Päivän esitysmatskut
12 tykkäystä
Hieman lisäkommentteja toimitusjohtajalta koskien sekavaa yritysrakennetta ja sen selkeyttämistä:
9 tykkäystä
Tervehdys ketjuun!
Aluksi on todettava, että kaikkia te löydättekin! Mutta mikäpäs siinä, mielenkiintoistahan tämä on.
Olen tässä yrittänyt löytää vaihtelevalla menestyksellä sopivia kohteita energiatransformaation arvoketjusta ja tämä kieltämättä vaikuttaa olevan sellainen. Tuntuu, että huolimatta uusiutuvan energian ympärillä olevasta pöhinästä, ei ole helppoa löytää rakoa, josta tuottoja valuisi myös yksityissijoittajan taskuun.
Paremman seuran puutteessa juttelin asiasta Bingin kanssa ja se meinasi, että parhaat tuotot tehdään huoltamalla sekä juuri tällaisella kehitystyöllä (project development). Lähteenä taisi olla McKinsey.
Omassa kuplassani olen kuullut pikkulintujen visertelevän siihen malliin, että etenkin pohjolassa laskenut sähkön hinta olisi aiheuttanut huolta tuulivoimaprojekteihin sijoittavissa rahastoissa.
Siitä tulikin mieleen, että millaisellahan onnistumisprosenteilla näitä suunnitteluhankkeita saadaan vietyä seuraavaan vaiheeseen, millainen on sähkön hinnan vaikutus tässä ja miten esim Magnora on asemoitunut siinä?
Jututin Bingiä tästäkin asiasta ja se tuntui olevan sitä mieltä, että kovasti vaihtelee nämä asiat maantieteellisen sijainnin sekä käytettävän energialähteen mukaan. Onnistumisprosentit pyöri 9 ja 50 prosentin välillä. Offshorella taisi olla parhaat luvut. Lisäksi se oli sitä mieltä, että Etelä-Afrikassa ja Brittien saarilla sähkön hinnalla olisi nousupaineita, joten niiltä osin Magnoran voisi todeta valinneen hyvät markkinat. Tosin Bing viittasi luonnollisesti enemmän historialliseen dataan eikä varmaankaan osaa ennustaa tulevaisuutta vaikka sitä vähän yrittikin tehdä.
Onko näitä asioita joku foorumilainen pohtinut syvällisemmin ja onko lähestymistavassani järkeä tämän keissin kannalta?
Näiden lukujen perusteellahan voisi olla mielenkiintoista pyöritellä jonkinlaisia DCF-skenaarioita farm down-lukujen pohjalta. Onko sellaisia harjoituksia kukaan vielä harrastanut tämän yhtiön kohdalla?
16 tykkäystä
Tietääkseni tuulipuistokehittäjät yleensä koittavat lukita PPA:n (Power Purchase Agreement) jonkun tahon kanssa ennen tuuli- tai aurinkopuiston rakentamista. Tämä käytännössä takaa kokonaan tai osittain kiinteän hinnan tuotetulle sähkölle ja siten yhdessä rahoituksen kiinteän koron kanssa lukitsee suurimpia riskejä projektissa. Sen jälkeen jääkin jäljelle yleensä vain riski siitä, että tuuleeko (tai paistaako) 
PPA:n vastapuoli voi olla esim. tehdas, joka haluaa “tuottaa” itse oman sähkönsä.
7 tykkäystä
Olet oikeassa, että tuulivoimalla on tällä hetkellä isoja haasteita Pohjoismaissa, koska hankkeet kestävät pitkään, joten kohonneet korot ja alhainen sähkön hinta tuovat projekteille paljon lisää riskejä. Tämän vuoksi Magnora ei ole pitkään aikaan aloittanut uusia tuulivoimahankkeita ja he ovatkin keskittyneet uusien hankkeiden osalta käytännössä pelkästään aurinkovoiman tuotantoon ja akkuvarastointiin. En usko että yhtiö enää aloittaa uusia tuulivoimahankkeita Pohjoismaissa. Aurinkovoimassa ja BESS-hankkeissa regulaatio taas on kevyempää ja projektit lyhyitä, joten sähkön hintariskit ja korkeat korot vaikuttavat huomattavasti vähemmän asiakaskysyntään.
