Haluaisin avata tällaisen yleisketjun kaupan alalle. paljon on asioita jotka koskevat tätä alaa yleensä, vaikka kauppamme ovat kovin erilaisia. Nyt hajaantuu hyvät viestit sinne tänne. En tiedä sopiiko tällainen avaus kun juuri nyt ei ole mitään erityistä avaajalla sanottavaa.
8 tykkäystä
Hyvä idea, Kesko ketju on ainakin surkea, jokaviikkoisesta paprikan ja paskapaperin hintavertailusta johtuen vaan eipä tuo ylläpitoa kiinnosta. Sen sijaan Kamux ketjuun ei saa mennä kertomaan jos jotain saat Sakasta halvemmalla 
6 tykkäystä
Käytettyjen autojen kauppaa kiinnitin vähän huomiota tuossa hiljattain, K-Auto lisännyt hurjasti mutta se vissiin johtuu parista myymälä avauksesta (+pienestä alkuasemasta). Ei niinkään kokonaismarkkinan muutoksesta.
2 tykkäystä
Grafton Group väläytti lyhyesti Q3-lukujaan.
Talouden ja rakentamisen hidastuminen vähensi kysyntää IKH:ssa.
https://tools.eurolandir.com/tools/Pressreleases/GetPressRelease/?ID=4421241&lang=en-GB&companycode=ie-gft&v=
In Finland, the slowdown in economic and construction activity reduced demand in IKH.
Herätelläämpä ketjua eloon!
Kaupan liitolta tuli tänään katsaus Suomen kaupan viimeaikaisesta kehityksestä sekä tulevaisuuden näkymästä. Alla pari mielenkiintoista poimintaa:
Halpakauppa on kasvanut viime aikoina koko vähittäiskauppaa nopeammin. Tässä varmasti taustalla kuluttajien heikentynyt ostovoima, mutta taustalla vaikuttaa pari muutakin trendiä. Nimittäin halpakaupan suosio on koko kansan myymälänä kasvanut mm. parantuneen hinta/laatusuhteen myötä. Lisäksi halpakauppojen myymäläverkostot ovat kasvanut muuta kauppaa selvästi nopeammin.
Sitten kasvunäkymiin. H1’24 vähittäiskaupan liikevaihto oli 0,6 % miinuksella, kun taas koko vuodelta Kaupan liitto odottaa noin 1 %:n myynnin laskua. Tulevien vuosien ennustettu myynnin kehityskin näyttää vaisulta (2025 +0,5 %). Mikäli luin rivien välistä oikein niin tuon vaisun kasvuennusteen taustalla on yleisesti ennustettu matala BKT:n kasvu, historiaan nähden korkea (reaali)korkotaso ja siitä seuraava kuluttajien varovaisuus. Eivät valitettavasti avanneet kasvuennusteita toimialoittain.
Koko katsaus on luettavissa täältä: Kauppa kääntyy ensi vuonna hienoiseen kasvuun – hallituksen tuettava TKI-politiikallaan kaupan kansainvälistä kilpailukykyä | Kauppa
14 tykkäystä
Eli reaalisesti kasvu on negatiivista kun alv. nousu tekee 1.5% kaikesta muusta paitsi elintarvikemyynnin kasvusta?
Tälläkin alalla voisi ennusteissa siirtyä viivotin analyyistä monimutkaisempien paraboolifunktioiden käyttöön, koska työikäisen väestön määrän supistuminen noudattaa jotakin sen muotoista käyrää 
Ennustavat myynnin määrää, joten kehtaavat odottaa ihan oikeaa kasvua. Pitääpä korjata tuohon omaan tekstiini oikeat termit!
1 tykkäys
Tämä oli niin ansiokasta pohdintaa, että pitää tuoda tänne talteen ja helpommin löydettäväksi Tokmannin ketjun seasta: Tokmanni - Mahdollisuuksien valintatalo? - #2728 käyttäjältä Timo_Huhtamaki
9 tykkäystä
Kirjoitin halpakaupoista aiemmin kesällä käyttäen esimerkkinä Sopurahaa ja sen euron toria.
Tässä se nyt on kuvissa.
