Kysy & vastaa -ketju sijoittamisesta

Vaikea antaa yksiselitteistä vastausta kun täällä pyörii niin daytraderia, swing-treidaajaa kuin ikiholdaajaa ja näiden mystisiä väli-seka-hirviömuotojakin on nähty.

Jos aikajänne on vuosia, kurssigraafi itsessään edes päivätasolla ei merkkaa juuri mitään, vain firman bisnes ja ala kokonaisuutena (näkymät) ovat oikeastaan relevantteja. Tappiot pitää katkaista jos näyttää siltä ettei sijoitushorisontin piirissä näytä tilanne paranevan. Väliaikaiset dipit pitää hyödyntää position kasvattamiseen ja keskihinnan laskuun jos ollaan tappiolla ja ei halua kokonaan firmaa heittää yli laidan.

Jos aikajänne on tunteja tai päiviä, firman bisnekset merkkaavat oikeastaan vain jos niistä kertovia uutisia yrittää frontata tai ratsastaa niistä kertovien uutisten tuomaa trendiä ylämäkeen. Tämän päälle sitten TA-graafi-horroskoopeista yritetään katsoa että mitenköhän ne muut lyhyen jänteen veivaajat saattavat tilanteen tulkita ja miten kehittyy volyymi ja mikä on koko markkinan trendi ja… Kaikki tämä on pitkälle holdaajalle vain kohinaa, mutta treidaajat ja veivaajat lypsävät näillä rahaa (ja turskaa, tilanteesta riippuen!)

Itse pääasiassa swingtreidaan ja lähtökohtana on yrittää haistella trendejä ja ratsastaa niillä ja jos lappu ei oston jälkeen kehity suotuisasti ihan päivien jänteellä, aika nopeasti lentää ulos. Jos on uskoa että lasku on vain yleistä markkinatrendiä (indeksit tekee samaa) tällöin vaihtoehtona on position kasvatus ja keskihinnan lasku odottaen markkinoiden seuraavaa heilahdusta ylöspäin. Jos puolestaan itse lappu ui vastavirtaan indekseihin nähden (markkina nousee, lappu laskee), tällöin ulkoilutus on aika herkässä, mutta tietty näissäkin pitää harkita milloin on hätiköityä vielä luovuttaa, milloin on vielä toivoa. Liian herkkä veivaus kasvattaa lähinnä välittäjän kassaa ja jos vastavirtaan uinti on vielä lapun normaalissa vaihteluvälissä halutulla aikajänteellä, välillä pitää vain istuskella. Mitä isompi lappu, sitä enemmän botit veivaavat sitä Indeksejä peesaten. Joku QT, Kamux tai Remedy on niin pienivaihtoinen että nämä eivät aina reagoi indeksien liikkeisiin suoraan (tai tekevät sen viivellä) mutta joku Metso Outotec tai Nokia kyllä tuntuu liikahtavan heti jos esim. tulee joku makrouutinen ja S&P 500 dippaa puoli prossaa minuutissa sen vuoksi.

Swingtreidaamisen lisäksi salkussa on myös muutamia pitemmän aikajänteen (kuukausia, vuosia) lappuja joilla harvemmin veivailen ellei markkinalla tapahdu niille jotain hyvin outoa (poikkeuksellinen dippi joka näyttää perusteettomalta → lisää, poikkeuksellinen pomppu jonka ei usko kestävän → vähennä, osta myöhemmin takaisin) mutta näiden kohdalla olen myös pistänyt enemmän aikaa firman bisneksiin ja alaan tutustumiseen - ja näin näitä yleensä on se 2-3 korkeintaan koska seuraaminen vaatii sitä aikaa. Tällä hetkellä tuommoisina majailee AMD (pitkä “ikiholdi”), Finnair (haetaan saalista kun korona menee ohi, 6-12kk, ehkä jopa 24kk) ja Kamux on vähän sillä rajoilla - olen vähän veivannutkin, mutta en usko että menee pino koskaan nollille ellei jotain tosi ihmeellistä tapahdu.

3 tykkäystä

Tuohon vaikuttaa moni asia, alkaen omasta sijoitusstrategiasta yleensä ja casesta. En myöskään lähtisi sanomaan, että Buy&Hold ja aktiivisempi toiminta olisivat toisisaan kokonaan poissulkeviakaan.

