Salkkujen tuotto-%

Vuoden 2021 lopputulos.

Indeksisalkku: +26,85%
OST: +61,13%

Tulokseen voi olla kokonaisuudessaan hyvin tyytyväinen. Rajallisella tietotaidolla ja kokemuksella on sopivissa olosuhteissa onnistunut myös tällainen noviisi, samalla ymmärtäen vallitsevien olosuhteiden vaikutukset lopputulokseen ja sen, että tällaisia lukemia tuskin vuodesta toiseen on tulossa. Tarkoitus toki jatkaa kehittymistä ja pyrkiä aina parempaan suoritukseen.

Loppuun kiitokset kaikille tälle foorumille kirjoittaville henkilöille. Tämä on mieletön yhteisö, jossa on voinut oppia niin sijoittamisesta kuin elämästä ylipäätään. Asialliseen argumentointiin pyrkivää keskustelua on aivan liian vähän internetin ihmeellisessä maailmassa, joten tämä kokonaisuus on kultaakin arvokkaampaa.

16 tykkäystä


Indeksiltä turpiin jälleen ja selvällä marginaalilla, mutta ei kyllä ole ihme, kun monella muutaman vuoden sijoittaneellakin tuntuu olevan paljon kypsempää tekemistä kuin minulla, vaikka rahoja on ollut pörssissä 90-luvulta lähtien. Jälleen tekisi mieli räjäyttää koko pakka ja kokeilla toista strategiaa.

Tuo AOT ja OST yhdistetty tuottokäyrä vielä piilottaa noloimmat suoritukset. Tässä pelkkä AOT joka on kooltaa noin kaksinkertainen OST:hen nähden ja sisältää kaikki euroalueen ulkopuoliset sijoitukseni. Miten voi hajautetulla salkulla jäädä melkein tappiolle vuonna jona SP500 tuottaa 30%?

OST on siis tuottanut hienosti ja pitänyt kokonaisuuden jotenkin siedettävänä. Tämä muistuttaa monen muunkin salkkua, kun OST:llä on Harvia, Qt ja Tecnotree isoimpina. Tosin tältäkin löytyy Mm. arvonsa puolittanut Lion E-mobility AG.

Paljon olisi parannettavaa monellakin alueella. Tunteiden hallinnan kanssa on paljon tekemistä. Aikaa voisi käyttää huomattavasti tehokkaammin ja tärkeämpiin asioihin. Tärkein puute on ehkä tappioiden katkaisu tai ylipäätään suunnitelma positioista irtautumiseen.

Moni on kiitellyt foorumia niin täytyy vastapainoksi sanoa, että foorumin lukeminen voi tulla hyvinkin kalliiksi, jos valitsee huonoja ideoita ja ei osaa katkaista tappioita ajoissa. Angleristä ei voi syyttää foorumia, eikä kyllä muistakaan. Ihan itse ostin ne salkkuun ja annoin niiden valahtaa todella pahasti tappiolle. Anglerista ja Lohilosta oli parhaillaan tarjolla yli 50% tuotot, joten katselin laskua ihan järkyttävän pitkään ilman toimenpiteitä.

Indeksisijoittaminen tai joku täysin sääntöpohjaisen strategian mekaaninen toteutus voisi olla minulle parempi ratkaisu. Veljen ETF salkku tuotti kuulemma 17%, joten sille pärjäsin, mutta verotehokkaampana ratkaisuna tulos olisi sillä luultavammin parempi pitkällä jänteellä.

34 tykkäystä

Edelliseen tilanteeseen ei hirveästi helpotusta tullut loppuvuodestakaan.
Helsingin pörssin kehitys pysähtyi elokuun aikoihin. Kynsille tuli mm Kamux, Arocell, SmartEye…

Lohdutuksena tässä on kyseessä “pitkä peli” ja sen turvin lähdetään tulevaan vuoteen avoimin mielin.

21 tykkäystä

Laitetaan tähän ketjuun talteen 2021 tuottoprosentit, salkun pääpiirteinen jakautuminen ja muutakin tietoa löytyy vastatusta viestistä (suurin piirtein 60% OST, 20% Nordnet AOT, 20% Mandatum AOT).

