Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

Plus että alkuperäisessä artikkelissa se 9% oli raja, jossa osa ympäristöhyödyistä alkoi häviämään. Mutta edelleen oltiin voitollisella puolella. Kaiken lisäksi tuo 9% hukka on kyllä huima luku… Eipä siinä, ei tätä efektiä pidä aliarvioida mutta tuskin tulee kynnyskysymykseksi.

Jos tarkastellaan vedyn kokonaishyötyä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, niin sillä näyttäisi olevan valtava merkitys.

Esimerkiksi P2X :n ja Savon Voiman yhteistyökuviota Joensuusssa:
https://p2x.fi/p2x-solutions-selvittaa-savon-voiman-kanssa-mahdollisuutta-vihrean-vedyn-ja-sahkopolttoaineiden-tuotantoon-joensuussa/

Lyyserilaitteisto olisi kokoluokkaa 30-50MW ja sivuvirtana tuottaisi 15-20% Joensuun Kaupungin kaukolämmön tarpeesta. Valtava leikkaus kaukolämpöverkon päästöihin ja samaan aikaan puhdasta vetyä tuotettaisiin tuhansia kiloja per päivä, jotka taas leikkaa asiakkaiden päästöjä (kenelle vety nyt tuolta menisikään).Todella hyvä esimerkki kiertotaloudesta.

@Sambadi En itse katso noita tuollaisia lyhyitä, sensaatio ja klikkihakuisia videoita. Niissä joudutaan sisältöä karsimaan rajusti ja asiavirheitä alkaa sitämyöten tulemaan. Tai sitten niitä tehdään tahallisestikkin, koska kysessä on kuitenkin youtube. Itse suosin sitä tapaa, että istuu ja lukee asiasta tunti tolkulla, ja yrittää siten muodostaa kokonaisuudesta jonkinlaisen kuvan omaan nuppiinsa. Jos tuo video kestäisi jonkun 5 tuntia ja siinä olisi useita oman alansa edustajia niin tilanne voisi olla toinen.

Mut tarraan tuosta tuohon päästöhommaan. Eli tässähän on vitunmoinen virhe tältä fyysikolta. Tässä astuu esiin sitten lainsäädäntö, joka on EU:ssa melko pitkällä asian suhteen. Eli nyt on määritelty missä, milloin ja kuinka vihreää vetyä voidaan tuottaa. Ja kriteerit tulevat tulevaisuudessa jopa kiristymään sen suhteen, että lyyserilaitteisto pitää liittää uuteen uusiutuvien energioiden lähteeseen. Vanhat, olemassa olevat uusiutuvat ei siis välttämättä tule kelpaamaan tulevaisuudessa asennettavien elektrolyysilaitteistojen energianlähteiksi.Tällä yritetään taata se, että vety on tuotettu aidosti vihrein keinoin. Iso missi videolta.

Ja näyttää vähän siltä, että kun sähkäverkot on aika paskaa ympäri euroopan, niin enenevissä määrin elektrolyysilaitteisto tulee suoraan tuuli- tai aurinkovoimapuiston kylkeen josta energia kuljetetaan vetynä asiakkaille. Puisto ei välttämättä ole ollenkaan verkossa, koska monet syyt. Näin ollen vety todellakin on hyvinkin puhdasta.

9 tykkäystä

Njoo.

10 tykkäystä

The researchers at the Department of Energy’s SLAC National Accelerator Laboratory and Stanford University with collaborators at the University of Oregon and Manchester Metropolitan University have found a way to tease hydrogen out of the ocean by funneling seawater through a double-membrane system and electricity.

4 tykkäystä

Onko kukaan perehtynyt tähän? Kuulostaa oudolta, mikäli pitäisi teollisuuttakin olla ja jos se energia tehdään vihreästi ja siitä huolimatta…?

Voisi ne vihreän vedyn tuotantolaitokset jäädä rakentamatta?

Direktiivin mukaan energian loppukäyttö saa vuonna 2030 olla Suomessa enintään 241 TWh. Tämä on noin 50 TWh nykyistä vähemmän.

3 tykkäystä

Hollanti ja Rotterdam. Vihreä siirtymä kehittyy;

8 tykkäystä

En ole paljoa perehtynyt, kun verenpaineet nousevat muutenkin, kuten laitoin toiseen ketjuun:

Ei tuota voi muulla selittää kuin sillä, että osa päättäjistä elää edelleeen jotai Rooman-klubin -aikaista ideologiaa 70-luvulta. Sehän menee näin:

  • muiden pitää säästää energiankulutuksessa että minulle jää riittävästi energiaa (koska öljy loppuu poraamalla ja hiili kaivamalla)
  • ilmastoa ei tarvitse ajatella, koska primääri ongelma on, miten saada mut säästämään energiaa niin, että minullekin riittää.

