Tästä samaa mieltä ja juuri siksi ihmettelen, että miksi kaikesta muusta leikataan isosti, muttei niistä yritystuista. Päin vastoin, tukia heitellään jopa lisää kannattamattomille toimialoille, kuten niille turkistarhoille ja persujen lempiala turvetuotannolle.
3 tykkäystä
Typerä ja typerä, miksi hakea pistesijoja kun voi olla kärjessäkin. Ja vasemman laidan 
Ruotsissa on tuulivoimaa kaksinkertaisesti suomeen verrattuna, ja vesivoima tuottaa 50% sähköstä kun taas suomessa vain 20%. Ydinvoimalla on selkeästi suurempi osuus sähköntuotannosta suomessa kuin ruotsissa. Että en nyt tiedä tuosta takamatkasta jos siellä käytetään kymmeniä miljardeja ydinvoimaloihin jotka käynnistyvät ehkä 20 vuoden päästä.
Mulle sopii kyllä ydinvoiman lisärakennus suomeenkin, vaikka se helveton kallista ja helvetin hidasta onkin.
Ööhh, en ole varma ymmärsinkö tästä mitään, puhutko nyt ydinvoimasta?
Tämä nyt alkaa kuulostaa hieman monomaaniselta. Puhe vihreästä siirtymästä on aina vedettävä ammattiliittoihin ja verotukseen. Joo varmasti vaikuttaa ainakin siihen ettei suomeen tule halpatuotantoa, joo verotus voisi olla kevyempikin.
Eri keskustelu on se.
7 tykkäystä
Tämä on ihan puuta heinää. Ilman tuulivoimaa meiltä puuttuisi noin 1,5 x OL3:n verran tuotantoa. Ilman tuulivoimaa sähkö olisi lähes aina huomattavasti kalliimpaa kuin se nyt on. Ilman tuulivoimaa olisimme paljon riippuvaisempia tuontienergiasta. Tuulivoiman ansiosta Suomi oli ensi kertaa vuositasolla omavarainen. (Ei, se ei tarkoita että olimme joka hetki omavaraisia, mutta se tarkoittaa että omaa tuotantoa on enemmän kuin koskaan ennen suhteessa kulutukseen).
Tuulivoima ei vituta tippaakaan tuulettomina päivinä. Se ei käytännössä nosta sähkön hintaa, se vain laskee sitä silloin kun tuulee edes hiukan. Ilman tuulivoimaa sinä maksaisit sähköstä paljon enemmän ja sota olisi aiheuttanut paljon isomman haavan Suomen energiansaannille.
PS. Suomessa oli ainakin 2023 H1:llä EU:n toiseksi halvin sähkö.
11 tykkäystä
Marky käsittääkseni turvetuotantoon ei nykyisin ole tukiaisia tullut kuin huoltovarmuuden osalta. Aikaisempina vuosina (oliko 2021) tukiaisia maksettiin tuotannollisten koneiden lunastamisen kautta, joka tuli hallituksen hiilidioksidipäätöksen kompensointina kun voimalaitoksille aikaisemmasta sovitusta poiketen tehtiin poliittisella päätöksellä turpeen poltto kannattamattomaksi. Tukipäätöksen kylläkin mahtoi tehdä edellinen vasemmistohallitus 
.
Turkistarhat on käsittääkseni niitä harvoja maatalouden sektoreita joiden tulos on positiivinen, eli tukia ei tule normaalista yritystoiminnan tukia enempää.
Molemmissa aloissa puhutaan kuitenkin hyttysistä yritystukien osalta joten olisiko sinulla jäänyt jokin ideologinen narratiivi vahingossa päälle?
Kun täällä on myös kovasti pidetty esillä noita 90 miljardin vihreitä investointeja, niistä kannattanee huomata että useimmat niistä mahtaa olla jo haudattu kaikessa hiljaisuudessa (esim. Pluggarin investointi, Inkoon terästehdas ja nyt ehkä SSAB). Minusta olisi hienoa, jos me saataisiin noita vihreitä investointeja, mutta jotain realismia.
Parhaiten on kai nykyisin toteutuneen nuo tuulivoimalaitokset (jotka ei nykyisin edes tarvitse normaalista yritystoiminnasta poikkeavia tukia).
Vetyinvestoinnin toteutunevat ainakin jossain määrin (ja ovat saanet runsaasti tukia), tosin kannattavuus näyttää haastavalta. Kannattavuushan on omistajien ongelma, kunhan ei lähdetä keksimään tuotantotukea vetytuotannolle.
