Taktiikka: kalleimmilla tunneilla lattialämmitys kokonaan pois kylpyhuoneesta, ja patterit oli koko päivän pois päältä, lähinnä ilmalämpöpumppu ja lämminvesivaraaja oli päällä koko ajan. Tein koko päivän myös etänä töitä.
Nyt viiden päivän jälkeen - katastrofaalisen huonon tammikuun aloituksen jälkeen - keskihinta sähkölle on 28,46 senttiä (reilu sata euroa hintana). Tämä on hyvinkin otettavissa takaisin kesän oletettavasti halvemmilla tunneilla.
Halvin kiinteä soppari marraskuussa olisi ollut kuitenkin 9:n sentin luokkaa. Ihan höpö höpöä vetää näihin vertauksiin aina hatusta joitain 4:n sentin kiinteähintaisia soppareita, niitä ei ole ollut hetkeen normaalipulliaiselle tarjolla.
Olen pohtinut, että pitäisikö täysin kiinteät sopimukset kieltää. Asettaa vaikka maksimisuojaus 70%:iin. Tämä lisäisi kysynnän hintajoustoa, joka laskisi sähköhintaa sekä varmistaisi paremmin, että oikeat tahot olisivat maksajina.
Kiinteähintaiset sopimuksethan toimii niin, että energiayhtiö tekee voittoa pitemmällä aikavälillä, vaikka tietysti joutuvat ostamaan sähkönsä pörssihinnoilla, joiden lisäksi tulevat suojauskustannukset. Tämä tarkoittaa, että jos joku kuluttaja säästää johdonmukaisesti kiinteähintaisilla sopimuksilla, niin jonkun toisen kuluttajan täytyy “hävitä”. Eli asiakkaat jakautuu nettomaksajiin ja -voittajiin. Nettomaksajina on varmaan ollut suuri määrä kerrostaloasujia ja voittajina sähkölämmitteisiä asujia.
Kun hinnat alkavat olemaan hyvin volatiilejä, niin suojauskustannukset nousevat, jotka sitten laitetaan asiakkaiden maksettavaksi. Tämä johtaa siihen, että yhä useampi nettomaksaja toteaa, että kannattaa siirtyä pörssisähköön. Tämä tietysti taas tarkoittaa, että hintaa pitää taas nostaa ja sykli alkaa alusta. Teoriassa voisi johtaa kuoleman kierteeseen, mutta todennäköisemmin syklit heikkenee ja kierre katkeaa.
Energiatyhtiöille ja nettovoittajille tämä hintamalli tietysti sopii. Nettomaksaminen on taas ennen jakautunut niin monelle, että sillä ei ole ollut väliä ja energian kysyntä ja tarjonta on ollut paljon tasaisempaa, joten suojaushinta on pieni ja siten pörssisöhkön ja kiinteänsopimuksen erot olleet pienet. Nyt tilanne on markkinoilla muuttunut ja tarvittaisiin varmaan enemmän joustoa ja jos ei halua joustaa niin, sitten hänen tuli olla korkeamman hinnan maksajana.
Jos puhutaan hintatietoisista kuluttajista, niin nuo ryhmät ovat myös kulutuskäyttäytymiseltään erilaisia. Sähkölämmittäjän kulutus oli eilen väistämättä kovien pakkasten aikaan melko suurta (kuten se on myös matalampien pörssihintojen pakkaspäivinä) jos käytössä ei ole ollut vaihtoehtoisia lämmitystapoja. Vastaavasti siellä kerrostalokämpässä sähkönkulutus ei ole lähtökohtaisestikaan suurta, ja on aika helppoa ohjata merkittävä osa siitä normaalista kulutuksesta edullisemmille tunneille.
Mielestäni on hienoa, että meillä on erilaisia vaihtoehtoja tarjolla. Ei markkinataloudeen kuulu noiden vaihtoehtojen vähentäminen tai hintojen hyötyjen/haittojen vesittäminen.
