Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

En yhtään ihmettelisi, jos tämä ei ole ainoa projekti jota on aikaistettu.

15 tykkäystä

Tämä varmaan kiinnostelee esim. plugisteja. Tärkeätä on myös se, että tämä ei ole ainoa tutkimus joka on päätynyt vastaavaan tulokseen.

13 tykkäystä

Hieno homma. En tosin ihmettelisi, vaikka menisi yli tuonkin. Ja kiva, kun ilmapiiri on muuttunut vedyn suhteen kuitenkin suht nopeasti. Reilu pari vuotta sitten, kun palstoille kirjoitti vetytaloudesta, läheteltiin palavan Hindenburgin kuvia, Elonin foolcell kommentteja ym kuraa. Nyt monet valtiot ja EU tasollakin kerrotaan, että vety on kriittinen elementti energiamurroksessa. Palstoillakin iso osa porukasta alkaa ymmärtämään, mistä on kyse.

Tämä on tosiaan jälleen yksi vahvistus sille, mitä monet lyyserivalmistajat ovat viestineet jo jonkin aikaa. Nyt on mielenkiintoista seurata, millä tekniikalla mennään missäkin. Plugilla on PEM laitokset, Bloomilla SO, Thyssenillä alkalivehkeet jne. Viimeisin on edullisin mutta hyötysuhteet jää heikommiksi. Muistaakseni Bloomin sijoittajakonffassa oli näistä juttua. Kannattaa katsoa esitykset tai ainakin kalvot.

17 tykkäystä

Olit muistaakseni kauppalehden puolelta tullut tänne, täällä on oltu kyllä vetyjunassa ketjun alusta asti (2019) :smiley: Se on helppo tarkistaa katsomalla mistä tuolla ylhäällä on puhuttu. Aina satunnaisesti jokunen akkujukka itseni mukaan lukien tulee tänne hydrogen ladder -teemalla, mutta aika rajussa vähemmistössä siihen uskovat ovat olleet.

1 tykkäys

Joo kyllä täällä Inden palstoilla on keskimäärin perustellumpaa ja asiallisempaa keskustelua kuin KL puolella. Oon kirjoitellut myös Norjan ja USAn palstoille ja kaikkiaan voi sanoa, että muutosvastarinta on laskenut kovastikin.

Lyyseripuolelle on tunkua pohjolassakin:

Hystar, Semcon collaborate on electrolyser tech to boost hydrogen production by 150% (h2-view.com)

9 tykkäystä

Laitetaan tämä myös tänne kun isohko hanke

6 tykkäystä

Koska se energiapaketti menee amerikassa senaatin käsittelyyn?

Näillä näkymin lauantaina. Sinema joka oli vielä hetki sitten avoin kysymys ja viimeinen mahdollinen este paketin läpimenolle on ilmeisesti saanut nyt omat iltalypsynsä toteutettua ja sen jälkeen luvannut äänestää paketin puolesta.

5 tykkäystä

Yritin jo kysyä jossain aikaisemminkin mutta ehkä meni ohi. Miten näet että Eurooppaan saadaan vetyä? Sähköstä on krooninen pula ja hinnat korkealla, eli ainakaan vihreää vetyä ei täällä varmaan voida tuottaa lähitulevaisuudessa. Maakaasustakin on pulaa joten sinistäkään vetyä ei varmaan liikaa ole tarjolla lähiaikoina.

4 tykkäystä

Tuossa Yahoon puolelta kopsattu viesti liittyen tuohon äänestykseen.

For the information of Senators, the Senate will next convene on Saturday at noon. The next vote will be at 12:30 p.m. on Saturday, on a motion to discharge a nomination. We expect to vote on the motion to proceed to the reconciliation legislation on Saturday afternoon,” Schumer announced on the floor.

If a majority of senators vote to proceed to the legislation, they will then debate for up to 20 hours before holding an open-ended series of votes, known as a vote-a-rama, before a final up-or-down vote, which is now expected Sunday or perhaps early Monday morning.

