Kävin lukion 80-luvulla. Luokallamme, jolla oli pelkästään pitkän matematiikan lukijoita, oli 35 oppilasta, joista ensimmäisellä vuosikurssilla naisia oli viisi. Lopulta pitkän matematiikan kirjoitti luokaltamme kolme naista. Näistä naisista yhdestä tuli lopulta lääkäri ja kaksi muuta valmistuivat DI:ksi ja toinen heistä myöhemmin tekniikan tohtoriksi.
Vielä 80-luvulla kiinnostus tekniikan opiskeluun oli naisten keskuudessa vähäistä. Voi ihan reilusti todeta, että silloin ammatit olivat nykyistä sukupuolittuneempia, vaikkei “poikkeuksiakaan” enää ihmetelty. Se selitti myös pitkälti sitä, miksi moni nainen valitsi helpomman lyhyen matematiikan, vaikka pitkä matematiikka ei olisi tuottanut ongelmia. Sen näki myös yliopistoissa mm. teekkarien sukupuolijakaumassa.
Sen pohjalta, mitä tiedän nykytilanteesta, tilanne on parantunut huomattavasti, mikä on tietenkin todella hyvä, ja koko Suomelle tärkeä, asia.
Pakko kehua myös noita helsingin yliopiston mooc kursseja.
Suoritin ohjelmoinnin perus ja jatkokurssin saadakseni jonkinlaisen käsityksen voisiko ohjelmointi olla sitä mitä haluan tehdä isona.
Nyt sitten tammikuussa aloitetaan opiskelut LAB amk:ssa
Tänään poikkesin ABC lla syömässä, ruoka oli hintansa väärtti, luulin, kunnes tulin ulos ja auton ikkunassa oli 60€ tippi lasku parkkikiekko sakon muodossa:/
Amerikan malli on saavuttanut meikäläisenkin, tykkäsin enemmän vanhasta suomalaisesta tavasta, että asioilla oli kiinteä hinta ja se on se sama, oli palveluun tyytyväinen tai ei.
Jotenkin tuntuu vaikealta, jos joutuu joka kerta miettimään paljonko nyt pitäisi maksaa. Kun myyjä antaa laskun 12€, niin sitten alkaa miettimään, paljonko tämä nyt sitten kokonaisena asiakaskokemuksena sitten maksaakaan.
Tämä vähän karkasi ja ailahtelee, mutta pistetään nyt kuitenkin kahvihuoneelle.
Riippuu siltä mitä haluat tehdä tulevaisuudessa. Nettisivuja ja fronttia, niin JS varmasti hyvä. Data-analytiikkaa, niin siinä tapauksessa Python. Yleisesti full-stack everything, niin sitten hyvä lähteä esim. C++:lla tai Javalla liikkeelle.
Moderni C++ makroineen ja preprosessoreineen on aika hardcore aloittelijalle, että ehkä C# voisi olla lähempänä sopivaa OOPin aloituskieltä, jos ei Java hotsita
Sellainenkin koulukunta on, jonka mukaan kannattaa aloittaa jollakin Lisp-tyylisellä funktionaalisella kielellä. Näinhän tehtiin vuosikymmenten ajan MIT:n legendaarisella ohjelmoinnin aloituskurssilla. On siinä varmaan jotain perää että funktionaalinen ohjelmointi voi olla helpompaa omaksua jos aloittaa sillä verrattuna siihen, että on peruskurssi alla jollakin C:n tyylisellä kielellä.
Jos haluaa oppia ohjelmointia, aloittaisin Pythonilla. Jos haluaa tehdä asian x, siihen tarvitaan kieli y eli valitaan tai opetellaan tarpeen mukaan Pythonin syntaksi on helppo oppia jolloin keskittyä enemmän itse ohjelmointiin eikä tarvitse opetella muistinhallintaa. C/C++ voi olla aika haastava aluksi, koska se periaatteessa vaatii ymmärrystä tietokoneen toiminnasta (miten muisti toimii jne.). Hyödyllistä tutustua kuitenkin. Suosittelen myös pientä annosta Assemblya niin saa perspektiiviä asioihin
Jos haluaa ihan vain kokeilla, niin sitten sanoisin jopa JavaScript, sillä se löytyy ihan jokaisen tietokoneella konetta käyttävän “taskusta” ilman asennuksia. Toki se on vähän öh “mielenkiintoinen” kieli perinteisiin verrattuna, mutta se nyt on sitten enemmän tuonne Pyhien Sotien sektorille
Eli jos haluat kokeilla JavaScriptiä, niin paina sinun selaimessa nappia F12 tai oikealla hiirennapilla jotain webbisivua ja paina “Inspect”. Sitten paina välilehti “Console” auki.