Varhain lauantaiaamusta oli vielä hiljaista. Mukaan tarttui torilta itselle muutama Doven suihkusaippua, joka maksaa muissa kaupoissa yleensä selvästi yli 2 €, Tokmannin verkkokaupan hinta peräti yli 4 €, ja lapselle saippuakuplia. Hauskana yksityiskohtana joissain tuotteissa oli hintalappu vielä markka-ajalta.
7 tykkäystä
Blogitekstin jälkeen saataville on tullut uudempiakin talouslukuja. Liki miljoona euroa on taas saatu lisää liikevaihtoa kasaan viime vuonna ja liikevaihdon kasvu kunniakkaat 15,5 %
Tuotahan se halpakauppa tosiaan aidoimmillaan on. Jos tuo oli sulle lapsuusmuistoja mieleen tuova halpakauppa, niin itselleni sellainen oli Tampereella Aaltosen kenkätehtaan vanhoissa tiloissa toiminut vastaava yksittäinen tavaratalo. Sille valitettavasti ei käynyt yhtä hyvin ja mieleen on jostain lehtiartikkelista jäänyt, kuinka yrittäjän omaisuus kannettiin 1990-luvulla taloudellisesti haastavina aikoina liiketiloista ulos siirtolavoille yms ja ihmiset kävivät niitä sieltä rohmuamassa omistusoikeuksia liiemmin miettimättä.
Paljon pitkäaikaisemmaksi osoittautui samaisessa kaupungissa Supermyynti, joka tosin toimi noihin halleihin nähden kovin vaatimattoman kokoisissa tiloissa. Pari keskustaliikettä sillä kuitenkin oli ja tarjonta oli kanssa lievästi ilmaistuna mielenkiintoista:
Lähempänä nykyajan ketjuuntuneita halpakauppoja Tampereen seudulla olivat Löytötavaratalo (Wikipedian mukaan 4 myymälää) ja Aholaita (Wikipedian mukaan 27 myymälää pk-seudulla, hämeessä ja Pirkanmaalla). Nämä molemmat ketjut menivät konkurssiin. Joten aina se tuokaan toimiala ei ole tie rikkauksiin.
Historian havinaa Aholaitaa liittyen; en edes muistanut että Eero Lehti liittyi tuohon ketjuun:
Ja Aholaitaan liittyen, tällaista oli asiakasvirta sielläkin joskus esi-isiemme aikaan, jolloin valuuttana oli markka ja jolloin uskottiin avio-, maalais- ja neuvostoliiton ikuisuuteen:
5 tykkäystä
Svensk handelin kuukausittaisessa verkkokauppakatsauksessa oli juttua ulkomaisten verkkokauppojen kasvusta (juttu sivulla 2). Sen mukaan 12 % verkkokauppaostajista oli ostanut Temun/Sheinin kaltaisilta sivuilta. Myös Kaupan liitto mainitsi ulkomaisten markkinapaikkojen (Temu/Shein) vieneen markkinaosuuksia, kun taas kotimainen kauppa on melko huonoissa kantimissa. Jää nähtäväksi kuinka kauan näiden lento kestää, mutta tällä hetkellä kuluttajille näyttää kelpaavan halpa tavara. Tai sitten meneillään on jonkin kaltainen kokeiluvaihe.
Tästä (sekä myös Torin yms. GMV-myynnistä) olisi mukava saada konkreettisia lukuja.
Verkkiksen kannalta mielenkiintoista on se, että Ruotsin kodinelektroniikan verkkomyynti on noussut sekä Q1 että Q2.
5 tykkäystä
Tässä on Inderes-päivän @Arttu_Heikura:n esitys kaupan alasta sijoituskohteena. 
