On varmasti tietoinen valinta ja jollainhan ne katteet on kilpailijoita alemmalle tasolle saatava. Ohut pelti kiukaissa on ihan fine niin kauan kuin se on ns alan standardin mukainen ratkaisu. Applen näytöt saattaa hajota helposti, mutta sitä samaa Gorilla glassia käyttää Samsung, OnePlus ja muut, Applen ratkaisu ei siis ole sen huonompi kuin kenenkään muunkaan valmistajan. Eli kunhan Harvia käyttää vastaavia materiaaleja ja siis tässä tapauksessa tekee yhtä ‘huonoja’ kiukaita kuin kilpailijat, niin mitään ongelmaa ei pitäisi olla ja myyntiä saadaan nopeutettua kun kiukaat ei kestäkkään enää isältä pojalle.
Ongelmat tulee siinä kohtaa kun tällainen puhe yleistyy jossa Harvian kiukaat leimataan muita huonommaksi. Palavat tai ruostuvat puhki tms… Kierron nopeuttamisesta ei ole paljoa hyötyä jos kuluttajat päätyvät valitsemaan jonkun toisen merkkisen kiukaan. Pitäisi löytää se kultainen keskitie jossa kiukaat ei ole ikuisia, mutta Harvia olisi silti se laadukkain vaihtoehto markkinalla. Brändillä on ihan uskomattoman iso merkitys, varsinkin kun ostopäätökset tehdään lähtökohtaisesti +20-vuoden aikahorisontilla, eli pyritään ostamaan edes jollain tasolla laadukkaita tuotteita.
Jopa tähän ketjuun on tullut postauksia jossa Harvian laatua kyseenalaistetaan, vaikka luulisi valtaosan tällä olevan enemmän tai vähemmän Harviaan päin kallellaan.
Valitettavasti nämä kommentit ei ole mitään yksittäistapauksia ja netissa huutelua, vaikka sellaiseksi ne helposti sijoittajana haluaisikin leimata. Itsekkin olen vastaavaan kommentointiin törmännyt aina välistä kun kavereille olen mainostanut miten hienoja tuotteita Harvialta saa.
Rakentamisen hyytyminen, korkea inflaatio ja energia-kriisi ovat selkeitä tekijöitä jotka tulee ottaa huomioon, mutta en osaa arvioida näiden vaikutusta kiukaiden myyntiin kovinkaan tarkasti. Yrityksillä kuten yksityisilläkin henkilöillä on hyvin erilaisia tapoja toimia tässä tilanteessa. Vaikka kaikki näyttää nyt pahalta, niin asioilla on toinenkin puoli.
Rakentaminen vähenee → Rakentamisen hinnat laskee ja aiemmin odottaneet investoinnit voidaan toteuttaa.
Raaka-aineiden hinnat nousee → Ostetaan varastoon ja aikaistetaan hankintoja säätämisen sijasta (ennakoidaan hintojen korotuksia).
Matkailu ja harrastaminen vähenee → Vietetään enemmän aikaa kotona tai mökillä jossa ehkä investoidaan miellyttävämpiin kylpyhetkiin.
…
Mutta pointti oli siis se että on hankala vetää johtopäätöksiä tämän hetken markkinasignaaleista. Keväällä ollaan sitten viisaampia ja voidaan reflektoida kuinka onnistuneesti tähän tilanteeseen tuli sijoittajana reagoitua. Itse olen jo varovaisen optimistinen.
Kyllä ohuempi pelti on kiukaissa myös vuosien suunnittelun tulos ja erityisesti puukiukaissa ei tarvitse käyttää puuta niin paljoa saavuttamaan kiuas käyttövalmiiksi. Itseä on mietityttänyt nuo pilarimalliset kiukaat kuinka paljon niistä tulee hukkalämpöä erityisesti kiukaan alaosista. Jos haluaa säästää energiaa niin se perinteinen seinään asennettava malli on varmaan paras valinta. Jos kiuas ruostuu ilman suolaveden köyttöä niin se on kyllä sitten laatuongelma.
