Jos tämä helpottaisi sua sen katkeruuden suhteen, mitä koet tietokonepelaavia ystäviäsi kohtaan, niin se voisi olla ihan hyvä ratkaisu.
Todennäköisesti ainakin tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi vain maksella sullekkin asiaankuuluvat tuet, kuin järjestää ystävillesi jotain puhdetöitä, jotta sulla ei olisi niin paha mieli mennä töihin.
Niin tai jos nämä vapaaehtoisesti työttömät vain jaksaisivat pistää tikkunsa ristiin ja elättää itse itsensä niin saataisiin samat verorahat käytettyä vaikka sinne terveydenhoitoon ja varhaiskasvatukseen. Mutta mitäpä sitä tosiaan ressaamaan, vanhukset pärjää miten pärjää tai sitten eivät pärjää. Pääasia tosiaan että töitä ei ole pakko tehdä jos ei halua, ei vaikka valtio tekisi persnettoa 10-15mrd€ vuodessa, kriittiset julkiset palvelut ovat käytännössä romahduspisteessä ja elinkeinoelämä huutaa työvoimapulaa. Jos ei halua ni ei tartte tehdä mitään👍
Muistan Presidentti Tarja Halosen puheen aikoinaan; “tavoitteeni on 50%:lle suomalaisista korkeakoulututkinto”.
Nyt kun niitä Maistereita on työttömänä pilvin pimein, niin onko oikein laittaa ne osapäiväisiksi omaishoitajaisi 1400euroa/kk palkalla jolla ei aikanaan perhettä voi koskaan perustaa eikä siitä saa työkokemustakaan josta olisi yhtään mitään hyötyä koskaan, haittaa ainoastaan työpaikkahaastatteluissa. Onko se sen Maisterin syy, jos yhteiskunta päätti kouluttaa niitä 30% enemmän kuin suomessa koskaan tullaan tarvitsemaan, Insinöörien kanssa pitkälti sama juttu muulloin kuin aivan taloussyklin huipulla.
Pitääkö noita rangaista kun ovat työttömänä, vaikka hakevat aktiivisesti oman alansa töitä mutta eivät saa koska aivan liikaa hakijoita.
Huono tilanne jos näin on, mutta onko ratkaisu loppuelämän työttömyyskään?
Jos sitten yksilö toteaa että koulutus on hankittu alalle (tai sitten on päätetty lopettaa koulutie peruskoulun jälkeen) jolla työllistyminen näyttääkin syystä tai toisesta hyvin vaikealta, niin vaihtoehdot ovat kaiketi uudelleenkouluttautuminen toiselle alalle taikka loppuelämän työttömyys. Voiko vaan todeta, että ohhoh nyt kävi näin ja odottaa kelan maksavan koko loppuelämän työttömyyden?
Työttömyys itsessään ei pitäisi olla mikään rangaistava tila. Kaikille se voi osua kohdalle. Iso ero on kuitenkin niissä jotka valitsevat sen omatahtoisesti. Heidänkaltaisten ihmisten olemassaoloa ei osa tahdo edes tunnustaa ja varsinkin vasemmistossa aihe on tabu. Samoin kuin verotuksessa ei haluta nähdä mitään mahdollista linkkiä korkean veron ja taloudellisen toimeliaisuuden välillä. Korkea tukitaso ja halukkuus työllistyä eivät myöskään mitenkään kääntäen korreloi, jos asiaa vasemmistosta kysytään.
Työttömyysturva pitäisi olla kuin vakuutus. Jos sattuu huono tuuri, se rajaa vahingon määrän. Vakuutus ei ole voimassa jos ajaa autonsa tarkoituksella ojaan saadakseen korvauksia.
Aika eri tavalla voi kokea asiat, itsellä kohtuu hyvä palkka ja koen olevani todella onnekas ihminen. Maksan mielelläni verot, koska minua on keskilahjakkaana keskinkertaisena ihmisenä onni potkaissut ja haluan tehdä oman osuuteni tämän yhteiskunnan eteen. Bensapumpulla käynti ei herätä mitään tunteita suuntaan tai toiseen, muuta kuin ehkä että vähän ottaa päähän oman perheen turhat ajelut, jotka saastuttavat ilmastoa. Se miten muut elävät tai eivät osaa elää elämäänsä käy totta kai mielessä. Jos joku istuu kotona ja pelaa sosiaalituilla päivät pitkät, on kyseessä todennäköisesti jollain tasolla onneton ja ongelmainen ihminen, joka ei osaa elää elämäänsä. Verojen maksaminen ei koskaan ole ottanut itseäni päähän, ehkä jossain määrin tunnen jopa pientä ylpeyttä siitä, että pystyn antamaan yhteiskunnalle takaisin vaatimattoman, mutta ehkä hieman keskimääräistä suuremman potin muihin ihmisiin verrattuna. Ainakaan katkeraksi ei kannata ryhtyä, elämä on liian lyhyt siihen.