Tämä hankekuva näyttää tällä hetkellä hyvin Ruotsi-painotteiselta, mutta jatkossa eniten kasvua tulee Norjan, Suomen ja Englannin aurinkovoimahankkeissa. Nuo Ruotsin ja Skotlannin vanhat offshoretuulivoimahankkeet etenevät hitaasti omalla painollansa. Koska yhtiö ei sido pääomia kiinni hankkeisiin, vaan ne ovat olemassa pitkälti vain paperilla ennen myyntiä, niin noista ei aiheudu yhtiölle juurikaan juoksevia kuluja. Etelä-Afrikassa on iso pula sähköstä tällä hetkellä, joten siellä ongelmat eivät liity sähkön hintaan vaan barbaariseen regulaatioon. Kysynnän osalta yhtiö on itse hahmoitellut tämmöistä visiota:
Jos DCF-mallia haluat rakentaa, niin työlukuna käyttäisin 1000 MW farmdownia vuonna 2026 hintaan 0,1 M€/MW, missä kohtaa kasvu lakkaa ja muututaan mörniväksi arvoyhtiöksi. Legacystä rahaa tulee vuoden 2024 aikana Penguinin 8,6 M€ ja lisäksi Western Isles FPSO tuottaa noin 6 M€ vuodessa seuraavat 50 vuotta. Evolarin milestone-paymentseista laittaisin toteutumaan 50% vuodelle 2025 eli 12 M€. Neptun Tromsø:n ammoniakki-hankkeeseen liittyy paljon epävarmuuksia, joten laittaisin sen tuottavan kertaluonteisesti 25 M€ vuonna 2026. Jos mietitään kulupuolta, niin yhtiö on ns. valmis eli nykyisten kustannusten ei pitäisi merkittävästi nousta yhtiön skaalatessa ylöspäin, joten katteet paranevat vuosi vuodelta. Veroja ei muuten tarvitse maksaa ensimmäisen 350 M€ EBT:n osalta, kun yhtiöllä on niin paljon kertyneitä tappioita legacy-öljybisneksestä.
Nyt on vaan erityisen huono aika tehdä DCF-mallia, kun Magnora on yritysjärjestelyiden keskellä ja Q4 aikana on hyvin todennäköistä, että tapahtuu isoja asioita jonka vuoksi laskut pitää sitten tehdä täysin uusiksi. On jopa mahdollista että koko yhtiö myydään pois 
16 tykkäystä
@Ghostrider lta mielenkiintoinen nosto Taaleri-ketjussa. Ja @Juurikki lta siihen hyvä haasto. Minunki sijoittajatuttavakuplassa on kyseenalaistettu näiden projektien kysyntää tällä hetkellä.
Tässä UB:n rahastoa koskevassa videossa sivuttiin lopussa myös näitä hankesuunnitteluasioita.
Oisko Magnoristeilla heittää muita vastaavia kilpailijoita, joita olisi hyvä tutkia?
5 tykkäystä
Suomi mainittu! → Linkki
Tiedote ehkä sisällöltään vähän kevyehkö, mutta Suomen portfolioon on saatu alulle kuutisen projektia, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on yli 500 MW.
Kysehän on siis vielä aivan alkuvaiheen projekteista, mutta mukava kuulla, että lähtö on ollut lupaava. Kyllähän tänne vielä muutama aurinkopaneelikin mahtuisi. Toivottavasti vuoden 2024 puolella kuultaisiin jo ihan oikeista kaupoista.
Toisaalta herää kysymys tuleeko tämä nyt tulkita, että portfolion kasvu muualla on hidastunut, jos Suomen minitiimi on saanut kasvatettua portfoliota nopeimmin:
”In terms of relative growth, however, the star performer in the third quarter of 2023 was Finland.”
9 tykkäystä
Relative growth, nollasta kasvaminen on siinä kategoriassa aika suurta mutta kun tuplataan suuri kapasiteetti niin se on vaan tuplat.
1 tykkäys
MW:t vaan pyörii silmissä. 
Jännä miten markkinat ottaa vastaa, kuitennii -16,7 milliä.