Nordnet OST (vertailuindeksinä OMXHGI, eli Helsingin pörssi sis. osingot):

Nordnet AOT (vertailuindeksinä W1DOW, ehkä paras vaihtoehto maailmaindeksille niistä mitä oli tarjolla)

Mandatum AOT:

Isossa kuvassa olen erittäin tyytyväinen salkun tuottoon viime vuodelta. Yritän pitää salkun riskin kohtalaisen pienenä, millä toivottavasti vältetään suurimmat sudenkuopat mutta luonnollisesti ohitetaan myös suurimmat tuotot. Kokonaisuutena Q4/2021 taisi lopulta olla aikalailla ±0 tai jopa hieman negatiivinen, eli loppuvuosi meni sivusta katsellessa.

15 tykkäystä

Ketjuun myös omat vuosituotot. Vuosi meni varovaisella taktiikalla.

Suomipainotteinen hajautettu salkku tuotti odotuksia paremmin. Alkuvuosi sujui hyvin markkinoiden nousun mukana. Toinen vuosipuolisko oli vaikeampaa ja punaisen marraskuun jälkeen loppuvuosi oli hiljainen. Salkun kovin nousija oli vuosia salkussa hiljaiseloa viettänyt Dovre Group. Salkun pahin pettymys oli Kamux, mutta tappiot sain katkaistua ajoissa.

Toinen salkku on uudempi. Salkussa oli onnistumisia ja pettymyksiä. Salkun parhaiten tuotti Qt Group. Alkuvuosi meni markkinoiden nousun mukana, mutta marras-joulukuu oli vaikeampaa.

Kiitokset kaikille foorumille kirjoittaville. Omakohtaisia pohdintoja tästä vaikeasta harrastuksesta on aina mukava lukea. Kaikille hyvää alkanutta sijoitusvuotta 2022.

17 tykkäystä

Melkoisia tuottoja forumisteilla! :smiley: Heitetään omakin lusikka soppaan.

Vuosi 2021 oli kolmas erinomainen vuosi putkeen ja lyhyen reilun 12 vuoden sijoittelijaurani 3. paras. Tosin, ei ihan niin hyvä oikeasti kuin Nordnetin +85 % osoittava tuottograafi antaa ymmärtää. Inderesin osakeantiin osallistuminen sotki salkun tuottolaskennan täysin: ikäänkuin koko henk.koht. merkatut osakkeet olisi tullut 0 eurolla sisään ja ne olisi puhdasta tuottoa. Näinhän ei ole, sillä kyllähän niistä sai pulittaa sen 22,50 EUR henkilökuntalennushuomioiden. Jos joku sijoittaja osallistuu usein osakeanteihin ja tämä virhe toistuu muillakin niin kannattaa tsekata laskelmat. :wink:

Siten karkeasti laskeskelin salkun tuottoa huomioiden tämä virhe. Tuotoksi muodostui n. +53 %, mikä sekin on tietysti hyvä. Huom. “Nordnet-tyyliin” näissähän ei ole huomioituna veroja yms.

Osinkojen lähdevero sekä kaupankäyntikulut kyllä huomioituu tuotoissa, mutta myyntivoitoista seuraavat verot (mätkyt) eivät. Se on jokaisen hyvä pitää mielessä.

Tämän vuoden tuotot selittyivät oikeastaan kolmella osakkeella: Qt, joka oli jo valmiiksi suurimmalla painolla nousi +132 % viime vuonna. Incap yli 300 %. Inderesin osakkeet buustasivat salkkua loppuvuodesta. Salkussa oli vuoden aikana 10-15 osaketta, eli jälleen kerran tuottoja selittää pari lappua muiden mörniessä. Esimerkiksi muista pääsijoituksista “turvasatama” Remedy tuotti +2 % ja Kamux luisui -15 % pudottaen sen 4. suurimmaksi sijoitukseksi.