3 tykkäystä
Itse asiassa turvetuotantoon vaikuttavia tukia on edelleen ainakin energiaintensiivisten alojen energiaveron palautus, mitä taitaa onneksi loppua aivan lähivuosina. Päästökaupan ulkopuolisen turpeen energiatuki on sen sijaan edelleen voimassa.
Yritystuet ovat tosiaan miljardeja, joten niiden perkaamiselle on valtava tarve ja nämä mainitut vain kymmeniä miljoonia, eli pieni osa kokonaisuudesta, kuten kirjoititkin. Ykkösmiljoonien leikkaaminen on kuitenkin yksittäisille sektoreille tai toiminnoille kuolinisku, kuten vaikka eilisen kammottavien uutisten yhteydessä mainittu pikkupaikkakunnilta loppuva etsivä nuorisotyö tai yksittäiset pikkukoulut. Ihmettelen, miksi ykkösmiljoonat ovat leikkaamisen arvoisia toisaalla, mutta kymmenet miljoonat eivät sitten toisaalla enää olekaan. No, tämä on toki politiikkaa, eli arvovalintoja.
3 tykkäystä
Kyllähän eläkeiän nosto tukee talouskasvua työn tarjonnan kautta. Tuo on vain yksi osa palettia. Ja tietenkin kaikille yksittäisille ratkaisuille löytyy vastustajia.
6 tykkäystä
Sillä, että hyvinvointialueen päättäjien äänestäjät olisivat maksamassa niitä veroja. Jos niitä rahoja vain mangutaan valtiolta, maksajat ja hyötyjät ovat vain osittain sama populaatio.
1 tykkäys
Nythän edellisen ison eläkeuudistuksen jälkeen on porkkanalla saatu keskimääräinen eläkeikä nousemaan. Väärin hoidettu ongelma, jos ei keppiä tarvita, ajattelee monet poliitikot sydämellä, ei järjellä.
5 tykkäystä
Suomalaiset päättäjät vihaavat autoteitä, kokoomuskin vetää Orpon johdolla Turun tunnin junaa jonka hintalappu on 4 miljardia. Sillä rahalla varmaan sais päivitettyä Suomeen kunnollisen ja turvallisen valtatieverkon. Mutta ei, väkisin pitää tuhlata junarataan jossa ei tule edes tavarajunia kulkemaan.
7 tykkäystä
Niin. Ensimmäinen vakituinentyösuhteeni alkoi 1980 luvun alkupuoliskolla.
Mikäli olisin saanut tänä aikana lisää palkkaani ne eläkekulut mitä työurallani olen aiheuttanut, siitä kertyy takuulla satoja tuhansia.
Työntekijä aiheuttaa työnantajalle ja itselleen lähes 1/4 eläkekulut bruttopalkasta.
Kauanko sinä olet maksanut rehellisestä työstä eläkemaksuja?
Kommentin perusteella et vielä 40 vuotta.
16 tykkäystä
Kiitos demari puolueille siitä että ovat onnistuneet piilottamaan isot osuudet työntekijän veroluonteisista maksuista työnantajan kontolle jottei tavan tallaajalla ole hajuakaan kuinka suuri on verokiila Suomessa.
Kaikki nämä maksut pitäisi siirtää näkyville työntekijän palkka kuittiin niin kyllä ihmisten silmät sitten aukenisivat.
55 tykkäystä
Myös sosiaali- ja terveyspuolen todelliset kustannukset olisi hyvä ilmiantaa julkisen sektorin asiakkaille. Kun tulee lasku 200 €, se tuntuu isolta. Mutta kun kerrotaan, että hinta on tämä, koska yhteiskunta verovaroin sponssaa 10 000 euroa, niin alkaa hinta tuntua ihan siedettävältä.
36 tykkäystä
Tiedoksi, että julkisella terveysalalla on lähes kaikki toimenpiteet jo hinnoiteltu todellisten kustannusten mukaan. Siihen on olemassa yhteisesti hyväksytyt laskentakaavat. Miten muuten eri hyvinvointialueet voisivat laskuttaa toisiaan?
Miksi nämä hinnat eivät ole julkisia? Onhan ne, mutteivat käytännössä. Miksi? No siksi kun ketään ei kiinnosta, ei edes mediaa. Julkisen sektorin hinnat ovat julkisia, jos vaan älyää tarpeeksi yksilöidysti kysyä. Alalla johtavassa asemassa oleva kertoi, joten lienee jopa totta.