Kannattaako energiayhtiöiden investoida tuotantoon vähätuulisten päivien varalle? Jos pieni tuotannon lisäys romahduttaa koko olemassolevan tuotannon arvon, niin ei kannata.
Tässä ketjussa taitaa olla aktiivisinta keskustelua sähköstä ja sen kulutuksesta, toki hintatietoon peilaten.
Nyt tarjoukset pöydällä aurinkopaneelijärjestelmistä ja mietin tällaistä komboa: aurinkopaneelit katolle ja kiinteähintainen soppari jatkossa joko 12 kk tai 24 kk.
Tällöin aurinkopaneelien tuotanto alkaisi pohjoisessakin leikata ostoenergian määrää huhtikuulta ja toukokuulta syyskuulle käytettäisiin pääosin omaa sekä myytäisiinkin pieni osuus tuotannosta. Lokakuulta leikkaantuisi vielä pieni osuus ostoista ja kiinteällä hinnalla mentäisiin marraskuulta maaliskuulle.
Onko joku järkeillyt samansuuntaisesti sähköasiat? Löytyykö pohdittuja mielipiteitä asiaan?
Hyvä huomio!
Edit. Korjataas, kun matiikan tunneista liian kauan aikaa Eli alviton hinta oli 6.2611. Eli alvien kanssa sitten n. 7.7.
Enpäs kattonu oliko noi vertailun pörssihinnat alvin kanssa
Soininvaara pohdiskelee jo aiemmin problematiikkaa liittyen ammoisina aikoina päätettyn sähkömarkkinamalliin, tuolloihan tuotantorakenne oli aivan toinen kuin nykyään.
Nyt vakaaseen tuotantoon ei kannata investoida, ja matalien muuttuvien kustannusten tuulikin on haastavassa tilassa - hinta matala kun kerrankiin tuulee.
Minulla lähes sama taktiikka. Kiinteällä 6 kk sopimuksella 9,5 snt/kWh talvi ja sitten huhtikuussa kevättulvien aikaan takaisin pörssisähköön, kun paneelit tuottavat päivällä käyttöön tarvittavan sähkön. Jos eilen olisi ollut pörssisähkö voimassa olisi siinä mennyt 3 vk edestä rahaa. Toistaiseksi olen ollut tyytyväinen ratkaisuun, vaikka pari kWh saatan maksaa enemmän. Odotellaan sitten syksyä ja talvisopparin hinnan laskua.
Ihan hyvin onnistui itsellä eiliset säästötalkoot, 14,1 kWh ja 15,3 € / päivä tuli sähkön hinnaksi. Ei kiirettä vaihtaa kiinteään, mutta tosiaan menee turhan kikkailuksi hinnan järkevänä pitäminen jos tulevaisuudessa tällaiset päivät lisääntyvät.
Tässä on ehkä paras selitys sille, miksi pörssisähkön hinta karkasi lapasesta - kysynnän hintajousto arvioitiin pahasti pieleen. Minun on vaan vaikea käsittää, miten näin datan/tekoälyn aikakaudella ole relevantimpaa tietoa sähkön hinnan vaikutuksesta kysyntään. Nyt sähköyhtiöiden ostajat ikään kuin asiakkaidensa puolesta olettivat kulutuksen jatkuvan muuttumattomana, vaikka jo viime talvena nähtiin, mihin kallis energia johtaa: lasketaan huoneiden lämmöt minimiin vesiputkien jäätymisen uhallakin, lämmitetään puilla, vältetään saunomista ja pyykin/astianpesukoneiden käyttöä, ruokana jotain mikrossa lämmitettävää jne. Vaikka “virhe” oli vain1000 MwH, nosti se sähkön hinnan ennätyksiin, kun pohjalla oli valmiiksi normaalia suurempi kysyntä kovan pakkasen vuoksi. Maksajina oli myös itse sähköyhtiöiden lisäksi pörssisähköasiakkaat. Sähköpörssin hintamekanismi ei selvästikään toimi, kun vastaava virhe viime syksynä oli toiseen suuntaan, mutta vain - 0,50 eur/kWh. Eli inhimilliset virheet vaikuttavat hintaan liiaksi. Eilisessä tilanteessa kiinteähintaisen sopimuksen tehneillä ei ollut luonnollisestakaan kannustinta osallistua säästötalkoisiin. Syksyllä negatiivisen pörssisähkön aikana kiukaat ja sähkölaitteet olivat täysillä, vaikka sulakkeet paukkuivat. Järjestelmä on selvästi liian altis manipuloinnille- tahalliselle tai tahattomalle. Mauno Koiviston sanoin: “Jotain tarttis tehdä.”
