Ongelma on myös siinä, että maahanmuuttoa edelleen käsitellään yhtenä massana, vaikka ne voi jakaa ainakin kolmeen eri ryhmään.
Huippuasiantuntijat: En tunne ketään, jolla olisi jotain sitä vastaan mitään, että joku henkilö tulee maahan tehtävään, josta saa sen 5000 e vähintään bruttona.
Halpatyövoimamaahanmuutto: Nämä ihmiset tulevat matalapalkka aloille töihin tienaavat sen alle 2000 brutto, usein vielä paljon vähemmän. Ongelma heissä on se, että he eivät, vaikka tekisivät töitä pärjää ilman sosiaalietuuksia. Kuitenkin ylivoimainen enemmistö muuttoliikenteestä kohdistuu pääkaupunkiseudulle.
He ovat kansantaloudellisesti kuluerä. Tähän yhtälöön, kun lisätään vielä puoliso ja pari lasta, niin miinusmerkki kansantalouden kannalta on valtava.
Lisäksi halpatyövoimareservi ylläpitää osittain heikkoa palkkatasoa. Vaikka yrittäjähenkinen olenkin, niin jos se Päivin kotisiivous Oy tai ravintola ei pyöri ilman halpatyövoiman käyttöä, niin yritys sietääkin mennä nurin.
Humanitäärinen maahanmuutto: Näiltä ihmisiltä ei voi olettaa koulutuksen ja osaamisen osalta välitöntä apua Suomen työmarkkinoille. Ruotsin ja muun Euroopan esimerkit näyttävät mitä ongelmia syntyy.
Sitten on nää vakiot eli sairaanhoitajat ja lähihoitajat. En itse muusta syystä olisi tämmöistä maahanmuuttoa vastaan, mutta mikäli terveydenhoitoaloillamme on mahdollisuus vaihtaa niskuroiva henkilöstä muihin sen he myös tekevät. Terveydenhoitoala on kriisissä ja kriisi ei johdu hoitajien liian pienestä määrästä. Ongelma on se, että hoitajat eivät halua enää työskennellä alalla. Ja syitä on monia. Näihin asioihin tarvitaan ne ratkaisut, koska se thaimaalainen hoitaja saa myöskin enemmin tai myöhemmin tarpeekseen.
Medialla on aika kova vauhti päällä. Hyvä persujen kannalta, kun menevät noin ylikierroksilla. Ne aidot töppäilyt ja virheet myöskin laimenevat, kun media nolaa itsensä päivästä toiseen.
Huomautan kiinnittämään huomiota otsikkoon. Ei ole sekään ihan journalistien ohjeiden mukainen.
Tämä ei pidä yhä edelleen paikkaansa joten säännöllinen kertaus on paikallaan. TEM:in mukaan yli 1500e/kk ansaitsevat ovat nettomaksajia. Eli suinkaan kaikki alle 2000e ansaitsevat eivät ole kuluerä. Vasta alle 1500e/kk ansaitsevista voidaan noin todeta. Ja sekään ei ota huomioon sitä tosiseikkaa, että töiden tekemättömyys (tukienkin avulla) laskee BKT:tä ja epäsuoria veroeuroja.
Ja moni yli 3000e ansaitsevakin saa sosiaalietuuksia. Asumistukea voi saada jopa yli 5000e kk-tuloilla! Silti kyse olisi luultavasti nettomaksajasta. Ei se ole sinänsä ongelma että joku saa tukia, ongelma olisi se jos niitä maksetaan enemmän kuin se etuuksien saaja maksaa veroja. Ja siitä ei yli 1500e/kk ansaitsevan maahanmuuttajan kohdalla ole kyse.
Vuoden 2018 aineiston perusteella ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten nettotulonsiirrot olivat kuitenkin lähes poikkeuksetta positiivisia ammateissa, joissa keskimääräiset palkka- ja yrittäjätulot olivat yli 18 000 euroa vuodessa (1 500 euroa kuukaudessa), selvitys jatkuu.
Ja tälle on yksinkertainen selitys:
Työn perusteella muuttaneet työikäiset saavat sosiaalietuuksia (työttömyysturva, yleinen asumistuki, toimeentulotuki) Kelan tilastojen mukaan keskimäärin vähemmän kuin Suomessa syntyneet työikäiset, taustapaperissa todetaan.
