Tämä on ihan puuta heinää. Ilman tuulivoimaa meiltä puuttuisi noin 1,5 x OL3:n verran tuotantoa. Ilman tuulivoimaa sähkö olisi lähes aina huomattavasti kalliimpaa kuin se nyt on. Ilman tuulivoimaa olisimme paljon riippuvaisempia tuontienergiasta. Tuulivoiman ansiosta Suomi oli ensi kertaa vuositasolla omavarainen. (Ei, se ei tarkoita että olimme joka hetki omavaraisia, mutta se tarkoittaa että omaa tuotantoa on enemmän kuin koskaan ennen suhteessa kulutukseen).
Tuulivoima ei vituta tippaakaan tuulettomina päivinä. Se ei käytännössä nosta sähkön hintaa, se vain laskee sitä silloin kun tuulee edes hiukan. Ilman tuulivoimaa sinä maksaisit sähköstä paljon enemmän ja sota olisi aiheuttanut paljon isomman haavan Suomen energiansaannille.
PS. Suomessa oli ainakin 2023 H1:llä EU:n toiseksi halvin sähkö.
Marky käsittääkseni turvetuotantoon ei nykyisin ole tukiaisia tullut kuin huoltovarmuuden osalta. Aikaisempina vuosina (oliko 2021) tukiaisia maksettiin tuotannollisten koneiden lunastamisen kautta, joka tuli hallituksen hiilidioksidipäätöksen kompensointina kun voimalaitoksille aikaisemmasta sovitusta poiketen tehtiin poliittisella päätöksellä turpeen poltto kannattamattomaksi. Tukipäätöksen kylläkin mahtoi tehdä edellinen vasemmistohallitus .
Turkistarhat on käsittääkseni niitä harvoja maatalouden sektoreita joiden tulos on positiivinen, eli tukia ei tule normaalista yritystoiminnan tukia enempää.
Molemmissa aloissa puhutaan kuitenkin hyttysistä yritystukien osalta joten olisiko sinulla jäänyt jokin ideologinen narratiivi vahingossa päälle?
Kun täällä on myös kovasti pidetty esillä noita 90 miljardin vihreitä investointeja, niistä kannattanee huomata että useimmat niistä mahtaa olla jo haudattu kaikessa hiljaisuudessa (esim. Pluggarin investointi, Inkoon terästehdas ja nyt ehkä SSAB). Minusta olisi hienoa, jos me saataisiin noita vihreitä investointeja, mutta jotain realismia.
Parhaiten on kai nykyisin toteutuneen nuo tuulivoimalaitokset (jotka ei nykyisin edes tarvitse normaalista yritystoiminnasta poikkeavia tukia).
Vetyinvestoinnin toteutunevat ainakin jossain määrin (ja ovat saanet runsaasti tukia), tosin kannattavuus näyttää haastavalta. Kannattavuushan on omistajien ongelma, kunhan ei lähdetä keksimään tuotantotukea vetytuotannolle.
Itse asiassa turvetuotantoon vaikuttavia tukia on edelleen ainakin energiaintensiivisten alojen energiaveron palautus, mitä taitaa onneksi loppua aivan lähivuosina. Päästökaupan ulkopuolisen turpeen energiatuki on sen sijaan edelleen voimassa.
Yritystuet ovat tosiaan miljardeja, joten niiden perkaamiselle on valtava tarve ja nämä mainitut vain kymmeniä miljoonia, eli pieni osa kokonaisuudesta, kuten kirjoititkin. Ykkösmiljoonien leikkaaminen on kuitenkin yksittäisille sektoreille tai toiminnoille kuolinisku, kuten vaikka eilisen kammottavien uutisten yhteydessä mainittu pikkupaikkakunnilta loppuva etsivä nuorisotyö tai yksittäiset pikkukoulut. Ihmettelen, miksi ykkösmiljoonat ovat leikkaamisen arvoisia toisaalla, mutta kymmenet miljoonat eivät sitten toisaalla enää olekaan. No, tämä on toki politiikkaa, eli arvovalintoja.
Kyllähän eläkeiän nosto tukee talouskasvua työn tarjonnan kautta. Tuo on vain yksi osa palettia. Ja tietenkin kaikille yksittäisille ratkaisuille löytyy vastustajia.
Sillä, että hyvinvointialueen päättäjien äänestäjät olisivat maksamassa niitä veroja. Jos niitä rahoja vain mangutaan valtiolta, maksajat ja hyötyjät ovat vain osittain sama populaatio.