Kaikille muille on sellvää ettei ilmastoa pelasteta energian käyttöä vähentämällä, vaan se vaatii energian käytön reipasta lisäämistä.

5 tykkäystä

En ihan ymmärrä logiikkaasi. Energiatehokkuushan paranee ja energian loppukäyttö siten vähenee yhteiskuntaa sähköistämällä. Esim. polttomoottoreiden heikko hyötysuhde. Direktiivi koskee energian loppukäyttöä ei siis sähkön.

1 tykkäys

" Direktiivin mukaan energian loppukäyttö saa vuonna 2030 olla Suomessa enintään 241 TWh. Tämä on noin 50 TWh nykyistä vähemmän. "

Esimerkkejä energiankulutusta lisäävistä ilmastotoimista: Jos nykyinen hiilivedystä pilkottu vety korvataan elektrolyysillä tehdyllä vedyllä, niin energiankulutus kasvaa. Jos osa sähköstä on tarkoitus viedä NH3:na tai H2:nä niin energian kulutus Suomessa kasvaa. Jos biotuotetehtaaseen asennetaan carboncaptue-laitteisto niin laitoksen energian kulutus kasvaa. Jos Suomeen perustetaan akkumetallikaivos, niin Suomen energiankulutus kasvaa.

5 tykkäystä

Myöskin tässä on vielä lievä lainsäädännöllinen haaste:

"The European Commission’s proposal for the IED groups electrolysis-based hydrogen production with other polluting chemical production processes. This subjects the technology to burdensome permitting rules without justification, going against the rationale of the agenda of cutting red tape for clean tech.

The Council, on 16 March, recognised that electrolysis-based hydrogen production technologies should be considered separately from other forms of production because electrolysis-based hydrogen production does not produce the emissions that would justify its inclusion in the IED. But the proposed text only excludes electrolysis plants below 60 tonnes per day (tpd), despite the fact that the emissions profile is not affected by size."

Mut nämä on näitä. Japani ja käsittääkseni Korea ovat EU:ta paljon edellä vetyä koskevassa lainsäädännössä. Töitä on vielä vanhalla mantereella tehtävä…

6 tykkäystä

Kaikki noista toimista lisäävät toki Suomen sähkönkulutusta. Suomesta pois vietyä energiaa ei kai Suomen loppukäyttäväksi lasketa. Suomen sähkönkulutus oli kuitenkin 2022 “vain” 82 TWh joka on vain kolmannes tuosta 241 TWh:sta. Iso osa energiankulutusta on lämmittämistä ja mm. metsäteollisuuden prosesseissa käytettävää (ja myös syntyvää). Liikenne vie myös oman siivunsa.

5 tykkäystä

Jos vielä lainsäädännöstä puhutaan, niin on aikamoinen ero siinä miten paljon pienydinvoimaloista on puhuttu ja kuinka vähän niitä koskevaa lainsäädäntöä on saatu aikaiseksi.

3 tykkäystä

Itse asiassa, olen hieman eri mieltä. Koulun fysiikan tunneista on aikaa, joten korjatkaa jos olen aivan metsässä, mutta laskin näin:

Vuonna 2021 Suomen energiankulutus oli 1 358 358 Terajoulea. Se on 1 358 358 TWs, eli terawattisekuntia. Tämän kun jakaa luvulla 3600, saadaan wattitunteja. Eli 1 358 358 TWS / 3600 = 377,3 TWh, eli meidän nykyinen energiankulutus on n. 136 TWH liian suuri ko. direktiivin rajoihin (241TWh) pääsemiseksi. Meidän siis pitäisi vähentää nykyistä energiankulutusta 34% nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.

Lähde: Energian hankinta ja kulutus - Tilastokeskus

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Laitetaanko Suomen suurin sähkösyöppö - Tornion terästehdas - kiinni? Sillä säästetään n. 3,5 TWH. Sitten etsitään vielä 39 muuta samanlaista kohdetta ja ollaan tavoitteessa. Kuulostaa hyvältä, eikös?

Laitetaan sitten tähän perään Janne Korhosen kolumni.

Energiantuotannon ja teollisuuden vihreä siirtymä on nyt käynnissä. Se etenee kiihtyvästi ja yllättää monet nopeudellaan. Suomella ei ehkä koskaan ole jaettu yhtä hyviä kortteja voittaa.