Vaimo yrittää kepillä jäätä ja hakee Kelalta kotihoidon tuen lisäksi hoitolisää. Kelalta tuli viesti, jonka mukaan heille pitää toimittaa tieto, kuinka paljon minulle on tulossa arvopapereiden luovutusvoittoja tämän vuoden aikana. Sitaatti viestistä: “Lasten kotihoidon tuessa ja yksityisen hoidon tuen hoitolisässä luovutusvoitot otetaan tulona huomioon, jos ne ylittävät 1 000 euroa vuodessa. Luovutustappioita ei vähennetä luovutusvoitoista”. Mikäs logiikka tässä on taustalla, että tappiota ei huomioida? Ei oikein käy näin maalaisjärkeen. Vähän sama kuin jonkun yrittäjän tuloina katsottaisiin liikevaihto.
Sattui meidän perheessä. Avovaimo valmistui puolivuotta etuajassa AMK (keväällä) ja kela peri takaisin opintotukia siltä vuodelta kun avovaimon tuloraja tuli täyteen. Jekku tässä oli se, että avovaimo meni vasta valmistumisen jälkeen töihin. KELA logiikalla olisi jo keväällä pitänyt syödä syksyn palkkatuloista
Tokihan ne perii, mutta ei tarvi maksaa takasin, kun todistaa, että saadut palkat ovat peräisin opintojen jälkeen. En tiedä näkeekö kela mistään millon palkat on saatu vai pelkästään summat ja joku automaatti lähettää perintäkirjeen.
Toki olisi hyvä, jos valmistumisvuonna ei perittäisi takaisin, jos nostanut vaan kevät kaudelta tukia.
Noin pari vuotta on tullut foorumia luettua ja täytyy sanoa että tämä on ollut erinomainen piensijoittajien petrimalja jota pääsee tarkastelemaan ja reflektoimaan maailman myrskyissä.
Eli isommassa kuvassa katsottuna koen että foorumi on antanut eniten oppia juuri sijoituspsykologian ymmärtämiseen ja vastaavasti henkilökohtaisesta näkökulmasta on saanut valtavasti yhteisöllisyyden tunnetta aiheesta josta ei tosielämässä juurikaan tule puhuttua (koska suomalaisten mielestä ainut oikea tapa vaurastua on lottovoitto ).
Ensimmäiset puolitoista vuotta tuli lähinnä luettua ja opiskeltua foorumin kautta ja vasta viime aikoina olen saanut kunnolla ylitettyä kynnyksen myös kirjoittaa ajatuksiani. Oikeastaan sama juttu myös tosielämässä introvertin luonteeni takia, saatan olla aluksi hiljainen mutta kun opin luottamaan ja pitämään toisesta ei puheesta välttämättä tule loppua
Ei näe, mutta palkkakuitit pyytävät ja ne kun toimittaa niin takaisinperimiset loppuvat jos palkat ovat tulleet valmistumisen jälkeen. Näin on ollut asian laita ainakin 10 vuotta.
Pakko palata tähän kun palstan laadukkaimpia kirjoittajia ei ole tasollaan.
Sivistysvaltion piirre on, että sen sisällä asiat ovat staattisia tai muuttuvat niin että ihmisellä on aikaa reagoida. Kun välttämättömyyshyödykkeen hinta nousee vuodessa 500%, ihmisten raivo on oikeutettua. Jos vuosikausia sähköenergia maksoi noin 5snt/kwh niin miten yht’äkkiä hyödykkeen oikea hinta voi olla 30snt/kwh. Vesivoiman, tuulivoiman, ydinvoiman tuotantokustannukset eivät ole muuttuneet. Onko minkään muun välttämättömyyshyödykkeen hinta Suomen itsenäisyyden aikana noussut näin nopeasti näin paljon? Haastan koko foormin löytämään nopeamman hinnan nousun. Ehkä sota-ajalta?