Nythän edellisen ison eläkeuudistuksen jälkeen on porkkanalla saatu keskimääräinen eläkeikä nousemaan. Väärin hoidettu ongelma, jos ei keppiä tarvita, ajattelee monet poliitikot sydämellä, ei järjellä.
Suomalaiset päättäjät vihaavat autoteitä, kokoomuskin vetää Orpon johdolla Turun tunnin junaa jonka hintalappu on 4 miljardia. Sillä rahalla varmaan sais päivitettyä Suomeen kunnollisen ja turvallisen valtatieverkon. Mutta ei, väkisin pitää tuhlata junarataan jossa ei tule edes tavarajunia kulkemaan.
Niin. Ensimmäinen vakituinentyösuhteeni alkoi 1980 luvun alkupuoliskolla.
Mikäli olisin saanut tänä aikana lisää palkkaani ne eläkekulut mitä työurallani olen aiheuttanut, siitä kertyy takuulla satoja tuhansia.
Työntekijä aiheuttaa työnantajalle ja itselleen lähes 1/4 eläkekulut bruttopalkasta.
Kauanko sinä olet maksanut rehellisestä työstä eläkemaksuja?
Kommentin perusteella et vielä 40 vuotta.
Kiitos demari puolueille siitä että ovat onnistuneet piilottamaan isot osuudet työntekijän veroluonteisista maksuista työnantajan kontolle jottei tavan tallaajalla ole hajuakaan kuinka suuri on verokiila Suomessa.
Kaikki nämä maksut pitäisi siirtää näkyville työntekijän palkka kuittiin niin kyllä ihmisten silmät sitten aukenisivat.
Myös sosiaali- ja terveyspuolen todelliset kustannukset olisi hyvä ilmiantaa julkisen sektorin asiakkaille. Kun tulee lasku 200 €, se tuntuu isolta. Mutta kun kerrotaan, että hinta on tämä, koska yhteiskunta verovaroin sponssaa 10 000 euroa, niin alkaa hinta tuntua ihan siedettävältä.
Tiedoksi, että julkisella terveysalalla on lähes kaikki toimenpiteet jo hinnoiteltu todellisten kustannusten mukaan. Siihen on olemassa yhteisesti hyväksytyt laskentakaavat. Miten muuten eri hyvinvointialueet voisivat laskuttaa toisiaan?
Miksi nämä hinnat eivät ole julkisia? Onhan ne, mutteivat käytännössä. Miksi? No siksi kun ketään ei kiinnosta, ei edes mediaa. Julkisen sektorin hinnat ovat julkisia, jos vaan älyää tarpeeksi yksilöidysti kysyä. Alalla johtavassa asemassa oleva kertoi, joten lienee jopa totta.
Tuohan edellyttää, että tällä hetkellä hyvinvointialueet ovat “hyötysuhteeltaan” huonoja. Onko tehty minkäänlaista tutkimusta miten paljon ja mistä osa-alueista kustannukset säästyisivät verotusoikeudella?
Nykyisin myös taidetaan kompensoida harvaanasuttujen alueiden kustannuksia väkirikkaimpien alueiden veroista. Miten tämä hoidettaisiin, kun esimerkiksi hesalainen loukkaantuu hiiihtolomalla Lapissa, niin tarvitaanko ambulanssilento HUSsiin.
Suomen perustuslaki on tässä se sosiaali- ja terveyspalvelujen minimin asettaja. Sille rajalle voi hallituksen päätöksillä palvelujen leikkaamisessa mennä. On menty pitemmällekin, mutta toimeentulotuki-järjestelmä lieventää.
Kysymys siitä, onko verottajana valtio vai hyvinvointialue, on aika turha. Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluista on aiemmin vastanneet kunnat, niin tosiasiallisesti kuntatukien kautta rahoittaja on pitkälti ollutkin valtio. Jos näin ei olisi, ei kuntavero olisi noin puolittunut vasta äsken, kun kuntien vastuu sotepalveluista siirtyi hyvinvointialueille.
Mitä hyötyä sote-maakuntaverosta olisi? Köyhimpienkin maakuntien apuna, tukena ja turvana olisi silti perustuslaki, eikä elämän edellytyksien romuttaminen osassa Suomea tule onnistumaan, vaikka keskittämishaluiset sitä koko ajan niin intoilisi.