Joku tällä laudalla aiemmin totesi, että oikeiston ja vasemmiston ero on siinä, että oikeisto kadehtii myös niitä joilla menee heitä itseään huonommin. Tuli jotenkin mieleen tämän ketjun viimeaikaisesta sisällöstä.
Se että meillä mahdollistetaan pari-kolmekymppisten jannujen ja mimmien “ideologinen työttömyys”, on paitsi kuluerä yhteiskunnalle, niin pitkässä juoksussa hemmetinmoinen tragedia henkilöille itselleen.
Usein kun me puhutaan vajaatyökuntoisista nuorista ihmisistä, niin esim. mielenterveys- ja päihdeongelmien kohdalla kannattaisi myös entistä enemmän alkaa miettimään syy-yhteyksiä. Toki tarinat eivät kulje samoja polkuja, mutta väittäisin, että vahvemmin velvoittava sosiaaliturva voisi olla monelle pleikkarinsa kanssa huoneen nurkkaan juuttuneelle nuorelle ihmiselle pelastus parempaan elämään.
Sitten kun juututaan sinne huonompaan elämään, niin liian usein ne ongelmat alkavat näkyä myös ympäristössä tavalla, jossa vaikkapa taloyhtiöiden osakkaina joutuu elämänmenoa rahoittamaan muutenkin kuin niiden verojen maksamisen muodossa.
Sosiaaliturvan taso meillä tässä maassa ei varmastikaan ole mitenkään liian antelias. Kyse on vain siitä, mihin sosiaaliturva on tarkoitettu ja mikä on terveen ja työkuntoisen yksilön vastuu pyrkimyksissä löytää paikkansa työmarkkinoilta. Siis ottaa vastuu omasta elämästään.
Paha tässä kateudesta on sanoa, mutta näin asuntovelallisena perheellisenä maisterina olisi se kiva jos verokuroman alle ei tukehtuisi. Varmaan olisi eri tilanne sitten myöhemmin kun on velaton talo ja velattomat autot yms ylimääräistä rahaa. Kaikki ei ole syntynyt miljonäärisukuun niin alusta pitää aloittaa.
Jos nyt valtiovallan lääke tähänkin nykyajan ongelmaan on aiempien vuosikymmenien tavoin verottaa keskiluokkaa entistä enemmän, ettei vain kustannuspuoleen kajota, niin meikäläinen vetää merirosvolipun salkoon ja alkaa itse huolehtimaan omasta taloudellisesta hyvinvoinnistaan. Verottaja voi vierailla jossain muualla jatkossa, käyköön vaikka teillä jotka mielellänne maksatte yli 50%.
Suomi taisi mennä kokonaisveroasteessa Tanskan ohi tässä hiljattain. Mahdetaankohan asua siis maailman kireimmän verotuksen maassa nykyään. Silti ei valtiolla riitä rahat juuri mihinkään ja kansa on sangen köyhää, ainakin naapurimaihin verrattuna. Kyllä tässä on jo käynyt selväksi, että töitä tekemällä ei elintaso juurikaan parane. Samankaltaisen elämän saisi tekemättä yhtään mitään, ja moni onkin vaihtoehtoon tarttunut. Asunnon omistaisi pankin sijaan kela, joka antaisi myös rahan vuokraan. Autoa, varsinkaan kahtaa, ei tarvisi kun ei töissäkään pitäisi kummankaan käydä. Tällä konseptilla Suomi on tuhoon tuomittu.
Sitä en tiedä onko Tanskaa verotuksessa ohitettu, mutta veroprosentin ohella myös verotuksen rakenne on huomioitava asia. Tanskassa verotus painottuu huomattavasti enemmän pienituloisiin kuin Suomessa. Yleinen alv-kanta on 25 %, pieniä tuloja verotetaan enemmän, ja vastaavasti suuremmissa tuloissa on Tanskassakin matalampi tuloveroprosentti kuin Suomessa.
