Viime päivien uutisointia seuratessa on tullut hieman olo, että mantra “Pörssisähkö on pitkällä aikavälillä halvin vaihtoehto” on jopa vaarallinen, kun tarkastellaan matalat taloustaidot omaavia ihmisiä. Nämä ihmiset eivät oikein ymmärrä kerätä matalan kulutuksen ja hinnan aikana säästynyttä puskuria säästöön, jolla sitten kompensoidaan nämä kalliimmat ajanjaksot. Uutisessakin kaikki haastateltavat ovat pörssisähköasiakkaita. Jos he eivät ole ymmärtäneet tekemäänsä sopimusta, niin pitäisikö heille määrätä edunvalvojat?
Vaihtoehtoja suojautumiselle kuitenkin on, kuten tältäkin palstalta on havaittu.
Toki samaa vähä-älyisyyttä oli havaittavissa dieselin hinnan ylittäessä E95:n hinnan. Pidemmän aikavälin saavutetut hyödyt unohdettiin siinä samassa, kun tilanne kääntyi itselle negatiiviseksi.
Tämähän olisi järjestelmän kannalta oikeinkin fiksua. Mahtaisikohan se toimia kuitenkaan käytännössä? Otan esimerkiksi oman tilanteeni, sillä minulla oli kesään asti “50% kiinteä (8,5c) + 50% spot” -soppari, jonka sain aivan kreivin aikaan juuri ennen 2022 sähkökriisiä. Oma sähkönkulutus 100% etätyö + yksiö kombolla aika tarkkaan 1000kWh vuodessa. Aluksi koitin itsekin ajoittaa kulutusta, mutta aika nopeasti huomasin ettei sillä ole juurikaan merkitystä rahallisesti. Tiivistetysti sähkönkulutukseni on pientä, eikä kauheasti jousta. Päivän sisällä oikeastaan hellan/uunin käyttö lienee ainoa merkittävä käyttökohde, jota on mahdollista siirtää. Pyykinpesukonetta voin melkein aina siirtää päivällä suuntaan tai toiseen. Tuollaisella kilowatilla päivässä ei ole isossa kuvassa kauheasti merkitystä, kun jonkun omakotitalo hörppää 10kW joka tunti.
Tänä aamuna saapui kolmen kuukauden kiinteähintainen sähkölasku:
Rivi | Määrä | Kappalehinta | Kokonaishinta |
---|---|---|---|
Siirron perusmaksu | 3kk | 6,98e | 20,94e |
Siirron muuttuvat* | 252,34kWh | 4,5437c | 11,46e |
Sähkön perusmaksu | 3kk | 3,98e | 11,94e |
Kulutettu sähkö | 252,34kWh | 11,79c | 29,75e |
ALV | - | - | 14,34e |
Yhteensä | - | - | 74,10e |
*Muuttuvat sis. siirtomaksu, huoltovarmuusmaksu ja valmistevero
Lokakuussa ja joulukuussa kulutus oli 93 kWh ja marraskuussa 64kwh (olin pari viikkoa pois), joten kokonaiskulutukseen voisi lisätä noin 30kWh. Ainakaan omassa taloudessa sähköllä ei siis olisi kauheaa hintajoustoa, sillä vaikka saisin sähkön ilmaiseksi (oletetaan kulutuksen olevan vakio) olisi laskuni loppusumma 37,2€. Ideaalitilanteessa (sähkö 0c/kWh) säästäisin 36,9€ eli ~12€/kk. Kulutusprofiilista johtuen en oikein pysty hyötymään halvoista tunneista, joten oma pörssisähkön keskihinta hakeutuisi väkisinkin lähemmäs ylä- kuin alareunaa. Jos olettaisi sen 8c, niin säästöpotentiaali olisi 4€/kk. Karkeasti kuitenkin jokainen sentti vaikuttaisi laskuun noin euron.
Tuon neljän euron eteen ei kauheasti kannata investoida tai tehdä toimenpiteitä. Oma, melko huonolla hetkellä otettu soppari, on siis kuitenkin ihan kilpailukykyinen. Jos miettii vielä riskiprofiilin kannalta: Oma päiväkulutus on aika tarkkaan 3kWh. Eilinen keskihinta oli 1,1euroa/kWh, itselläni varmaan hieman ylikin. Mutta käytännössä about yksi päivä söi arvioidun kuukauden hyödyn. Joka kuukausihan tällaisia päiviä ei kuitenkaan tule, mutta loppujen lopuksi aika herkkä yhtälö.
Ehkä nämä pitäisi laskea auki vielä todellisella kulutuksella, mutta näillä näkymin minun kannaltani sopimuksen perusmaksulla ja sähkön siirtoyhtiöllä on suurempi vaikutus laskuun, kuin itse sähköstä maksamallani hinnalla.
Suurinosa varmaan tämän on jo lukenut, mutta tässä juttu päinvastaisen filosofian kaverista eli keravalaisesta Mikosta: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010101034.html
Jos lasketaan hieman toimenpiteiden kannattavuutta:
5kg nestekaasupullon täyttö maksaa n. 20€ (Oletetaan, että pullo kuuluu grilliin). Nestekaasun energiasisältö on Wikipedian mukaan 12,8kWh/kg eli hintaa tulee 31,25c/kWh tuossa pakkauskoossa. Teoriassa litran vettä lämmittää 20 asteesta kiehuvaksi noin 0,01kWh:lla, mutta pyöristetään 0,1kWh suboptimaalisten olosuhteiden ja tehonhäviöiden takia. Säästöä kertyy siis esim 3 litran keittämisestä kaasulla vs vedenkeittimellä kalleimmalla hetkellä (235-31) x 0,1kWh = 20 senttiä.