Mikäli tuo direktiivi vaatii Suomen energiantuotantoa aivan oikeasti pienentämään 34% seuraavan 7 vuoden aikana, meidän ei tarvitse huolehtia siitä, että pässi hallitus torpedoi meidän teollisuuden mahdollisuudet, EU tekee sen ja Suomi kuuliaisesti nyökkäilee.

Kertokaa nyt joku asiaa tunteva ihminen, että tämä ei ole noin idioottimainen direktiivi?

Edit: Motiva on päätynyt samoihin energiankulutuslukemiin.
kuva

7 tykkäystä

Ihan näin synkkä tilanne ei ole. Vertailet tässä energian kokonaiskulutusta vuodelta 2021 sekä EU:n määrittämää energian loppukulutustavoitetta vuodelle 2030.

  • Kokonaiskulutus = loppukulutus + muunto- ja siirtohäviöt (Tilastokeskus)
  • Esimerkiksi, kun ydinvoimalaitos tuottaa sähköä, uraanin (polttoaine) sisältämästä kokonaisenergiasta noin kolmannes menee sähköksi (joka loppukäytetään). Kaksi kolmannesta muuntuu hukkalämmöksi, joka menee lauhdeveteen (eli Suomessa mereen Olkiluodon ja Loviisan edustalla). Tuota mereen päätyvää osuutta ei lasketa energian loppukäytöksi (koska kukaan ei hyödynnä sitä) vaan se on muuntohäviö.
  • Energian loppukäyttö Suomessa on noin 290 TWh, eli vähennystarve olisi 50 TWh (17%), ihan liikaa toki sekin.

Vetyhommien osalta olennaista on, mitä tuotetulle vedylle/sähkölle tehdään.

  • Jos vedystä tuotetaan polttoaineita jotka viedään vaikka Saksaan, silloin polttoaineen sisältämän energian osalta loppukäyttö tapahtuu Saksassa. Eli tämä direktiivi ei (minun käsittääkseni ja julkisuudessa liikkuneisiin tietoihin perustuen) estä Suomea tuottamasta vetyä tai sähköpolttoaineita vientiin.
  • Sen sijaan direktiivi saattaa olla ongelma, jos halutaan sähköstä tuottaa esimerkiksi akkuja tai datakeskuspalveluita, koska niissä määritelmällisesti tapahtuu energian loppukäyttöä. Samoin jos energian loppukäyttöä Suomessa haluttaisiin lisätä mistä tahansa muusta syystä. Ja tuo 50 TWh vähennyskin pitäisi jostain repiä.
  • Vedyn jalostus tuotteiksi, kuten vihreäksi teräkseksi tai lannoitteiksi, on epäselvällä alueella - riippuu siitä, lasketaanko se energian loppukulutukseen vai energiatuotteen käytöksi raaka-aineena. Pitäisi nähdä itse lakiteksti jotta tätä voisi ymmärtää. Ja ylipäätään EU-direktiivien yksityiskohdissa voi asua paljonkin piruja.

Lisäksi oleellinen kysymys on, mitä sitten tapahtuu jos direktiivin tavoitteita ei saavuta. EU:ssa kaikenlaisista tavoitteista jäädään kaiken aikaa. EK oli sitä mieltä, ettei tästä välttämättä tule ongelmaa, jos Suomi ei itse tee siitä ongelmaa. Toisaalta TEMin virkamiesten huoli on ymmärrettävää. Jos tavoitteen missaamisen seuraus voi olla mitä tahansa viinerikahvipalaverin ja uhkasakon väliltä, riskit pitää nostaa esiin mielummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

Itsekin haluaisin kuulla edes yhden hyvän syyn miksi tällainen direktiivi ylipäätään pitää olla olemassa. Kukaan ei vastusta aitoa energiatehokkuutta, mutta siihen on jo kannustin - se, että energiasta pitää maksaa. Direktiivi ei ole vain Suomen ongelma, vaan koko EU:n. Pitäisi vähentää riippuvuutta Kiinasta ja muista autokratioista, mutta samalla suoraan häiritään/blokataan energiaintensiivisen teollisuuden investointeja EU-alueelle eli käytännössä kannustetaan ulkoistamaan yhteiskunnallisesti kriittisten tuotteiden kuten ruoan, akkujen, metallien, datakeskuspalveluiden yms tuotantoa Unionin ulkopuolelle. Tällainen lainsäädäntö tekee EU:sta heikomman, köyhemmän ja tuontiriippuvaisemman eikä auta ilmastoa saati heikommassa asemassa olevaa eurooppalaista millään lailla.

