Mahdetaanko olla samassa työpaikassa töissä? 
Sen verran ikävästi osui myös oman työpaikan tilanteeseen tämä kuvaus.
Ilman mitään lukuja tai tarkempaa, tuntuu että bonusten veronalaisuus voi hankaloittaa OP:n asemaa Suomen markkinalla. Se on hyvä Nordealle ja muille kilpailijoille kun hinnoittelumallia ja mielikuvaa on rakennettu ainakin jollain osa-alueilla keskittämisen varaan. Mm. OP:n kuluttajille suunnatut vakuutukset on omasta kokemuksesta oikeasti aika kalliita (tarjousten preemiot yleensä 20-50% vaikka hinnat on ollut olevinaan alennettu) ja ilman laajaa bonusjärjestelmää hinnoittelua täytyy miettiä uudelleen. Vaikutus esim Nordean tulokseen tuskin kuitenkaan kovin suuri tai pitkäaikainen, kyllä OP lopulta sopeutuu.
Yleisesti KKV:n innostus yleisesti vähän mietityttää. Tyypillisesti bonusohjelmat (tai oikeastaan kanta-asiakasedut) on tulkittu laajasti asiakkaille annetuiksi alennuksiksi mikä ei ole veronalaista tuloa. Näkökulmasta riippuen voitaisiin myös ajatella, että kilpailua edistää juuri tällainen toimijoiden vapaus valita kanta-asiakasetuja vapaasti ilman verotuksen ohjausta. KKV:n käyttämä termi ”verotuki” on vähän vieras koska käytäntö koskee yhtenäisesti kaikkia toimijoita.
Ilman suurempaa henkilökohtaista kiintymystä aiheeseen, on minusta vähintään erikoista jos verotuskäytännöstä lähdetään poikkeamaan vain yhden toimialan ja vielä harvinaisen selvästi kohdistettuna vain yhteen toimijaan (OP). Toivottavasti tässä ei avata mitään pandoran lipasta joka lopulta kaventaa kanta-asiakkuuksien etuja verotuksen takia koska on ne minusta oikeasti ihan kivoja kuluttajana (esim. ruokaostokset, vaatteet, lentoyhtiöt, hotelliketjut, parturi, liikunta, pankkiasiat jne.). Tietää yleensä saavansa vähintään ok hinnat pienellä vaivalla tutusta paikasta ja saa yleensä vähän parempaa palvelua kuin satunnaiset asiakkaat, vaikka miinuspuolena on että yksittäisiä tuotteita/palveluja hankalampi verrata.
5 tykkäystä
Täälläkin tämä käyty läpi. Koneen myös tyhjentää huomattavasti nopeammin kun astiat ja aterimet ovat “omilla” paikoillaan 
Asiat on ihan hyvin, jos on energiaa neuvotella kotona miten astianpesukone täytetään
1 tykkäys
Eipä juuri. Ja meistä valitettavasti minä olen se kädettömämpi täyttäjä😅
Tämä pitää paikkansa kun puhutaan osakeyhtiöistä. Kesko voi bonusjärjestelmällä antaa alennuskuponkeja. Kuponkeja voi käyttää ainoastaan bonusjärjestelmän sisällä olevissa liikkeissä. Osuuskauppojen bonusjärjestelmä antaa suoraan euroja, mitä voi sitten käyttää missä tahansa. Mielestäni yhdenvertaisuus ei näissä toimi. Osuuskauppa jakaa voittonsa verovapaana kun osakeyhtiö jakaa veronalaista osinkoa. Toki näin se on aina ollut ja tämän avaaminen on mielenkiintoinen seurattava.
Nyt kun alkaa olla näitä lehtijuttuja ja twiittejä siitä, että OMXH on maailman paskin indexi ja menee lattiasta läpi, niin ainakin omasta mielestä alkaa olla hyvät ostopaikat varmaan lähellä. Ja ostankin heti kun tulee seuraava palkka 
17 tykkäystä
OP:n väkikin jutteli Q2-kaudesta; ihan hyvää keskustelua tuloskaudesta.