Heleniltä otin. Taisi olla parhaimmillaan siinä 9 snt kohdilla syyskuun lopussa. Nyt toki hieman noussut siitä. Itse koin tuon aika joustavaksi omaan talouteen, kun ei tarvitse talvella säätää/kikkailla, eikä laskennalliset tappiot ole suuria. Maksan mielelläni siitä, ettei tarvitse irroitella vesivaraajia seinästä yms.
Viime päivien uutisointia seuratessa on tullut hieman olo, että mantra “Pörssisähkö on pitkällä aikavälillä halvin vaihtoehto” on jopa vaarallinen, kun tarkastellaan matalat taloustaidot omaavia ihmisiä. Nämä ihmiset eivät oikein ymmärrä kerätä matalan kulutuksen ja hinnan aikana säästynyttä puskuria säästöön, jolla sitten kompensoidaan nämä kalliimmat ajanjaksot. Uutisessakin kaikki haastateltavat ovat pörssisähköasiakkaita. Jos he eivät ole ymmärtäneet tekemäänsä sopimusta, niin pitäisikö heille määrätä edunvalvojat?
Vaihtoehtoja suojautumiselle kuitenkin on, kuten tältäkin palstalta on havaittu.
Toki samaa vähä-älyisyyttä oli havaittavissa dieselin hinnan ylittäessä E95:n hinnan. Pidemmän aikavälin saavutetut hyödyt unohdettiin siinä samassa, kun tilanne kääntyi itselle negatiiviseksi.
Tämähän olisi järjestelmän kannalta oikeinkin fiksua. Mahtaisikohan se toimia kuitenkaan käytännössä? Otan esimerkiksi oman tilanteeni, sillä minulla oli kesään asti “50% kiinteä (8,5c) + 50% spot” -soppari, jonka sain aivan kreivin aikaan juuri ennen 2022 sähkökriisiä. Oma sähkönkulutus 100% etätyö + yksiö kombolla aika tarkkaan 1000kWh vuodessa. Aluksi koitin itsekin ajoittaa kulutusta, mutta aika nopeasti huomasin ettei sillä ole juurikaan merkitystä rahallisesti. Tiivistetysti sähkönkulutukseni on pientä, eikä kauheasti jousta. Päivän sisällä oikeastaan hellan/uunin käyttö lienee ainoa merkittävä käyttökohde, jota on mahdollista siirtää. Pyykinpesukonetta voin melkein aina siirtää päivällä suuntaan tai toiseen. Tuollaisella kilowatilla päivässä ei ole isossa kuvassa kauheasti merkitystä, kun jonkun omakotitalo hörppää 10kW joka tunti.
