Kiitos kun laitat käppyrät tänne. Ei niitä oikein kännykästä tahdo videona nähdä ja suurentamalla kirjaimet häipyvät sumuun.
24 tykkäystä
Kyllä myös täällä mielumin luetaan ajatuksella kun eestaas kelataan videota. Kiitos myös minulta näistä.
14 tykkäystä
Karhuilijoille luettavaa.
Hussmann toki kovimpia karhuilijoita markkinalla, mutta argumentit omiin korviin ihan päteviä.
Toistan oman ennusteeni, Lokakuun kolmantena keskiviikkona rysähtää! 
6 tykkäystä
Keskiviikko 20.10. onkin nätisti tiistain 19.10. Black Mondayn muistopäivän ja sunnuntain 24.10. Black Thursdayn muistopäivän välissä. 
Magnetismia kalenterissa?
Syssy saa -alakuloa?
3 tykkäystä
Hyvä, että jätit vuosiluvun kuitenkin pois. Lisää onnistumisen mahdollisuuksia eksponentiaalisesti 
31 tykkäystä
Tuo viitaus pysähtyneisyyden tilaan on äärimmäisen hyvä pointti! 
Ehkä se on hieman dramaattinen kuitenkin, sanoisin itse että matalana pysyvä korkoympäristö viittaa hidastuvan talouskasvun regiimiin.
Isossa kuvassahan globaalin talouden kasvuvauhti on hidastunut jatkuvasti. Ilman Kiinaa finanssikriisin jälkeinen kasvuvauhti olisi ollut lähes olematon: miettikää, että Kiina poislukien Yhdysvallat, euroalue ja Japani ovat suurimpia talousalueita eivätkä ne ole kasvaneet mitään mieletöntä vauhtia.
Ja tämä on ihan luonnollista!
Jos mietitään yksinkertaisesti, mistä talouskasvu syntyy niin a) enemmän käsipareja pitää tehdä duunia ja b) niiden käsiparien tuottavuus eli paljon ne saa enemmän aikaan samassa ajassa ja samalla panoksella, pitäisi kasvaa.
Noh, globaali väestönkasvu erityisesti isoilla talousalueilla on pudonnut tasolle, missä työikäinen väestö itseasiassa surkastuu. Jopa monien ihailema Kiina saavutti tämän käännepisteen. Väestö kasvaa eniten alueilla, joiden taloudet eivät (vielä) paina vaakakupissa niin paljoa.
Tuottavuuden kasvu on hidastunut myös, mutta syyt sen takana on moninaisia eikä täyttä yksimielisyyttä sen takana ole. Joka tapauksessa se on hidastunut.
Mainittakoon, että maailman ensimmäinen moderni talous ja ensimmäisenä teollistunut alue eli Iso-Britannia on nähnyt taloutensa kasvavan reaalisesti keskimäärin 2 % 1800-luvun alusta tähän päivään. Tämä on omaa taloushistorian mutua, mutta tuo 2 % “tuntuu” suht luonnolliselta kasvunopeudelta kun talous on kehityksen kärjessä. Monet luulevat, että 3-5 % on se normi mutta he peilaavat vain oman elämänsä aikana koettua kasvua ja projisoivat sitä tulevaisuuteen.
Jatkossa, jos koko maapallon väestörakenne vanhenee eikä tuottavuudessa tapahdu ihmeitä, olisiko reaalinen kasvu jotain 1-2 % lopulta?
Tässä on vielä giffin muodossa esitetty maailmantalouden kasvuvauhdin muutos 1980-2021:
Mitä tämä aiheuttaa? Noh, ainakin jos korkojen pitäisi reflektoida kasvua niin ne eivät tule olemaan kummoisia pitkässä juoksussa. Ja jos korot on sijoitusmaailman gravitaatio, kuten Buffett on tokaissut, miksi ne ei vetäisi kaikkia mukanaan kuin ankkuri kohti pohjaa?
Toinen “hauska” sivuvaikutus hidastumisessa on, että jos talouden säästämisaste ei muutu niin varallisuuden suhde BKT:hen räjähtää teoriassa kattoon asti. Siksi esimerkiksi Euroopan maiden varallisuuden suhde BKT:hen on ollut tähän asti korkeampi, kuin nopeammin kasvavassa Yhdysvalloissa.
Siten, isolla pensselillä maalattuna tällainen yleinen kasvun hyytyminen ja tuottojen lasku tuntuisi intuitiiviselta.
Sitten tämän ajattelun heikkouksia:
-Emme tunne taloutta kovin hyvin ja se on ennenkin heittänyt härän pyllyä ja tehnyt päinvastaisia asioita, mitä odotettu.
