan kutsutaan ihan vain elintason laskuksi. Tuli sitä itsekin joskus katseltua, että jospa sitä jonkin talopaketin pykäisi jollekin postimerkkitontille. Nooh, eipä tarvitse tällä erää miettiä asiaa
Luettelet hirveän määrän asioita, joilla osittain keinotekoisesti nostetaan asumisen kustannuksia. Mikäli reaaliansioita ei saada terveeseen nousuun niin hankala nähdä miten ne siirtyisivät täysimääräisesti suoraan hintoihin.
Jos esimerkiksi lainaa ei irtoa samaan malliin vastaamaan kohonneita kustannuksia niin sitten kärvistellään ja asutaan ahtaammin
Tuossa yhden tutun kanssa juttelin miten hänellä mennyt lainaneuvottelut, tässä tapauksessa Nordean kanssa. Vakituinen työ ja emäntä opiskelemassa, mutta valmistumassa piakkoin. Oli kysellyt lainaa ennen nykyistä korkojen nousua ja silloin olisi irronnut noin 200 tuhatta euroa omiin nimiin. Nyt olivat valmiita antamaan enää 160 tuhatta. Miten lie muiden pankkien laita
Meillä sama tilanne, mutta ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kilpailutettu pankki myöntäisi ihan samanlaista summaa kuin aikaisemminkin (tätä ei toki haluta vaan otettaisiin 75 % aikaisemmasta lainasummasta nousseista korkoista johtuen). Pankista kerrottiin että Fivan linjauksen mukaan max. 60 % käytettävissä olevista tuloista saisi mennä kaikkeen lainanhoitoon (eli asunto- ja opintolaina), pankin linjaus taas max. 45 %. Ja toki stressitestattuna 6 % korkotasolla. Oma kipukynnys huomattavasti matalampi, joten otetaan suosiolla pienempi laina.
Eiköhän se ole aika selvää miksi 4% korolla lainaa ei saa samaa määrää kuin 0-korolla… Eiköhän ne pankissa laske mikä on kenenkin lainanhoito potentiaali nousseilla koroilla?
Pankit varmasti myös tarkempia kun korkoympäristö tällainen…
Seuraava, isompi asunto on kiikarissa. Olen asuntomarkkinaa seurannut melko aktiivisesti lähes kymmenen vuoden ajan.
Viimeinen 1,5v on ollut kaikille tutuista syistä aivan erilaista kuin omistusasumiseni aiempi pätkä. Myin viime keväänä sodan alettua yhden kämpän pienentääkseni lainataakkaa vajaalla puolella. Nyt olisi lisälainalle taas tilausta, vaikka korkotasoni kymmenkertaistui (0,4->4) viime kuussa.
Onko asuntomarkkina nyt pohjannut? Tuskin, sitä ei tiedä kukaan. Tässä hetkessä voisi kuitenkin jo tehdä ihan hyviäkin kauppoja. Asuntojen hintapyynnöt ovat pitäneet pintansa kohtuullisesti, joskin kalliimmissa asunnoissa on ollut reilujakin pudotuksia pyynneissä.
Yksi hyljeksitty taloluokka ovat sähkölämmitteiset talot. Minulla ei ole välttämättä edes energiaremontti mielessä (jos kohteessa ei esimerkiksi ole lattiassa remonttitarvetta, eikä vesikiertoista lämmitysjärjestelmää ole). 10c/kWh hinnat olisivat minulle ihan ok vaikka kulutus olisi 30k kWh vuodessa.
Eli tällaisista kohteista voisi alkaa tekemään kokeilevia, härskejä tarjouksia. Asunnon vaihtotarve kun ei ole millään tavalla akuutti.
Rakennus/remppapuljujen vaikeuksista ja konkursseista on tullut uutisia kiihtyvään tahtiin. Työt ovat siis vähissä. Tämän olettaisi tarkoittavan tekijöiden osalta verisempää taistelua vähistä töistä, eli matalampaa hintaa tilaajalle.
Mitään remppatöitä ei ole tarkoitus tehdä itse. Myöskin mahdollisen projektin kilpailutukset sekä johto tulisi ulkopuolelta, sillä itselleni ei ole mitään käsitystä remontoinnista tai mielenkiintoa aiheeseen perehtyä. Onko kenelläkään kokemusta tällaisen mänitserin käytöstä?
Tällaisessa skenaariossa ajattelen talon hankintahinnan olevan puolet ja remontin hinnan olevan toisen puolen kokonaiskuluista.
Juuri näin! 30 000 kWh on aika kova kulutus sähkölämmitteisellekin talolle ja jos laskee sähkön kokonaiskustannuksella 15 snt/kWh niin silti vain 4500 € vuodessa. Ei ne ison kämpän vastikkeetkaan kerros-/rivitaloissa halpoja ole. Toki lämmitys on vain yksi erä okt:n kustannuksia, mutta yleensä isoin.
Parilla ilmalämpöpumpulla kulut putoaa vielä merkittävästi, jäähdytys kaupan päälle ja investointi yhteensä 5 kilon luokkaa.
Media pelottelee ja sähkölämmitteisissä taloissa on nyt hyvä aika tehdä löytyjä.
Eli tällaisista kohteista voisi alkaa tekemään kokeilevia, härskejä tarjouksia. Asunnon vaihtotarve kun ei ole millään tavalla akuutti.
Taas naulan kantaan! Ja härski tarjous ei ole -5% pyyntihinnasta vaan nyt saa ronkkia ihan kunnolla pohjaa.
Rakennus/remppapuljujen vaikeuksista ja konkursseista on tullut uutisia kiihtyvään tahtiin. Työt ovat siis vähissä. Tämän olettaisi tarkoittavan tekijöiden osalta verisempää taistelua vähistä töistä, eli matalampaa hintaa tilaajalle.
Jotain pientä hinnan laskua saattaa näkyä, mutta raksa on aina superkilpailtu ala ja kilpailuttamalla saa isot säästöt. Toki nyt lienee helpompi saada enemmän tarjouksia kuin noususuhdanteessa. Isompi vaikutus lienee materiaalien hinnoilla. Esim. puutavaran hinta yli tuplasi koronan jälkeen ja nyt tullaan taas alas.
Mitään remppatöitä ei ole tarkoitus tehdä itse. Myöskin mahdollisen projektin kilpailutukset sekä johto tulisi ulkopuolelta, sillä itselleni ei ole mitään käsitystä remontoinnista tai mielenkiintoa aiheeseen perehtyä. Onko kenelläkään kokemusta tällaisen mänitserin käytöstä?
Jos ei ole omaa osaamista, tämä on pakollinen. Tai vähintään tuttu, joka ymmärtää rakentamisesta/korjaamisesta ja on aikaa auttaa. Henkilön/firman valintaan kannattaa käyttää reilusti aikaa. Ei valitettavasti tietoa mistä näitä löytää, mutta liikaa tullut kohteita vastaan, joissa omistajat eivät ole tienneet yhtään mitä ovat tilanneet/urakoitsija oikeasti tehnyt.
! Tehdäänkö nyt ryhtiliike ja halukkaat voivat jatkaa vaikkapa verotusketjussa tai en tiedä sopisiko asuntosijoittaminen-ketjuun myös?