Työperäisesti maahanmuuttaneet käyttävät myös vähemmän palveluita:
Taustapaperin mukaan työn perusteella muuttaneet ovat myös lähtökohtaisesti terveitä ja työkykyisiä, mistä johtuu, että heidän sosiaali- ja terveyspalveluidensa käyttö on usein keskivertoa vähäisempää.
Joo se Ibrahim, joka tienaa 1600 euroa bruttona on teoriassa nettomaksaja. Mutta Ibrahimin vaimo Nasida sitten saa työttömyysetuutta, asumistukea ja toimeentulostukea. Ja jos on vielä lapsia, niin ne korotukset siihen pääle.
Tiedät kyllä hyvin itsekkin, että noilla tuloilla ei asu pääkaupunkiseudulla ja samalla syö jotakin.
Kivasti siirtyi taas maalitolpat! Tässä oli kuitenkin puhe työperäisestä maahanmuutosta. Ibrahimin vaimo ja lapset eivät ole työperäisiä maahanmuuttajia, joten heistä en puhunut. Kannatan ei-työperäisen maahanmuuton ehtojen tiukentamista.
Kyllä elää vaikkei se leveää tietenkään ole. Moni työtön ja opiskelija joutuu elämään tukien ja asumismenojen jälkeen pienemmillä nettotuloilla kuin esim. 1800e/kk ansaitsevat työntekijä. PK-seudulla. Ja kaikki alle 2000e/kk ansaitsevat maahanmuuttajat eivät tietenkään asu PK-seudulla.
OP:n Ritakallion vuoro kommentoida rasismin haitallisuutta maakuvalle ja osaajien rekrytoimiselle:
FINANSSIRYHMÄ OP:n pääjohtajan Timo Ritakallion mielestä työperäisen maahanmuuton lisääminen on Suomen tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää.
”Monilla toimialoilla tarvitaan lisää työvoimaa, minkä takia työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä laajasti. Lisäksi meidän täytyy pyrkiä siihen, että mahdollisimman moni ulkomainen opiskelija jäisi tänne töihin.”
Hän kertoo seuranneensa huolestuneena viimeaikaista rasismikeskustelua.
”Suomen maakuvalle on erittäin vahingollista, jos syntyy mielikuva, että täällä suhtaudutaan vihamielisesti muihin kansallisuuksiin. Suomen pitää olla kaikille ihmisille turvallinen maa asua ja opiskella. On varmistettava, että ulkomailta muuttavien perheiden lapsilla on mahdollisuus käydä koulua ja puolisot saisivat helposti töitä.”
Ritakallio on täysin oikeassa, samoin kuin Lundmark. Osaajia ei saada tarpeeksi yritysten tarpeisiin omasta reservistä ja rasisminen viljely heikentää Suomen vetovoimaa myös korkeakoulutettujen ja korkeasti palkattujen keskuudessa. Pelkkä palkka ei ole kaikki kaikessa. IT-alalla on erityisen paljon työntekijöitä, joille rasistinen yhteiskunnallinen ilmapiiri on syy olla hakematta maahan töihin.
Taas kerran, toivottavasti hallitus kuuntelee myös yritysten edustajien mielipiteitä kun miettivät parasta suuntaa Suomelle.
Yksi ongelma näissä lajitteluissa on se, että on aika haastavaa hallituksenkaan edustajien puhua jätesäkeistä ja sanoa samaan aikaan, että emme me toki teitä huippuasiantuntijoita tarkoita. Tai voihan sitä toki yrittää mutta epäillen onnistumista.
Suomi on joko rasistinen yhteiskunta tai sitten ei ole. Näin se vaan ulospäin tulee näkymään ja syksyllä toivottavasti tehdään viisaita valintoja tämän suhteen.
Hesarihan uutisoi siitä miten PS:n toiminta on laukaissut virallisiin toimintaohjeisiin kirjatun suojan maalittamista vastaan poliisin omassa organisaatiossa. Tapaus ei edennyt esitutkinnasta eteenpäin, joten tuskinpa sitä rikostakaan tapahtui, mutta on kyllä aika ideologista nähdä tämä taas HS:n persuvainona.