2 tykkäystä

En tiedä tarkoittiko @everlaastia projekteista puhuttaessa vain siirtoputkiprojekteista vai vetyprojekteista ylipäätään. Pelkistä siirtoputkistoistakin puhuttaessa hankkeita hyvä alkaa käynnistellä jos sitä vetyä oikeasti halutaan. Jos verkostojen rakentamispäätöksen ehtona on, että satamassa on jonoksi asti purkupaikkaa etsiviä vetytankkereita niin odottavan aika on pitkä.

Aurinko/tuuli + elektolyyseri integraattien rakenmiseen kuluu aikansa, mutta ei se siirtoputkiverkoston rakentaminenkaan kaikkine luvituksineen ole nopea toimenpide varsinkin kun siihen liittynee viranomaisillakin uusien asioiden opiskelua.

Vetyä syntyy myös sivutuottoneena joissain kemiallisissa prosesseissa. Näillä ei euroopan energiatarvetta ratkaista, mutta auttavat pelin avaamista ja kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan kuten kaukolämpöverkoston alueella erilaiset hukkalämmöt.

3 tykkäystä

”Hankkeita on hyvä käynnistellä”…olen täsmälleen samaa mieltä. Muistaakseni liikenteen päästöt olivat vuonna 2020 n. 10 miljoonaa tonnia, josta kuorma-autojen osuus kolmannes ja pakettiautojen osuus vajaa kymmenen prosenttia. Valtiovallan olisi korkea aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja lähteä ”rakentamaan /tukemaan” vetyasemaverkoston rakentamista liikenteelle, jotta olemme etulinjassa muun pohjois-Euroopan kanssa. Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa jne. tekevät eivätkä mieti. Pitkän matkan kuljetukset eivät hoidu sähköllä järkevässä aikaikkunassa.

7 tykkäystä

Kuten @akka ansiokkaasti jo kirjoittelikin, niin vedyn siirtämiseen tarvittavaa infraa ja siihen liittyviä projekteja olisi hyvä aloitella rakentamaan. Nyt yhtä sellaista projektia aikaistettiin, enkä usko sen jäävän ainoaksi. Tuossa se vedyn yksi isoista vahvuuksista on, sitä voi siirtää tuottajalta tarvitsijalle ja EU:n alueella on nähtävästi se tajuttu.

Vielä tästä siirrosta. Tässä on hyvä artikkeli tutkimuksesta, jossa noita siirtotapoja on vertailtu:

Tiivistettynä, vetyä voi siirtää ammoniakkina, kaasuna putkistoa pitkin ja nestemäisessä muodossa laivoissa. Kaikissa omat haasteet ja vahvuudet ja niissä on erilaiset aikajänteet. Osa pitempiä kuin toiset. Mutta kaikki on toimivia ratkaisuja.

En yhtään ihmettelisi, jos tuota kaasuputkistoa käytettäisiin Euroopan sisäiseen vedynsiirtoon. Todennäköisiä tuottajamaita löytyy EU:n alueeltakin. Halukkuutensa tähän ovat ilmaisseet mm. Espanja, Ukraina, Puola, Ruotsi ja toivottavasti Suomi.

Juttua esim. Puolan ajatuksista:

Ja esimerkiksi Espanjan potentiaalista lötyy vaikka kuinka paljon artikkeleita. Sen lisäksi Suomessakin on tällä hetkellä sähkö 0,9c/kwh. Ei tuosta ole kenellekkään mitään hyötyä, ja tilanne vaan tulee kärjistymään entisestään kun tuulivoiman tuotanto lisääntyy. Eli kyllä sitä tuotantopotentiaalia tulee olemaan EU:n sisälläkin paljon.