Q2-tuloskausi alkaa olla meidän seuraamien yhtiöiden osalta lopuillaan, ja lähes kaikki yhtiöt ovatkin julkaisseet jo tuloksensa. Videolla paketoimme kuluneen tuloskauden antia yhteen ja keskustelemme ajankohtaisesta talous- ja markkinatilanteesta niin kotimaan kuin ulkomaidenkin osalta. Videolla aiheesta keskustelemassa analyytikko Carlo Gylling sekä ETF- ja KV-osakeasiantuntija Joona Heinola.
1 tykkäys
Haastan hyväntahtoisesti tätä @Sauli_Vilen ja @Mikael_Rautanen tulkintaa splitistä, koska sillä voi olla ihan perusteltuja positiivisia vaikutuksia yhtiön markkina-arvoon. Mahdollinen likviditeetin kasvun tuoma kurssinousu on yleinen perustelu spliteille, mutta minusta tärkeämpää ovat psykologiset piirteet, joita osakkeen nimellisarvoon liittyy. Hinnalla nimittäin on valtava psykologinen vaikutus siihen, miten asioita arvotamme:
Tänään Inderesin osakkeen arvo on 22,5 €, mutta jos vaikkapa Inderesin osakkeen kurssi splitattaisiin sillä tavalla, että yhden osakkeen nimellisarvo olisi 0,225 €, niin alkaisimme alitajuisesti pitämään Inderesiä vähemmän laadukkaana. Toisaalta jos osakkeen nimellisarvo olisi 225 €, niin pitäisimme yhtiötä huomattavasti nykyistä laadukkaampana. Splitin (markkina-)arvonluonnissa ideana on, että ihmiset ovat pidemmällä aikavälillä ankkuroituneet korkeampaan hinta/laatukäsitykseen, jolloin he alitajuisesti kokevat saavansa korkeampaa laatua poikkeuksellisen halvalla, kun osakkeen nimellishinta äkisti laskee.
Hinnan vaikutus ihmisen mieleen on niin vahva, että esimerkiksi lääkkeitä, vitamiineja yms. ei ole missään nimessä rationaalista ostaa ikinä alennushintaan tai käyttää minkäänlaisia edullisempia halpabrändin rinnakkaisvalmisteita. Ohessa tutkimusesimerkki siitä, että kuinka paljon energiajuoman punalaputtaminen heikentää sen vaikutusta kognitiivisiin kykyihin juoman juomisen jälkeen 
Näistä ajatuksista johdettuna tyypilliseen osakeen paras nimellishinta listautumisen/splitin jälkeen onkin mielestäni jossain 8 € kohdilla, jolloin osakkeella ei käytännössä ole riskiä tippua senttiosakkeiden roskakoriin, mutta kuitenkin antaa mahdollisimman monelle sijoittajalle kyvyn päästä mukaan edullisilla yksinumeroisilla nimellishinnoilla ilman, että muodostuu liian voimakasta resistanssia siihen kohtaan, kun rikotaan maaginen 10 € nimellishinta.
34 tykkäystä
Kyseinen kaveri, josta olisi pitänyt tulla tahra lakanaan eikä yhteiskuntaan, voisi aivan hyvin tiedustella vankilapaikkaa jostain muualta. Muutama Afrikan tai Etelä- Amerikan valtio tulee ensimmäisenä mieleen.
6 tykkäystä
Mulla olis sivistynyt ja länsimaalainen ehdotus. Ensin toki palkkaisin viisi norjalaista vartijaa Rikers Islandille varmistamaan että kaikki sujuu hyvin ja sitten Breivik kuukaudeksi sinne toipumaan norjalaisen vankilan kurjuuksista. Sitten täysissä voimissa La Santeen solmimaan kaverisuhteita muiden vankien kanssa.
1 tykkäys
Totta. Jonkun pitäisi järjestää tapaaminen kaikkivaltiaan kanssa, kun tuo arki on näköjään noin ahdistavaa
Täällä on ollut fokus nyt indeksisalkun tankkauksessa, koska satelliitti (suorat osakkeet) on paisunut vähän isoksi. Muuten pidän tätä apatiaa ihan hyvänä asiana itselleni eikä Helsinki ainakaan vaikuta kovin kalliilta. Mielenkiinnolla seurailen. Nyt on vain ollut liian monta rahareikää eikä käteinen riitä ihan kumpaankin strategiaan täysmääräisesti.