Magnora ASA: Second project sale to Globeleq in South Africa
23.10.2023 06:45:00 CEST | Magnora ASA | Non-regulatory press releases
Magnora has since entering the South African market targeted opportunities for supplying commercial and industrial (C&I)
customers. On 20 October, Magnora closed a deal for the sale of a 90 MW solar PV project site to Globeleq. Magnora will
develop the site in collaboration with Globeleq, one of the leading IPPs in Africa, further strengthening their partnership.
The project site is located in an area with several potential industrial customers that have expressed an interest in private
power purchase agreements (PPAs).
The deal combines an upfront payment and additional payments linked to specific commercial and technical milestones.
“The project is a testament to the growing Commercial & Industrial (“C&I") market in South Africa. It is a great credit to the
local and Magnora team in charge and and a vindication of our decision to expand the operations in South Africa. We see a
growing appetite for renewable power from the private sector in South Africa and we are very pleased to enable cleaner
energy and more stable and diversified power supply to the South African economy” says Erik Sneve, CEO of Magnora ASA.
Magnora ASA in Q3: Strong growth in sales and portfolio - and return of capital to shareholders
23.10.2023 07:00:01 CEST Magnora ASA Additional regulated information required to be disclosed under the laws of a member state
23 October 2023: Magnora, a Norwegian renewable energy development company, releases its financial report for the third quarter of 2023. Magnora’s sales, at 385 MW as of October 20, exceeded the high end of our guiding (200-325 MW). Meanwhile, all parts of the onshore portfolio show strong pipeline growth with particularly rapid growth in Finland and Norway.
Highlights
- Sales in Q3 totaled 254 MW net to Magnora – solar PV (Sweden) battery storage (BESS) in South Africa.
- On 26 July 2023, Helios divested seven projects totaling 252 MWp to Hafslund at a price per MW in the high end of Magnora’s guiding.
- In July, Magnora sold a 153 MW battery project in South Africa to Globeleq, an independent power producers owned by Norfund and British International Investment (Norwegian and British government institutions).
- On 20 October, Magnora closed a second sale to Globeleq (90 MW Solar PV aimed at the C&I market)
- Magnora’s portfolio of renewable projects reached 6.7 GW in October 2023, all through organic growth.
- Particularly fast growth in Finland with Helios Nordic Energy Finland Oy building a portfolio of more than 500 MW during the quarter.
- In late summer and early fall, Hafslund Magnora Sol doubled its project portfolio which now totals 784 MW (376MW net to Magnora).
- Helios’s project pipeline grew to more than 7GW. To date, Helios has divested approximately 1 GW of solar PV projects.
- Magnora continued buying back its own shares and currently holds 1,070,854 treasury shares. The maximum consideration to be paid for shares acquired under the buyback program is NOK 45 per share and NOK 50 million in aggregate.
- On 23 August, Magnora commenced its program of capital distribution with an initial payment of NOK 0.187 per share**. Technically, Magnora repays paid-in capital in excess of the share’s par value, which can offer a tax advantage for some shareholders.
- On 28 August, Magnora issued a press release informing about an evaluation of corporate structure and the hiring of Pareto Securities to assist in the process of enhancing shareholder value due to interest for the group and group companies (see stock exchange notice).
- Net cash generated from operating activities was negative NOK 10.3 million and in line with previous quarters.
- At the end of Q3, cash and cash equivalents had decreased NOK 41.5 million to NOK 367.6 million mostly due to the Group buying back shares and returning capital to shareholders.
7 tykkäystä
Jaa-a, himmelissä ollaan edelleen mukana . Edelleen laiskana en tuosta postauksestasi (lukematta kaikkea) löytänyt tuota -16Miltsiä joka nyt sitten nitkauttaa yli 6 pinnaa alas tänään. Eli mikä oli tuo luku on siis. (anteeksi laiskuus, eiköhän joku muukin sohvaperuna arvostaisi tämän avaamista)
1 tykkäys
Njaa ei kyllä mitään haisua mistä tuon revin. Markkinat säikäytti varmaan tuo -15,3 kruunun ebitda ja epäselvästi kommunikoitu osingonjakotilanne.
