Otetaanpa tämä vielä jatkoksi. OP:n pääekonomistin arvio talouden suunnasta. Hän veikkaa “verkkaista laskua pehmeälle pohjalle”.
Suomalaiset syövät nyt korona-aikaisia säästöjään. Säästämisaste on painunut pakkaselle.
OP arvioi tuoreessa ennusteessaan Suomen talouden painuvan maltilliseen taantumaan seuraavan 12 kuukauden aikana.
OP:n ekonomistien tuoreen ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote (bkt) supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia. Ensi vuonna bkt:n kavu on pyöreä nolla. Aiemmin pankki ennusti bkt:n kasvavan 0,3 prosenttia vuonna 2024.
Itse ennustelin keväällä täällä, että H2 jenkeissä tulee olemaan vaikea yritysten tulosten suhteen (makrotekijät, jotka on aina hitaita ja vaikuttavat “laggard” moodissa). @Jukka_Lepikko ennusti kaksinumeroisia tuloslukuja loppuvuodelle, tämä tulee sitten lokakuussa nähtäväksi. Itse olen skeptinen niiden suhteen. Lienee selvää, että ymmärrän 12kk perspektiivin, mutta myös se muuttuu, mikäli tulokset laskee edelleen suhteessa odotuksiin.
Sieltä vaan selaamaan - tämän saitin haku-toiminnot ei tosiaan ole hyvät, mutta tästä käytiin keskustelua.
Tästähän on jo ketjuversio vaihtunut, taitaa löytyä 2:sta.
Kysyin siinä keskustelussa, että minkälaisia numeroita odotat H2:lle, niin sanoit kaksinumeroisia. Nyt vaan sitten hakemaan tämä keskustelu, niin nähdään, kuka puhui ja mitä. En pysty muistamaan, mikä ajankohta se ketjussa tarkalleen oli. @Jukka_Lepikko
Eikö sinun tarvitsisi tämä kaivaa, jos siihen viittaat? Mielestäni se on hyvän kirjoitustavan mukaista, että liittää lähteen mukaan omaan kommenttiin eikä sysää tätä toisen vastuulle.
Taisit tiedustella millä tasolla sp500 treidaa 24 tai 6kk päästä, ja Jukka vastasi odottavansa 2 numeroista tuottoa tältä vuodelta? Tuloskasvusta ei tainnut olla mitään ennusteita:
PS. jos “tulosluvuilla” meinaat tuloskasvua tai vastaavaa etkä indeksituottoa
On tämä vaan hämmentävän mielenkiintoista välillä. Viime viikkoina mediakin on herännyt rummuttamaan, miten huolestuttavasti Suomen talous on matkalla “helvettiin”. Silti kaksi viimepäivää Helsingin pörssissä on antanut pientä signaalia ostovolyymien kasvusta. Oikeastaan koko vuonna ei olla montaakaan näin nousujohteista päivää HEXissä nähty kuin mitä eilen ja tänään. Muutamat kokeneemmat “näkijät” tätä spekuloivatkin, että syksyllä lähtisi Helsinki nousuun, mutta saa nähdä.
Itsekkin olen miettinyt tätä samaa. Tämän viikon ja viime viikon, elikkä aika paljon…
Suomen talous on varmastikkin menossa sinne parikymmentä kilsaa routarajan alapuolelle. Elikkäs onkos tämä valtio nyt sitten ostajien mahdollisuus tai jopati kultakaivos?
Löytyyköhän jostain tietoa, että meneekö valtaosa ostoksista ulkomaille?
Vai onko nyt huippuhurjat palkankorotukset realistumassa? Itselleni vastaan tässä vaiheessa “mene ja tiedä”.
Tai sitten kyse on vain siitä, että isot pelurit pitävät tätä pohjolan laitamarkkinaa nyt houkuttelevasti hinnoiteltuna, jopa riskit ja talousnäkymät huomioiden.
Tosin eihän tätä viherrystä nyt vielä ole takana kovin kauaa joten voi olla kohinaakin. Juhlaan kuitenkaan tuskin on aihetta.
Itsellä ajatukset on aina sijoittajana yritysten tuloksissa, mutta kyllä indeksi riittää kertomaan yleisen tilanteen. Dollarin pitää tulla alas, jotta päästään indeksin nousuun, toivotaan näin.
No en minä ainakaan taulukon lukujen pohjalta suuresti juhlisi. Tilaston mukaanhan ruotsalaisten varallisuus on -ei pelkästään suhteellisesti vaan myös absoluuttisesti- kärsinyt listatuista eniten -22. Isku on ollut nelinkertainen samoissa luvuissa pyörivien britteihin ja ranskalaisiin nähden. Kun ottaa huomioon vielä heikon kehityksen kuluvana vuonna ja rankasti halvenneen valuutan (tilasto on kun on dollareissa) niin kyllä olisin kehityksestä huolissani.
Prosentuaalisesti tuosta tulee melkein 19 prosenttiyksikköä laskua vuodessa. Saattaa olla monen kovasti osakemarkkinoille altistusta ottaneen varat tuon verran (tai enemmän) viime vuonna ottivat pulkkamäkeä, mutta kyllä minä ainakin olisin ihan sydän syrjälläni jos nettovarallisuuteni vuodessa niin paljon laskisi, ja kahdesti kauheampaa se olisi kun laskulle ei ole loppua näköpiirissä.
Timo Heikkilän ajatuksia Suomi-osakkeista ja Helsingin pörssistä, jutun lukee muutamassa minuutissa.
Nyt sijoittajan kannatta nauttia positiivisesta vireestä Helsingissä ja toivoa, että nousu jatkuu. Syksyllä on tyypillisesti myös heikkoja tuottojaksoja, jolloin näihin hetkiin voi olla säästössä paukkuja.