Koska osakesalkkuni tuppaa yleensä olemaan suhteellisen keskitettyä sorttia mitä hajauttamiseen tulee, on jatkossakin asian laita varmasti niin että tuotot yksittäisinä vuosina tai useidenkin vuosien ajanjaksoina selittyvät parilla voittajalla. Omaksi työksi jää a) niiden löytäminen, b) niistä kiinni pitäminen ja c) mielellään oikeaan aikaan keventely jos tarinasta alkaa mehut loppua. Tämä on yksinkertaista kirjoittaa, mutta kaiken tietotulvan, tunnemyrskyn ja markkinan älämölön keskellä äärimmäisen vaikeaa toteuttaa.

Vuosina 2017–2018 (huom. taas pilaantunut Nordnet-graafi, mutta pitkässä juoksussa tuo virhe sulaa tuonne sekaan…) tehty päätös keskittyä lähinnä laatuun ja kasvuun ja tylysti torjua kaikki halvalta näyttävät pommit tai käänneyhtiöt (olin juuri polttanut näppini mm. Martelassa ja Innofactorissa) on ylittänyt kaikki odotukset ja tällä tiellä ollaan edelleen.

Inderesin kaupankäyntirajoitukset ja -karenssit voi mielestäni kääntää massiiviseksi eduksi tällä tavoin, kun on väkisin sidottu pitkän holdaamisen kahleisiin. Silloin on mieluummin omistajana soutamassa voittajakaleerissa, kuin uppoavassa sellaisessa.

Ongelmana nyt tietysti on, ettei näiden voittajakasvuyhtiöiden arvostukset voi venyä loputtomiin ja merkittävä osa tuotoista on tullut tätä kautta. Qt on paisunut EV/SALES mikälie 3x → 20x -pumpuksi. Remedy alle 3x → 10x. Incapille ennen P/E 10x oli neutraali, nyt 20x on monelle täysin ongelmaton. Mikäli nämä yhtiöt jatkavat salkun isoimpina, on vaikea nähdä ultrahyviä tuottoja lähivuosille verrattuna aiempiin. Olen sanonut tämän joka vuoden alussa, mutta tällä kertaa olen vielä luottavaisempi tähän näkemykseen kun kalliiden kasvuyhtiöiden vastatuuli on markkinalla ilmeisempää.

Hyvät poiminnat ovat harvoin täysin omaa ansiota, päinvastoin. Suuri kiitos analyytikoille analyyseista ja siitä, miten he jaksava työkiireiden keskellä sparrailla yhtiöitä myös kahden kesken. Toki perustelen nämä henkilökohtaiset kuratoinnit sillä, että osaan tehdä heidän kanssa parempia videoita yhtiöistä myöhemmin… Eikä tämä koske vain salkussa olevia/olleita firmoja: myös firmojen poissulkeminen on äärimmäisen tärkeä ja aikaa säästävä taito.

Kiitos foorumilaisille laadukkaan tiedon, uutisten, datan ja näkemysten tuottamisesta. Remedyn ja Qt:n tai Revenion, vain muutamia mainitakseni, seuraaminen hoituu pitkälti foorumia lukemalla.

Paljon on kyse myös tuurista ja munkista: mitä nyt silmien osuu sattumalta silloin kun on enemmän ostotuulella. :smiley: Sijoitusprosessin, noh muuttaminen alati enemmän tiukaksi ja säädellyksi prosessiksi on jo vuosia kestänyt projekti eikä loppua näy.

Kaikille tsemppiä sijoitusvuoteen 2022!

135 tykkäystä

Tarkoititko sanoa myyntivoittojen verot? En ihan ymmärrä millä tavalla myyntivoittoja ei huomioida Nordnetin käppyröissä?

