Huom! Jenkkilässä asunnon omistajien korkokulut raketoineet keskimäärin $750 2021 vuodesta. Vaikuttanee hieman harkinnan varaiseen kulutukseen Harvian “iskupaikassa”.
Lisähuomio. Ameriikan kasvu oli aika vaisua q2 IMO.
Itse edelleen (liian) isosti mukana tarinassa
Tässä pitää tietää että vain noin 10% Amerikkalaisten asuntolainoista on muuttuvakorkoisia. Lopuilla korkokulut on edelleen samat mitkä ne nollakorkoympäristössäkin olivat.
Tuo postaamasi käppyrä on laskettu myynnissä olevien asuntojen pyyntihintojen perusteella. Pyyntihintakaan ei välttämättä ole sama kuin myyntihinta, nykymarkkinassa varsinkaan Eli käytännössä nyt tänään asunnon ostavan ja asuntolainan ottavan kuluttajan kukkaroa rokotetaan enemmän. Vaikutus Amerikkalaisten kulutusmahdollisuuksiin on siis toki olemassa, mutta se ei ole noin terävä piikki niin kuin tuo kuvaaja antaa ymmärtää. Vaikutus näkyy isommin vasta pitkälla aikavälillä.
Tietenkin tässä kohtaa tulee huomioida Amerikkalaisten palkkakehitys, eikä sokeasti tuijotella pelkkää kulupuolta. Asuntolainojen syömä osuus kotitalouksien käytettävissä olevasta nettotulosta on itseasiassa laskenut pitkän keskiarvon alapuolelle myönteisen palkkakehityksen seurauksena.
Hesarin artikkeli esittelee Heiner Olbrichin ja hänen näkemystään Harviasta. Ei mitään suuria paljastuksia Haarumia seuraavalle, mutta ainakin tuoreen hallitusjäsenen vakuuttavaa taustaa avataan.
Kommenttiosiosta saattaa vielä päivän mittaan nousta huomioitavia mielipiteitä Harviasta. Eräs kommentti kertoi kiukaiden laadun heikentyneen. En osaa sanoa pitääkö tämä paikkansa ja mitä haittaa Harvialle olisi jos menettäisi maineensa laatubrändinä.
Yrityksille toivoo vain hyvää. Harvia sen sijaan itse on tinkinyt kiukaidensa laadusta etenkin kestävyyden suhteen. Tulipesien seinät ovat kilpailijoita ohuempia. Tällä taktiikalla ei pörssisäkään pysytä.
Tämä on suunta kaikissa kodinkoneissa, vaikka kiuas ei suoranaisesti olekaan kodinkone. On huonoa businesta tehdä ikuisesti kestävä kone. Lisäksi se olisi kallis valmistaa jolloin se on myös kallis ostaa.
Sanoisin että kestävä kiuas ei ole kyllä mitenkään ylitsepääsemättömän vaikea tai kallis rakentaa, mutta niiden myynnin takia sellaista ei kannata rakentaa. Nimimerkillä mökillä on kiuas, joka on hankittu 80‐luvun puolivälissä ja ainoastaan arina on uusittu pari kertaa. Ja veikkaan noita arinan tuhoutumisia enemmänkin käyttäjä peräiseksi ongelmaksi.
Ps. Tämä ei ollut negailua. Löytyy myös 2 kappaletta harvian kiukaita viimeisin tuli taloon viime talvena. Ei siis mitään negatiivista sanottavaa, mutta en usko että nämä nykyiset kiukaat kestävät 40 vuotta.
On tietysti huono homma osakkeenomistajan kannalta, jos kuluttajilta tulee palautetta heikentyneestä tuotteiden laadusta. Täytyy kuitenkin muistaa, että tietty prosentti kuluttajista on sitä ihmistyyppiä, jotka tykkäävät valittaa aivan kaikesta. Nämä henkilöt ovat usein eniten ääressä juurikin uutisten kommenttikentissä, joten en ehkä ihan heti huolestuisi muutamasta yksittäisestä kommentista.
Täällä on varmasti paljon Harvian tuotteita käyttäviä. Mikä on teidän näkemys Harvian tuotteiden laadusta suhteessa kilpailijoihin? Oletteko kuulleet tutuilta negatiivisia kommentteja laadusta?