Esimerkiksi jollakulla taktiikka voi olla jopa buy&hold osakkeiden suhteen se, että laskutrendin käynnistyessä myydään (vaikka liukuvalla stop-lossilla) ja sitten ostetaan takaisin alempaa. Eli yhdistetään pidempään pitotaktiikkaan pientä momentum-treidaamista. Tätäkin voi sitten tehdä koko potilla tai osalla siitä. Itse aion siirtää toimintaani enemmän tähän suuntaan (ainakin osalla kassasta).

Toinen lähestymistapa on taas ostaa pienissä erissä, erityisesti dipeistä näitä buy&hold osakkeita.

Periaattessa havaintoikkunan aikavälillä ei tuossa ole väliä, enemmänkin sillä, miten pitkiä olettaa eri momentumien olevan.

Etuna molemmissa on onnistuessaan tehokkaampi pääoman käyttö tuoton tekemiseen. Toisaalta haasteena sitten riski siitä, että ei ehdi jossain vaiheessa mukaan tai että muutokset on niin pieniä, että tuossa ei voita mitään käytettyyn työmäärään nähden. Mutta jos toisaalta sijoittaa 5-10v horisontilla, niin kyllä sinä aikana MrMarket tarjoaa mahdollisuuksia yleensä kaupankäymiseen.

1 tykkäys

Pari noviisin kysymystä:

  1. Löytääkö jostain kootusti kaikkien Helsingin pörssin seurattujen osakkeiden osto/myyntisuositukset?

  2. Missä määrin on mielekästä rakentaa omaa sijoitusstrategiaa näiden suositusten varaan?

  3. Onko eri analyysilafkojen näkemyksissä merkittäviä eroja tai siinä, miten hyvin suositukset vastaavat osakkeen tulevaisuuden kehitystä?

Jos vielä suositushistoriat on jostain kätevästi saatavilla, niin se vasta mielenkiintoinen taulukko olisikin!

Asiaa on luultavasti puitu foorumilla jossain vaiheessa, mutta en nyt kuitenkaan hakemalla löytänyt.

Vähän menee nyt offtopic mutta en parempaakaan ketjua tälle löytänyt. Osaako joku neuvoa mitä Rolls-Roycen osaketta kannattaa Nordnetistä ostaa, RYCEF, RYCEY, RLLCF?

1 tykkäys

Tällaiset kysymykset kannattaa ehkä esittää tässä ketjussa :slight_smile: Tuonne lentokonevalmistajien ketjuun enemmän sitten yhtiökohtaisia uutisia yms. Siirsin viestin toisesta ketjusta tänne.

6 tykkäystä

Seppo Saario iltalehdessä puhuu etf sijoittamisesta ja sanoo suosivansa Usa pörssistä Nasdaq indeksiä. Mainitsee nimeltä Lyxor Nasdaq 100. Itsekin suosin Nasdaq:ia mutta olen valinnut Shares NASDAQ 100 UCITS. Nämähän ovat pintapuolisesti aivan samoja vekottimia joten tuo Lyxori alkoi vaikuttamaan paremmalta koska kulut ovat Lyxorissa vain 0.3% versus iShares 0.33%. Tarkan markan miehenä aloin tutkimaan onko asia kuitenkaan näin yksinkertainen. Huomasin että iShares on pitkässä juoksussa ollut huomattavasti tuottavampi.
1v: +50.6% vs +50.17%
3v: +108.66% vs +110.64%
5v: +184.25% vs +192.25%
10v: +608.11% vs +696.8%.

Joten isompi kuluinen on selkeästi tässä tapauksessa parempi. Mahtaakohan ero johtua rahaston säilytysyhteisöstä Luxemburg vs Irlanti ja näiden erillaisista verosäännöksistä.
Teoria on siis että Lyxori joutuisi maksamaan osinkojen lähdeveron mutta iShares ei.
http://doc.morningstar.com/document/e4fa0c44e3470905e7662c94c7f23015.msdoc/?clientid=nordnet&key=b3a3825282b90bac
http://doc.morningstar.com/document/202301fd3c577a67a7b4221a907c4dd8.msdoc/?clientid=nordnet&key=b3a3825282b90bac

3 tykkäystä

Ainakin iSharesin on UCITS. :+1:

  1. En usko, että sellaista listaa on tavalliselle aloittelijalle saatavilla. Kaikki me luemme ahkerasti sijoitussivuja kuten tätä Inderesiä, Nordnetiä, Sijoitustietoa, Sijoittajaa, jne jne, ja jäsenyyksiä, ja/ tai premiumpalveluja ostamalla luemme tarkempia analyyseja.
    Kakkos- ja kolmoskysymyksiin en rohkene vastata, suositukset ja analyysit antavat pohjaa omille päätöksille, ja analyytikoilla on omat tapansa painottaa ja arvottaa laskelmissaan asioita, joihin perustavat suosituksensa. Onnea osakevalintoihin!
1 tykkäys

Se on plussaa mutta ei sen mielestäni tuottoihin pitäisi vaikuttaa.