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:16 Markkinatilanne
03:57 Helsingin pörssin kaupat
05:22 Kaupan alan trendit
13:48 Hyvän kaupan ominaisuudet
16:24 Tulevaisuuden näkymät
19:58 Arvostustasot
3 tykkäystä
Ääniteltiin viikolla kaupanalan analyytikon Arhi Kivilahden kanssa podi kaupoista! Käykääs kuuntelemassa Arhin mielipiteet kaupan alasta ja sen tulevaisuuden näkymistä.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:20 Arhi Kivilahti
05:06 Kesko
13:10 Kaupan ala
16:26 Lähitulevaisuus
20:18 Kaupan konsepti
30:40 Valikoima
37:15 Tavaratalot
46:13 Kauppapaikkapolitiikka
50:50 Tulevaisuuden trendit
01:28:11 Lempikaupat
13 tykkäystä
Ohjelma ei täyttänyt odotuksia. Nimittäin siksi, että laitoin sen yöllä pyörimään sillä ajatuksella, että nukahdan höpötykseen, mutta ohjelmahan vei mukanaan ja se oli pois yöunista. Eli oikein mainio, mielenkiintoinen ja sopivan leppoisa keskustelu.
Yksi asia kuitenkin jäi mietityttämään. Ihan täysin mulle ei auennut Arhin argumentit siitä, miksi halpakaupat ei panosta enemmän verkkokauppaan. Varastoissa on toki haasteensa, mutta kun ne verkkokaupat joka tapauksessa on olemassa, ei pitäisi olla mahdotonta panostaa niiden tekniseen toimivuuteen ja tilauskäsittelyyn enemmän. Omakohtainen uusin asiakaskokemus: tein Tokmannilta maanantaina tilauksen. Koko tilauksen sai yrittää tehdä kahdesti, kun verkkokauppa ei antanut ensiksi vaihtoehdoksi myymälänoutoa. Nyt tänään aamulla tuli vahvistus, että tilaus on käsitelty. Noudettavissa se on siis joskus ensi viikolla. Ei minulla mikään kiire ole, mutta tuollaiset kahden viikon toimitusajat on kyllä suoraan siltä aikakaudelta, jolloin postimyynnistä tilattii tavaraa paperikupongilla Elloksen tai Hobby Hallin kuvaston voimin.
Ja pakko muuten ottaa vertailuksi Keskon suhteellisen tuore K-Citymarket -verkkokauppa. Olen sieltä lähemmäs kymmenen tilausta tehnyt ja sieltä paketit on lähtenyt matkaan järjestäin 1-2 arkipäivässä. Jopa jouluruuhkien aikaan.
7 tykkäystä
Työt haittaa välillä harrastuksia ja vasta nyt pääsin aamulenkillä kuuntelemaan @Arttu_Heikura presen Kaupan alasta sijoituskohteena. Olipa mukava kuunnella nuoren analyytikon näkemyksiä - erittäin hyviä näkökulmia ja nostoja Inderesin kaupan foorumeillakin esille nostetuista teemoista. Kaupan(kin) murroksessa tyypillisesti lyhyen tähtäimen muutoksia yliarvioidaan ja pidemmän tähtäimen muutoksia aliarvioidaan. D2C, markkinapaikkaistuminen, kiertotalous, digitalisaatio ja tekoäly, tuplavoluumiedut kun kasvu tulee vanhoista myymälöistä (uusien yksiköiden sijaan) jne… Uutena foorumilaisena, mutta kauppaa hieman kokeneena täytyy todeta, että nyt ollaan Inderesillä ns. hajulla - hyvä hyvä!!
Hyvää suoritusta voi silti edelleen kirittää ja haluaisin tuota muutaman näkökulman, jotka olisi syytä sijoitusmielessä ymmärtää ja huomioda kaupan alasta Suomessa.
ei vain suuruuden ekonomia & digitalisaatio - vaan niiden yhdistelmä
Kaupan 100-vuoden historian trendi, jossa käynnissä on ollut siirtymä yhä suurempiin toimijoihin.Koska globalisaatio & suuruuden ekonomia. Kun tähän yhdistetään digitalisoituva, automatisoituva ja tekoälysoituva kauppa, näiden yhdistelmällä on kumuloituva kilpailuetuvaikutus. Eli klassinen “double trends, triple gains” esimerkki.