Muuuutta, ei tämä keissi käsittääkseni muuttunut ainakaan miten sen itse ymmärrän. Lähitulevaisuudessa odotellaan rakennejärjestelyjen tuloksia ja tulevaisuudessa uusia kivoja diilejä. Ohjeistus ylitettiin. Toimari sanoi callissa etteivät anna enää tähän loppuvuodelle mitään guidancea vaan seuraava on vuodelle 2024. Erityiskiitos tuolle kauniille ysäri/2000-luvun alun fontille:
8 tykkäystä
Magnoran yhtiörakennehan on voittojen tilitysten ja tytäryhtiöiden osalta aikamoinen himmeli, jossa osa yhtiöistä on täysin eri vaiheissa (esim. eri maiden aurinkovoimayhtiöt), osa toimii kaikki-tai-ei-mitään –periaatteella (tuulivoima) ja joissain tapauksissa myynnit tuloutuvat Magnoralle vasta seuraavana vuonna (Helios). Kvartaaleittain tulos voi siis heitellä paljonkin ja pyrin olemaan kiinnittämättä siihen liikaa huomiota.
Tulevaisuuteen oli asetettu pari targetia, joista portfolion kokoon liittyvä tavoite ylitettiin huhtikuussa ja tälle vuodelle asetetun sales targetin ylityksestä ilmoitettiin nyt Q3 rapsan yhteydessä. Sales targetin ylittävä myynti tuli suurelta pääosin Helioksen kautta, mutta tuloksessa tämä näkyy vasta ensi vuonna Heliokselta saadun osingon yhteydessä. Helios maksoi aiemmin tänä vuonna osinkoa 60 MNOK, mutta minulle jäi vähän epäselväksi oliko maksettu osinko vain viime tilikauden tuloksesta vai mahdollisesti vielä pidemmältä aikaväliltä takautuvasti. Jos tänä vuonna maksettu osinko tuli pelkästään viime tilikaudelta, olisi ensi vuoden osinko oletettavasti vähintään samaa luokkaa.
Samassa yhteydessä raportoitiin toinen kauppa Etelä-Afrikasta, mikä on ehdottoman positiivinen signaali, koska nyt annan itselleni jo luvan odottaa niitä lisää.
Portfolio on kasvanut taas noin 1000 MW:lla viime päivityksen jälkeen ja nyt myös muissa maissa alkaa näkyä PV-portfolion osalta positiivisia merkkejä, mikä pikkuhiljaa siirtää tulopohjaa Heliokselta leveämmille hartijoille. Odotan uutisia Norjan ensimmäisistä kaupoista viimeistään ensi vuoden puolella.
Makro on mitä on, mutta en ainakaan itse löytänyt rapsasta (nopealla vilkaisulla töiden lomassa) hälyttäviä merkkejä. Laittaisin siis tämänpäiväisen kurssireaktion lähinnä kusetusmarkkinoiden ja yleisen sentimentin piikkiin, ellei joku viisaampi onnistu kääntämään tätä negatiiviseksi.
13 tykkäystä
Osinkohaukkoja rauhoittava selvennys osinkoasiaan: https://kommunikasjon.ntb.no/ir-files/17847805/2696/3771/Download%20announcement%20as%20PDF.pdf
Magnora’s ambition is to increase this quarterly
distribution in line with the growth of the company.
4 tykkäystä
Taalerin toimitusjohtajan haastattelussa käsiteltiin uusiutuvien markkinaa aika laajasti. Mielestäni ihan relevantteja aiheita Magnoraakin ajatellen.
5 tykkäystä
Mikkelin seudun kartoituksessa löytyi kaikkiaan 900 hehtaarin aurinkovoimaloille soveltuvaa aluetta. Lisää varauksia voi olla luvassa jo lähitulevaisuudessa.