Tämä nyt on niin subjektiivista mutta olkoon.
Mulla on Harvian quatro sähköpilarikiuas. Joku 80-100kg kiviä. Aivan mahtava. Lämpenee ~ 40min. Ollut käytössä n.4v. Päheet löylyt.
Asuttiin aiemmin vuokraomakotitalossa jossa myös rantasauna. Rantasaunassa puulämmitteinen Harvia, sama juttu, ei pahaa sanaa.
Talossa oli puulämmitteinen Kastor, en muista mallia mutta varmaankin ’järkäle’ ois hyvä. Sitä piti huudattaa 3-4h täysillä pesillä jos halusi että se sihahtaa kun kiville laittaa vettä. Tosin siinä vaiheessa sauna oli niin kuuma ettei siellä kukaan viitsinyt istua. Saattoi siis olla väärän kokoinen kiuas mutta en ole törmännyt aiemmin kiukaaseen jota on tarvinnut lämmittää noin kauan.
Kertalämmitteiset sitten erikseen tietty.
Valitettavasti en kauemmas muista, ehkä jos olisi koko ikänsä sijoittanut niin olisi merkkitietoisempi ollut aiemminkin.
Lienee sanomattakin selvää etteivät nämä minun 3 kokemustani ole sijoitussuositus 
Kohta yksilukuinen P/E. Vuosi sitten P/E yli 30. Olisiko jo ylilyönti toiseen suuntaan?
Tai Olbrichin sanoin: ”Osake saattoi olla aiemmin ylikuumentunut, mutta tämä on spekulointia”. Kunhan maailmantilanne joskus stabiloituu, voisiko 15-18 P/E olla kohtuullinen taso?
On ylilyönti. Minä odotan ”double digits”-tuottoa tuleville vuosille.
Vaikka uudismarkkina ottaa väliaikaisesti osumaa, korvauskysyntä rullaa ja markkinaosuutta vahvistetaan. Kyllä ne koronabuumissa hankitut kiukaatkin joskus uusitaan, oli se sitten 5:n tai 10:n vuoden kuluttua.
Harvia on myös näillä hinnoilla mainio osinkoyhtiö, vaikka johto onkin jemmannut rahaa yritysostoja varten. Tokikaan ei voi satavarmaksi sanoa, mikä se vuoden 2022 osinko tulee olemaan, mutta eiköhän sieltä ihan hyvin ole kolikoita tippumassa.
Onko tässä sitä vaaraa että sähkökiukaat ym. ovat näillä sähkön hinnoilla no no uusinvestointeina, liian kallista käyttää?
Eikö puukiukaat kuitenkin ole aika marginaalinen osa harvian bisnestä?
Voisiko tätä “paljonko saunominen maksaa” -keskustelua käydä vaikka kahvihuoneessa? Aihe tulee esiin useita kertoja viikossa. Edes nykyisillä pörssisähkön hinnoilla modernin kiukaan lämmityskerta ei maksa muutamaa euroa enempää.
Kyse lienee enemmänkin siitä, alkavatko jotkin valtiot kuten Saksa rajoittamaan saunan käyttöä yms. Mutta samaa mieltä, samaa aihetta ei tarvitse käsitellä 100+ viestin verran, ellei jotain uutta ilmene 
Kaikki nämä on lyhyen aikavälin synkkyyttä, onko merkitystä 10-15v sijoitushorisontilla. Mielestäni ei, ellei energian hinta jää vuosikymmenten haasteeksi.
Puukiukaiden osuus Harvian kiuasmyynnistä on noin 30% ja sähkökiukaiden osuus noin 70%.
Hyvin mahdollista että puukiukaiden osuus myynnistä kasvaa, niin kauan kuin sähkön hinta pysyttelee korkealla.
Harvian kurssi on laskenut nyt niin paljon että nykykurssiin hinnoitellaan mielestäni enää puukiuasmyynti. Sähkökiuasmyynnin saa nykyhinnalla kaupan päälle.
Onkohan missään tietoa onko tässä suhteessa eroja maiden välillä?