No kyllä poikakulta tuo kommenttisi virosta roudaamiselta siltä kuulosti ettet tosiaan tiennyt niitä olevan Suomessa myynnissä. Eikä niitä samanhintaisiksi voi sanoa vaikka kuinka pyöristelisi. Nopeasti katsottuna halvimman stovemanin ja harvian legendin max 24m3 saunaan tarkoitetulla kiukaalla 19% ero stovemanin hyväksi. Kerro toki millä ominaisuuksilla legend stovemanin mennen tullen pesee ettei kommenttisi jäisi tyhjänpäiväiseksi huuteluksi internetin keskustelupalstalla.
Muutenkin turha siitä minulle on suuttua, että kerron minkäkaisiin kommentteihin harvian laadusta olen törmännyt. Toki ymmärrän, että hermot voivat asian tiimoilta kireällä olla jos on vaikka tuolta huipuilta osaketta ostanut ja nyt osakkeen hinnan romahduksen jälkeen joku tulee vielä kertomaan, että netissä puhutaan negatiiviseen sävyyn puukiukaiden laadusta.
Voi sillä ohuella pellillä silti huonojakin puolia olla. Onko tästä kehityksestä ja pellin ohentamisesta nimenomaan laadun parantamiseksi eikä säästösyistä jotain faktaa vai oliko tuo pelkkä arvaus?
Pettymys oli suuri, kun respassa selvisi, että näyttelyyn on pääsy vain jälleenmyyjillä. Ei edes entisen osakkeen omistajan status sekä Inderesin college-paita auttanut.
Jottei piipahtamisesta jäisi ainoastaan luu käteen, piti kuitenkin selvittää vastaus tähän tärkeään indikaattoriin. Ottakaa excelit valmiiksi:
Vastaus: n. klo 15 parkkipaikoilla oli yhteensä n. 80 autoa. Tehtaan takana olevalla parkkiksella oli n. 20 autoa ja reilusti tilaa.
Eli ehkä hieman on tullut kehitystä edelliseen päivitykseen.
Kunz tosiaan sai 19 MEUR kun myi loput 21 % EOS-Saksasta kuukausi sitten ja silloin jo kerrottiin, että ostaa lisää Harviaa. Siinä mielessä tässä ei oleellisesti uutta infoa ole. Tämä ostettu osakepotti on 0,6 % loppuerän myyntihinnasta ja lisää Kunzin Harvia-omistusta noin 20 % joten suhteessa ei kovin järisyttäviä määriä.
Itse olen omistaja juuri johdon takia, enkä ole keventänyt omistustani kertaakaan. Päin vastoin lisäillyt aina silloin tällöin. Parhaiten johdon laadun ymmärtää katsomalla kvartaali tulos esityksiä. Joka ikiseen mahdolliseen ongelmaan jonka markkina yhtiön eteen heittää ollaan aina tekemässä jo jotain tai on jo tehty jotain. Esimerkkinä voisi heittää vaikka tarvikkeiden saatavuus pulan, mitä monet Helsingin pörssin firmat valittivat jonkun aikaa sitten. Harvia oli valmistautunut asiaan hankkimalla varastot täyteen tavaraa. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, että johto tekee jatkuvasti omasta mielestäni järkeviä liikkeitä taklatakseen ongelmia. Näitä esimerkkejä löytyy tulosjulkistuksia katselemalla todella paljon.
Tässä pitää tietää että vain noin 10% Amerikkalaisten asuntolainoista on muuttuvakorkoisia. Lopuilla korkokulut on edelleen samat mitkä ne nollakorkoympäristössäkin olivat.
Tuo postaamasi käppyrä on laskettu myynnissä olevien asuntojen pyyntihintojen perusteella. Pyyntihintakaan ei välttämättä ole sama kuin myyntihinta, nykymarkkinassa varsinkaan Eli käytännössä nyt tänään asunnon ostavan ja asuntolainan ottavan kuluttajan kukkaroa rokotetaan enemmän. Vaikutus Amerikkalaisten kulutusmahdollisuuksiin on siis toki olemassa, mutta se ei ole noin terävä piikki niin kuin tuo kuvaaja antaa ymmärtää. Vaikutus näkyy isommin vasta pitkälla aikavälillä.
Tietenkin tässä kohtaa tulee huomioida Amerikkalaisten palkkakehitys, eikä sokeasti tuijotella pelkkää kulupuolta. Asuntolainojen syömä osuus kotitalouksien käytettävissä olevasta nettotulosta on itseasiassa laskenut pitkän keskiarvon alapuolelle myönteisen palkkakehityksen seurauksena.
