Tässähän joutuu käärimään hihat kohta seurantalistan perkaamisen suhteen. Seuraan monia lappuja sentimentin ja yleisen fiiliksen tunnustelun takia eli osa noista ei ole sellaisia mitä haluaisin ikinä omistaa. Varmaan lopulta aika harva.
Tutkin tänään enemmän Etsyä, jolle harkitsin avata ketjua. Pääomakevyt, nopeasti kasvava artesaanien kauppa-alusta. Kannattava ja EV/SALES 6,5x toteutunein luvuin (kassavirta liikevaihdosta 28 % ja periaatteessa matalat investointitarpeet eli oikeasti myös kannattava vekkuli).
“Depop’s GMS is incremental to Etsy’s consolidated results for the periods we owned the business in 2021. Depop experienced very strong growth in 2020, followed by reopening headwinds in 2021. In 2022, Depop will be focused on making investments in product and marketing designed to reignite growth and drive engagement and conversion rate and exploring value-added services to drive monetization and improved profitability.”
Eli sen kasvu lössähti ilmeisesti pian. Ei anna parasta kuvaa pääoman allokoinnista.
Jätetään hautumaan…
Ihmeekseni pitkään seuraamani sijoittaja John Huber on ostanut sitä, tässä pitch vuodelta 2021 jos kiinnostaa.
Johnilla on valtavan hyviä kirjoituksia ja suosittelen kaikkia lukemaan hänen blogia ja tutkimuksia. Harmikseen hän on osunut viime vuosina Facebookiin, Tencenttiin, osti Etsyä jo viime kesänä ilmeisesti. Eilen näin Twiitin missä näkyi hänen sijoitustalollaan olevan possa Netflixiä. Tämä ei ole helppo laji.
Mutta ympäristössä missä kuluttajien ostovoima romahtaa inflaation takia, käyttäjähankintakulut paisuu ja samalla oma myyjäyhteisö on suututettu… Ei ehkä ole helpointa navigoida.
Tästä on kyllä ilmova puhallettu melko hyvin. Mutta jos kasvu hidastuu ja kulut paisuu niin voi noita ilmoja ottaa enemmänkin ulos.
@Pancake
Suomessa on HOITAJIA keskimäärin enemmän kuin muissa maissa, mutta lääkäreitä sen sijaan vähemmän. Toisin sanoen; hoitajat tekevät Suomessa keskimäärin laajemmin ja vaativampia töitä, jotka muissa maissa kuuluvat lääkäreille.
Suomessa tosiaan on annettu hoitajille laajempia vastuita kuin monessa muussa maassa. Valitettavasti kokonaisuuden osalta, ainakin linkin takana majailevan OECD:n paperin mukaan, kolmannes suomalaisista hoitajista tekevät vähemmän vaativaa työtä ja ovat matalammin koulutettuja kuin kollegansa monessa muussa maassa. Sama koskee myös Sveitsiä ja Islantia.
Paperia oli käytetty lähteenä mm. Ylen uutisessa jossa käsiteltiin hoitajien palkkakuoppaa, joskaan mainitsemaani kohtaa paperista ei nostettu esiin. Uutinen linkkinä.
Sote-kiistassa harmittaa huono ja polarisoitunut journalismi, ja lisäksi se etteivät oman näkemykseni mukaan eniten hiertävät rakenteelliset ongelmat työn priorisoinnissa ja johtamisessa ratkea palkankorotuksilla.
“Among EU countries, the number of nurses per capita was highest in 2018 in Finland, Germany and Ireland. The number was greater in Norway, Switzerland and Iceland, although about one-third of nurses in these latter two countries and in Finland are trained at a lower level than general nurses and perform lower tasks. In some other countries that have relatively low numbers of nurses such as Italy and Spain, a large number of health care assistants (or nursing aids) provide assistance to nurses. Greece has the lowest number of nurses per capita among EU countries, but the data only include nurses working in hospital.”
Niin. Suomessa hoitajien määrään lasketaan myös hoiva-avustajat ja lähihoitajat (?) ja jokaisella sektorilla toimivat hoitajat, toisin kuin monessa muussa maassa. Vääristää aika mukavasti tilastoja ja vähentää entisestään vertailukelpoisuutta muiden aikaisemmin mainitsemieni muuttujien kanssa eri maiden välillä.
Matalamman koulutuksen käyneet hoitajat tietysti tekevät vähemmän vaativia töitä saman maan sisällä verrattuna korkeammin koulutettuihin kollegoihinsa, eikö tämä ole aika itsestäänselvää ? Luulen myös, että jos suomalaista lähihoitajaa ja vastaavan tason koulutuksen saanutta kolleegaa toisessa maassa verrataan, niin työtehtävät täällä ovat vaativampia. Luulen, koska Suomessa on vähän lääkäreitä ja paljon hoitajia, mutta samalla yksi maailman parhaista terveydenhuollosta. Se ei käsiä heiluttelemalla synny ja iso merkitys on myös matalammin koulutetuilla hoitajilla sen mahdollistamiseksi.
Olisi kyllö mielenkiintoista tietää miten paljon tuota hoitajien painetta saisi helpotettua työn uudelleenjärjestelyllä ja prosesseja viilaamalla? Kannattaisiko kokeilla “ammattijohtajia”? Ei ole kyllä alasta kokemusta kuin asiakkaana, mutta muuten kaoottisessa ympäristössä toimineena tuollaiset toimivat käytännöt ja terve organisaatio tekevät paljon. Reaktiivisessa ympäristössä toimiminen on toki aina stressaavaa, kun ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen mitä seuraavaksi tapahtuu.
On tämä Tulikiven ympärillä oleva keskustelu kyllä mielenkiintoista, suuntaan ja toiseen. Siitä ei toki ole mitään epäselvyyttä, että osaketta on tälläkin foorumilla yritetty aiemmin mainostaa kyseenalaisin keinoin.
Hei, toin asian esille sillä itsekin viittasit kyseiseen tilastoon ja sillä perustelit lääkärien vähäisen määrän johtavan arvokkaampaan työhön hoitajien toimesta. Hyvä että tunnistit vastauksessasi sen vääristävän vaikutuksen.
Viimeisessä kappaleessasi esittämäsi asiat eivät välttämättä ole niin yksioikoisia, jossain muualla voi hyvin olla että suuri osa rutiiniluontoisista kirjauksista ja muista vastaavista ei-hoitotoimenpiteistä vastaakin joku muu kuin hoitaja. Näin ollen keskimääräinen työn vaativuus ei myöskään ole vertailukelpoista eikä esittämiäsi väitteitä voi kovinkaan helposti todentaa.
Noh noh onhan Helsingissä alueittain hienoja oman aikakautensa kokonaisuuksia myös Aleksanterinkadun pohjoispuolella, kuten Munkkiniemi, paloittain Töölö, Töölönlahti, Kallion vanhemmat osat yms. Pasila brutaalisuudessaan on oman aikakautensa tuotos. Kontulan lähiö on toistaiseksi suhteellisen aito 60-luvun tuotos, joskin harmillisesti ostarin modernisointia suunnitellaan.
Seuraan monia lappuja sentimentin ja yleisen fiiliksen tunnustelun takia eli osa noista ei ole sellaisia mitä haluaisin ikinä omistaa. Varmaan lopulta aika harva.