Olipa iloinen tai iloton veronmaksaja, niin melko pienillä tuloilla Suomessa marginaalivero alkaa olla jo niin jäätävää, että moni miettii kahteen kertaan vaikkapa ylitöiden tai sivuprojektien tekemisen mielekkyyttä.
No niin hyvä, että idea kuulostaa jo loistavalta. Muista vaan, että kaiken kivan tekeminen pitää olla puoli-ilmaista. Toimeentulotukea hakiessa ei auta selityksenä, että jokin tapahtuma tilillä on mennyt kivaan lomailuun. Kaupassakin saa olla laskin mukana.
Nämä ei varsinaisesti enää yllätä. Ehkä joskus osat kääntyvät toisin päin ja tuntemasi pelurit (joilla kaikki ok) joutuvat kärsimään työelämässä, ihmettelemään tilille kertyviä rahoja, taivastelemaan bensan hintaa, miettimään miten kiertäisi veroja ja keksimään keinoja loputtomasta lomasta nauttivien työttömien kurittamiseksi.
Omakohtaisista työttömyyskokemuksista viisastuneena en voisi ikinä kadehtia muita työttömiä tai vaatia heille minkäänlaisia pakkotöitä tai leikkauksia nykyisiin tukiin. Ajatusharhat liian suurista tuista eivät voi tulla ainakaan omista kokemuksista. Tiedän varsin hyvin miten vaikea on saada töitä. Olisipa joku kertonut minulle silloin, että eihän siinä sen kummempaa tarvita, kun vaan menee ja tekee.
Nyt viitisen vuotta vakitöissä olleena ottaisin ihan varmasti lopputilin jos kuvittelisin, että työttömänä eläminen olisi jotenkin helppoa ja vielä rahakasta puuhaa. Ei työnteko ole mikään elämän tarkoitus tai suola. Aika suuri osa tekee töitä rahan takia ja nimenomaan itsekkäistä syistä. On helppo mainostaa kuinka kannetaan oma korsi yhteiseen kekoon, mutta kuten lottokansa (ja pörssieläkeläiset ynnä muut) usein haaveilee niin heti siitä työnteosta halutaan luopua kun se on vaan mahdollista.
Jos tuet ovat houkuttelevia niin työttömäksi pääsee välittömästi jos haluaa. Ei tarvi noudattaa edes irtisanomisaikaa. Yhtään mikään ei estä lopettamasta töitä jos panta kiristää liikaa. Jos on kallis omakotitalo, auto ja lapsia niin kyllä kai valtio työttömän perheen elättää. Tulee vaan rahaa pöytään kuin Manulle illallinen. Todellisuus voi olla sitten jotain ihan muuta.
En tiedä Tanskan systeemistä mutta usein kaikissa keskusteluissa ohitetaaan työnantajan lakisääteiset sivukulut kun puhutaan verotuksesta. Tällä hetkellä tämä 21.09% osuus on aikamoisena kiilana kun huonosti tuottavan työn palkkaus yrittää kilpailla ei ollenkaan tuottavan sosiaaliturvan kanssa. Tulee monelle yllätyksenä että vaikka veroprosentti on nollassa silti valtio kahmaisee siitä ensimmäisestäkin työantajan maksamasta eurosta noin 25%.
Tuli paljon halvemmaksi porrastaa tämäkin. Toisaalta nykyinen systeemi olisi hyvä yksinkertaistaa samalla.
Parhaimmillaan se on sitä omalta osaltaan. Mutta kun tuo tilanne on, niin silloin täytyy toki tunnustaa ja tunnistaa onnekkuutensa.
Jos sen tekee omilla varoillaan, niin eihän tuossa ole mitään pahaa. Päinvastoin, on monella tavalla hienoa, jos armottomat kulutusjuhlat korvaa säästeliäisyydellä, ja sen voimin taas hankkii myöhemmin itselleen lisää vapaa-aikaa.
Olennainen kysymys ei ole niinkään se työnteon määrä, vaan se onko terveellä ja työikäisellä ihmisellä oikeus tieten tahtoin heittäytyä muiden elätettäväksi.