1 tykkäys

Et avannut @Maucca kysymyksessä tarkemmin omaa ajatustasi suosituksiin perustuvasta sijoitusstrategiasta. Vastaan hieman laajemmin kysymykseesi ja muutama nosto myös foorumilta.

  1. Sanoisin aluksi, että analyytikot aika usein käyttävät tätä sanontaa:
    Osaketutkimus on niin paljon enemmän kuin pelkkä suositus ja tavoitehinta.

  2. Suositusten seuraamisella et tietysti tarkoittanut niiden sokeata seuraamista. Harvoin yhden päivän kurssirallit johtavat hyviin tuloksiin, jos et osaa treidata. Haulla löytyi Verneri Pulkkisen vanha viesti aiheesta.

  1. Foorumilta löysin myös hyvän vastauksen siihen, miksi sijoitusstrategiaa ei voi perustaa pelkästään suositukseen ja tavoitehintaan. Tässä Johannes Sippolan viestissä on mielestäni hyvin perusteltu, miksi on luettava analyytikon analyysi ja pyrittävä ymmärtämään mitä numeroiden takana on.

Esittämääsi ajatusta suositusten seuraamisesta voi myös kehittää pidemmälle ja ehkä oletkin näin jo tehnyt. Tässä kuitenkin yksi tunnettu esimerkki lyhyesti ja mutkat suoriksi selostettuna.

  1. Osakemarkkinoilla pörssiyhtiön toteutunutta liikevaihtoa ja tulosta verrataan analyytikoiden odotuksiin. Osakemarkkinat eivät ole täysin tehokkaat varsinkin pienempien yhtiöiden osalta. Tämän takia positiiviset tulosyllättäjät jatkavat usein nousuaan pörssissä pitkään tuloksen julkistamisen jälkeen.

  2. Tämä ilmiö tunnetaan akateemisessa tutkimuksessa nimellä tulosjulkistusanomalia (Post-Earnings Announcement Drift, PEAD). Esimerkiksi Victor Bernard ja Jacob Thomas julkaisivat jo v. 1989 artikkelin tulosjulkistusanomaliasta: Linkki artikkeliin: http://sites.fas.harvard.edu/~ec970lt/Readings/Post_Earnings_Announcement_Drift/Bernard%20and%20Thomas%201989.pdf. Tämän jälkeen aihetta tutkittu paljon lisää.

  3. Tulosjulkistusanomalian pohjalta sijoittaja voi rakentaa itselleen toimivan sijoitusstrategian. Tulosjulkistamisen jälkeen sijoittajan ei tarvitse enää arvailla tulosta etukäteen. Sijoitusstrategian mukaisesti sijoittaja etsii omat vaatimukset täyttävän positiivisen tulosyllättäjän, johon sijoittaa.

  4. Seeking Alpha sivustolla on käsitelty aiemmin samanlaista strategiaa: Market-Beating Ideas: Earnings Surprises - December 2016 Edition | Seeking Alpha Tämä sijoitusstrategia on tuottanut 35 % vuosituottoja vuodesta 1999 lähtien.
    Seeking Alphan sijoitusstrategia rakentui näille ehdoille:

    • yhtiö markkina-arvo alle 500 miljoonaa dollaria
    • osakkeen keskimääräinen kaupankäyntivoluumi edellisenä 20 päivänä yli 50 000 dollaria
    • yhtiö tulos yllätti analyytikot vähintään 100%
    • tulosyllättäjän osaketta pidetään 4 viikkoa tulosjulkistuksen jälkeen
  5. Eli ensin pitää perehtyä yhtiöihin ja laatia oma sijoitusstrategia. Voi aloittaa perehtymällä muutamiin Helsingin pörssin pienemmistä yhtiöistä, joilla vähäinen analyytikkoseuranta. Tekee sijoitusstrategian, jonka mukaisesti sijoittaisi sellaiseen yhtiöön, jonka tulos ylittää analyytikoiden odotukset.
    Parhaassa tapauksessa saa seurata, kun analyytikot muutaman päivän kuluttua korjaavat tulevia tulosennustuksia ja tavoitehintoja ylöspäin. Sijoittajat reagoivat uuteen informaatioon seuraavien viikkojen aikana ja osakkeen hinta jatkaa vielä nousuaan. Aina ei tietenkään näin hyvin käy.