Kuluttajakaupan perusprosesseista suurin osa on erittäin “altis” "suuruuden ekonomian JA digitalisaation yhdistelmälle: Logistiikka (ja sen kaikki vaiheet supply chain logs, manufacturing logs, central logs, store logs, last mile logs ja reverse logs), hankinta, valikoiman johtaminen, hinnoittelu, markkinointi, myynninohjaus, myymäläanalytiikka, myymäläsuunnittelu, resurssien johtaminen, työvuorosuunnittelu, business analytics & steering, kompetenssin johtaminen, asiakaspalvelu, jälkimarkkinointi, contact centers jne… Keskipitkän aikavälin lähes kaiken kilpailukyvyn perusta on näissä prosesseissa. Yksinkertaistettuna kaupan toimijan kyvykkyys kehittää ja investoida näihin prosesseihin on lineaarista kilpailukyvyn kasvua. Jos vaikka otetaan esimerkki contact centeristä: yhden erinomaisen algoritmin, joka hoitaa 70%-50% kaikista kaupan asiakaskontakteista (paremmalla asiakastyytyväisyydellä kuin ihminen) ei ole vielä halpaa hupia. Sillä on merkitystä ostetaanko/kehitetäänkö algoritmi 1k asiakkaalle, 100k asiakkaalle, 100m asiakkaalle vai 100b asiakkaalle. Ei menne kovin kauaa, kun kaupan johtavien toimijoiden sijoittajapuheluissa kuulemme termin “algoritmin hinta/asiakaskontakti”. Suomen etäinen ja pieni markkina hidastaa tätä muutosta, mutta immuuni se ei ole.
Sinivalkoisten lasien suuri valhe
Täältä suunnilta (muuten erinomaista preseä kuunnellessa) kuulosti valitettavasti, että sijoittamisen näkökulmasta päässä oli kyllä liian sinivalkoiset lasit. Hesulin kaupan tulevaisuuden näkymien osalta olisi syytä rehellisemmin todeta suhteellinen korkea riski suomalaisen kuluttajan korpivaelluksesta - joka jatkuu. Nyt “sammakko vielä polskii kattilassa, jossa levy on jo pitkään ollut täysillä”. Nalle käy kerran vuodessa sinne Suomeen muistuttelemassa, “suomalaiset, ei näin”. Missään taloustieteellisessä kirjallisuudessa ei löydy esimerkkejä jossa kauppa olisi suhteellisesti menestynyt (muihin toimialoihin tai markkinoihin verrattuna) kun väestö vanhenee ja kansantalous on kroonisesti alijäämäinen. Minä vuonna suomalainen kauppa taas hyötyy läheisestä sijainnista Pietariin (kuten 2000-2020)? Metsäteollisuuskonepajasuomi ja toivottavasti tulevaisuudessa myös puhtaanhalvanenergianpalvelinsuomi ei noustuun pääsyäkään tue laaja-alaista kuluttajamarkkinan kasvua vaikka BTK lähteekin nousuun. Valitettavasti ainoita ja todennäköimpiä tapajo lisätä kuluttajien ostovoimaa on korkojen lasku 3,5% → 2% tasolle. Kyllä, se helpottaa kipua, mutta suomalaisen kuluttajan perussairautta se ei poista. Sillä palkkasumman kehitys on pääasiassa julkisen sektorin ajamaa ja siten vain hölmöläisten peiton jatkamista. Eli tulevaisuuden näkymien osalta olisi oleellista laajentaa horisonttia. Ja vain laajentamalla horisonttia muihin Pohjoismaihin kaupan toimijoiden tulevaisuuden näkymät muuttuvat aivan toiselle tasolle. Onkin ilo ollut huomata strategisia muutoksia, että mitä nopeammin Tokmannit, Motonetit, Verkkikset ja Keskot pääsevät pohjoismaihin ja rakentavat kilpailukykyä kasvaville kuluttajamarkkinoille sen parempi. Viimeiset 10 vuotta FI +8%, SE +16% ja DK +21%.