7 tykkäystä
Yritän vielä tiivistää olennaisimmat jutut Q3 osarista helposti ymmärrettävään muotoon:
Myyntiohjeistus ylitettiin kvartaalin aikana jo toisen kerran vuoden sisään. Loppuvuodelle ei anneta uutta ohjeistusta, mutta indikoitiin, että merkittävätkin lisämyynnit loppuvuoden aikana ovat hyvinkin mahdollisia. Toimitusjohtajan sanoin “Expect good news during Q4” 
Aurinkovoimassa ja akkuvarastoinnissa kysyntä jatkuu erittäin vahvana. Hinnat ovat tulleet alas niin paneeleissa kuin akuissa ja nousevat korot ovat kasvattaneet nopeiden aurinkovoimahankkeiden kilpailukykyä pääomaintensiivisempiin ja hitaammin kehitettäviin tuotantomuotoihin nähden. Suomessa Helioksen aurinkovoimabisnes on lähtenyt hurjaa vauhtia käyntiin.
Erityisesti suurimpana suhteellisena kärsijänä markkinoiden muutoksessa on ollut tuulivoima, joka on ottanut osumaa korkojen lisäksi merkittävästi kohonneista kustannuksista. Magnora ei aio osallistua lähitulevaisuudessa ollenkaan uusiin Offshore-tuulivoimahankkeisiin ja ymmärtääkseni nykyisestä pitkälle edenneestä, mutta pienikokoiseksi jääneestä offshore-kehitysbisneksestä yritetään päästä lähikvartaaleina kokonaan eroon edes jollain järkevällä myyntihinnalla (Kustvind Ruotsissa + Magnora Offshore Wind Skotlannissa).
Onshore-tuulivoimakaan ei nykyisessä markkinatilanteessa Magnoraa vaikuta kiinnostavan, poikkeuksena tuttuun tapaan Etelä-Afrikka, missä tuulivoimaportfolio kasvaa nyt ja tulevaisuudessakin johtuen maan pitkäkestoisesta ja kroonisesta sähkökriisistä, joka takaa tuulivoimaprojektien kannattavuuden kauas tulevaisuuteen.
Legacy-öljybisneksestä Magnoran suuntaan tulevan seuraavan ison maksuerän mainittiin menevän maksuun 23Q4 - 24Q1 aikana.
Yleisellä tasolla Magnora on edennyt sijoitustarinassaan sellaiseen pisteeseen, ettei firma enää tarvitse lisää pääomia kasvuun, joten pääomia tullaan jatkossakin palauttamaan kvartaaliosinkojen muodossa ja tekemällä omien osakkeiden ostoja. Johto kyllä kartoittaa jatkuvasti uusia avauksia ympäri maailman ja erityisesti Euroopassa, mutta koska investoinnin kriteerit ovat tiukat, ei uusia yritysosto- ja järjestelykohteita löydy ihan joka kvartaalille. Magnora toisti, että se on kohdannut suurta kiinnostusta yhtiön osiin ja koko yhtiöön ulkopuolisilta toimijoilta ja että he jatkavat Magnoran tytäryhtiörakenteiden järjestelyitä maksimoidakseen arvonluonnin sijoittajille.
Toimitusjohtaja myös vahvisti että Magnora käy aktiivisia keskusteluita yrityksen osien tai jopa koko yhtiön myynnistä, mutta hän moneen kertaan painotti, että yritysjärjestelyitä ja diilejä tehdään vain jos se on osakkeenomistajien edun mukaista. Tätä vielä alleviivattiin näyttämällä johtoryhmän omistusosuutta yhtiöstä.
Kaiken kaikkiaan minulle on jäänyt äärimmäisen positiivinen kuva Magnoran tilanteesta ja yhtiö etenee hyvää vauhtia kaikilla rintamilla, erityisesti nyt kun Suomi saatiin avattua ja Etelä-Afrikan lukko purettua ensimmäisillä myynneillä referenssiasiakkaalle. Tiedän, että maalaan tässä lauseessa aika ison maalitaulun selkääni, mutta minusta Magnora on paras yhtiö, mihin olen ikinä rahojani sijoittanut. Erittäin pääomakevyttä korkean kannattavuuden kasvua yhdistettynä johtoon, joka tekee jatkuvasti erinomaisia päätöksiä pääoman allokoinnissa ja tätä kaikkea saa vielä kohtuulliseen hintaan.