Poliitikot mielellään syyttävät Putinia vaikka ovat itse vastuussa. Kannattiko luottaa sotaisaan diktaattoorin, kuka on murhannut ihmisiä viimeiset 20 vuotta? Merkit oli nähtävissä mutta niin vain Halonen, Lipponen, Aho, Tuomioja, Pekkarinen, Sholtz jne kulki Putinin narussa. Sähkön järjetön hinnan nousu on surkean energiapoliiitkan huipentuma.
“siitä hyvästä mitä on ansiottomasti saatu”. Mikä on “ansiottomasti saatu”. Kun kommunistinen vallankumous tai persuvallankumous ottaa haltuun osakesalkkusi ja toteaa että salkku on “ansiottamasti saatu sekin kapitalisti” et liene samaa mieltä?
Monella syklisellä alalla ne ainoat järkevät voitot tehdään hyvin lyhyen aikajakson puitteissa ja tätä edeltää vuosikausien huono bisnes, jolloin kuluttajalle myydään tuotetta alle todellisten kustannusten kunnes tarpeeksi moni yrittäjä tajuaa lopettaa toiminnan. Näinä aikoina ei kuluttajilta myötätuntoa tai taloudellista tukea yrittäjien suuntaan vaadita, vaan usein iloitaan siitä kun kerrankin on edullista kuluttaa ja hyödytään itse muiden kustannuksella.
En ole minkään muun alan kohdalla kuullut samanlaista puhetta windfall-verosta ja ’ansiottomista voitoista’, kun vapailla markkinoilla määräytyvän niukkuudesta kärsivän hyödykkeen hinta nousee. Missä olivat maanviljelijöiden, autokauppiaiden tai konttilaivojen windfall-verot? Monelta sektorilta ja ylipäätään markkinataloudelta katoaa pohja, jos voitot kansallistetaan, mutta tappiot jäävät yrittäjän maksettaviksi.
Suomen kansalaiset ovat vuosikymmeniä äänestäneet valtaan poliitikkoja, jotka ovat kieltäneet miljardien ydinvoimainvestointeja ilman varsinaista perustetta, samalla kun nykyistä toimivaa polttoainetuotantoa ja sähköntuotantokapasiteettia on ajettu alas pikavauhtia ilmastonmuutoksen nimessä. Näille toimille on ollut laaja tuki kansan keskuudessa.
Sähkön hinta onnistuttiin toki pitämään keinotekoisen alhaalla Venäjän ylijäämätuotannon ansiosta niin, että näiden päätösten hintaa ei välittömästi jouduttu maksamaan, mutta kyllä nykyiset sähkön hinnat ovat täysin kansalaisten omien päätöksien syytä. Nyt kun tämä boolimalja vietiin näin äkillisesti pois, niin halutaan rangaista syyttömiä lisäveroin sen sijaan että esitettäisiin tukea lisäkapasiteetin rakentamiseen ja ongelman ratkaisuun. Demokratiassa vallan lisäksi myös vastuu kuuluu kansalle.
Verottamalla liikaa, tai liian vähän hallitus myös ironisesti vääristää markkinaa vaarallisesti nykyisessä markkinassa.
Otetaan esimerkki keksitty esimerkki: ”Windfall-vero astuu voimaan 1.3.2023”
Miten tämä muuttaa ison tuottajan marginaalista kustannusta? Tuottaja alkaa optimoida tuottojensa, perusteella. Tämä ei tässä tilanteessa ole tehokkain vaihtoehto itse kuluttajalle. Windfall vero nimittäin koskisi ”vihreää energiaa”
Esimerkiksi Vesivoimaan kohdistuva veroaste jyrkkenisi huomattavasti 1.3 jälkeen. Tämä voisi johtaa siihen, että tuottajien kannattaisi laskea vesivoiman tasot lähes nolliin, ennen 1.3. Ja ajaa tämän jälkeen kaikkea mahdollista hiilivoimaa? Koska vesivoiman marginaalinen kustannus on pienempi ennen 1.3
Mikä tässä on ongelmana? Vesivoima on luontaisin säätövoima mitä pohjoismaista löytyy. Se on yleisesti lähes aina tarjolla. Sen kova laskeminen voisi tarkoittaa tarjontajouston kovaa vähenemistä markkinalla. Hinta-liikkeistä tulisi volatiilejä. Ja tuulettomat päivät johtaisivat entistä suurempiin hinta-piikkeihin.
Näin Windfall vero johtaisi kovempiin tuottoihin? Ja kovempiin hintoihin asiakkaille?
Windfallissa olisi muitakin, vapaata markkinaa häiritseviä ongelmia.
).