Alaotsikot:
Suomi-osakkeilla kehno alkuvuosi – vihdoin käänne?
Bloomberg julkaisi tänään hyvän koosteen Kiinan toimista, joilla se pyrkii elvyttämään talouttaan. Ohessa lyhennelmä artikkelista.
Kiinan keskuspankki on tehnyt suurimman korkojen alennuksen kolmeen vuoteen.
Sääntelyviranomaiset ovat alentaneet osakekauppojen leimaveroa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008.
Pankit laitetaan laskemaan olemassa olevien asuntolainojen korkoja.
Kiinan hallitus ja kommunistipuolue ovat antaneet useita lausuntoja heinäkuusta lähtien, sitoutuen auttamaan yksityisiä yrityksiä rahoituksen saannissa ja kannustaen lisäämään investointeja sekä kulutusta (kuluttajatuotteisiin ja autoihin).
Toimenpiteiden vaikutus yritysten ja kuluttajien mielialaan on epävarmaa. Sentimentti on ollut vaisu vuosia jatkuneiden Covid-rajoitusten, kiinteistömarkkinoiden laskun, maailmanlaajuisen kysynnän laskun ja kasvavan työttömyyden jälkeen.
Peking ei käytä (vielä) yhtä laajamittaista puuttumista rahapolitiikkaan ja taloudellisia kannustimia kuin aikaisemmissa taantumissa. Kiina on myös lisännyt ponnistelujaan pääomamarkkinoiden elvyttämiseksi ja pyrkii pitämään yuanin vaihtokurssin tasapainoisena.
Kiinan hallitus on kertonut suunnitelmista kotitalouksien kulutuksen lisäämiseksi ja pienten kulutustuotteiden valmistuksen tehostamiseksi. Autoteollisuuden kasvattaminen, yksityisten yritysten tukeminen sekä teknologian ja innovaatioiden edistäminen ovat osa Kiinan elvytyssuunnitelmia.
(linkki juttuun)
Ymmärtääkseni Kiinalla on edelleen käyttämättä nippu rahapoliittisia keinoja. Rahan määrän lisääminen järjestelmässä on tuttu keino lännestä.
Osto-ohjelmia? Pankkirahoituksen lisäämistä? Laskevia korkoja? Ehkä jopa helikopterirahaa kuluttajille (jota ei tosin artikkelin mukaan ole haluttu tehdä)?
Kiinan talouspolitiikan ymmärtäjät ovat varmasti harvassa enkä todellakaan ole yksi heistä. Kaikesta jää sellainen kuva, että elvytyskeinoja on paljon ja aika vähän niitä on käytetty.
Ymmärrän hyvin sellaista ajatusta että p/e on läpimätä tunnusluku. Jos ainekset ovat eltaantuneita, ei tule maukasta ateriaa ottamalla yksi aines (nettomarginaali) pois.
P/s on tietysti huonompi tunnusluku kuin ev/s. P/s:n etu kuitenkin on se että sen pohjalta löytyy hyvin vertailukohtaa eri markkinoilta ja eri periodeilta.
Pörssissä usein käy niin että teräväpäinen maltillinen peruspessimisti ehkä lopulta on ainakin osittain oikeassa teesissään. Mutta perusoptimistit ovat käärineet tuotot sillä aikaa kun peruspessimisti murisee katsomon puolella.
Jos ulkomaalaiset ostavat firmat Helsingistä pois perustuen ylioptimistisiin odotuksiin…
… kumpi on parempi:
olla mukana korkealla osakepainolla ja myydä firmoja kovaan hintaan ulkomaille
vai
pysyä sivussa ja hankkia ilonsa siitä että joskus 5–10 vuoden kuluttua käy selvästi ilmi että ulkomaalaiset maksoivat liikaa?
Mutta ei, Helsingin pörssi ei ole osakepoimijalle nyt varsinaisesti halpa.
2011–12 on ollut viimeksi sellainen tilanne jolloin kaikki tai melkein kaikki maailman tärkeimmät pörssit olivat halvempia kuin Helsinki nyt.
Katsotaan vaikkapa S&P 500 noina vuosina. Indeksi treidasi alimmillaan p/s:llä 1,1–1,2x alla kuvaillussa tilanteessa:
indeksissä kohtuupaljon kevyttaseisia firmoja, vahvoja markkina-asemia, hyviä brändejä, lupaavaa teknologiaa
fimojen kannattavuudet olivat oikein hyvällä tasolla eivätkä firmat viestittäneet sellaista että näkymät jotenkin kovasti rapautumassa
talouskasvu plussalla vaikka toki taantumapelkoja jonkin verran oli
rahapolitiikka elvyttävämpää kuin mitä kukaan oli koskaan kokenut; Fed yritti työntää varallisuusarvoja ylöspäin
valtamerten takaisilla markkina-alueilla Euroopan tilanne toki ankea mutta Kiinalla halu ja kyky 10 % talouskasvuun
Alla olevasta korista olen tällä kertaa jättänyt finanssi- ja kiinteistöbisnekset pois. Liikevaihto on niillä aika epärelevantti. Mutta kannattaa huomata että tuo valinta saa korin näyttämään halvemmalta kuin mikä todellisuus OMXH-osakepoimijalle on. Tuossa vertailukohdassa – eli edullinen S&P 500 vuosina 2011–12 – on finanssi- ja kiinteistösektorit mukana.
Menen all-in jos pörssi tulee oikeasti halvaksi. Siihen asti nautin korkean osakepainon lisäksi myös korkotuotoista.
? (Taisi 