Kyllä ne aika helposti löytyy suuruusluokan selvittämiseksi, mutta toki hieman vaivaa vaatii. Ei kovin vaikeaa olisi laittaa tiedoksi esimerkiksi sairaalalaskun, palvelutalon tai vaikkapa päivähoitolaskun liitteeksi.
Mielenkiintoinen “virhe” IS:n jutun ja EVAn raportin välillä.
IS:kuvasta osakaappaus
EVA:n raportin kuvasta osakaappaus
EVA:n raportissa Maakuntavero+Vakuutusmallin säästöt ovat yhteensä 7 G€.
IS:llä Maakuntaverolle ei ole annettu säästöä vaan 7 G€ on osoitettu Vakuutusmallille.
Luultavasti ja toivottavasti tuo on vain IS:n taulukon tekijän lapsus.
SAK pistää ulkoparlamentaarisen politiikan teon poliittisten lakkojen muodossa paussille, mutta toteuttaa päällä olevat ja julkistetut lakot loppuun.
Meanwhile, poliittisten lakkojen lakkojen rajoittamisen lainsäädäntö etenee kuten pitää.
Tämä kevään show hyvin kertoo, että rajoittamaton politiikan teko sivullisten eli yritysten, heidän työntekijöiden ja yhteiskunnan kustannuksella on sietämätöntä.
Poliittisten lakkojen voimakas rajoittaminen on kevään tekojen myötä käytännössä vietävä loppuun, ja tukee myös ikääntyvän, 15 vuotta ilman reaalista talouskasvua velkarahalla eläneen kansakunnan tulevaisuuden kannalta tärkeiden investointien investointien saatavuutta. Vaikka juuri SSAB ei Raahen toimintaa minnekään voi roudata.
SAK päätti keskeyttää ainakin väliaikaisesti maamme talouden paskomisen. Eli se pitää nykyiset lakot loppuun (8.4. asti) eikä päättänyt uusista lakoista. Tämä ei tarkoita, etteikö lakot voisi jatkua kun SAK huomaa ettei se yhtä ole osapuoli lainsäädäntöprosessissa.
Toivottavasti hallitus kiirehtii lakkolakien säätämistä.
SAK:n Jarkko Eloranta kertoo, että SAK:n ilmoitetut lakot toteutuvat, mutta uusista lakoista ei ole päätetty. Lakot siis keskeytyvät 8.4.
SAK on valmistautunut siihen, että jatkosuunnitelmia tulee. SAK:n hallituksella on seuraava kokous 18.4.
Elorannan mukaan SAK on valmis neuvottelemaan hallituksen kanssa jo ennen lakkojen päättymistä.
Täytyy sanoa että vaikka SAK:n rivien rakoileminen näkyi jopa “meille asti”, tuli tämä päätös hienoisena yllätyksenä.
Hallitus ei nähdäkseni ole ainakaan julkisuudessa tehnyt mitään sellaista mikä päätöstä selittäisi. Niinpä kyse on erittäin todennäköisesti soraäänten lisääntymisestä omien joukossa. Tämä tietysti optimitilanteessa tarkoittaisi että jopa SAK on sisäistänyt tosiasiat ja talouden realiteetit.
Mutta katsellaan. Hallituksen kannattaa edelleen pitää kiinni Suomen pelastamiseksi välttämättömästä ohjelmastaan, ilman myönnytyksiä. Päinvastoin, nyt on tilaa uusillekin avauksille. Sen verran herkullisen erävoiton se tänään sai.
Kunnioitettava aika. Eläketurvan määrästä puhuttaessa kannattaa kuitenkin vuosien lisäksi muistaa myös ne eläkemaksuprosentit. “Työeläkejärjestemän alussa 60-luvulla, ei ollut vielä juurikaan eläkemenoja, ja maksut olivat noin viisi prosenttia palkasta. 1970-luvulla maksu nousi kymmeneen prosenttiin, ja 80-luvulla 15 prosenttiin kokonaispalkasta.” (Lähde: Yli 24 prosenttia palkasta menee eläkkeisiin, ja se on enemmän kuin koskaan ennen | Talous | Yle ).
Nyt palkkasummasta lähes viidesosa menee eläkemaksuihin. Ja samaan aikaan eläkeikää nostetaan ja tulevaisuuden eläketurvaa leikataan. Eli tarjolla on entistä huonompaa vastinetta entistä korkeampaa maksua vastaan.
.
