Boreo - Teollinen omistaja ja sarjayhdistelijä

Hyvä Kari Nergin haastattelukin tullut:

Korvaan pisti (voi olla että ymmärsin väärin kun meni lopussa vähän senat sakaisin), ettei boreossa olla liikaa mietitty vaihtoehtoa ettei yhdistyminen menisi läpi?

@Joonas_Korkiakoski lle tai jollekkin toiselle minua viisaammalle vaikeasti muotoiltava kysymys (ilmoittakaa jos ei pointti aukea), lähinnä olenko velkapyörän kanssa edes todellisuuden lähimaastossa:

Jos visioidaan tilannetta että boreolla on velat tapissaan ( eikä sen yli haluta mennä) eli 3xkäyttökate, millaisella vauhdilla boreo pystyy teoreettisesti kasvamaan yritysostoin? Ja oletetaan lisäksi että boreon jokainen tulosrivi kasvaa myös vakaasti 5% vuodessa orgaanisesti - liikevaihdosta käyttökatteeseen ja tulokseen.

  1. Jos käyttökate kasvaa 5% vuodessa orgaanisesti, niin sitä kautta tulee 5% potentiaalista velanotto kykyä p.a…

  2. Tämän lisäksi kassa kasvaa boreon tapauksessa työlukuna 50% käyttökatteesta, eli 1/6 osa nettovelasta.

  3. Ylläolevat kohdat uudelleen sijoitetaan joka vuosi 5x EV/EBITDA kertoimin uuteen liiketoimintaan, joka tuo uutta käyttökatetta 13% suhteessa lähtötilanteessa olevaan käyttökatteeseen ja yhdessä orgaanisenkasvun kanssa kasvattaisi siis absoluuttista velanottokykyä (tai epäorgaanisen käyttökatteen kasvua) 18% p.a.

Kohdassa kolme siis laskettu:

(3 x 0,05 + 0,5) x käyttökate = 65% käyttökate = sijoitettava orgaaninen kasvu

0,65 x käyttökate / 5 = 0,13 = uusi ostettu käyttökate ( 5x EV/EBITDA-kertoimin)

Ja tuohon 13%iin lisätään 5% orgaaninen kasvu ja vastaukseksi saadaan että n. 18% pystytään kasvamaan epäorgaanisesti p.a., vaikka oltaisiin jo maksimivivulla - täysin teoreettisessa ympäristössä toki? Ja oman osakkeen käyttö ja annit toki unohdettu.

Jos yhdistyminen toteutuu, on (pääomistajaa) dilutoivat annit luultavasti pois pöydältä, mutta muuten toki annit ovat käyttökelpoisia, vaikkei ne ehkä olekaan yhtä haluttua valuuttaa kuin käteinen.

Mutta omapohdintani koski nimenomaan vain velkaa/käteistä (osaketta voi anneilla dilutoida äärettömästi), ja onhan tuo 18% kasvu todella paljon mitä maksimivivullakin vielä pystytään kasvamaan - jos laskelmani on edes lähes oikein.

4 tykkäystä

Lisänä tähän, miten näkisit rahoitusmuotoina merkintäoikeusannin, suunnatun annin sijoittajajoukolle ja oman osakkeen käyttämisen yrityskaupan maksuvälineenä eli suunnattu anti ostettavan yrityksen omistajille?

Merkintäoikeusannissahan yleiskulut voivat olla suuret ja operaatio vie aikaa.

Suunnatussa annissa vanhat omistajat antavat alennusta uusille sijoittajille, mutta yleiskulut ovat alhaisemmat ja voidaan toimia nopeammin.

Eikö yrityskaupan maksamisessa omalla osakkeella vältä molemmat edellämainitut ongelmat?

Kysymys tuntuu relevantilta, koska muuten yrityskauppojen tekemisen nopeutta ehkä rajoittaa tavoiteltu velkaantumisaste enemmän kuin kyky löytää ostettavaa, clousata kaupat ja sulatella ostoksia?

1 tykkäys

Informatiivinen juttu päivän Kauppalehdessä.

Simon Hallqvist edustaa minulle kasvollista omistajuutta parhaimmillaan. Hänen yrityskauppojen näytöt vievät talousvaikuttajien raskaaseen sarjaan (yrityskaupoista KL:ssä referoidaan vain muutamaa).
Todellinen self-made man, minun kirjoissa samaa kaliiberia omilla näytöillään edustaa Suomessa vain Sammon Björn Wahlroos ja EQ:n Janne Larma.