Nimeltä mainitsematon osuuskauppa
En tiedä nostanko liian vaarallisen kissan pöydälle, mutta vähän kauempaa suomalaista kauppaa seurattaessa ja kansainvälisten markkina-analytiikka yhtiöden keskusteluisssa suomalaisen kaupan asiakasta arjessaan johdattelee osuuskunnaksi nimetty kummajainen. Kaupan sijoittajana olisin suomessa varsin tietoinen tämän ketjun toimista. Kukaan ministeri, kansanedustaja, paikallispoliitikko, kaupan teollisuus, kaupan palvelujen tarjoaja tai markkina-analyytikko ei ymmärretttävästi uskalla tätä kissaa nostaa pöydälle, sillä riski lipsahtaa työnhakijaksi tai entiseksi politiikoksi on iso. Mitäs jos 2030 kaikissa suomen 30-40 000 kuluttajan taajamissa on hyvillä kauppapaikoilla, omilla tonteilla, omissa isoissa kiinteisteistöissä, näennäisellä vuokralla PT-kauppaa, kaikkea erikoiskauppaa, ruokaa, parturiketju, kuntosaliketju, halpakauppaketju, harrastuksia, terveydenhoitoketju, lemmikkipalveluketju, kauneushoitoketju, viihdeketju, autokauppaketju, pankkiketju, vakuutusketju ja vielä lainaakin
ja AINA vihreällä värillä. Jokaisella toimialalla kilpailuviranomaisen tutkan alla, mutta vihreän värin yhdistelmänä niin voimakkaana, että tästä sijoittajan kannattaa olla tietoinen - kannattaa myös muistaa, että osuuskaupan kvartaali on eri pituinen kuin kauppiaan kvartaali. Ja tämän osuuden tekstistäni voi todeta myös isoksi kehuksi osuuskaupalle erinomaisesta työstä ja strategisesta onnistumisesta - silti kaupan sijoittajalle näkökulma on toinen. Jos/kun suomessa kakku ja kuluttajien ostovoima ei 2030 mennessä merkittävästi kasva, kaikki kasvu pitää raapia kilpailijoilta. Ja vihreänkortinkilpailukyvystä on syytä olla tietoinen monella kaupan sektorilla.
Arhin haastattelua en vielä päässyt katsomaan. Toivottavasti ehdin sen pariin ensi viikolla.
11 tykkäystä
Hyvä tuuri. 
Toisista tietämättämme me olimme saaneet saman haastateltavan.
1 tykkäys
Tämä kiinnostaa varnaa alaa ja sen osakkeita seuraavia.
@Arhi_Kivilahti on tviittaillut:
https://x.com/ArhiKivilahti/status/1836641355008803150
3 tykkäystä
En ainakaan muista, että Arhi Kivilahden isännöimästä Kaupan tila -podcastista olisi ollut vielä maininta tällä palstalla. (Voin hyvinkin muistaa väärin, ei olisi enmmäinen kerta.)
Olen kuunnellut sitä suhteellisen aktiivisesti ja tarjonta on hyvinkin laaja pitäen sisällään muun muassa kattavat jaksot Keskon ja S-ryhmän historiasta. Kivilahdella on taustansa myötä laajat verkostot ja vieraat ovat sitä tasoa. Voisi sanoa, että tässä pääsee kuuntelemaan niin sanottuja alan sisäpiiriläisiä, ja rennon formaatin mahdollistamana ilman erityisiä suodattimia. Kaupan tila löytyy ainakin Spotifysta, ja oletettavasti muistakin yleisimmistä audiopalveluista.
9 tykkäystä
Yle uutisoi (ei maksumuuria), miten ruuan verkkokaupan kasvu jämähti. Jos verrataan pandemia-aikaan, niin varmasti juuri noin, mutta kyllä vaikeudet tässä kohdistuvat lähinnä Keskoa ja Ässää pienempiin haastajiin. Ylen mukaan Foodoran omat ruokakaupat, Foodora marketit, aiotaan sulkea Suomessa lähipäivinä. Näistä marketeissa työntekijät keräävät tuotteet ja kuljettavat asiakkaille eli verkkokauppa ei ole osana kivijalkaa, mitä se tulee oletettavasti olemaan kauas tulevaisuuteen. Ymmärtääkseni sekä kuluttajat että suurimmat ruokakaupat näkevät verkon tulevaisuuden kivijalkaa täydentävänä.