Iso jää-viileäkaappi puolestaan kuluttaa sähkösanomien mukaan noin 0,7kWh/vrk ja iso pakastin 1,5kWh/vrk. Näiden sammuttamisesta säästöä 2,2kWh eli euroissa 2,42€. Tästäkin varmaan osa hupenee uudelleenkäynnistyksessä?
Viimeisenä valaistus. Työpisteeni valo on joku perus IKEA 5W ledilamppu. Kulutus siis vuorokaudessa 0,005kW x 24h = 0,125kWh eli 0,14€. Tästä uskallan luvata persnettoa, kun verrataan paristojen käyttöön.
Omaan silmään ainoa järkevä toimenpide on lämmityksen hoitaminen takalla, vaikka harvoin polttopuutkaan ovat ilmaisia.
Nuorisolaiset varmaan sanoisivat ettei ollu wörttiä! No cap!
Tekoälyn on vaikea ennustaa luotettavasti, jos sille ei ole opetettu vastaavan kaltaista tilannetta. Pitää muistaa ettei näin korkeita hintoja nähdä kovin useasti. Ihmisten sähkönkulutus ei kuitenkaan käyttäydy lineaarisesti edes yksinkertaisesti hinnan funktiona. Hinnan noustessa jonkinlainen peruskulutus säilyy, sillä kaikki eivät voi laskea kulutustaan nollaan, vaikka haluaisivat. Sama toiseen suuntaan. Kulutus ei voi edes teoriassa nousta rajattomasti, vaikka hinta laskisi miten negatiiviseksi, koska maailmassa on rajallinen määrä sähköä kuluttavia laitteita. Nämä nyt aivan ääripäinä.
HInnan lisäksi pitäisi featureiksi lisätä varmaan ainakin lämpötila, viikonpäivä, mahdollinen pyhä/loma, ihmisten tunteet ja se kuinka optimaalisesti ihmiset toimivat. Osa toimii hyvinkin järkevästi ja tietyllä kansanosalla se on aivan utopistinen odotus. Lisäksi ihmisten käyttäytymistä on yksinkertaisissakin asioissa on yllättävänkin vaikea ennustaa tarkasti, sillä ratkaisuihin vaikuttavat arvot, kohdattu vaikuttaminen, koulutus jne.
Minusta hintamekanismi toimii, sillä myös negatiiviset hinnat voivat olla positiivinen asia sähköntuottajalle. Esimerkiksi ydinvoimalan pysäyttäminen ja uudelleen käynnistäminen on niin iso ja kallis operaatio, että on pienempi paha myydä tuotettu sähkö hetkellisesti negatiivisella hinnalla. Vastaavasti kun kysyntä uhkaa ylittää tuotannon, nousee spot-hinta, joka kannustaa laskemaan vapaaehtoista kulutusta sekä tuomaan aiemmin kannattamatonta energiantuotantoa käyttöön. Tästä esimerkkinä vaikka nuo mainitut nestekaasun ja aggregaatin käyttö. Pitää kuitenkin muistaa, että sähköverkon tuotannon ja kulutuksen on aina vastattava. Vesijohdoissa leikkuri toimii, eli jos kaikki avaavat hanansa samaan aikaan, jokaisesta liruu hieman. Sähkö puolestaa joko virtaa vapaasti, tai sitten ei lainkaan.
Teoriassa tuota pörssisähkön hinnanmuodostusta voisi tehostaa, jos myös kuluttajat olisivat valmiita kehittämään toimintaansa. Jokainen pörssisähkössä oleva kotitalous ilmoittaisi tulevan vuorokauden tai jopa tunnin sähkönkulutustarpeensa automatisoidusti. Tällöin pörssisähkön hinta muodostuisi tarkemmin, koska kulutusta ei tarvitse arvioida varmuudeksi yläkanttiin, kuten eilen kävi. Ne, jotka ovat aliarvioineet kulutuksensa, joutuisivat ostamaan kalliimpaa sähköä tai istumaan pimeässä. Ne, joiden kulutus alittaa arvioidun, voivat myydä omansa ylikuluttajille tai aktivoida (automatisoidusti) joustavaa kulutusta (kuten lämmitystä tai lämminvesivaraajaa jne). Minun mielestäni tässä kuitenkin vaiva ylittää hyödyn, jos vaihtoehtona on myös kalliimpi kiinteähintainen sopimus.
Täälläkin on lukuisia kirjoittajia, jotka ovat “tienanneet” huomattavat summat rahaa optimoimalla pörssisähkön kulutusta, joten miksi heitä pitäisi rankaista jonkun Ilta-Sanomiin kirjoittaneen Irman sitouduttua sopimukseen, jonka ehtoja tai hinnanmuodostusmekanismia hän ei tajua? Yleisesti maailmassa joutuu maksamaan jollekin, jos itsellä ei halu tai kyky jonkin asian ymmärtämiseen riitä. Tämähän on koko palvelualan ydin autohuolloista partureihin.
Minusta pörssisähkö on valtavan hyvin toimiva sopimusmalli, joissa tietyillä ehdoilla on mahdollista säästää merkittävä määrä rahaa. Turvallisuushakuisille ja kaltaisilleni laiskoille on sitten tarjolla ne kiinteät sopimukset.