3 tykkäystä

12.8. alkaen AOT:lle siirretty (talletuksina ja IPO:ssa) 13575€ ja omistusten sekä tilin käteisen (7,7%) arvo 31.12. yhteensä 14088€. Tuottoa on tullut noin 3,8%. Vuositasollahan tuo tekisi noin 10%, ja ihan tyytyväinen olisin tuollaiseen tuottoon vuonna 2022. Tuotto on kyllä lähes eurolleen saman verran kuin IPO:ista on myyntien (Modulight, Kempower) ja arvonnousun (Inderes, Norrhydro [ja Lamor]) muodossa tullut, mutta kaikki lasketaan. Eka sijoitus oli 300€ Nordnet Suomi -indeksirahastoon. Osuuden arvo on nyt 296€. Voinen tuon perusteella sanoa, että olen voittanut indeksin. :smiley:

7 tykkäystä

Kolmen salkun yhteenlaskettu YTD 25%.
Hämmentävää että Nordnet näyttää pääsalkulle 35% ja omat laskelmat 28%, omiin laskelmiin suhtaudun tietyin varauksin, joten voi olla että tuo 25 prossaa on oikeasti jotain muuta. :grin:

En usko että hallitsen sijoittamista niin kovin hyvin, niin olen päättänyt suunnata enempi indeksisijoittamiseen vuonna 2022.

9 tykkäystä

Uskomatonta suorittamista, minun kaikkien salkkujen YTD vasta 0,5%. Onneksi vuotta on vielä jäljellä

27 tykkäystä

Täällä on mahtavia onnistumisia salkun tuotoissa. Onnea menestyjille!

Pitää tuoda myös näin ei niin hyviä onnistumisia tiedoksi, ettei vaan varsinkin aloittelijoille jää liian ruusuinen kuva sijoittamisen helppoudesta. Olihan tuolla joukossa myös monia tuoreempiakin sijoittajia hyvillä onnistumisilla.
Nämä vuodet ovat vaan erilaisia ja monestakin tekijästä johtuen. Tosiaan itsellä vähän kaksijakoinen tunnelma. Toinen salkku plussalla ja toinen raskaasti miinuksella. Onnistumisia mm. Nokia, Musti, EVO, Metso.
Tappiollisia mm. Arocell, PLUG, NIO, Kamux.
image

image

Kysymys? Salkun tuottoprosentti on -18,38%, mutta euroissa tuotto (9A) on 16%. Miten tuo salkun tuottoprosentti lasketaan? Ymmärsin, että vertaa suhteellista tuottoa ensimmäiseen päivään tai jotain? Salkun tuotto% on laskennallista ja 9A kertoo toteutuneet ostot ja myynnit salkusta.

22 tykkäystä

Nordnet käyttää TWR-tuottoa. Tästä(kin) ketjusta löytyy hakusanalla “TWR” keskustelua asiasta. Mm.

6 tykkäystä

2021 kaikkien salkkujen yhteenlaskettu tuotto näytti olevan 42%.
Pitää olla tyytyväinen, vaikka muutamia tyhmiä treidejä tulikin tehtyä, varsinkin alkuvuodesta.
Tämän huomaa hyvin eri salkkujen tuottoeroista, Degiron salkku oli yli 30% tappiolla, kun taas pääsalkku Danskessa karvan yli 60% voitolla, hold taktiikka olisi toiminut paremmin.

Degiron treidailut lopetettu, kun ei siitä mitään tullut, tappiot ei onneksi suuret kuitenkaan, kun edellinen vuosi siellä oli ollut positiivinen, jatketaan enemmän käsien päällä istumista ja tutummilla osakkeilla pientä treidailua harrastelevana. Tällä uskon pärjääväni 2022 vuodenkin ihan hyvin.

Edit. Lisätään vielä kuukausittaiset salkun tuottojen heilumiset taulukkona
image

ja graafina

8 tykkäystä

En mielellään kattois viimevuoden prosentteja ollenkaan. Tuli otettua turpaan pahasti alkuvuodesta DCRB:lla, Hyzonilla, Lionilla ja Xebecillä. Muut lasken ihan vedonlyöntitappioiksi, kun oli edellisenä vuonna kertynyt “talon rahaa” minkä kanssa saattoi pelata huolettomammin, mutta Xebecin vedätykset tuli ihan puskista eikä niitä oikein olis voinut ennakoidakaan, joten se ei ollut oma vika. Ja nämä tapahtui samaan aikaan kun muu pörssi nousi.