Harvalla silti omaa metsää on erityisesti Euroopassa. Klapien kysyntäkin on lisääntynyt,kun monessa paikassa myydään ei-oota. Hintapainetta lienee sielläkin ylöspäin ?
Markkina-arvo on nyt 2 kertaa liikevaihto. Jos liikevoitto% putoaisi normaalimmaksi vielä parempien brändien kuten Fiskars tasolle, niin laskuvaraa kyllä vielä on.
Miksi kannattavuus puolittuisi? Se tarkoittaisi myyntikatteen laskua tai kustannusten nousua, tai molempia.
Nettotulosmarginaalin lisäksi P/S lukuun vaikuttaa tuloskasvunäkymät, pääomankäytön tehokkuus ja pääomankustannus. Pääomankustannus on todennäköisesti samaa luokkaa, pääomien tuotot olleet Harvialla parempia ja tuloskasvuodotukset noin samaa tasoa (Fiskarsin tavoitetaso vs Sauna&Spa markkinan yleinen kasvu, molemmat noin 5% tai yli), mutta Harvian kasvupolku on minusta erittäin paljon selkeämpi. Osingonjakosuhde Harvialla matalampi → enemmän paukkuja kasvuun → yhditettynä korkealla pääomantuotolla → hyvä arvoaluova tuloskasvu-resepti.
Suomalainen insinöörikansa kiinnittää aina katseensa tuotteeseen. Totuus on, että huonompikin tuote riittää, tärkempää on osata myydä.
Fiskars Group teki vuonna 2021 karkeasti puolet tuloksesta sisustustarvikkeilla. Miten lähdet sisustustarvikkeilla tai kirveillä ja saksilla hakemaan kasvua?
Minusta Sauna&Spa markkinalla on selkeä myyntiviesti - terveys ja hyvinvointi. Hölmömpikin myyntimies saa sillä viestillä saunan myytyä amerkkilaiselle tai japanilaiselle kuluttajalle, joka ei ole ennen saunaa omistanut. Kirveellä, Iittalan astialla tai haarukoilla ja veitsillä myyntimies saa ponnistella enemmän, ainakin minä mutuilisin niin.
Hyvä viesti kokonaisuudessaan, mutta kommentoin vain tätä. Se on juuri näin, myynti ja markkinointi on tuloksenteon kannalta äärettömän olennainen asia eikä kyse ole aina vain tuotteen laadusta tai ominaisuuksista. Suomalaiset tätä asiaa harmittavan huonosti osaavat, sillä Suomessa on aina kiinnitetty huomiota pitkälti vain itse tuotteeseen eikä markkinointiin. Ruotsista vois vähän ottaa kansan tasolla mallia markkinoinnissa ja asioiden brändäämisessä…
Harvia on tätä osastoa vahvistanut merkittävästi viimeisen 2v aikana ja mielestäni mennyt koko ajan oikeaan suuntaan. Tästä hyvinä osoituksina mm. Olbrichin kaltaisen kaverin saapuminen hallitukseen ja loistava näkyvyys viime vuoden alppikisoissa. “Healing with heat” -slogan kuvastaa hyvin Harvian tarinaa kansainvälisesti, mutta samaan aikaan suomalaiset piensijoittajat miettivät että tämä kaikki menee nyt vessanpöntöstä alas kun sähkönhinta on 0-2v ajan poikkeuksellisen korkealla tasolla sekä kuluttajaluottamus on heikolla tasolla ja näillä todennäköisesti on väliaikainen vaikutus kysyntään tietyillä alueilla ja tietyissä yhteiskuntaluokissa.
Toisaalta voi kysyä, miksi se ei puolittuisi. 10% liikevoitto on kuluttajafirmalle sekin hyvä. Harvian investoinnit esim. Kiinaan lienevät olleen hyvin kannattavia. Kyllä kilpailijat ja pääomasijoittajat seuraavat näitä asioita ja tehnevät samoin. Raha suuntautuu aina sinne, missä on eniten tuottoa. Myös hieman epäilyttää erottautumiskyky, kun kiukaat kaikki näyttää suht. samoilta.
Hyviä tyyppejä siellä varmaan nyt myös, lopulta miehet kuitenkin vaihtuu. Olbrichit sun muut. Riski tämäkin…