1 tykkäys
Pitenkähän pitkään Ruotsin kruunun kohdalla pätee “buy the dip”.
Edit: jännä että uutisissa harvemmin mainitaan ettei Norjankaan kruunulla kovin lujaa ole kulkenut:
7 tykkäystä
Piti tänne kahvihuoneelle laittaa juttua rahamarkkinarahastoista säästötilin parempana vaihtoehtona, mutta meni väärään ketjuun. Joten linkkiä:
Olipa hyvä Lidl-reissu:
Kassajonossa takanani oleva sanoi: “Harvoin näkee noin nopeaa toimintaa - näkispä tuollaista useammin,” 
Tällä kertaa tosin viikon päivittäistavarakauppaostossumma nousi melkein 32 euroon. 
Kotimatkalla näin, kun alakouluikäiset autospottaajat näyttivät urheiluauton kuskille “kaasutteles vähän”-merkkejä ja niinhän sporttiautokuski teki; siitäpäs pikkupojat innostuivat
20 tykkäystä
Joskus harvoin kun on käteistä ja hiluja niin melkein aina herättää kummastusta kun maksaa niillä tasarahalla. Siis silleen että lasken jo päässä kaupan aikana ostokset ja laitan rahat siihen kassalle valmiiks kun meen pakkaamaan. Viimeks oli joku 13.70€ ja kaikenlaisia punnittuja hedelmiä yms epämääräisiä hintoja mukana. Kassaneiti on aina silleen ”okei…” 
Edit. Kolikoihin liittyy myös noloin kauppakäyntini. Sitä käyntiä leimasi jo valmiiksi kiire kun olin töistä tulossa ja myöhästymässä päiväkodilta. Ostokset pikavauhtia pussiin ja maksoin setelillä. Myyjä antoi vaihtokolikot ja kysymättä myös kuitin käteen. Kassojen päässä on ne roskikset johon usein kuitit heitetään ja nyt, hetken aivopierusta ja sata muuta asiaa mielessä, rutistin kuitin nyrkissä mytyksi ja heitin roskista kohti samalla kun lähdin ulko-ovea kohti. Noh, ne viisi-kuusi kolikkoa tietty sinkoaa kädestä samalla, kolisee sinne kassan päätyyn, lattialle, seuraavan asiakkaan jalkoihin… Aivoilla sekunnin murto-osa aikaa tehdä päätös:
[ ] Menen äärettömän nolona ja anteeksi pyydellen keräämään kolikot pitkin lattioita.
[ x ] Jatkan matkaani, en katso taakseni, kävelen ulos like a boss enkä koskaan enää mene kyseiseen kauppaan.
28 tykkäystä
Tällä juuri ja juuri saa olut-laatikon ja eihän se edes viikkoa riitä!
Tässä kun viskilasin ääressä miettii syvällisiä, niin huomannut, että mitä suurempi sijoitusvarallisuus on, sitä enemmän raha-asioita miettii. Opiskelijana riitti, että oli seuraavan kuukauden vuokran verran tilillä ja jos muutamaan baarikierrokseen rahaa oli varattuna niin elämä hymyili. Eikö rahan pitäisi tuoda vakautta ja stressittömyyttä?
19 tykkäystä
Kyllähän se todellisuudessa tuo, oma mieli vaan muuttuu matkan aikana😏
3 tykkäystä
Teen kahdesti viikossa tuollaisen kolmenkympin ruokakauppareissun. Sisältäen siis ihan kaiken taloustarvikkeista saunakaljoihin. Kauhea tuhlari olen näemmä. Mutta ihmettelin kyllä juuri vastikään, miten saada 35 euron maaginen raja rikki ruokaostoksissa. Tuntuu mahdottomalta tehtävältä.
1 tykkäys
Minulla menee 900-1000 euroa/kk kauppaan. Siinä toki on ruuat, juomat ja käyttötarvikkeet lähtien vessapapereista pesuaineisiin. Neljän henkilön talous ja toki sitten toinen puoliskokin jotain kaupasta lisäksi ostaa. MIelestäni ei mitenkään hirveästi edes tuhlailla.
10 tykkäystä