Tänä aamuna saapui kolmen kuukauden kiinteähintainen sähkölasku:
Rivi
Määrä
Kappalehinta
Kokonaishinta
Siirron perusmaksu
3kk
6,98e
20,94e
Siirron muuttuvat*
252,34kWh
4,5437c
11,46e
Sähkön perusmaksu
3kk
3,98e
11,94e
Kulutettu sähkö
252,34kWh
11,79c
29,75e
ALV
-
-
14,34e
Yhteensä
-
-
74,10e
*Muuttuvat sis. siirtomaksu, huoltovarmuusmaksu ja valmistevero
Lokakuussa ja joulukuussa kulutus oli 93 kWh ja marraskuussa 64kwh (olin pari viikkoa pois), joten kokonaiskulutukseen voisi lisätä noin 30kWh. Ainakaan omassa taloudessa sähköllä ei siis olisi kauheaa hintajoustoa, sillä vaikka saisin sähkön ilmaiseksi (oletetaan kulutuksen olevan vakio) olisi laskuni loppusumma 37,2€. Ideaalitilanteessa (sähkö 0c/kWh) säästäisin 36,9€ eli ~12€/kk. Kulutusprofiilista johtuen en oikein pysty hyötymään halvoista tunneista, joten oma pörssisähkön keskihinta hakeutuisi väkisinkin lähemmäs ylä- kuin alareunaa. Jos olettaisi sen 8c, niin säästöpotentiaali olisi 4€/kk. Karkeasti kuitenkin jokainen sentti vaikuttaisi laskuun noin euron.
Tuon neljän euron eteen ei kauheasti kannata investoida tai tehdä toimenpiteitä. Oma, melko huonolla hetkellä otettu soppari, on siis kuitenkin ihan kilpailukykyinen. Jos miettii vielä riskiprofiilin kannalta: Oma päiväkulutus on aika tarkkaan 3kWh. Eilinen keskihinta oli 1,1euroa/kWh, itselläni varmaan hieman ylikin. Mutta käytännössä about yksi päivä söi arvioidun kuukauden hyödyn. Joka kuukausihan tällaisia päiviä ei kuitenkaan tule, mutta loppujen lopuksi aika herkkä yhtälö.
Ehkä nämä pitäisi laskea auki vielä todellisella kulutuksella, mutta näillä näkymin minun kannaltani sopimuksen perusmaksulla ja sähkön siirtoyhtiöllä on suurempi vaikutus laskuun, kuin itse sähköstä maksamallani hinnalla.
Jos lasketaan hieman toimenpiteiden kannattavuutta:
5kg nestekaasupullon täyttö maksaa n. 20€ (Oletetaan, että pullo kuuluu grilliin). Nestekaasun energiasisältö on Wikipedian mukaan 12,8kWh/kg eli hintaa tulee 31,25c/kWh tuossa pakkauskoossa. Teoriassa litran vettä lämmittää 20 asteesta kiehuvaksi noin 0,01kWh:lla, mutta pyöristetään 0,1kWh suboptimaalisten olosuhteiden ja tehonhäviöiden takia. Säästöä kertyy siis esim 3 litran keittämisestä kaasulla vs vedenkeittimellä kalleimmalla hetkellä (235-31) x 0,1kWh = 20 senttiä.
Iso jää-viileäkaappi puolestaan kuluttaa sähkösanomien mukaan noin 0,7kWh/vrk ja iso pakastin 1,5kWh/vrk. Näiden sammuttamisesta säästöä 2,2kWh eli euroissa 2,42€. Tästäkin varmaan osa hupenee uudelleenkäynnistyksessä?
Viimeisenä valaistus. Työpisteeni valo on joku perus IKEA 5W ledilamppu. Kulutus siis vuorokaudessa 0,005kW x 24h = 0,125kWh eli 0,14€. Tästä uskallan luvata persnettoa, kun verrataan paristojen käyttöön.
Omaan silmään ainoa järkevä toimenpide on lämmityksen hoitaminen takalla, vaikka harvoin polttopuutkaan ovat ilmaisia.
Nuorisolaiset varmaan sanoisivat ettei ollu wörttiä! No cap!