10 tykkäystä
Tuohan edellyttää, että tällä hetkellä hyvinvointialueet ovat “hyötysuhteeltaan” huonoja. Onko tehty minkäänlaista tutkimusta miten paljon ja mistä osa-alueista kustannukset säästyisivät verotusoikeudella?
Nykyisin myös taidetaan kompensoida harvaanasuttujen alueiden kustannuksia väkirikkaimpien alueiden veroista. Miten tämä hoidettaisiin, kun esimerkiksi hesalainen loukkaantuu hiiihtolomalla Lapissa, niin tarvitaanko ambulanssilento HUSsiin.
Suomen perustuslaki on tässä se sosiaali- ja terveyspalvelujen minimin asettaja. Sille rajalle voi hallituksen päätöksillä palvelujen leikkaamisessa mennä. On menty pitemmällekin, mutta toimeentulotuki-järjestelmä lieventää.
Kysymys siitä, onko verottajana valtio vai hyvinvointialue, on aika turha. Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluista on aiemmin vastanneet kunnat, niin tosiasiallisesti kuntatukien kautta rahoittaja on pitkälti ollutkin valtio. Jos näin ei olisi, ei kuntavero olisi noin puolittunut vasta äsken, kun kuntien vastuu sotepalveluista siirtyi hyvinvointialueille.
Mitä hyötyä sote-maakuntaverosta olisi? Köyhimpienkin maakuntien apuna, tukena ja turvana olisi silti perustuslaki, eikä elämän edellytyksien romuttaminen osassa Suomea tule onnistumaan, vaikka keskittämishaluiset sitä koko ajan niin intoilisi.
1 tykkäys
Kyllä ne aika helposti löytyy suuruusluokan selvittämiseksi, mutta toki hieman vaivaa vaatii. Ei kovin vaikeaa olisi laittaa tiedoksi esimerkiksi sairaalalaskun, palvelutalon tai vaikkapa päivähoitolaskun liitteeksi.
1 tykkäys
Mielenkiintoinen “virhe” IS:n jutun ja EVAn raportin välillä.
IS:kuvasta osakaappaus
EVA:n raportin kuvasta osakaappaus
EVA:n raportissa Maakuntavero+Vakuutusmallin säästöt ovat yhteensä 7 G€.
IS:llä Maakuntaverolle ei ole annettu säästöä vaan 7 G€ on osoitettu Vakuutusmallille.
Luultavasti ja toivottavasti tuo on vain IS:n taulukon tekijän lapsus.
3 tykkäystä
SAK pistää ulkoparlamentaarisen politiikan teon poliittisten lakkojen muodossa paussille, mutta toteuttaa päällä olevat ja julkistetut lakot loppuun.
Meanwhile, poliittisten lakkojen lakkojen rajoittamisen lainsäädäntö etenee kuten pitää.
Tämä kevään show hyvin kertoo, että rajoittamaton politiikan teko sivullisten eli yritysten, heidän työntekijöiden ja yhteiskunnan kustannuksella on sietämätöntä.
Poliittisten lakkojen voimakas rajoittaminen on kevään tekojen myötä käytännössä vietävä loppuun, ja tukee myös ikääntyvän, 15 vuotta ilman reaalista talouskasvua velkarahalla eläneen kansakunnan tulevaisuuden kannalta tärkeiden investointien investointien saatavuutta. Vaikka juuri SSAB ei Raahen toimintaa minnekään voi roudata.
14 tykkäystä
46 vuotta on tullut makseltua…kyllä sitä aika summa muuten kertyy kun alkaa laskemaan…vielä on eläkkeeseenkin aikaa pitkälle toista vuotta…
1 tykkäys
SAK päätti keskeyttää ainakin väliaikaisesti maamme talouden paskomisen. Eli se pitää nykyiset lakot loppuun (8.4. asti) eikä päättänyt uusista lakoista. Tämä ei tarkoita, etteikö lakot voisi jatkua kun SAK huomaa ettei se yhtä ole osapuoli lainsäädäntöprosessissa.
Toivottavasti hallitus kiirehtii lakkolakien säätämistä.
- SAK:n Jarkko Eloranta kertoo, että SAK:n ilmoitetut lakot toteutuvat, mutta uusista lakoista ei ole päätetty. Lakot siis keskeytyvät 8.4.
- SAK on valmistautunut siihen, että jatkosuunnitelmia tulee. SAK:n hallituksella on seuraava kokous 18.4.
- Elorannan mukaan SAK on valmis neuvottelemaan hallituksen kanssa jo ennen lakkojen päättymistä.
12 tykkäystä