Vaarallista kirjoitella tässä ketjussa, mutta kokeillaan. Olen aivan varma että tässä asiassa yritysjohtajat ovat väärässä. Oikeasti korkeasti koulutetut ulkomaalaiset osaavat ottaa asioista tarpeeksi selvää (ja ymmärtävät lukemaansa) , jotta käsittävät hallituksen haluavan karsia nimenomaan haittamaahanmuuttoa ja että osaajat ovat tervetulleita. Suurin osa myös ymmärtää ihmisten kipuilun maahanmuuton suhteen (ongelmakohdat), mutta että heihin suhtaudutaan lämpimästi, aivan kuten supisuomalaiseen höpönassuun eivätkä he koe rasismia. Olen läheisessä kanssakäymisessä lähes kymmenen korkeasti koulutetun ulkomaalaisen kanssa viikottain, ja tämä on heidän yleinen mielipiteensä. Toisin sanoen ei vaikuta pätkääkään siihen mitä huippuosaajat Suomesta ajattelevat.
“Jätesäkkiin” pukeutuminen on lailla kielletty mm. Alankomaissa, Belgiassa, Itävallassa, Ranskassa ja Tanskassa. Alueellisia kieltoja on Saksassa, Italiassa ja Sveitsissä.
Kaikki edellä mainitut ovat tietysti rasistisia maita, johon kukaan huippuosaaja ei halua mennä
Vakavasti puhuen, luulen, että ne huippuosaajat viihtyvät paremmin paikassa, jossa eivät islamistit ja sharia-lain noudattajat tule kadulla vastaan.
Miten kun tämmöisen koulutetun lapsia aikuiset ihmiset huutavat neekeriksi? Perheessä varmaan keskustellaan että “hei, ne ei vaan tienneet että vanhempasi on huippuasiantuntija”
Tai sitten yritysjohtajat eivät ole väärässä ja sinä olet, ja yritysjohtajat tietävät (sinua paljon paremmin) oman yrityksensä ja alansa rekrytointitarpeensa ja asiat, jotka rekrytoimilleen asiantuntijoille on tärkeitä. Omassa kuplassani puolestaan hyväpalkkaiset asiantuntijat ovat kiinnostuneita Suomen poliittisesta ilmapiiristä ja juuri rasisimista ja aihe on tullut esille joskus myös työnhaussa/avoimissa hakukirjeissä.
Tässä voi myös olla alakohtaisia eroja. Yhdellä alalla rasismi ei ole kiinnostava asia, toisella on.
Huolestuttavaa on se, että yritysjohtajat ottavat asian esille. Keskimäärin yritysjohtajat haluavat pysyä pois päivän politiikasta ja välttää polarisointia. Se, että vetoavat päättäjiin on huono signaali. En usko että ihan huvin vuoksi ottavat riskiä joutua naurunalaisiksi ja boikotin kohteeksi.
Osittain samaa mieltä kanssasi, Tässä halpatyövoima-asiassa oma näkemykseni on, että olemme jo nyt siinä tilanteessa, että yhteiskuntamme on hyvin riippuvainen maahanmuuttajista. Teollisuuden alihankintaketjussa on paljon työtehtäviä, johon ei ole realistista saada kantasuomalaisia. Samoin rakennualalla on vastaava tilanne. Kaupan alan osa-aikatyöt ja siivousala kuuluvat myös samaan kategoriaan. Tällä väestöpyramidilla tulee olemaan tulevina vuosina hyvin haasteellista ylläpitää palvelurakennettamme ilman maahanmuutajaväestöä, joka jaksaa ja haluaa tehdä ne työt, joihin oma kantaväestömme ei käytännössä suostu. Monissa kantasuomalaisissa perheissä pidetään esimerkisi siivoustyötä ja kaupan kassalla olemista halveksittavana ja häpeällisenä työnä. Samoin rakennussiivoojan ja betoniraudoittajan ammatti ei ole ihan siellä korkeimpana kantasuomalaisten urasuunnitelmissa.Vaikea yhtälö tämä on ratkaistavaksi ilman, että meille tulee väkeä ulkomailta. Lisätään tähän vielä se, että aluellisesti kantaväestömme nuoret miehet ja naiset eivät kohtaa. Tässä on monta muuttujaa, joista osa väistämättä ajaa maahanmuuton lisääntymiseen, halusivat poliitikot sitä tai ei.
Tuosta humanitaarisesta maahanmuutosta sen verran, että itsellä tässä on myös kyse jonkinlaisesta, sanotaan nyt vaikka kristiillisestä etiikasta. Tässä maailman tilanteessa meidän on voitava auttaa edes vähäisissä määrin eniten pulassa olevia, joita esim. vainotaan polittisten mielipiteidensä vuoksi. Rajansa toki tälläkin ja sinisilmäinen ei todellakaan saa olla.
