Liittyy kutamain keskusteluun noista jenkkien valtiolainojen koroista ja “markkinarutinasta”. Tietääkseni suurin osa “stable coinien”, jotka todellisuudessa on kaukana vakaasta, varoista on sijoitettu juuri Yhdysvaltojen valtionlainoihin sekä lyhyisiin että pitkiin. Tuli vaan pohdittua, että koskakohan näiden kohdalla alkaa ihmiset kysellä rahojensa (dollareiden) perään. Nyt on vaan ylimalkaisesti todettu, että kyllä ne jossain on.
"As of 5 September 2023, Tether’s holdings of these Treasury bonds have risen to an impressive $72.5 billion. "
Ongelmaahan ei varsinaisesti ole jos nämä eivät joudu myymään näitä velkakirjoja vaan antaa ne vanhentua, mutta jos on pakko myydä…
Konservatiivinen elämän yllätyksiä varten oleva käteispuskuri täytyy tietty olla.
Mutta muun rahoitusvarallisuuden osalta olen viimeiset pari vuotta fantasioinut tilanteesta että menisin all-in osakkeisiin.
Kykyni luoda lisäarvoa osakepoiminnalla on tällä hetkellä heikko. Siksi tarvitsen halvan osakemarkkinan jolla teen ne viimeiset ostot matkalla kohti all-in-tilannetta.
Kelpuuttaisin indeksisijoittamiseen halvan S&P 500:n jossakin 2000–2500 pisteen vaiheilla. En pidätä nyt hengitystä sen osalta.
En todellakaan vaadi mitään rommarihalpaa. Rittää sellainen halpa josta on kehittyneistä maista, finanssikriisin ulkopuolelta, monia ennakkotapauksia 2000-luvulta.
Talvi 2008–09 on asia erikseen – en ota sitä ennakkotapaukseksi.
Helsingin osalta uskon että pystyn karkeasti hahmottamaan millaisessa tilanteessa markkinan tasolla:
tuottovaatimukset ovat todella selvästi kohollaan vs. 2000-luvun normaali
ja/tai
kursseissa sisällä oleva näkymä firmojen pitkän aikavälin performanssista on todella selvästi pessimistisempi kuin 2000-luvun normaali
Helsingissä markkinan tason p/s-arvostus 0,9x olisi sellainen jolla voisin kuvitella meneväni all-in. Tämä vaatii 20 % lisää kurssilaskua vs. tämän hetken kurssitaso. Varaan mahdollisuuden tehdä hienosäätöä myöhemmin vielä tähän alustavaan hahmotelmaan.
Toisaalta myös tämä lasku on kovin erilainen kuin koronakriisi, jossa talouteen iski valtava ulkoinen shokki eikä yhtään tiedetty miten kauan tilanne kestää tai miten pahaksi tilanne äityy. Tämä nykyinen lasku on ollut enemmän sellainen klassinen keskuspankkien kiristävän rahapolitiikan sykli, jossa hiljalleen talousdata heikkenee ja korot näyttäytyvät päivä päivältä houkuttelevammalta suhteessa osakkeisiin. Onhan tuossa seassa ollut kallistuvaa energiaa myös mutta pääasiassa mieltäisin syntipukiksi laskulle itse kiristävän rahapolitiikan.
Olen havaitsevinani täällä foorumilla mielentilojen kehityskaaria, jossa dipin alkaessa oltiin ahneita ja ostettiin mieluusti “halventuneita” hintoja. Sitten alkoi tulla vähän epävarmempaa oloa että kauankos tämä dippi oikein jatkuu mutta vielä ostoja jatkettiin, onhan nyt paremmat tuotto-odotukset. Aiemmin oli myös mielestäni enemmän puhetta taloussyklin yli katsomisesta mutta olen havaitsevinani että esimerkiksi osa pitkään pitoon rakennussektoria ostaneista alkaa heittää pyyhettä kehään. Nyt kommenteista alkaa vähän paistaa sellainen orastava epätoivo, että miten kauan tämä lasku jatkuu ja pessimismi alkaa tarttua enemmänkin ajatuksiin kuten joidenkin kommenttien “mitä jos tämä on menetetty vuosikymmen yms.” Luulen itse siis että olemme jo suhteellisen lähellä pohjia ainakin sentimentin muutoksen seurauksena. Voi olla että vielä tulee sellainen iso loppulasku tarpeeksi monen menettäessä toivon samaan aikaan mutta toisaalta voi myös olla että lasku pysyy loppuun asti hitaana kunnes hinnat ovat jonain päivänä vaan riittävän halpoja, etteivät ne enää jaksa laskea samalla kun pörssi alkaa jo haistella talouden tervehtymistä.