Ymmärrän toki myös, että miksi kurssi ei vielä ole taivaissa, kun firman erinomainen tekeminen ei välittömästi näy tuloksessa, eikä edes kassavirrassa monimutkaisen konsernirakenteen ja sopimusrakenteiden vuoksi. Ei piensijoittajan voi odottaa ymmärtävän sijoittamisen teknisiä yksityiskohtia, kuten vanhan bisneksen tappioiden verovähennyksiä tai että puhdasta kassavirtaa on myöhemmin tulossa merkittäviä määriä milestone-maksuista (mm. pre-RTB myynnit, Evolar, Shell Penguins, Western Isles, Globeleq).
Jos ajattelee laatikon ulkopuolella, niin yhtiön arvon määrittämisessä ja tulevien kassavirtojen ymmärtämisessä auttaisi mielestäni jonkin verran, mikäli sijoittajalla olisi kokemusta kaivosalan metal streaming-and-royalty -bisneksestä, jossa on rakenteellisesti hyvin paljon samanlaisia elementtejä kuin useissa Magnoran hankkeissa. Osinkohirmu @Verneri_Pulkkinen muistaakseni omisti joskus pienen siivun Franco-Nevadaa, mutta muuten tuo kaivossektorin pääomakevyt ja sijoittajalle hurjan kannattava segmentti lienee Inderesin foorumille aika tuntematon bisnesmalli.
32 tykkäystä
Kerro ihmeessä lisää!
Milestonet luulen ymmärtäväni ainakin osaksi. Heliokselta rahat tulee ilmeisesti osinkoina? Mites nämä muut tyväryhtiöt yms.
Ollut mielessä kysyä jo aikaisemmin, mutta pelännyt “tyhmää kysymystä”. Nyt kun otit asian esille, niin mielelläni opiskelen lisää, kunhan saan vähän tartuntapintaa.
Eli siis millä eri mekanismeilla megawatit muuttuvat kassavirroiksi?
12 tykkäystä
Itseä on alkanut huolettaa Magnoran osalta uusiutuvien energiamuotojen alati kasvavat “markkinahintariskit”. Tarkoitan siis sitä, että tuulivoimaloiden ja aurinkopuistojen tuottaessa sähköä samanaikaisesti ja niiden osuuden sähköntuotannosta kasvaessa, heilahtaa kysyntä/tarjonta -tasapaino voimakkaasti niiden tuntien aikana, kun tuotanto on voimakasta. Sen seurauksena toteutunut myyntihinta on huomattavasti markkinahinnan aritmeettisen keskiarvon alapuolella. Esim. Saksan aurinkovoimassa profiiliriskien on arvioitu olevan 25-30% (Source). Yhdessä kohonneiden korkojen kanssa tämä saattaa oikeasti jarrruttaa/tehdä kannattamattomaksi ison osan tällä hetkellä kehittäjien portfolioissa olevista hankkeista.
Oletko @Pohjolan_Eka tästä lainkaan huolissasi? Et nähdäkseni ole käsitellyt tätä riskiä kirjoituksissasi (sori jos oon vaan missannut), ja tämän osalta tilanne on muuttunut erittäin vauhdilla viimeisen 2 vuoden aikana, kun uusiutuvia on kehittyneissä maissa rakennettu pää märkänä.
EDIT: Lisättäköön, että tämä tietty kasvattaa BESS-investointien kannattavuutta, jotka on monella alan pelurilla noussutkin strategian keskiöön. Ja en osaa ottaa kantaa, tuleeko tämä missä määrin ja millä aikataululla ongelmaksi kehittyvissä maissa kuten Etelä-Afrikka, joka ilmeisesti on Magnoran merkittävin markkina?
17 tykkäystä
Itselläni suurin huoli/ongelma/kysymysmerkki Magnoran osalta on nimenomaan näiden myyntihintojen pysyvyys, maailmalla on paljon esimerkkejä siitä miten hinnat tuuli- ja aurinkovoimaprojekteissa ovat tippuneet rajusti tänä vuonna.