Suomessa Foodora aikoo jatkaa ruoan verkkokaupan markkinassa kuljettamalla ruokaa yhteistyökumppaneiden kaupoista. Käytännössä tämä tulee olemaan S-Ryhmä, sillä Kesko tekee jo yhteistyötä Woltin kanssa. Ylen mukaan Foodoralla onkin meneillään kotiinkuljetuspalvelun kokeilun S-ryhmän ruokakauppojen kanssa Oulussa ja Kuopiossa. Keskolla ruoan verkkokaupan kasvua ovat ajaneet pikatoimitukset. Ässän pikatoimituksista en tiedä, mutta mikäli Foodoran kanssa yhteistyö syventyy ja tarjonta laajenee, voinee olettaa, että kilpailu kiristyy, mikä tietysti on voittopuolisesti hyvä kuluttajalle. Mainittakoon loppuun, että Lidlillähän ei ole Suomessa lainkaan ruoan verkkokauppaa.
6 tykkäystä
OP:lta ilmestyi alkuviikosta hyvä katsaus kaupan alan yhtiöiden myymäläverkoston kehityksen näkymiin Suomen markkinoilla. Jos oikein tiivistää, niin halpa-, seka- ja käyttötavarakaupassa verkosto kasvaa lähivuosina selvästi, kilpailu kiristyy ja yrityskaupat ovat mahdollisia, ellei jopa hyvinkin todennäköisiä.
OP:n laskelmien tarkastelussa mukana olleen yhtiöjoukon (Tokmanni, Puuilo, Rusta, Motonet, Halpa-Halli, Biltema, Normal…) yhteenlaskettu myymälämäärä kasvaa Suomen markkinoilla noin 10 %:lla vuoteen 2026 mennessä, mikäli niiden nykyiset suunnitelmat toteutuisivat täysimääräisesti eikä myymälöiden sulkemisia nähtäisi. Kenties uusiakin kaupan alan toimijoita saattaa levittäytyä lähivuosina Suomeen ja muuttaa markkinaa. Normal on yksi esimerkki tästä, mutta aika poikkeuksellinen vahvalla kasvullaan. Joka tapauksessa työlukuna 10 % antaa varmasti realistisen näkymän myymälämäärän kasvusta.
Kasvava myymäläkapasiteetti lisää todennäköisesti alan kilpailua, minkä pitäisi heijastua yhtiöiden vertailukelpoiseen myynnin kasvuun. OP:n pitää todennäköisenä, että kilpailijoiden laajentumiset ovat jo näkyneet Tokmannin kehityksessä vaisuna vertailukelpoisen asiakasmäärän kasvuna. Puuilon kehityksestä tällaista vaikutusta ei ole ainakaan toistaiseksi voi päätellä. Tämä ei toki tarkoita, etteikö Puuilo ole immuuni kilpailulle.
Kilpailun kiristyminen ja kasvutilan kaventuminen voivat johtaa markkinassa konsolidaatioon. Alan yhtiöiden kannattavuuden eivät ole mitenkään erityisen korkeat ja volyymi on kaikki kaikessa. Pörssilistatut kaupan alan yhtiöt ovat parhaimmasta päästä, joten voisi olettaa, että niillä on ennemmin konsolidaattorin kuin ostettavaksi tulevan rooli. Toisaalta OP:n raportissa tuodaan vanha spekulaatio esiin Tokmannin ja Europrisin mahdollisesta yhdistymisestä.
Kattavaa tietoa kaikkien eri toimijoiden tulevien vuosien laajentumissuunnitelmista ei ole OP:llakaan käytössä, mutta muutamia tässä yhteydessä mainitakseni tällä hetkellä Rustalla on suunnitteilla Suomen markkinaan yhteensä 6 uutta myymälää, Jula tavoittelee Suomessa noin 5 uuden myymälän avausta vuosittain ja Bilteman pöydällä on 8 uutta myymälää. Motonet valloittaa nyt ennen kaikkea Ruotsia. Ja kyllähän sitä päivittäistavarakaupassa kauppaverkostoa kehitetään uusien myymälöiden avauksilla tällä hetkellä varsinkin Keskon toimesta.
5 tykkäystä