Katon mieluummin tätä kolmen vuoden käyrää, josta nokkelimmat voivatkin huomata ettei mennyt ihan putkeen tämä vuosi :joy: Mutta se on sellasta kun lähtee pelilapuilla liikenteeseen, tappion mahdollisuus täytyy hyväksyä etukäteen. Nyt olen hammasta purren kasvanut siihen pisteeseen, että puhtaita lottolappuja on vain parilla tonnilla kerrallaan, ihan maksimissaan.

No, pääasia että biittaa indeksin pitkällä aikavälillä reilusti, eikö niin? Vuosi sinne tai tänne…
:joy:

29 tykkäystä

Salkkuni tuotti 95 pros viime vuonna. Iso keskitys Qt Groupiin kannatti…lisäksi veivasin Tecnotreen, SSH:n ja Soltegin välillä. Periaate oli iske, rahasta, poistu…!
Tähän vuoteen lähden Qt, Herantis ja Tecnotree keskityksellä…

10 tykkäystä

Salkkuni tuotto viimeisen 1,5 vuoden aikana on ollut noin 950 % (ei puutu pilkkua). Mitään ihmeempää säätöä en ole tehnyt salkkuuni, mutta sen aika tullee tänä vuonna, kun maltillinen sijoittaja minussa koko ajan vaatii portfolion hajauttamista (Dragon / All Weather Portfolion symbioosin ajatuksilla menen tällä hetkellä).

Lyhyesti taustoista. Olen ollut sijoittajana noin 20 vuotta. Lähinnä indeksisäästäjänä ja jälkikäteen katsottuna liian pienellä jenkkipainolla. Finanssikriisissä tuli säädettyä liikaa ja maksettua jonkin verran oppirahoja. Osakepoimijana olen ollut alisuorittaja, lähinnä sen takia, että olen “turvallisuus ensin”-luonne eli olen ostanut vahvoja arvoyhtiöitä. Mutta indeksisäästäminen on tuntunut aina luontevalta, ja suuri osa sijoituksistani on aina ollut indeksirahastoissa/-ETF:ssä. Annualisoitu tuotto karkeasti 5 % 2020 loppukevääseen asti, joten paljon paremminkin olisi voinut mennä.

Ekonomistina minua finanssikriisin jälkimainingeissa alkoi häiritsemään vuosi vuodelta enemmän tietty epäsuhta reaalimaailman ja finanssimaailman välillä. Länsimaissa demografiset rakenteet eivät enää ole suotuisat talouskasvulle. Samalla valtioiden osuudet BKT:stä ovat kasvaneet ja valtaosassa länsimaailmaa valtioiden velkaantuminen 2010-vuosikymmenellä on ylittänyt reippaasti talouden kasvulukemat. Mistä länsimaisten yritysten pörssiarvon muodostus koostuu? Onko viimeisen vuosikymmenen aikana extraktoitu niin paljon arvoa kehittyvistä markkinoista? Kuinka paljon arvosta tulee yhteiskuntien velkaantumisesta? Kuinka paljon arvosta selittyy ihan vaan nimittäjän (€/$) heikkenemisellä? Ja monta muuta kysymystä, joihin viime vuosikymmenellä yritin löytää vastauksia. Kyllähän niitä vastauksia löytyi, mutta kovin ristiriitaisia ja keskenään huonosti koherentteja.