17 tykkäystä
Yritän tossa viikonloppuna kirjoittaa pidemmän viestin missä avaan nuo 
Yleisellä tasolla aurinkovoima on siitä nätti tapa tuottaa sähköä, että ihmiset ovat yleensä hereillä samaan aikaan kun aurinko paistaa, toki harmillisesti tuotanto hiipuu iltaa kohti samanaikaisesti kun ihmiset pääsevät kotiin ja laittavat viihde-elektroniikan päälle. Olen vähemmän huolissani tästä aurinkovoiman osalta, kuin tuulivoiman suhteen ja julkisesti saatavilla olevat ennusteet jotka tuskin poikkeavat hirveästi Magnoran asiakkaiden ennusteista, eivät näe tässä merkittävää ongelmaa ennen 30-lukua. Sen jälkeen kun hanke on myyty, niin riskin kantaa Magnoran asiakas, joten ellei markkinoiden odotuksissa ja ennusteissa tule jotain seismistä muutosta aurinkovoiman suhteen ja hankkeiden kysyntä hidastu silminnähtävästi, niin en hirveästi stressaa asiasta.
Etelä-Afrikan osalta TAM ei lopu kesken seuraavaan 30 vuoteen. Tuotannosta on aivan mielipuolinen vaje ja ovat tälläkin hetkellä kuorman rajoittamisen tasolla 2.
Muutama kuukausi sitten oltiin tasolla 4 
Jengi ressaa kovasti tuonne Afrikkaan sijoittamisesta ja pelkää että käy huonosti, mutta kun vaihtoehtona Magnoran ja vastaavien yhtiöiden palveluille ja uusiutuvien pikaiselle ylösajolle on käytännössä sisällissota ja kommunistisissien vallankaappaus, niin ei siellä nykyhallinnolla oikeastaan ole paljoakaan neuvotteluvoimaa valkoisen miehen riistofirmaa vastaan 
Olet oikeassa että uusiutuviin on kyllä iskenyt useampi vastatuuli samanaikaisesti. Rahaa virtaa vähemmän pääomarahastoihin samalla kun sähkön hinta on normalisoitunut ja korkeat korot hankaloittavat rakennushankkeiden matematiikkaa. Tässä pitää kuitenkin huomioida, että suurimmat iskut on ottanut vastaan pääomaintensiivinen tuulivoima, kun taas Magnoran bisnes Euroopassa on käytännössä lähinnä aurinkovoimaa.
Tuulivoima ja erityisesti offshore-tuulivoima on ollut rahastoille kätevä tapa investoida uusiutuviin, koska muutamiin hankkeisiin on saatu upotettua valtavia määriä pääomia ja nollakorkoaikana sen 5 - 7 vuotta kestävän hankkeen rahoittaminen ei ole ollut ongelmallista. Nyt kun korot ovat nousseet ja pääomaa tulee sisään vähemmän, on tuulivoiman yhtälö monen hankkeen osalta rikki.
Aurinkovoiman osalta taas hankkeet ovat nopeita (vähemmän herkkiä nousseille koroille), paneelien hinnat jatkavat laskuaan ja samaan hankkeeseen voidaan hyödyntää synergiat ottamalla mukaan myös Battery Energy Storage System. Akkuinvestoijat pääsevät nyt naatiskelemaan, kun litiumakkujen hinnat ovat suorastaan romahtaneet sähköautojen kysynnän yllättäessä alaspäin. Minusta vaikuttaa siltä, että vaikka absoluuttisesti uusiutuviin suuntautuvien pääomien määrä nyt laskee, niin niistä leijonanosa allokoidaan uudelleen tuulivoimasta aurinkovoiman hankkeisiin.
Magnora on kasvattanut hurjalla vauhdilla hankeportfoliotaan viime kvartaalin aikana kaikissa maissa, yhtiön antama myyntiohjeistus on ylitetty tänä vuonna kahdesti, Q4 myynnin ohjeistus on “expect good news” ja asiakkaat ovat valmiita ostamaan hankkeita Heliokselta ennakkoon pre-Ready-To-Build -vaiheessa, sen sijaan että vetkuttaisivat investointipäätösten kanssa ja minimoisivat riskit. Jos aurinkovoimahankkeisiin soveltuvien maaplänttien kysyntä on hidastumassa ja hinnat tippumassa, niin tämä firma ei ainakaan vaikuta siitä olevan tietoinen
31 tykkäystä