Tekoälyn on vaikea ennustaa luotettavasti, jos sille ei ole opetettu vastaavan kaltaista tilannetta. Pitää muistaa ettei näin korkeita hintoja nähdä kovin useasti. Ihmisten sähkönkulutus ei kuitenkaan käyttäydy lineaarisesti edes yksinkertaisesti hinnan funktiona. Hinnan noustessa jonkinlainen peruskulutus säilyy, sillä kaikki eivät voi laskea kulutustaan nollaan, vaikka haluaisivat. Sama toiseen suuntaan. Kulutus ei voi edes teoriassa nousta rajattomasti, vaikka hinta laskisi miten negatiiviseksi, koska maailmassa on rajallinen määrä sähköä kuluttavia laitteita. Nämä nyt aivan ääripäinä.
HInnan lisäksi pitäisi featureiksi lisätä varmaan ainakin lämpötila, viikonpäivä, mahdollinen pyhä/loma, ihmisten tunteet ja se kuinka optimaalisesti ihmiset toimivat. Osa toimii hyvinkin järkevästi ja tietyllä kansanosalla se on aivan utopistinen odotus. Lisäksi ihmisten käyttäytymistä on yksinkertaisissakin asioissa on yllättävänkin vaikea ennustaa tarkasti, sillä ratkaisuihin vaikuttavat arvot, kohdattu vaikuttaminen, koulutus jne.
Minusta hintamekanismi toimii, sillä myös negatiiviset hinnat voivat olla positiivinen asia sähköntuottajalle. Esimerkiksi ydinvoimalan pysäyttäminen ja uudelleen käynnistäminen on niin iso ja kallis operaatio, että on pienempi paha myydä tuotettu sähkö hetkellisesti negatiivisella hinnalla. Vastaavasti kun kysyntä uhkaa ylittää tuotannon, nousee spot-hinta, joka kannustaa laskemaan vapaaehtoista kulutusta sekä tuomaan aiemmin kannattamatonta energiantuotantoa käyttöön. Tästä esimerkkinä vaikka nuo mainitut nestekaasun ja aggregaatin käyttö. Pitää kuitenkin muistaa, että sähköverkon tuotannon ja kulutuksen on aina vastattava. Vesijohdoissa leikkuri toimii, eli jos kaikki avaavat hanansa samaan aikaan, jokaisesta liruu hieman. Sähkö puolestaa joko virtaa vapaasti, tai sitten ei lainkaan.
Teoriassa tuota pörssisähkön hinnanmuodostusta voisi tehostaa, jos myös kuluttajat olisivat valmiita kehittämään toimintaansa. Jokainen pörssisähkössä oleva kotitalous ilmoittaisi tulevan vuorokauden tai jopa tunnin sähkönkulutustarpeensa automatisoidusti. Tällöin pörssisähkön hinta muodostuisi tarkemmin, koska kulutusta ei tarvitse arvioida varmuudeksi yläkanttiin, kuten eilen kävi. Ne, jotka ovat aliarvioineet kulutuksensa, joutuisivat ostamaan kalliimpaa sähköä tai istumaan pimeässä. Ne, joiden kulutus alittaa arvioidun, voivat myydä omansa ylikuluttajille tai aktivoida (automatisoidusti) joustavaa kulutusta (kuten lämmitystä tai lämminvesivaraajaa jne). Minun mielestäni tässä kuitenkin vaiva ylittää hyödyn, jos vaihtoehtona on myös kalliimpi kiinteähintainen sopimus.
Täälläkin on lukuisia kirjoittajia, jotka ovat “tienanneet” huomattavat summat rahaa optimoimalla pörssisähkön kulutusta, joten miksi heitä pitäisi rankaista jonkun Ilta-Sanomiin kirjoittaneen Irman sitouduttua sopimukseen, jonka ehtoja tai hinnanmuodostusmekanismia hän ei tajua? Yleisesti maailmassa joutuu maksamaan jollekin, jos itsellä ei halu tai kyky jonkin asian ymmärtämiseen riitä. Tämähän on koko palvelualan ydin autohuolloista partureihin.