Ja Boreon tarinahan on vasta alussa, mutta kasvualustan pohja tuleville strategisille liikkeille on valettu.

Boreon omistus on ollut suppeaa ja mukaan pääsy pienen likviditeetin kautta hankalaa. Joulukuussa mukaan hissiin ylös pääsee jatkossa myös fuusiosuunnitelmassa olevan Sievin kautta, mikäli Sievin joulukuun yhtiökokouksen enemmistö näin päättää.




"Olen itse aloittanut nollasta. Taustalla ei ole esimerkiksi suuria perintöjä.”

Hallqvist myös korostaa, ettei hänen elämänsä muutu Boreo-hankkeen myötä.

Linkki koko juttuun:

15 tykkäystä

Tässä nauhoite Youtubessa “pörssi-ilta 2.11.2021”, Boreon toimitusjohtajan puheenvuoro heti ajankohtaiskatsauksen jälkeen:

7 tykkäystä

Kiitos Joonas nopeista ja kattavista vastauksista täällä foorumilla! Teet erittäin hyvää työtä tässä haastavassa tilanteessa kun kysymyksiä nousee Sievin ja Boreon mahdollisen yhdistymisen johdosta varmasti enemmän kuin normaalisti.

Tätä teemaa haluaisin vielä jatkaa hieman, esimerkiksi peilaten Boreoa ruotsalaisiin verrokkeihin joskus kun ne ovat olleet nykyisen (tai yhdistymisen jälkeisen) Boreon kanssa samassa mittakaavassa. Ymmärrän sen että kun yritysostoja tehdään nykyisten kasvualustojen sisällä, niin näiden hallinnointiin ei varmastikaan tarvitse palkata juurikaan uutta henkilöstöä ja kasvu skaalautunee hyvin hallinnointikulujen suhteen. Kun rinnalle kuitenkin lisätään uusia kasvualustoja, kuten esim. Indoorin tapauksessa on ilmeisesti aikomus, ei nykyinen henkilöstä välttämättä pysty tätä täysin uutta toimialaa hallitsemaan ja taloon täytyy tuoda uutta osaamista. Tässä tapauksessa hallinnointikulut lisääntyisivät eikä kasvu enää skaalaudu samalla lailla.

Osaatko sanoa esimerkiksi ruotsalaisia verrokkeja seuranneena, onko tässä riskiä että hallinnointikulut räjähtävät jossain kohtaa kasvutarinaa käsiin, ja laajentumiseen ja uusiin yritysostoihin ei riittäisikään enää varoja? Kuinka paljon uskot uusien kasvualustojen vaikuttavan kulujen skaalautumiseen? Vai puhutaanko tässä niin pienistä summista koko konsernin näkökulmasta ettei tätä kannata edes pohtia?

6 tykkäystä

Olipa hyvä pätkä, kiitos jakamisesta!

Tämä dia on hyvä:

Jos Boreo onnistuu siinä, mistä Kari Nerg puhuu, on mahdollista nähdä komeaa kehitystä usealla tasolla.

  • Operaatiot: jaetaan parhaat käytännöt, parannetaan prosesseja ja otetaan konsernin tuki apuun missä tarvitaan
  • Talous: kassavirran hallinta ja pääomarakenne kunnossa (hallittu velkavipu)
  • Ihmiset: urapolut ja jatkuva kehittyminen

Kuulostaa myös nyt siltä, että yritysostoajattelua ollaan jalkauttamassa liiketoimintojen itsensäkin ajamaksi. Hienosti ennakoivaa toimintaa Boreo-perheen jatkuvasti kasvaessa, sieltä voidaan saada mielenkiintoisia diilejä eteen.

Kun valuaatioista pidetään kurinalaisesti kiinni ja keskimäärin hankitut yhtiöt tulevat Boreon huomassa entistä paremmiksi on korkoa korolle -efekti voimakas (olen varma, että keskimääräinen PK-yritys ei ole aina mitenkään huippuunsa viritetty kone, ja esim. käyttöpääomasta voi pumpata mukavasti tanakampaa kassavirtaa Boreon kanssa yhteistyössä, muista laajempia harteita vaativista kehityshankkeista puhumattakaan).