Vedä sitten se raja ja kerro meillekin ettei ole ihan tyhjää hyve puhetta.
Maahanmuuton eri muodoista on puhuttu jo vuosia milloin ketäkin syylistäen. Ei voi olla niin, että täälläkin palstalla ja tässä säikeessä aktiivisella henkilöllä ei ole asiasta omaa käsitystä ja rajaa mihin raja vedetään. Vai voiko?
Eipä ole jenkkien talousjärjestelmä, korkea rikollisuus, aborttilait tai aselait olleet esteenä sille, että esimerkiksi suomalaiset huippuasiantuntijat lähtevät sinne tilaisuuden tullen hommiin. Kun palkka on kunnossa, niin sinne lähdetään vaikka Trump olisi presidentti.
Musta tuntuu, että suomalaiset yritysjohtajat ovat jo luovuttaneet huippuosaajien suhteen. Kukaan heitä ei ole ollut kieltämästä tulemaan maahan. Mutta halpatyövoimareservi kelpaa. Muistan hyvin vielä Tokmannin pomo karjui valtavan työvoimapulan perään, samalla hetkellä kun kaikki Tokmannin työpaikkailmoitukset olivat osa-aikaisia.
Jos jokin Suomen mainetta likaa se on Hesarin valheet, jotka sitten kärjistyvät entisestään ulkomaisessa mediassa. Purrahan halusi eräänkin lehden otsikon mukaan ampua maahanmuuttajat.
Suomen negatiiviset puolet on nyt kaikkien tiedossa, sijainti Venäjän vierässä, korkea verotus pienet palkat…
Suomen vetovoimatekijät hyväpalkkaisille asiantuntijoille ovat aiemmin olleet hyvä ilmanlaatu ja kaunis luonto, hyvä perusopetus- ja varhaiskasvatus lapsille sekä turvallisuus. Matalapalkka-alojen maahanmuutto sekä humanitäärinen maahanmuutto vaikuttavat kahteen myöhempään kohtaan. On todistettu, että maahanmuuttajien lapset tarvitsevat todella paljon useammin tukea koulussa, mikä on totta kai pois muilta oppilailta, koska resurssit ovat rajalliset. Lisäksi nuorisojengit ja väkivallan ihannointi tulee suoraan pienellä viiveellä Ruotsista.
Nimimerkki @Paapaa näkee tilanteen omien lasiensa läpi. Ehkä hän vilpittömästi uskoo, että matalapalkka-aloille työskentelevät maahanmuuttajat rekrytään jostain sinkkuristeilyltä. Kyllä matapalkka-aloille tulevat ihmiset omaavat myös perheen ja lapsia. Ja kyllä he myös tulevat maahan.
Eli kun Ibrahimin kotiäitivaimo ja kaksi 6-vuotiasta lasta tulevat maahan, niin vaimon työllisyysnäkymät jopa niiden kuuluisien tilastojen mukaan ovat hyvin vähäiset. Kaksi laste vie kaksi päiväkotipaikkaa ja vaimo alkaa nostamaan sosiaalietuuksia. Kouluikäisinä lapset, ymmärrettävästi tarvitsevat enemmän tukea. Mikä on kuitenkin muilta apua kenties tarvitsevilta pois.
Expat -tutkimuksen mukaan (2/2023) Suomi on kyselyn 53 maan joukossa yllättäen paras pohjoismaa ja Euroopan #3 Espanjan ja Portugalin jälkeen.
Suomi #16
Ruotsi #24
Tanska #41
Norja #52
Siitä huolimatta vaikuttaa olevan hankala saada houkuteltua erikoisosaajia.
Ilmeisesti laimea keskiarvo ei kiinnosta.
16 | Finland
Finland makes it into the top 10 of three indices. In the Quality of Life Index (3rd), it performs best in the Environment & Climate Subcategory (2nd) and even comes 1st for both air quality (95% happy vs. 66% globally) and the urban environment (91% vs. 67% globally). It also ranks very well in the Safety & Security Subcategory (3rd), as 86% of expats are happy with the political stability (vs. 63% globally), and 77% agree that they can openly express themselves and their opinions (vs. 65% globally).
An Independent & Flexible Working Life
When it comes to Working Abroad (5th), Finland claims 1st place in the Work & Leisure Subcategory. More than three-quarters of expats (76% each) are satisfied with both their working hours (vs. 64% globally) and their work-life balance (vs. 63% globally).