Mutta kaasuputken päästä saattaa löytyä myös Saudit:
https://www.rechargenews.com/markets/saudi-arabia-could-pipe-green-hydrogen-to-europe-to-keep-leading-energy-role/2-1-972920

Ja Marokosta melko varmasti tulee EU:n hovitoimittaja vihreän vedyn suhteen. Eikä aikajänne ole pitkä, vain 3 vuotta:

Mennään seuraavaksi siihen laivalla kuljettamiseen. Esimerkiksi Japani ja Australia ovat sitä kehittelemässä:

Ja nyt katsotaan missä EU/Saksa on käynyt kättä ravistelemassa:

https://www.rechargenews.com/energy-transition/hardly-a-better-place-on-earth-for-green-hydrogen-energy-veteran-baake-to-head-german-namibian-pact/2-1-1256093

Tuossa oli pari kaukomaata, mutta esim. Chile on ilmissut halunsa tull vihreän vedyn suurtuottajamaaksi.

Hyvissä paikoissa tehdyn vedyn hinta painuu melkoisen alas, siksi sitä kannattaa harkita tuovansa esim. Ausseista vaikka kuljetus hintaa nostaakin:

Hinta alle 2€/kg. Olen laittanut tänne foorumille joskus linkin twiittiin, missä oli laskettu millä hintaa vety oli kilpailukykyinen missäkin sektorissa. Liikenteen osalta se oli luokkaa 8-9eur kg. No se on vanha laskelma, nyt se saa olla jonkin verrankin kalliimpaa koska muu energia on kallistunut niin rajusti.

Suomessa melko varmasti sekä sähkö että vety on tulevaisuudessa halpaa. Sähköä ei vaan sinällään voi siirtää keski-euroopan kuluttajalle… Näin minä tämän kokonisuuden olen käsittänyt. Vety voi olla keski-euroopan kuluttajalla järkevän hintaista vaikka sähkö olisikin kallista. Korjatkaa jos olen väärässä.

Vähän tämä haisee sille, että EU on oikeasti menossa kohti vety-yhteiskunnan tapaista kötöstelyä.

Edit: lisäilläänpä vähän noita tuotantokuluja:

15 tykkäystä

Kertokaapa mikä olisi vetyputkiston tekninen toteutus? Kaasuputkissakin tapahtuu jonkin verran tihkumista hitsaussaumoista. Kovalla paineella tämä saadaan pidettyä kurissa. Vety itsessään on aika pienimolekyylinen ja vuotaa herkästi kaasumaisessa olomuodossa

3 tykkäystä

Ei vetyputki mitään scifiä ole. Johan niitä on käytössä. Tarkasti en tiedä, mutta käsittääkseni metaaniputkikin soveltuu 100% vedylle jos vaihtaa venttiilit. Putket pitää vaan jonkinlaisen korroosion takia uusia vähän useammin vetykäytössä. Jonkinlaista hävikkiähän aina toki tapahtuu, mutta jossain tutkimuksessa oli todettu että käytännössä vedyn kanssa ei sen enempää kuin metaaninkaan. Joka tapauksessa empä ole vetyputkiprojektien yhteydessä koskaan törmännyt sellaiseen, että tarvittaisiin jotain teknisiä innovaatioita.

6 tykkäystä
8 tykkäystä

”Analysts think that the hydrogen credits could be the most transformative part of the bill, particularly for the cleanest kind of hydrogen.”

”Green hydrogen would get the largest subsidies of all the methods in the bill—as much as $3 per kilogram. That’s more than half of the cost of producing green hydrogen, by some estimates. Dayen called that subsidy a “game changer” for companies in the industry.”

10 tykkäystä
6 tykkäystä
4 tykkäystä

Nyt pilataan hyvä tarina faktoilla. Monikaan ei oikein ymmärrä mitä kokoluokkaa sähkön tarve on jos kaikki liikenne kulkee vedyllä. Täällä heitetään faktana että kovalla tuulella ”ylijäämäsähköllä” tehdään vetyä ja homma on selvä. Niin yksinkertaista se on.

5 tykkäystä