Jos tämä on olennainen kysymys, niin mikä on vastauksesi, ja millä perustein?
Itse sanoisin, että jos oikeus käsitetään filosofis-moraalisena-oikeutena, on vastaus ajatusvapauden vallitessa henkilökohtainen ja yksilö valitsee oikeutensa itse. Eli halutessaan on oikeus.
Jos oikeus perustuu laillisuuteen, ja jos tällainen laillinen oikeus on, niin on oikeus.
Jos taas laki kieltää, niin silloin ei ole oikeutta, mutta silloin tulee vastaan kysymys, että miten lakia valvotaan ja onko sitä yleensäkään mahdollista valvoa, ja toisaalta mitä seuraamuksia lain rikkomisesta tulee ja kuinka kalliiksi se tulee. Jos näitä kysymyksiä ei pystytä ratkomaan, kieltolinjalle ei voi reaalimaailmassa lähteä.
Tämä on nimenomaan se ydinkysymys.
Tuleeko joku teistä imuroimaan meille sunnuntaina kun minä itse en jaksa? Voisin kyllä, mutta en jaksa.
Onko minulla oikeus kieltäytyä taloni imuroimisesta ja samalla myös vaatia oikeuksiini vedoten yhteiskunnan tuo homma hoitamaan? Minun mielestäni ei ole.
Aivan. Yleensäkin länsimaisissa demokratioissa pidetään korkealla kynnystä puuttua ihmisten vapauksiin. Suomessa tulee mieleen lähinnä vakavaan rikollisuuteen liittyvät vankeusrangaistukset ja varusmiespalvelu. Itse ainakin elän mielelläni yhteiskunnassa, jossa kynnys puuttua yksilönvapauteen on korkealla.
Mikäli halutaan pitää yllä järjestelmää, joka turvaa kaikille jonkinlaisen minimielintason, niin vaikuttaa lähes väistämättömältä se, että joudutaan hyväksymään, että joku käyttää järjestelmää myös hyväkseen.
@Juha_Tarkka ja muut: siirsin tän tuloverotuksen avauksen tänne politiikkanurkkaukseen → aihe kuuluu sinänsä tänne, eikä tarvitse uutta ketjun avausta 
Mukavaa sunnuntaita!
https://keskustelut.inderes.fi/t/tulovero-ansioverotus/ eikö tämä olisi parempi?
Helposti vain keskustelu tuppaa hukkumaan muihin aiheisiin kun politiikka on suht laaja aihe.
Erittäin hyvä pointti @Sylfan, nyt oli moderaattorilla muistissa vikaa et mitä kaikkii ketjuja meillä on täällä 
Siirrän tonne ton avauksen
Paljon puhutaan myös terveydenhuollon kriisistä, potilasjonoista jne.
Lääkettäkin poliitikoillakin tuntuu olevan.
Tehdään sote-alueita ja harmisoidaan palkat kalleimman mukaan. Sitten nostetaan alan houkuttelevuutta nostamalla palkkoja, ja sitten palkataan lisää väkeä
Eli lisää rahaa, lisää rahaa tarvitaan.
Politiikan ja julkisen sektorin ongelma, kyse ei omista rahoista. Vaalikarja ei edes ymmärrä että maksavat kulut, eikä myöskään että muutakin voisi vaatia julkiselta sektorilta kuin lisärahan hakemista.
Mielenkiintoinen mutta ilmiselvä huomio Sitran (!) puolelta. Terveydenhuoltoväki tekemään oikeita hommia, paremmin, tehokkaammin ja tuottavammin.
Terveydenhuolto kuten koulutuskin ovat niin pyhiä ei-leikata -lehmiä, että niihin ei haluta koskea kunnolla myöskään tuottavuusmielessä.
Kalliolan mukaan Sitran arviolaskelmat 1 300 lääkärin ja 5 000 hoitajan vuotuisen työpanoksen vapauttamisesta tehokkaammin hoitotyöhön perustuvat ”todella varovaisiin” arvioihin, joissa tehokkuushyöty on laskettu vain kymmenen prosentin mukaan.
Säästöt | Sitra: Näin saadaan aikaan 770 miljoonan euron vuosisäästöt ja järjestellään 1 300 lääkärin työt uusiksi: https://www.hs.fi/talous/art-2000009557609.html?share=df950e2c5e2d05ec06520e6de7b71735