Minusta pörssisähkö on valtavan hyvin toimiva sopimusmalli, joissa tietyillä ehdoilla on mahdollista säästää merkittävä määrä rahaa. Turvallisuushakuisille ja kaltaisilleni laiskoille on sitten tarjolla ne kiinteät sopimukset.
Käytössä Fortum Tarkka 0,40 marginaalilla ja kaverin kautta saatuna perusmaksu 0€ 6kk ajan.
Vanhempien talon sähkölämmitys olisikin sitten ollut n. 500€ siirtomaksuineen, joten päättivät siirtää kotimaanmatkaa ja pysyä kotona heittämässä klapia pannuun
OKT kulutus luokkaa 9000kwh vuosi, meillä on kiinteä sopimus koska ollaan paljon pois kotoa jolloin lämpiää sähköllä. Ei voida vaikuttaa käytännössä kulutukseen etänä takkaa lämmittämällä.
Otin syksyllä jälleen kiinteän sopimuksen, 9,16snt/Kwh + siirto.
Sähkölaskut pyörii siirron kanssa siellä 140-220e/kk tasolla joten tällaiset kalliit pörssi päivät saattaisivat tehdä kuukausilaskun alle viikossa. Nyt kävi tuuri, olin kotona viikon joten kulutus huiteli päivittäin 70-95kwh vaikka takka lämpesi koko ajan, ilman tuota, olisi ollut varmaan 100-120kwh päivässä.
Ajattelen tuon niin ettei tarvi koko aikaa ¨ressata¨ ja miettiä hintoja kun olen pois kotoa.
Viime talvi ei herättänyt itsessä luottamusta, puheet siitä että sähkö halpenee on varmasti totta pitkässä juoksussa mutta jälleen nähtiin että edes yli 2e hinnat on mahdollisia. Jokainen pelaa tyylillään, itse pidän tästä.
Lippuja on lennellyt ja viestejä tullut, mutta kaikki viestit eivät ihan ehkä sovi tähän ketjuun. Viestit ovat pääosin toki olleet hyödyllisiä ja hyviä.
Ylläpidon kanssa pidettiin “palaveri”, jossa ideaa jalostettiin.
Eli tämän ketjun nimi on nyt:
1. Sähkömarkkinat - sopimukset ja niiden hinnat
Tämän ketjun aloitusviestit:
ja
2. Toinen ketju
Tästä ketjusta lähtee viestejä alla olevaan ketjuun (ei siirretä kaikkia, mut nuo viimeisimmät liputetut). Otsikko ei nyt vielä kata ihan kaikkia aiheita, mitä siirrettävät viestit sisältävät eikä aloitusviestiä ole vielä päivitetty, mutta se tapahtunee tässä lähiaikoina. Eli ne viestit, jotka ei sovi tähän ketjuun voi laittaa mm. tänne:
Otsikot ja aloitusviestit täsmentyvät vielä, mutta tämä oli tällainen pikaratkaisu.
Tätä ohjetta kannattaa käyttää, jos haluatte vastata viestiin toisessa ketjussa:
Eli lyhyesti:
Otsikon ja aloitusviestin mukaiset tähän ketjuun.
Sitten tuohon toisen ketjuun voi laittaa sellaiset viestit, jotka ei sovi tähän ketjuun.
Aloitusviestit täsmentynevät lähiaikoina ja otsikoitakin hiotaan jne. Mennään nyt näin.
Pahoittelut, kiitos ymmärryksestä ja mukavaa päivän jatkoa!
Ohessa Kauppalehden uutinen nousseista futuureista. Muutama poiminta uutisesta.
Tammikuun futuurihinnat nousseet 9 sentistä 18 senttiin kilowattitunnilta. Helmikuun ja maaliskuun osalta myös nousua.
Tänään oli Iltalehdessä myös kevään sääennuste, jossa ei mitään dramaattista. Helmikuu on yleensä ollut kylmin kuukausi, millä voi olla merkitystä sähkön hinnalle.
Eli alviton hinta oli 6.2611. Eli alvien kanssa sitten n. 7.7.