Hieman tästä sentimentistä omakohtaista kokemusta. 2022 tuntuu, että omassa lähipiirissä ostettiin dippi kuten sitä itsekkin tuli laitettua tasaisesti noin kerran kuukaudessa käteistä töihin vaikka kurssit vain jatkoivat laskuaan. Lokakuun pohjien jälkeen tuli sitten se helpotusralli, joka jatkui sinne Q1 loppupuolelle. Sen jälkeen kun lähdettiin uudestaan alas on sentimentti ollut omassa sijoittavassa tuttavapiirissä aikalailla happamampaa. Ostoja ei pahemmin tehdä ja itselläkin kassa on huvennut sen verran kuten myös psyyke että ostoja tulee tehtyä noin puolet harvemmin. Paljon kuulee myös näitä kun salkusta myydään jotain positioita elämistä varten. Kuitenkaan sellaista kapitulaatiota en ole nähnyt / kuullut. Enemmänkin kynsin ja hampain holdataan se mikä pystytään, mutta dippiä ei enää osteta, koska ei ole kassaa tai pelottaa. Jos tuohon kuvaajaan yritän sijoittaa empiiristä kokemusta ollaan jossain välillä masennus - antautuminen, kuitenkin ilman näkyvämpää paniikkia eli jonkin sortin ~10% kapitulaatio laskua tässä itse vielä odottelen.
Eikös tämä ole ihan sama FEDillä, eri jäsenet kertovat omia (ja puolueensa/alueensa) näkemyksiä tasaisesti ja sitten lopulta sekä EKP että FED äänestävät mitä tehdään. EKP ainakin julkaisee äänestystuloksen, siinäkin näkyy hyvin eri kannat.
Turha noita höpötyksiä on liikaa kuunnella, robot tosin kyllä vääntää ainakin daxissa noistakin “tikusta asiaa”.
Monet ovat pohtineet mikä niin lyö Helsingin pörssiä. Onhan kotipörssimme niittänyt mainetta maailman huonoimpana pörssinä mihin ei kannata sijoittaa. Tämä siitä huolimatta, että pitkän aikavälin tarkastelussa Helsingin pörssi on yksi maailman parhaita…
Ajattelin lyhyesti tiivistää, miksi Hesa on ottanut köniinsä.
Kuvaajassa on Helsingin pörssin yleisindeksi yhdellä asteikolla. Sinisellä on Saksan bisnesluottamusindeksi. Oranssina Kiinan teollisuuden ostopäällikköindeksi. Oranssilla viivalla alle 50 lukemat (oikea asteikko) kertoo heikosta menosta, yli 50 lukemat hyvästä menosta Kiinan teollisuudessa.
Helsingin pörssi tuntuu löyhästi elävän Saksan ja Kiinan tunnelmien mukana, eikä se ole ihan sattumaa.
Monelle Helsingin pörssin firmalle Kiina on joko suoraan tärkeä kohdemarkkina (KONE, Valmet) tai mutkan kautta (teollisuus, konepajat). Kotipörssimme yhtiöt ovat investointivetoisia, ja kukas muukaan on investoinut viime vuosikymmeninä kuin Kiina.
Suomen tärkein kauppakumppani on Saksa. Eurooppa on itseasiassa Helsingin pörssin firmojen päämarkkina: noin 60 % tai vähän yli pörssiyhtiöiden liikevaihdosta tulee Euroopasta. Saksa on Euroopan suurin talous. Jos Saksa yskii, Helsingin pörssi köhii.
Ei nuo ihan käsi kädessä kulje, mutta aika lähekkäin.
Näiden tekijöiden lisäksi Helsingin pörssi on maailman mittakaavassa reunapörssi. Kun ajat on epävarmoja, täältä lähdetään livohkaan.
Mutta! Mikäli Kiinassa ja Saksassa alkaa näkyä käännettä, sen pitäisi helpottaa oloja täälläkin.
Päiväkauppiaiden kerhon pojat juttelivat koroista.
Korkosijoituksissa ollaan nähty modernin historian pisin ja syvin karhumarkkina. Onko osaketreidaajankin nyt aika luoda silmäys korkomarkkinan mahdollisuuksiin, kun korkohuipun uumoillaan viimein olevan käsillä? Jukka ja Tuomas perehtyvät korkosijoittamisen lainalaisuuksiin ja Nordnetistä löytyviin kategorian tuotteisiin.
0:00 Intro 1:10 Pörssit nyt 15:59 Markkinakatsaus 30:40 Kurkistus salkkuihin
Öljyn hinta on ollut tänään noin 5%:n laskussa. Kesäkuussa alkanut öljyralli saattaa olla tullut nyt päätepisteeseen, kun korot ja laimea talouskasvu hillitsevät kysyntää. Mielenkiintoista nähdä saatiinko tämän päivän laskulle vain ns. pakollinen päiväselitys vai onko öljyn hinnan suunta todellakin nyt alaspäin. Toivottavasti, sillä se helpottaisi inflaatio-odotuksia.