-Mitä jos inflaatio lähtee lavasta, tai tulisi stagflaatio? Tämä olisi osakkeille oikea carnage, kun tuottovaatimukset ampuisi kattoon ellei korkoja tai muita assetteja alettaisi säätelemään.
-Mitä jos talouskasvua alettaisiin MMT-hengessä “targetoimaan” nimellisesti? Teoriassa mahdollista, käytännössä tuskin.
-Mitä jos tuottavuudessa tapahtuisi odottamaton kiihtyminen? Se muuttaisi kasvukuvaa nopeasti.
Tässä nyt muutamia ajatuksia aiheesta, mitä pureskella.
36 tykkäystä
Jos korot ovat oikeassa ennustaessaan heikkoa kasvua ja matalaa tuottovaatimusta, se antaisi ymmärtää aiemmin “kasvun mahdollistajana” puhuttujen investointien olevan lähinnä pääoman tuhoamista. Varmasti ei voi olla mahdollista, että tuottavia investointikohteita on äkisti enemmän kuin pitkään hetkeen ja samalla pääomaa saa puoli-ilmaiseksi eikä se pyri allokoitumaan näihin kohteisiin.
En näe tästä hyvää polkua ulos. Jos nuo investoinnit eivät tuota, silloin yritykset hukkaavat rahaa. Mikäli taas tuottavia sijoituskohteita onkin oikeasti joka puolella, tuottovaatimuksen ei ole perusteltua olla matala. Tämä jälkimmäinen on mahdollisesti jopa ensimmäistä huonompi vaihtoehto arvostuskertoimille, joskin mielestäni epätodennäköisempi.
Luultavammin yritykset vain ovat ylioptimistisia investointien tuottavuuden suhteen kuin pääomamarkkina kokonaisuudessaan sokea houkuttelevien sijoitusten olemassaololle. Ensimmäinen on jotakuinkin krooninen piirre, jälkimmäinen ei niinkään.
Ehkä pitäisi toivoa tuollaista yllättävää tuottavuuden kiihtymistä.
15 tykkäystä
@El_Nila
Jouluaaton 2018 tilanteesta siis oli kyse, jos joltakulta meni ohi.
Muistelen että sulla on ollut hyvää kommentointia jossa on ollut korrelaatiot, kausaliteetit ja yhteensattumat hienosti hanskassa
Kun katsoo 2000-lukua ja kehittyneitä markkinoita, ei olisi missään ollut mitään hyötyä jos olisi omistanut kristallipallon joka olisi kertonut ovatko rahoitusolot ja niiden kehitysnäkymät 6 kk päästä kevyemmät vai tiukemmat kuin lähtöpisteessä.
Kurssitason määrää markkinatunnelma ja markkinatunnelmaan liittyy loputon määrä tekijöitä.
Eli pitäisikö todeta vain että jouluaattona 2018 osakesijoittajien tunnelmat olivat hieman nihkeät ja että taustatekijöiden eritteleminen ehkä perustuu osittain turhaan jälkiviisauteen?
Ja naiivisti mutkat suoristaen voisi ottaa jouluaaton 2018 indeksilukeman lähtökohdaksi, piirtää siitä 5 % p.a. bisnesarvon kasvutrendin ja ehkä heittää siihen vaikka sata indeksipistettä päälle jos ajattelee että rakenteellinen kannattavuusnäkymä on parantunut?
Ja lopputulos vastaisi sitä mikä pisteluku on ensi vuonna jos tunnelmat ovat hieman nihkeät? Ja miksi voisivat olla hieman nihkeät? Mahdollisia syitä ja syiden yhdistelmiä on kuinka paljon tahansa?
4 tykkäystä
Hyvä pointti. Tuo vaan on sama vastaus, jonka olen aina antanut kavereille joiden kanssa jutellut asiasta, kun kysyvät milloin sitten rommaus tapahtuu, kerran sen mahdollisuudesta puhun. Eihän tuota voi kukaan tietää, mutta olisihan se hauska jos oikeasti osuisi.
“Suomessa inflaatio EKP:n käyttämän indeksin (YKHI) mukaan 1,8 % elokuussa. Kaupan myynnin perusteella tavaroiden hintojen nousu 5,8 % heinäkuussa. Ei ihme jos kuluttajien kokemus poikkeaa kuluttajahintaindeksin mittaamasta”. (OP ryhmän pääekonomisti Reijo Oksanen Twitterissä).
