Alkaa olla kallista olla investoimatta uusiin tuuliin:
Merkel’s government last year had to raise the price for carbon dioxide emissions from transport and heating buildings to 25 euros ($27.56) per tonne, a plan expected to go into effect next year, after the Greens and environmentalists said an initial price of 10 euros was too low.
Under the plan the carbon price would rise to 30 euros in 2022, 35 euros in 2023, 45 euros in 2024 and 55 euros in 2025, while a price corridor of 55 to 65 euros will apply in 2026.
Onko @Meri tai muilla tietoa onko NEL edelleen kuvioissa mukana Shellin tankkausasemissa? Lähivuosina noita yhteistöitä ollut Shellin kanssa Yhdysvalloissa ja nyt huomasin FuelCellsWorks-artikkelin elokuun loppupuolelta, jossa taas NEL mukana Shellin tankkausasemissa - kylläkin Euroopassa. Artikkeli on maksumuurin takana, mutta lainattu pätkä näkyi Google-haussa ja paljasti tuon NEL mahdollisen osuuden asiaan.
→ Nikola ketjussa oli puhetta Shellistä ja “tankkausasemien pystytys”-kilpailusta
Jäin miettimään onko NEL:illä lusikka sopassa mahdollisesti sekä Shellin, että Nikolan kanssa tuolla Yhdysvalloissa? Tietoa kenelläkään?
Working with AECOM, Nel Hydrogen , and Antea Group, Shell continues to add to its list of hydrogen refueling stations. In recent news, Shell has now begun the
Kiitos ja pahoittelut! Tuli pikaisesti laitettua tänne kyssäri Nikola-ketjun sijaan ja ihan ohi oli mennyt täällä tuo juttu! Hyvä pointti tuosta tiivistelmästä linkkien yhteydessä, en tullut ajatelleeksi sitäkään!
Nikolan ketjussa sivuttu myös tämän ketjun ydinaihetta
Tässä hyvä ketju jolle lukusuositus liittyen putkiverkostoon.
Tässä Forbesin juttu heinäkuulta
Edit: @Markakorva en sano satavarmaksi, mutta kaiketi se järkevin on tehdä uudet laivat tähän tarkoitukseen. Japanilla on tuon tiimoilta projekteja. Heillä kun on ajatuksena rahdata Australiasta vetyä laivoin itsell. Nyt muutama päivä sitten Australia julkaisi saman homman Saksan kanssa. En siis osaa sanoa, onko jotain LNG vehkeitä kustannustehokasta modifioida vedylle sopivaksi.
Tuli siis mieleen, että vaikka putket, rekat jne ovat kovasti käytössä nykyistenkin polttoaineiden kanssa, tässä viime aikoina öljytankkeribusiness on ollut kovasti tapetilla. Vedyn tuottaminen ei varmasti tule olemaan yhtä alueellisesti rajattua kuin öljyn, mutta jos / kun sitä pääsääntöisesti tuulesta ja auringosta aiotaan vihreästi tuottaa, ei temppu ole järkevää ihan missä tahansa. Onhan noita suunnitelmia “Afrikan vedystä” ollut täälläkin esillä.
Kunhan vaan mietin millaisia muutoksia nykyiseen laivastoon vaadittaisiin, jotta sillä voisi rahdata vetyä, vai onko rakenteellisesti / aikataulullisesti (nykyinen laivasto vanhenee joka tapauksessa ennen kuin vetytankkereita tarvitaan jos tarvitaan) järkevämpää rakentaa uusia laivoja suoraan tähän tarkoitukseen.
E: Kiitos @jaska1 linkeistä, tutustun hieman myöhemmin ajan kanssa.
Tällä viikolla yritin haeskella tutkimuksia, missä kaikkialla vetyä voidaan valmistaa edullisesti. Sen perusteella lähes kaikkialla. Euroopassa on ihan hyvät mahdollisuudet pystyä tekemään omat tarpeet, Etelä-Euroopassa auringolla ja pohjoisessa tuulella. Jos tuotantoon panostetaan. Sikäli laivarahtitarve voi jäädä pienemmäksi vrt öljy/maakaasu.
Wärtsilä on siis laskenut, millä hinnalla Euroopassa voisi tehdä tuulivoimalla vetyä, ja mitä maksaa tämän vihreän vedyn jalostaminen bensiiniksi. Verottomaksi litrahinnaksi tulisi 1,7 euroa
Saksa haluaakin tiivistää vihreän vedyn tuotannossa yhteistyötään ”varsinkin Pohjanmeren ja Itämeren valtioiden kanssa”. Saksan visioissa nämä maat tekisivät vetyä arvatenkin saksalaisella tekniikalla Saksaan.
“The European Commission will propose that the European Union set a 2030 target to cut its net greenhouse gas emissions by “at least 55%” against 1990 levels, according to an internal document seen by Reuters.The current target is a 40% cut.”
"Merkel’s government last year had to raise the price for carbon dioxide emissions from transport and heating buildings to 25 euros ($27.56) per tonne, a plan expected to go into effect next year, after the Greens and environmentalists said an initial price of 10 euros was too low.
Under the plan the carbon price would rise to 30 euros in 2022, 35 euros in 2023, 45 euros in 2024 and 55 euros in 2025, while a price corridor of 55 to 65 euros will apply in 2026."
Tuotahan ei ole millään tavalla varmistettu, Iltalehden toimittaja taas tekee omat johtopäätöksensä tiedotteesta. Tai ainakaan itse en löytänyt projektin tai KLM:n sivuilta varmennusta asiasta.
“The partners are working together on a research plan to fine-tune the concept. Next step: providing the Flying-V with sustainable propulsion, taking into account that the design seems highly suitable to carry liquid hydrogen instead of kerosene.”
Päivää kaikille. Liityin ketjuun, kun uusiutuva / clean energia kiinnostaa samoin kuin muut megatrendit.
En osaa vielä jakaa asiantuntevia näkemyksiä, mutta voin kiinnittää huomiota mielenkiintoisiin asioihin.
Pienydinvoimalat.
Amerikassa NuScale on saanut viranomaisilta turvallisuushyväksynnän. Kyseessä lienee yksityinen yhtiö, mutta asiasta voisi hyötyä pörssiyhtiö Fluor.
Carbon capture.
Jos vetyä aletaan tuottaa vihreästi elektrolyysillä, niin CC voi tuottaa materiaalia synteettisten polttoaineiden valmistukseen. Tästä on puhunut esim Mika Anttonen. Norjan pörssistä löytyy yhtiö Aker Carbon Capture.
Mitä ajattelette yhtiöistä Fluor ja Aker Carbon Capture?
NuScale Power sinänsä on mielenkiintoinen yritys, mutta Fluorin kyky tuottaa arvoa omistajilleen ei taida olla häävi. Joskus toista vuotta sitten vilkaisin Fluorin numeroita: olivat sen verran huonon oloisia, että en katsonut olevan syytä yhtiön tarkempaan tutkiskeluun.
Muistelen, että Fortumin ex-toimitusjohtaja puhui NuScalen pienreaktoreista lämpimästi viime vuonna.
(itse koitan muistaa tiivistää spämmilinkkipostauksiin jonkin lyhyen tiivistelmän niin haku helpottuu)
Hyvä pointti tuosta tiivistelmästä linkkien yhteydessä, en tullut ajatelleeksi sitäkään! 