Koronakriisi ja keskuspankkien reagointi siihen avasi silmäni. Näistä asioista paljon minua fiksummat ihmiset kamppailevat itsensä (ja muiden) kanssa, joten en väitä tietäväni varmasti miten asiat ovat. Mutta näkemystä uskalsin ottaa paljon enemmän, kun keskuspankit näyttivät mikä on niille tärkeintä. Lyhyesti: olemme todennäköisesti isomman syklisyyden viimeisesssä vaiheessa eli velkakuplassa (palttiarallaa Ray Dalion tai Strauss/Howe sykliteorioiden mukaisesti). Ihmiskunta on niin velkainen, että elvyttävä rahapolitiikka on ainut mahdollisuus, koska jos velkamäärää pitäisi alkaa lyhentämään, katoaisi nykyisiltä talousjärjestelmältä pohja. Sen seurauksena seuraisi massiivinen monen vuoden (ehkä jopa yhden vuosikymmenen) lama, mikä tuhoaisi sosiaalisen vakauden, eläkejärjestelmät ja merkittävän osan nykyisestä hyvinvoinnin tasosta. Ihmiskunta kyllä toipuisi siitä aikanaan, mutta valtaapitävät ja nykyisin laajaa politiikkaa toteuttavat keskuspankit ihan valideista syistä haluavat välttää tuon lopputuloksen. Sen välttämisen ainoat työkalut vaan taitavat olla velkamäärän ja halvan rahan tarjonnan lisääminen. Milloin musiikki päättyy ja mitä keinoja tilanteen ratkaisemiseen löytyy, sitä voi vaan arvailla. Esim. itse pidän melko todennäköisenä sitä, että tapahtuu osittaisresetointi siten, että keskuspankit alkavat ostaa valtioiden 50/75/100-vuotisia velkakirjoja nollakorolla, mahdollistaen sen jälkeen taas korkojen vapaamman käytön talouden ohjaamisen ja lopulta velkatasojen hallittuun pienentämiseen. Finanssimaailma varmasti tuon tyyppisestä ratkaisusta pitäisi, mutta toki inflatoriset vaikutukset ovat pelottavat. Tällä hetkellä velkojen reaaliarvoja yritetään kutistaa omaisuuserien hintojen inflaatiolla, mutta sen vaikutuksen ovat alkaneet tulla liian vahvasti läpi kauppakassiin (laajassa merkityksessä) ja tavallisten ihmisten ostovoimaan.

Itse tulin loppukeväästä 2020 siihen tulokseen, että haluan tehdä exittiä euroista. Sijoitussalkkuni ulkopuolella minulla on jokunen sijoitusasunto sekä hyvä tulontuottokyky, joten kassavirtani euroissa mahdollistaa mukavan elämisen melko lailla missä tahansa skenaariossa. Exitin ensimmäinen osa oli defensiivinen 25 %:n allokaatio kultaan, jalometalleihin ja kaivosyhtiöihin. Exitin toinen osa oli offensiivisempi 75 %:n allokaatio bitcoiniin ja muihin kryptoihin. Ensimmäinen osan tuotto on lähellä nollaa, toisen osan tuotto noin 1130 %, josta erilaisia korkoja tai steikkaustuottoja ~80 %. Olen pitänyt korot valtaosin kryptoissa, joten todellinen keskimääräinen korkotaso on noin 7 % - ja korkojen metsästämisen aloittelin vasta noin vuosi sitten. Vielä vuosi sitten sijoituskeissini kryptoissa oli n. vuoden aikajänteellä hypeen myyminen 70-90 % positiosta. Minihypejä on ollut useita, mutta tällä hetkellä näkemykseni on se, että hintataso on edennyt kestävällä tavalla nykyisille tasoille. Toki volatiliteetti on ollut melkoista, mutta taustoilla tapahtuvan adoption määrä, teknologian kehittyminen ja kassavirtojen kasvu pitää todellisen arvon samalla hehtaarilla hintatason kanssa - toki todellisen arvon vaihteluväliin voi ottaa monenlaista näkökulmaa, varsinkin jos puhutaan 5+ vuoden näkymistä. Mutta ei tuosta aihepiiristä sen enempää, ettei mene liikaa ohi ketjun aiheen.

70 tykkäystä

Vahva rotaatio ja omakohtainen tammiralli hajautetulla salkulla…

image

14 tykkäystä

Ootko sä shortannut mun salkkua?

34 tykkäystä

Ei sentään. Onnekkaita pohjapilkkejä loppuvuodesta 2021, jotka nouseet reilusti viimeisen kk ajan päivittäin. Loput nousut tuota arvorotaatiota ja raakaöljyn nousua pitkissä pitolapuissa. Vielä kun loput osingot kilahtaa tilille loppukuusta, niin homma saletisti bueno.

2 tykkäystä


Tammituho. Ei mikään paras startti tosiaankaan vuodelle. Jännitetään milloin päästään taas plussan puolelle. Etelässä tänään ainakin ulkona plussakelit…

57 tykkäystä