Yksi syy mopon karkaamisen EKP:n ja FED:n käsistä mitä tulee inflaation kontrollointiin on virheelliset mittarit. Toivottavasti ehdin analysoimaan juurisyitä tarkemmin ja poistamaan palstalla tämän viikon aikana. Asuntojen hintojen ja vuokrien nousun vaikutukset näkyvät CPI:ssä esim. USA:ssa n. 6kk viiveellä. Ymmärtääkseni EKP indeksi ei huomioi tätä ollenkaan.
5 tykkäystä
Jep, esim. Nordean ”karhukopla” näkee yli 5 % inflaatiota vuoteen 2022 asti.
https://twitter.com/andreassteno/status/1437703356341002240?s=21
Kaikki on suhteellista. Hyvä muuten huomioida, että kun korot on matalla niin myös investointien tuottovaade laskee ja mikä ei aiemmin ollut kannattavaa, voi nyt olla hyvinkinkin sitä ja tämän hetken tason valossa sitä on relevanteinta tarkastella kun talous maturoituu.
Jos tämä pääoman hinta muuttuu niin sitten kaikki näyttää nyt vähän rupiselta. 
4 tykkäystä
monelta jää huomaamatta se ennennäkömätön elvytys mitä nyt on tehty. Charlie Mugnerin sanoin: “emme tiedä vaikutuksia, kukaan ei tiedä”. silti keskuspankit uskovat / toivovat inflaation olevan tilapäistä.
7 tykkäystä
Oheessa ote Jukka Lepikön teoksesta Treidaa kuin ammattilainen. Teillä taitaa olla aika samanlaiset ajatukset tämän asian tiimoilta?
Kurssiliikkeet luovat narratiiveja.
Monet ajattelevat, että uutiset ja tapahtumat ohjaavat osakemarkkinoita. Asia on useimmiten juuri päinvastoin: osakemarkkinoiden hintakehitys ohjaa niitä tarinoita, joita markkinoista kerrotaan. Jos osakkeet laskevat, aletaan korostaa niitä negatiivisia tekijöitä, joita ympärillämme tapahtuu. Jos taas osakkeet nousevat, keskitytään uutisoinnissa positiivisiin tekijöihin.
Koska kukaan ei varmuudella tiedä tärkeimpiä markkinoita liikuttavia tekijöitä, markkinakommentaattorit yleensä toistelevat samoja teemoja yhteen ääneen. Yleensä samojen teemojen variaatioilla perustellaan niin nousevia kuin laske-
viakin kursseja. Viime vuosina olemme mm. kuulleet, että:
• kauppasotahuolet laskevat pörssiä vs. kauppasotaoptimismi nostaa pörssiä.
• koronavirustartuntojen kasvu laskee pörssiä vs.
koronarokotteen lupaava kehitys nostaa pörssiä.
• osakkeet laskivat asian X takia vs. osakkeet
nousivat saman asian X takia.
Me ihmiset haluamme ymmärtää asioita ja keksiä niille yksinkertaisia selityksiä. Osakemarkkina on niin monimutkainen kokonaisuus, ettei sen liikkeitä yleensä
voi selittää helposti, tai ainakaan rajata syitä yhteen tai muutamaan tekijään. Tästä johtuen se mitä kuulet ja luet, ei pidä paikkaansa tai ei ole koko totuus.
Narratiivit kertovat yleensä nykyhetkestä tai menneestä, eivätkä peilaa tulevaa, kuten osakekurssit. Yllä olevista syistä talousmedia kannattaa sulkea pääosin päätöksentekoprosessin ulkopuolelle. Kerää uutisista vain faktat ja käytä niitä omissa projektioissasi tulevaisuudesta. Älä kiinnitä huomiota mielipiteisiin tai ennusteisiin, ne ovat yleensä väärässä.
26 tykkäystä
Tämän näkee ihan pelkästään Yahoo Financea katsellessa. Meni S&P ylös tai alas yhden prosentin, niin sivulle tulee lukuisia artikkeleita, miksi näin kävi ja mitä se tarkoittaa. Seuraavana päivänä taas sama juttu. Eikä kukaan ole oikeasti yhtään viisaampi.
15 tykkäystä
Toki selvä oletusarvoinen yhteys noiden välillä 
Vaikka viihdeaineistona haistelen nyt vähän muuta.
Mutta tästä kysyisin että mihin juuri tuon sinun usein esille ottamasi ja usein somessa näkyvän fear/greed-mittarin validius perustuu?
1 tykkäys
Iltapäivää! USA:n inflaatiolukemat eivät poltelleet näppejä, vaan jäivät pääluvun osalta hieman alle odotusten.
78 tykkäystä