Mun piti tähän jo aikaisemmin kommentoida, että on kyllä melkeinpä parasta aikaa tällaiselle osakesalkkua kasvattavassa vaiheessa olevalle sijoittajalle, jolle se eläkepäivien osinkojen nauttiminen on vasta jossain hamassa tulevaisuudessa.
Eikö se tosiaan vähän harmittaisi kuten esimerkiksi 2021, kun kaikki oli vain niin pirun ”kallista” ja hieman hampaat irvessä piti lisäillä niitä hintavia osakkeita.
Tuohon analyysin voisi lisätä maailman suurimman olutyhtiön Anheuser Bush ADR:n eli InBevin. Markkinaosuus luokkaa 30%.
InBevillä on mm. sellaisia tunnettuja brändejä kuin Corona Budweiser tai Stella, mutta myös pienoluiksi kuluttajan luulemia mm. Leffe ja Franziskaner.
Siitä ei ole ihan kamalasti aikaa, kun InBev osti suurimman kilpailijansa SABMillerin 100 miljardilla dollarilla. Oli siis vuosi 2016. SABMiller oli tuossa vaiheessa maailman toiseksi suurin olutjätti. 100miljardia on aika iso raha ja yritykset myivät olutta.
Mitähän täytyy tapahtua, että maailman suurin olutyhtiö saa kuolletettua tuon suuruisen velan? Olutta täytyy siis alkaa myymään enemmän ja kalliimmalla.
Tänne kahvihuoneelle saa kai kirjoittaa muutakin kuin sijoitusasioita. Ihmettelen nettihuutokauppojen hintavaraussysteemiä. Miksi sellainen on ylipäätään käytössä? Miksi ei laiteta lähtöhintaa sellaiseksi jolla myyjä tavaran myy? Se on vain ihmisten ajan tuhlausta jos huudetaan, eikä hintavaraus ylity, eikä tavara silloin liiku.
Vähän tyhmähän tuo systeemi on, mutta perustuu ideaan että lähtöhinta saadaan näin houkuttelevan alas ja huutokilpailu näin polkaistua käyntiin. Sillä myös periaatteessa saadaan paremmin määriteltyä markkinan hyväksymä hinta ilman riskiä todella isosta tappiosta myyjälle. Jos huudot jäävät vähiin ja reserve ei ylity, se kertoo että joko myyjän kuvitelma hintatasosta oli väärä, tai kysyntää ei ole. Tämän jälkeen myyjä joko voi odotella parempia aikoja ja yrittää udestaan, tai pistää uudelleen myyntiin alemmalla tasolla. Tai sitten myy korkeimman tarjouksen tekjälle siitä huolimatta, mutta tässä säilyy myyjällä optio todeta että hinta nyt vaan jäi liian alas.
Alkoholiin sijoittaminen on kyllä mielenkiintoinen kategoria, jossa vaihtoehtojen kirjo on laaja!
Viini oli muustaakseni 2000-2010 luvun parhaiten tuottanut omaisuusluokka, joten itseä kiinnostaisi laittaa alkoholibisnekseen enemmän panoksia mutta toistaiseksi suoria sijoituksia ei itsellä ole (pientä pinoa BrewDogin osakkeita en laske tähän).
Alkoholialalla isot trendi ja olosuhdemuutokset tekevät tilanteesta aika riskisen, mutta tuovat myös mahdollisuuksia:
Alkoholittomien oluiden ja vastaavien kulutus kasvaa vauhdilla samalla kun nuoremmat sukupolvet kehittyneissä maissa juovat vähemmän.
Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan perinteisiin viinin suurvaltoihin erityisesti Euroopassa, jolla voi olla valtavia vaikutuksia satoihin, tuotteen laatuun, ja millaisella preemiolla niitä saadaan myytyä jatkossa.
Toisaalta kehittyvissä talouksissa laadukkaiden alkoholituotteiden kysyntä on käsittääkseni vahvaa ja ostovoima kasvaa kohisten.
Sijoituskohteissa on myös tarjolla tosi laajaa skaalaa
Listattuina löytyy panimoita, viinifirmoja, väkevien valmistajia ja paljon muuta
Lisäksi on paljon vaihtoehtoisia rahastoja ainakin viinien parissa
Toki myös ihan fyysinen viinikeräily olisi vaihtoehto, mutta vaatii tietyntyyppiset tilat ja asiantuntemusta.
Koruttomista puheen ollen niin aikas jännä juttu kuinka jostain kumman syystä Suomessa on kaikki ollut aina toisin, Kataisen sateenkaarivirityksistä ja surullisen kuuluisista “ei koske Suomea”-toteamuksista lähtien:
Kiista aiheuttaa JPMorganin mukaan joka tapauksessa jonkinlaisen lisäiskun jo valmiiksi heikkenevän Yhdysvaltain talouden näkymään. Mahdollinen sopimus, joka sisältäisi liittovaltion menojen leikkauksia, voisi yksityiskohdista riippuen painaa Yhdysvaltain talouden kasvua 0,1–0,5 prosenttiyksiköllä vuonna 2024, Feroli arvioi.
Eli Suomessa kun leikataan suurella sydämmellä niin se tekee aina eetvarttia ja päivägudaa taloudelle, paperilla ainakin…
Nohon toimitusjohtaja kritisoi Esplanadin kavennushanketta: ”Ei riitä, että pyöräilijät tulevat asiakkaiksemme”
Esplanadi puhuttaa. Eikö juuri juomissa ole parhaimmat katteet - autollako terassille pitäisi tulla.
”Miksi tällainen toteutus järjestetään ilman yhteistyötä yritysten kanssa ja miksi näitä ei ajoiteta aikaisemmin tehtäväksi? Miksi Helsingin Esplanadi näyttää tällä hetkellä rakennustyömaalta, kun terassikausi on ravintoloille kuumimmillaan?” Vikström kummastelee.
Esplanadin kavennushanke on Vikströmin mukaan aiheuttanut tähän mennessä vain harmia, koska autot seisovat Helsingin keskustassa ja Esplanadilla vuorokauden ympäri päästäen pakokaasuja.
Kun ei sinne pääse sillä (auto-)taksilla:
”Asiakkaitamme on tullut valtavasti palautetta. He kokevat, että keskustaan saapuminen autolla on tehty mahdottomaksi, koska Helsingissä on samanaikaisesti käynnissä useampi katutyö”, Vikström kertoo.
Positiivisesti ajateltuna, tämä antaa kyllä niille elonkerjuu kapinallisille mahdollisuuden istumisellaan jumittaa aika tehokkaasti liikennettä. Itseäni toki eivät moiset pikku mielenilmaukset häiritse, kunhan eivät kiitoteille mene istuskelemaan.