“Crude’s second-half rally has halted on expectations that interest rates will remain elevated. Gasoline futures also tumbled as demand dropped to the lowest seasonal level in 25 years, signaling slower economic growth.”
Yhdysvalloissa asuntolainat ovat kiinteäkorkoisia, joten lähinnä uudet lainat ovat päälle 7 % tasoa.
En tiedä, millä frekvenssillä korkoja tarkistetaan mutta käsittääkseni kotitalouksilla on jopa rahakas tilanne tällä hetkellä:
Käteissäästöjen tuotto nousi hetkessä yli 5 %:iin jos jaksaa siirtää rahat matalakorkoiselta JP Morganin (tai mitä pankkia amerikkalainen sitten käyttääkään) tililtä rahamarkkinarahastoon.
Sen sijaan velkojen korot seuraavat joskus kaukana tulevaisuudessa perässä.
Nostin aiemmin Varteissa miten tietyissä lainoissa ja kulutusluotoissa näkyy jo viivästyksien kasvua eli varmasti tästä tilanteesta saadaan huonompaa dataa jatkossa. Mutta asuntolainat ei pitäisi olla se ykkösongelma. Vielä.
Lisäys: ilmeisesti vastaava kuvio auttaa myös firmoja.
Käteinen tuottaa heti, korkojen nousu on vasta edessä.
Mutta siis meinaat, että myöhemmin voi tulla ykkösongelmaksi? Eli kun nykyisistä “kusetusmarkkina” ja kriiseistä saatana selvitään, niin myöhemmin nämä asuntolainat voivat tulla ongelmaksi?
Toisaalta uusia lainoja ei sitten hirveästi varmaan otella, jos korot pysyvät korkealla.
Noh, jossain vaiheessa asuntokaupan pitäisi käynnistyä uudelleen. Asuntojen hinnat ovat kuitenkin monin paikoin Yhdysvalloissa edelleen lähellä huippuja.
SP500 tulokset ovat laskeneet alkava tuloskausi Q3 mukaanlukien vuoden putkeen. Analyytikoiden konsensus odottaa tulosten kääntyvän kasvu-uralle Q4:lla ja laukkaavan vuoden sisään uusiin ennätyksiin.
Kuvaajassa 12 kuukauden päähän ennustettu SP500 indeksin EPS (osakekohtainen tulos).
Ainakin omaan silmään nämä odotukset näyttävät rohkeilta, ottaen huomioon taloussyklin lämpimän vaiheen ja inflaation tuoman nakerruksen kannattavuuksiin.
Jos 18 % ROE kestää, on nykyinen 18x forward P/E SP500:lle omaan silmääni suht perusteltu.
Tuloskasvu ei muuten selity pelkästään megateknoilla kuten NVIDIA, vaan kaikilta SP500:sen sektoreilta odotetaan kannattavuuden pinkomista uusiin ennätyksiin!
Hyviä uutisia öljyn hinnan suhteen. Muuttunut kysyntätilanne ja USA:n kasvuun kääntyneet öljyvarastot käänsivät hinnan jyrkkään laskuun. Tilanne tulee tasoittumaan, mutta juuri nyt sadan dollarin tynnyrihinnat näyttävät jälleen kaukaisilta.
Talouden ja pörssien kannalta tämä tarkoittaa, että aihe toivottavasti siirtyy taka-alalle, minne se kuuluukin.
Kysyntä on kuitenkin muuttunut. Yhdysvaltojen energiaministeriön tilastoyksikkö EIA kertoi keskiviikkona että neljän viikon liukuva bensiinin kysyntä on laskenut alimmalle tasolleen 25 vuoteen. Kysyntää ovat heikentäneet erityisesti korkeat pumppuhinnat. Samaan aikaan Yhdysvalloissa tärkeät Cushingin öljyvarastot ovat kääntyneet kasvuun pitkään jatkuneen laskun jälkeen.
Ohessa myös FT:n artikkeli aiheesta. Artikkeli oli ainakin hetki sitten kaikkien luettavissa.
@Verneri_Pulkkinen onko sulla dataa jenkkien asuntokaupan tilanteesta? Tuo kuitenkin hyvin olennainen osa taloutta. Talonomistajat tuskin haluavat myydä asuntoja kun hinnat ovat laskeneet + lainat ovat kiinnitetty halvalla korolla. Vastaavasti kuka haluaa ostaa nyt uuden asunnon kun korot ovat niin prkl korkealla? Kuka siis ylipäätään haluaa myydä / ostaa nyt asuntoa? Mutulla luulisi olevan kunnolla jäähtymistä tässä joka iskee sitten kyllä sinne talouteenkin En ole kyllä ihan varma onko tällä tekemistä pörssien suunnan kanssa koska talous ja pörssi eivät lyhyellä aikavälillä välttämättä mene samaan suuntaan…
Asuntojen hinnat ovat kuitenkin monin paikoin Yhdysvalloissa edelleen lähellä huippuja.