What is more, they find that the local business culture supports flexibility (83% happy vs. 60% globally), encourages creativity (70% vs. 51% globally), and promotes independent work (68% vs. 46% globally).
A Digital Leader
In the Expat Essentials Index (10th), Finland ranks 1st in the Digital Life Subcategory. For example, expats find it easy to pay without cash (94% happy vs. 84% globally) and are very pleased with the availability of administrative services online (94% vs. 60% globally). In general, 65% find it easy to handle the local bureaucracy, compared to just 39% globally. “It is easy to deal with all practical aspects of life,” states an expat from France.
Hard to Make Friends
Finland ranks worst but still midfield in the Ease of Settling In Index (31st), particularly for Finding Friends (38th). In fact, 45% of expats find it hard to make local friends, compared to 36% globally. This might also be a reason why more than three in ten (31%) are unhappy with their social life (vs. 25% globally). Still, 69% feel welcome in Finland, which is about the same as the global average (67%).
“The people are very introverted. It is not easy to ‘break the ice’, but once it is done, the Finns are the best people.” – Pakistani expat
Syytät mua jostain ideologiasta vaikka sulla on näköjään virheellinen käsitys työperäisestä maahanmuutosta ja toisaalta perheen oleskeluluvista. Korjataanpas taas, ehkä joku viestiesi peukuttajakin lukee tämän.
Esim. 1600e/kk ansaitseva ei täytä mitenkään 4-henkisen perheen toimeentuloedellytystä, eikä voi tuoda perhettään Suomeen, toisin kuin sinä ehkä kuvittelet. 4-henkisen perheen toimeentuloedellytys on noin 3500e/kk (brutto). Ei 3000e, ei 2500e, ei 1600e. Mukaan lasketaan joitain sosiaalietuuksia.
Tämä siis jo voimassa olevan lainsäädännön mukaan.
Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen perheessä kotitalouden käteen jäävien nettotulojen on oltava 2 600 euroa kuukaudessa. Jos lapsia on neljä, toimeentuloedellytys on 3 100 euroa kuukaudessa. Toimeentulon täytyy olla turvattu koko oleskeluluvan ajalle.
On tavallista, että jos maahanmuuttaja hakee perheenyhdistämistä tai on hakeutumassa Suomeen töihin, hän on usein ainakin aluksi perheensä ainoa elättäjä. Yltääkseen esimerkiksi 2 600 euron nettotuloihin palkan pitäisi olla yli 3 500 euroa kuukaudessa.
Sinä väitit, että alle 2000e/kk ansaitseva on kuluerä yhteiskunnalle. Osoitin väitteen vääräksi, sillä jo yli 1600e/kk ansaitseva on nettomaksaja TEMin mukaan. Sitten siirsit maalitolppia, aloit puhua ei-työperäisestä maahanmuutosta ja väitit, että on kuluerä koska tuo perheensä mukana. No, siihen taas vaaditaan paljon isommat bruttotulot kuin se 1600e/kk ja tosiaan kyse ei edes ole työperäisestä. Vain osa edes harkitsee perheen tuomista mukana. Osa taas haluaisi, mutta ei perhettä voi tuoda koska toimeentuloedellytykset eivät täyty.
Kun tilannekuva on väärä, ovat lääkkeetkin väärät. Olen miljoona kertaa tämän kirjoittanut, ja toistan taas kun et näköjään lue, mitä kirjoitetaan:
Tässä oli kuitenkin puhe työperäisestä maahanmuutosta. Ibrahimin vaimo ja lapset eivät ole työperäisiä maahanmuuttajia, joten heistä en puhunut. Kannatan ei-työperäisen maahanmuuton ehtojen tiukentamista.
Esim. juuri toimeentuloedellyksen kiristämistä. En kannata työperäisen maahanmuuton tiukentamista, koska se on omaan jalkaan ampumista ja tätä mieltä on yrityskenttäkin. Suomi tarvitsee osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa kaikissa palkkaluokissa, yhteiskunnan täysin elättämät on ihan oma lukunsa ja niistä lienemme samaa mieltä: saa tiukentaa.
Tässä oli kuitenkin puhe työperäisestä maahanmuutosta. Ibrahimin vaimo ja lapset eivät ole työperäisiä maahanmuuttajia, joten heistä en puhunut. Kannatan ei-työperäisen maahanmuuton ehtojen tiukentamista.