11 tykkäystä

Ja mitä akkuteollisuuteen tulee: Suomi, Kotka, 27-40 GWh/a ja neljä miljardia mainittu. :clap: https://www.hs.fi/talous/art-2000009513657.html?share=957cfdf6374a1181dc0af0443debcc7c

11 tykkäystä

Tuo akkutehdas Kotkaan on periaatteessa hyvä juttu, mutta maailmanpolitiikka kun on mitä on, niin mikä todennäköisyys on sille, että jos sitä alkaa rakentamaan Kiinalainen taho ja Xi tekee invaasion Taiwaniin, ollaan taas samassa tilanteessa kuin vuosi sitten Rosatomin kanssa?

Runsaat kaksi vuotta sitten kerrottiin myös, että Suomen Malminjalostus suunnittelee varsinaista katodimateriaalia tekevää tehdasta Kotkaan niin ikään kiinalaisen Beijing Easpring Material Technologyn kanssa.

Tämäkin hanke on viivästynyt, mutta nyt ollaan Hietasen mukaan taas edetty. Suomessa oli vastikään käymässä suuri kiinalaisdelegaatio.

Kennotehtaan kumppanin maantieteelliseen sijaintiinkaan Hietanen ei suostu ottamaan kantaa, koska alan toimijoita on sen verran vähän maailmassa. Kiinan ja teknologiariippuvuuden suhteen Euroopassa ja Suomessa on kuultu viime aikoina paljon kriittisiäkin äänensävyjä.

12 tykkäystä

Olen yrittänyt hakea jonkun Teslasta riippumattoman tutkimuslaitoksen raporttia megapackin ominaisuuksista ja toiminnasta käytännössä, mutta olen vissiin laiska, kun ei löydy. NREL:stä ei löytynyt chatGPT:n antamaa linkkiä eikä sen hakukoneella löytynyt oikein mitään.
Onko kenelläkään muulla ollut parempi hakuonni? En hae mitään aihetta sivuavia uutisartikkeleita, vaan enemmän tutkimusta toiminnasta eri tilanteissa, kustannukset, tuotot, toimintavarmuus jne.

chatGPT:

Yes, there is independent research available on the Tesla Megapack solution. Tesla has published white papers and case studies on their website, and independent research firms and news outlets have also analyzed the technology and its performance.

For example, a study by the National Renewable Energy Laboratory (NREL) analyzed the performance of a 1.1 MW/4.2 MWh Megapack installation in Colorado and found that it demonstrated excellent performance and reliability.

Additionally, news outlets such as Greentech Media and Utility Dive have covered Megapack installations and analyzed their performance and economics.

Overall, while Tesla is a relatively new player in the energy storage market, there is a growing body of independent research and analysis available on their products, including the Megapack solution.

Once on the page, you can scroll down to the “Tesla Megapack Technical and Economic Analysis in Grid Applications” section, where you’ll find the report and supporting documents available for download.

3 tykkäystä

Tässäpä USGOVin jämäkkä tietopaketti geologic hydrogenista, tai luonnollisesta vedystä tai miten se nyt sanotaankaan. Tämä on eilisellä päiväyksellä, eli melkoisen tuore… Asiat etenee tällä rintamalla. Seuraavaksi odotellaan, että jenkit saisi aikaiseksi kartan, joka sisältää USA:n paikat jossa mahdollisesti vetyä olisi. Se on työn alla ja hauskaa kyllä, öljynporauksesta opittuja keinoja käytetään tässä hyväkseen.

Lukemisen arvoinen paketti. Itse pidän sitä melko todennäköisenä että tämä tulee kaupallistumaan. Tätä pitäisi alkaa virittelemään täällä pohjolassakin, koska jos kaupallistuminen iskee läpi niin silloinhan se suoraan vaikuttaa meidänkin tulevaisuuden suunnitelmiin. Syy on se, että Espanjalaiset häärää jo asian kimpussa, eikä siitä ole pitkä matka toimittaa vetyä Saksaan…

The Potential for Geologic Hydrogen for Next-Generation Energy | U.S. Geological Survey (usgs.gov)

9 tykkäystä

Hyvä haastattelu tänään Hesarissa Herliniltä. Nostona esim:

21 tykkäystä

Hyvä ketju sähköistymisestä ja sen vaikutuksesta USA:ssa sähkön kulutukseen loppuenergiamixissä.

6 tykkäystä
12 tykkäystä