Vähän kaikkeen tähän liittyen voisin jakaa yhden lainauksen viikonloppuna lukemastani kirjasta “Lessons From the Titans: What Companies in the New Economy Can Learn from the Great Industrial Giants to Drive Sustainable Success”:

"Next, we want to emphasize the power of compounding. At Danaher, it’s multidimensional. Compounding via pure operations creates increments of productivity that add-up over time: processes that can add low-cost capacity to factories just by making small process improvements and freeing factory space, while helping employees get little bit better at their jobs every day. Compounding via financial engineering is powerfull as well - doing smart deals, bringing acquisitions into the culture successfully, improving the asset and paying off associated debt. This all creates a powerful flywheel effect. Compounding via DBS (Danaher Business System) - making the business system itself better over time by incorporating tools learned from others, while constantly modernizing core tenets, is foundational to Danaher’s success"

Lämmin lukusuositus tälle kirjalle, ihan jokaiselle sijoittajalle, mutta erityisesti Boreon omistajaa voisi kiinnostaa, sillä kirjassa oli Danaherin keissin lisäksi käyty läpi pari muutakin yhdysvaltalaista sarjayhdistelijää, Roper ja Transdigm. Erittäin opettavaisia lukuja muutenkin koko kirja täynnä!

12 tykkäystä

Terve MolskisPabrai!

Ja kiitos. Mukava kuulla, että olet kokenut täällä käydyn keskustelun hyödylliseksi. Toivottavasti näin käy myös jatkossa.

Mielestäni hallinnointi- tai osuvammin konsernikulujen (hallinnoinnista kun tulee mieleen jonkinlaisen sijoitusrahaston rakenne) käsiin räjähtäminen on ehkä turhan kaukaa haettu riski. Tästä eivät myöskään ruotsalaiset verrokit ole toimintahistorioidensa aikana kärsineet. Käytännössähän tällaisen skenaarion tapahtuminen tarkoittaisi sitä, että konsernitasolle tehtäisiin aivan valtava määrä sellaisia etupainotteisia satsauksia, joista ei saataisi koskaan irti yhtään mitään (ts. vähintäänkin puolikkaan komppanian verran erittäin huonoja rekrytointeja). Pidän tätä epätodennäköisenä, minkä lisäksi konsernitason käsiparien merkittävä paisuttaminen sotisi hyvin vahvasti Boreon hajautetun ja yrittäjämäisen toimintamallin / -kulttuurin perusperiaatteita vastaan.

Se on tietysti päivänselvää, että kasvualustaa on kokoluokan kasvun mukana vahvistettava ja täydennettävä, mutta uskon varsin vahvasti siihen, että nämä panostukset tullaan jatkossakin toteuttaamaan kohdennetulla tavalla ja ikään kuin pala kerrallaan. Näin ollen näen itse tällaset uusien osaamisten hankkimiset ennemminkin pitkän aikavälin skaalautuvuutta ja arvonluontia edesauttavina kuin jarruttavina toimina.

12 tykkäystä

Kiitos taas kattavasta vastauksesta! Mukava kuulla että tämä ei ole muodostunut vastaavissa tapauksissa ongelmaksi.

Sulautumisesite on Fiva-hyväksytty ja julkistettu.

Yhdistyneenä yhtiöt hyppäävät jo kunnon kokoluokkaan. Ja uuden korona-aallon painamat kurssit molemmissa yhtiöissä voivat saada positiivisten uutisten yhtiökokousten äänestysten jälkeen kunnon rallia.

Pitkään jatkunut epävarmuus on ollut rankka jakso molempien yhtiöiden sijoittajille ja kaupankäyntivolyymit viime aikoina matalia kaikkien odottaessa ratkaisuja.

Nyt ollaan taas askel lähempänä, ja yhtiökokoukset seuraava etappi runsaan 2 vk kuluttua:


Finanssivalvonta on hyväksynyt Boreo Oyj:n ja Sievi Capital Oyj:n yhdistymistä varten laaditun sulautumis- ja listalleottoesitteen
29.11.2021 19:00

Pro forma luvut osoittavat että 1 + 1 = enemmän kuin 2

https://ml-eu.globenewswire.com/Resource/Download/1f2bbcaf-b940-4be7-82ff-6f029acaef40

8 tykkäystä

Juoksin nopeaa sulautumis- ja listalleottoesitteen läpi. Ei elämää suurempia oivalluksia toistaiseksi, pitää pureksia rauhassa.

Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä havaintoja analyytikoiden haaviin jää.

1-9/2021 Pro forma -luvuin Boreo on kannattavuudeltaan hieman parempi, tekee huomattavasti korkeampaa oman pääoman tuottoa sekä nettovelka/oikaistu käyttökate on Boreolla matalempi.

Näissä ei kai isoja yllätyksiä. Sievillä suhteessa isommat IFRS 16 vuokrasopimusvelat ilmeisesti. Ehkä jatkossa mittarina kannattaa harkita näistä oikaistua velkaisuutta raportteihin.

Ehdottomasti! Toivotaan, ettei Sievin yhtiökokouksessa sahata railakkaasti omaa oksaa jättämällä lähtemättä tämän vasta lähtökuopissaan olevan compounderin kyytiin! Yhdessä tästä tulee entistä parempi.

Jos ehdotus hylätään, en silti itse olisi valmis maksamaan enempääkään Sievistä. Boreolla on hyvä tatsi myös itsenäisesti, vaikka olisikin todella harmi mikäli fuusiota ei päästäisi toteuttamaan.

9 tykkäystä

Linkataan tännekin, jos mennyt ohi. Aki Pyysing höykyttää taas mahdollista fuusiota: Qukaan ei Dajunnut

En pidä Akia mitenkään poikkeuksellisena sijoittajana, mutta varsin viihdyttävästi kaveri osaa esiintyä ja olen tykännyt hänen teksteistään. Ehkä olen Boreon osakkeenomistajana riippuvainen sanomaan, mutta mielestäni sekä tämä että aiempi kirjoitus on kyllä melkoisia rimanalituksia. Tuntuu, että Aki vetää laiskasti sillä perusteella, että analyytikko Olli Vilppo sanoi videolla vaihtosuhdetta heikoksi (silti Inderes näyttää suhtautuvan fuusioon positiivisesti ainakin tavoitehintojen perusteella) ja piensijoittajat huutaa netissä, että preemio katosi (jos tätä ei ymmärrä, niin suosittelisin esim. rahastosijoittamista).

Ihan mielenkiintoista nähdä miten Sievin yhtiökokouksessa käy. Itse uskon yhä, että fuusio menee läpi, mutta eihän sitä tiedä. Järkiperustein totta kai toivon, että homma menisi maaliin, mutta ei ihan suoraan sanoen haittaisi vaikka jäisi tulematta. Saisipa Sievin pienomistajat sitä mitä ovat toivoneet. Mitä se sitten ikinä olisikaan.

4 tykkäystä

Avaisitko vähän tuota ajatuskulkua, jonka mukaan piensijoittajan pitäisi sijoittaa rahastoihin, ellei suostu kasvattamaan omistustensa riskiä ilman preemiota?

20 tykkäystä

Aspo kertoi tänään, että uudessa strategiassa on siirtyminen kohti compounder-profiilia. Aspon CMD alkaa kello 13 ja Boreon omistajissa on varmaan myös kiinnostuneita sijoittajia kuulemaan Aspon suunnitelmista:

15 tykkäystä

Aspo aikoo aktivoitua yritysostoissa uuden johdon alaisuudessa. Aspon viimeisin platform sijoitus (uusi segmentti) on vuodelta 2008. Mutta jatkokeskustelu Aspo ketjuun. Monialayhtiö Aspo - #118 by Olli_Vilppo

2 tykkäystä

Hyvä muistutus Olli, kiitos! Häivähtikin mielessä, että voisiko jotain tällaista olla luvassa kun luin, että meinaavat pitää nyt CMD:n. Pitää ehdottomasti tsekata.

Ei, liiketoimintamallin muuttaminen sarjayhdistelijäksi ei ole mikään oikotie onneen. Toteutuksessa on monta mahdollista kompastuskiveä, kuten esimerkiksi kurinalaisuus ostettujen yhtiöiden valuaatiossa ja vaikkapa valittu toimiala, jossa ei riitä järkevää ostettavaa / orgaaninen kasvu erittäin vaikeaa.