Hesarin artikkeli esittelee Heiner Olbrichin ja hänen näkemystään Harviasta. Ei mitään suuria paljastuksia Haarumia seuraavalle, mutta ainakin tuoreen hallitusjäsenen vakuuttavaa taustaa avataan.
Kommenttiosiosta saattaa vielä päivän mittaan nousta huomioitavia mielipiteitä Harviasta. Eräs kommentti kertoi kiukaiden laadun heikentyneen. En osaa sanoa pitääkö tämä paikkansa ja mitä haittaa Harvialle olisi jos menettäisi maineensa laatubrändinä.
Yrityksille toivoo vain hyvää. Harvia sen sijaan itse on tinkinyt kiukaidensa laadusta etenkin kestävyyden suhteen. Tulipesien seinät ovat kilpailijoita ohuempia. Tällä taktiikalla ei pörssisäkään pysytä.
Tämä on suunta kaikissa kodinkoneissa, vaikka kiuas ei suoranaisesti olekaan kodinkone. On huonoa businesta tehdä ikuisesti kestävä kone. Lisäksi se olisi kallis valmistaa jolloin se on myös kallis ostaa.
Sanoisin että kestävä kiuas ei ole kyllä mitenkään ylitsepääsemättömän vaikea tai kallis rakentaa, mutta niiden myynnin takia sellaista ei kannata rakentaa. Nimimerkillä mökillä on kiuas, joka on hankittu 80‐luvun puolivälissä ja ainoastaan arina on uusittu pari kertaa. Ja veikkaan noita arinan tuhoutumisia enemmänkin käyttäjä peräiseksi ongelmaksi.
Ps. Tämä ei ollut negailua. Löytyy myös 2 kappaletta harvian kiukaita viimeisin tuli taloon viime talvena. Ei siis mitään negatiivista sanottavaa, mutta en usko että nämä nykyiset kiukaat kestävät 40 vuotta.
On tietysti huono homma osakkeenomistajan kannalta, jos kuluttajilta tulee palautetta heikentyneestä tuotteiden laadusta. Täytyy kuitenkin muistaa, että tietty prosentti kuluttajista on sitä ihmistyyppiä, jotka tykkäävät valittaa aivan kaikesta. Nämä henkilöt ovat usein eniten ääressä juurikin uutisten kommenttikentissä, joten en ehkä ihan heti huolestuisi muutamasta yksittäisestä kommentista.
Täällä on varmasti paljon Harvian tuotteita käyttäviä. Mikä on teidän näkemys Harvian tuotteiden laadusta suhteessa kilpailijoihin? Oletteko kuulleet tutuilta negatiivisia kommentteja laadusta?
Mulla on Harvian quatro sähköpilarikiuas. Joku 80-100kg kiviä. Aivan mahtava. Lämpenee ~ 40min. Ollut käytössä n.4v. Päheet löylyt.
Asuttiin aiemmin vuokraomakotitalossa jossa myös rantasauna. Rantasaunassa puulämmitteinen Harvia, sama juttu, ei pahaa sanaa.
Talossa oli puulämmitteinen Kastor, en muista mallia mutta varmaankin ’järkäle’ ois hyvä. Sitä piti huudattaa 3-4h täysillä pesillä jos halusi että se sihahtaa kun kiville laittaa vettä. Tosin siinä vaiheessa sauna oli niin kuuma ettei siellä kukaan viitsinyt istua. Saattoi siis olla väärän kokoinen kiuas mutta en ole törmännyt aiemmin kiukaaseen jota on tarvinnut lämmittää noin kauan.
Kertalämmitteiset sitten erikseen tietty.
Valitettavasti en kauemmas muista, ehkä jos olisi koko ikänsä sijoittanut niin olisi merkkitietoisempi ollut aiemminkin.
Lienee sanomattakin selvää etteivät nämä minun 3 kokemustani ole sijoitussuositus
Kohta yksilukuinen P/E. Vuosi sitten P/E yli 30. Olisiko jo ylilyönti toiseen suuntaan?
Tai Olbrichin sanoin: ”Osake saattoi olla aiemmin ylikuumentunut, mutta tämä on spekulointia”. Kunhan maailmantilanne joskus stabiloituu, voisiko 15-18 P/E olla kohtuullinen taso?
on vielä halvempikin mitä harvian vastaavat kiukaat.