Toivottavasti viesti antoi jotain uutta. Muistan hyvin, kuinka kokemattomana aloittelijana 10 vuotta sitten turvauduin pankin sijoitussuosituksiin ja syvällisempi perehtyminen yhtiöön jäi tekemättä. Melko nopeasti huomasin, että tulokset olivat heikot.

5 tykkäystä

Annualisoituna tämä on +21.6% vs +23%. Osinkojen lähdeveron pitäisi olla tyyliin 50% selittääkseen näin suuren eron. Mysteeristä.

1 tykkäys

Onko molempien tuotto laskettu euroissa? Se voisi selittää eron jos toisen valuutta on esim. USD.

Kertokaapa aloittelijalle miten saman yhtiön eri pörsseissä noteeratut osakkeet oikein suhteutetaan toisiinsa. Nytkin kun molemmat kaupat on auki ja katsoo TSLA ja TLO trendiä niin ei oikein näytä menevän samaan tahtiin. Entä aloittaako saksa aamulla siitä mihin illalla jenkeissä jäätiin.

1 tykkäys

Ihan vastaisuuden varalle:

Jos teen toimeksiannon 100 osakkeen X ostosta vaikkapa kurssilla 10,00 joka menee osittain läpi ja salkkuuni tarttuu 50 osaketta. Tämän jälkeen kurssi lähtee kipuamaan ylöspäin ja näyttää siltä, etten enää saman päivän aikana saa loppuja 50 osaketta samalla kurssilla salkkuun.

Voinko muuttaa samoilla kuluilla vielä toimeksiantoa siten, että ostan esimerkiksi suoraan laidasta vai joutuuko tuossa maksamaan kahdesti kaupankäyntipalkkion?

Voit muuttaa hintaa ja voit vähentää määrää tai peruuttaa koko loppusetin ilman mitään lisäkuluja.

Uusi kulu menee jos nostat ostettavien lappujen määrää, tai jos setti jakautuu useammalle päivälle (vähintään yksi kulu menee per päivä)

2 tykkäystä

Nordnetillä taisi olla lisäksi, että jos jakautuu yli 10 osaan niin ei mene enää samaan hintaan.

1 tykkäys

Vastaanpa itselleni. Eli trendit menee kyllä identtisesti, mutta näköjään Yahoon finance piirtää saksan käppyrää 20 min viiveellä.

Saksan kursseja ei taida saada juuri mistään ilmaiseksi reaaliaikaisina, eli siinä mielessä ihan normisettiä. XETRA haluaa rahansa livekursseista.

1 tykkäys

Sekalaisketjuun, kun en keksi parempaakaan paikkaa, ja mieluummin julkisesti kuin privana, jos vastaus sisältäisikin jotain raakatimantteja :wink:

Nyt taas juma*auta :exploding_head: Auta @Jarnis ymmäetämään, kun tunnet alan.

NVidia julkaisee hunajaisia kortteja puoli-ilmaiseksi. Kaikki ovat tyytyväisiä. Pahimman kilpailijan osake pomppaa. WTF? :joy:

1 tykkäys

Koska markkina odottaa että AMDltä tulee kilpailukykyistä rautaa koska NVIDIA avasi pelin hintakilpailulla 3070 ja 3080-korteissa (käytännössä leikkasi 100$ listahinnoista vs. viime generaatio vaikka teho nousi älyttömästi). Eli ennakoidaan “Big Navi” RDNA2 kortin olevan kilpailukykyinen myös high endissä (poislukien tuplahintainen 3090 jota ostaa se 0.1% marginaaliporukka)

NVIDIAn oma sisäinen nuuskimis-vakoiluosasto kuitenkin tietänee aika hyvin mitä AMD:llä on paistumassa ja nämä hinnat kertovat että pelko on pepussa ettei voi rauhassa farmata rahaa tässä generaatiossa koska AMD tulee mukaan high-end kisaan.

Tässä on se riski että jos RDNA2-kortit ovat pettymys, kurssi ottaa väliaikaisesti todella ison osuman. Toisaalta AMD:ltä tulossa myös tänä vuonna vielä prossupuolella mahdollisesti lisäjytkyä joka taas sitten tukee kurssia.

10 tykkäystä