Kohonneet arvostustasotkin ovat vain sivutuote onnistuneesta toteutuksesta. Voivat toki heilua sentimentin sun muun mukana miten milloinkin, mutta kestävämmin ne tuppaavat pysymään koholla vain kun näyttöjä kertyy pitemmältä aikaa.
kuva

Itseäni Boreossa viehättää se, että kaikesta päätelleen sarjayhdistelijän pelikirja on tutkittu erittäin perusteellisesti ja ensimmäiset näytöt ovat hyvin lupaavia. Koko on vielä sen verran pieni, että kun nykyisen kaltaisilla valuaatioilla jatketaan kelpo bisneksien (hyvää kassavirtaa / oman pääoman tuottoa jne.) harkittuja ostoksia, käy korkoa korolle -kone vielä vuosikausia. Kari Nergin haastatteluista saa kuvan, että tätä alustaa ollaan rakentamassa hyvin pitkäjänteisesti, ja kokoluokan aikanaan tuomia haasteita taklataan jo nyt hyvissä ajoin jalkauttamalla toimintamalliajattelua ja yritysostoaktiviteettia hajautetusti alemmas organisaatioon. Ylläolevan kuvaajan “ROIIC”-osion uskon olevan erinomaisissa kantimissa nyt ja myös tulevaisuudessa, ja merkkejä “People/Culture” -osion huomioonottamisesta ja rakentamisesta nähdään jo nyt.

Vain aika näyttää, että kuinka hyvin Boreon kone tulevaisuudessa puksuttaa. Ei mikään ole kirkossa kuulutettua, mutta väitän, että tämän urun pillejä viritellään nyt pitkää ja korkealentoista veisuuta varten :wink:

10 tykkäystä

Saa nähdä, ovatko kurinalaisuus ja yritysostoaktiviteetin hajauttaminen ristiriidassa keskenään. Minulla on omakohtaista (huonoa) kokemusta pörssiyhtiöstä, jossa liiketoimintayksiköiden johtajat kilpailivat epäterveesti siitä, kuka on suurin ja kaunein. Minulle tämä ei kuitenkaan ole isoin Boreon riskeistä, tärkeämpänä näen esim. sen, että enemmistöomistaja ei välttämättä ole kiinnostunut pienosakkaiden eduista.

1 tykkäys

Juu, insentiivit pitää tietenkin asetella oikein. Se on hyvin keskeistä, jotta ei sorruta hölmöilyyn.

Ei Boreolla toisaalta ole mikään kiire antaa kovin vapaita käsiä alaspäin, lähinnä hyvä lisä tässä vaiheessa, että saadaan jo potentiaalista diilivirtaa myös lähempää ruohonjuuritasoa. Näillä yritysjärjestelymäärillä Nerg & kumppanit ehtivät vielä katsoa nämä läpi itsekin.

Mitä tulee pääomistajaan, niin Preaton etu on se sama sijoituksensa arvonnousu mitä muidenkin osakkaiden. Ei tässä pitäisi olla mitään epäselvää.

2 tykkäystä

En suoraan sanottuna ymmärrä miten tuo kommenttisi liittyy kirjoitukseeni :face_with_raised_eyebrow:

Ehkä kirjoitin hieman kärkkäästi, mutta oikeasti ärsyttää kun huudellaan faktojen vierestä :smiley:

En jaksa alkaa vääntämään, mutta totean nyt vain, että preemio ei ole kadonnut mihinkään. Tässä pitäisi koittaa ymmärtää, että kysessä on fuusio - Boreo ei ole siis ostamassa Sieviä. Fuusiossa preemio ei tarkoita samaa asiaa kuin esim. siinä tapauksessa, että yritys ostetaan käteisellä pörssistä ulos, jolloin preemio on sidottu ilmoitusta edeltävään osakekurssiin.

Fuusiossa preemio tulee markkina-arvojen suhteesta tuleviin omistussuhteisiin fuusion ilmoittamista edeltävien markkina-arvojen mukaan. Preemiota voi siis verrata vain fuusion toisen osapuolen markkina-arvoon, ei esim. osakkeen hintaan. Preemion voi laskea edeltävän päivän kurssilla tai pidemmältä ajalta, kuten tässäkin tapauksessa oli tehty.

Preemio on siis yhä siellä ja näkyy siinä, että Boreon kurssi on tullut selvästi alaspäin. Kaikkien kannalta olisi tietysti ollut mukavampaa, että Sievin kurssi olisi noussut 40% tai enemmän, mutta ei silti preemio ole mihinkään poistunut.

Tämä on aika sekavaa ja ymmärrän, että kaikki eivät sitä tajua. Se sen sijaan on huolestuttavaa, että ihmetellään, miksi Boreon kurssi ei ole yhä 40% korkeammalla (suhteessa vaihtosuhteeseen) kuin Sievin. Jos uskoo yhtään tehokkaisiin markkinoihin ja markkinat pitävät fuusion läpimenoa todennäköisenä, niin kurssien tulisi seurata täysin toisiaan ja markkina-arvojen olla vaihtosuhteen mukaisia. Tämä on jo niin peruspörssimatikkaa, että ihan oikeasti kaikkien osakesijoittajien olisi hyvä tämä ymmärtää :slightly_smiling_face:

Ei, liiketoimintamallin muuttaminen sarjayhdistelijäksi ei ole mikään oikotie onneen. Toteutuksessa on monta mahdollista kompastuskiveä, kuten esimerkiksi kurinalaisuus ostettujen yhtiöiden valuaatiossa ja vaikkapa valittu toimiala, jossa ei riitä järkevää ostettavaa / orgaaninen kasvu erittäin vaikeaa.

Tämä! Jotenkin Boreon (ja ruotsalaisten esimerkkien) innoittamana tämä kääntyminen sarjayhdistelijäksi tuntuu nyt olevan oikotie onneen, jolla saadaan markkina-arvot helposti taivaisiin. Itselläni ei todellakaan ole kokemusta alasta, mutta uskoisin, ettei se ihan noin helppoa ole. Boreossa nimenomaan johdon säännönmukainen tekeminen vakuuttaa, kuten myös pääomistajan haastattelu.

6 tykkäystä

Pahoittelen jo etukäteen tätä offtopickia, mutta en pysty ohittamaan tällaista huutelua :slight_smile: Haluaisinkin kuulla miksi et itse vaihtanut Boreota heti Sieviin kun fuusiosta ilmoitettiin? Kaikki ketkä tuon “peruspörssimatikan” hallitsivat, tekivät juuri niin.

Tässä ei mielestäni ole kyse pörssimatikan harjoittamisesta vaan siitä, että toiset katsovat asioita “omistajan” silmin, eikä lyhytnäköisesti pörssikurssia tuijottamalla. Sievin omistajat saivat aikaisemmin kovaa kassavirtaa edullisella ostohinnalla. Jos haluat omistaa yhtiötä pitkäjänteisesti ja nauttia sen tuomista voitoista niin kaikki arvostuskertoimien viilauksen kautta tuleva kurssinousu on ihan toissijaista. Nyt omistajat joutuvat vaihtamaan tämän lypsylehmän täysin eri riskiprofiilin yhtiöön ja monen mielestä vieläpä liian edullisesti.

Itsekään en epäile Boreon kykyä luoda lisäarvoa Sievin omistuksille, mutta jotenkin tämä “myykää omistuksenne meille edullisesti, niin markkina arvostaa ne käypäänarvoon ja lopulta voitatte” tyylinen analyysi kuvaa jotenkin surullisesti tätä euforista pörssimarkkinaa, jossa perinteisen arvosijoittamisen opit ovat jo kauan sitten unohtuneet.

14 tykkäystä

Ei liity kovin oleellisesti Boreo-keskusteluun, mutta itselläni syynä hankintameno-olettama. Eikä tuo iso epäsuhta muistaakseni kauaa kestänyt. Monihan näin on varmasti tehnyt, kuten esim. DrunkenSailor aiemmin yllä kirjoitti.

@Sereno kysytäänpä näin päin: Sievi treidaa nyt vähän alta 2 €/osake. Paljon mielestäni Boreon osakekurssin pitäisi olla, että kokisitte preemion olevan esim. 40%?

Nythän pörssissä on käytännössä yksi Sievi-Boreo yhtiö, johon voi ostaa pääsylipun joko Boreon tai Sievin osakkeen kautta. Näiden markkina-arvojen tulisi kulkea käsi kädessä, jos markkinat odottaa, että fuusio toteutuu. Jos markkinat odottaa, että fuusio ei mene läpi, niin sitten osakekurssit tietysti kehittyy omiin suuntiinsa.

5 tykkäystä