Sijoittamisen psykologia

Hyvää pohdintaa ja hienoa kuulla muidenkin mielipiteitä. Olen samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa, että pitkää peliä pelattaessa on hyvä asia, että kertoimet laimentuvat ja hinnat suhteessa todelliseen “arvoon” asettuvat järkevämälle tasolle. Toisin kuin viimeisen kahden vuoden aikana, kun arvostukset ovat monen yhtiön osalta perustuneet liikaakin spekulaatioon ja ruusuisiin haavekuviin mahdollisesta tulevaisuudesta.

Samaa mieltä myös siitä, että laskun ahdistaessa voi myydä omistuksia pala kerrallaan, ei kokonaan ja näin olen itsekin tehnyt. Käyttäjän @Warren_Fyffet kommenttiin - olen täysin samaa mieltä, että pitkällä aikavälillä pitää seurata peliä eikä tulostaulua ja näin myös itse pyrin tekemään. En tiedä oliko kommentti että esim. Qt:n arvostuskertoimet eivät ole varmasti edelliselle kirjoittajalle selvät, vaan tuijotetaan liikaa päivän kurssia osoitettu minulle, mutta ainakin itse seuraan tarkasti tiettyjä multippeleita ja miten ne muuttuvat nykyisen kasvuennusteen mukaan.

Tämän perusteella esim. juuri Qt alkaa olla jo mielestäni kohtalaisen houkuttelevissa hinnoissa. 2024 P/E 24,6 ja EV/EBITDA 17,3. 80€ kurssitasolla kertoimet vielä huomattavasti houkuttelevammat (vaikkakin näiden superkasvuyhtiöiden osalta on monta huomioitavaa muuttujaa). Toisaalta koska tällä hetkellä markkina on melko epävakaassa tilassa ja ylilyöntejä tapahtuu molempiin suuntiin, ovat isotkin liikkeet enemmän kuin mahdollisia.

Juuri tämän takia oikeastaan kirjoitan sijoittamisen psykologia -ketjuun… Eli miten pitää pää kylmänä ja noudattaa strategiaa salkun sulaessa. Sijoittamisessa on ainakin itselle kysymys tuottojen tekemisestä kuin asioiden “absoluuttisesti” oikein tekemisestä. Mutta koska markkinoita on vielä vaikeampi arvioida kokonaisuutena kuin yksittäisiä yhtiöitä, niin ehkäpä vastaus pohdintaani on juurikin tuo, että paras tapa maksimoida tuotto on todennäköisesti luottaa ammattitaitoiseen analyysiin ja löytää/pitää salkussa yhtiöitä, joilla on kyky tehdä tulosta pitkällä aikavälillä. Aika kyllä korjaa markkinan ylilyönnit.

6 tykkäystä

Nollakorkoympäristössä tommoiset pari vuotta eteenpäin katsovat alle 25:n p/e:t saattavat näyttää houkuttelevilta. Mutta vuonna 2024 korko saattaa jenkeissä olla 2,0-3,0% paikkeilla.

Tulevaisuuden tuottojen arvostus pörssissä rommaa lähes aina, kun korko on kilpailukykyinen. Qt saattaa nyt näyttää halvalta, mutta sillä on oikeasti varaa tulla vielä runsaasti alaspäin.

4 tykkäystä

Viittasin juurikin sinun kirjoitukseen. Minusta nuo tasot 105€ ja 80€ vaikutta kurssikäyrästä haetulta historista tai vaihtoehtoisesti voi olla aiempia ostoja tai vain kaverin kertomia ostotasoja, joka viittaa ankkurointiin. Siinä ei ole suuremmin pohdiskeltu milloin ja miksi laskisi tasoon 80€. Itse pidän Qt:n arvostusta edelleen kireänä. Mutta, jos QT laskisi ensimerkkinä ensi kesään tuohon 80€ niin onko tulos kasvanut vai jauhanut paikallaan ja mitä multippelit? Jos tulos jatkaa tasaisella kulma kertoimella ylös ja 80€ napsahtaa kurssiin alkaa kertoimet olla edullsia. Odottaisin 80 € kurssitason sitten vaikuttavan jotenkin Qt:n kysyntään ja minusta mahdollista, että autojen komponenttien saatavuus voi vaikeuttaa QT:n kasvua ja tuloksen tekoa. Minusta viestistä paistaa, että maailma pysyisi samanlaisena ja sama kurssitaso olisi edullinen. Elvytyksen lopetus jenkeissä ja korkotason nousu voi silti pudottaa pörssin multippeleita laajemmin, kun korot on houkuttelevampi kohde. P/e 24 ei ehkä olekkaan sitten edullinen. Jos Omenan (Apple) P/e on 10 onko QT halpa P/E 24? Jos kurssitaso olisi ollut vaikka 78,6€ niin voisi tulla DCF laskelmasta.

Syyllistyn todennäköisesti itse ankkurointiin ihan samalla tavalla. Jos kurssi on lähellä 160€ pidän sitä huippukurssina, vaikka ei välttämättä ole, kun en ole käyrää tuijotellut. Pidän 140 € kalliina, kun en ole tulostakaan kauheasti seuraillut. Haluan joka tapauksessa itse, että impulssi tutkimiseen tulee muualta kuin kurssikäyrästä tai miinusprosentista.

2 tykkäystä

Pääsimme edellisessä viestissäni mielestäni asian ytimeen ja omalta kohdaltani viimeistään nyt. En halua enää ketään ketjuun kirjoittanutta “kiusata”. Tarkoitukseni ei ole kiusata, mutta sen helposti sellaiseksi kokee. Siirryn nyt puhumaan yleisesti hinnoittelusta. Jos pitäisi ostaa esimerkkinä lapselle ensimmäinen puhelin mentyä kouluun niin vois olla, että sellaisen saa hintaan 79,90€. Sovitaan, että puhelimen X saa hintaan 79,90€ Jos toinen puhelin G hinta on 80€ niin se tuntuu kallimmlata, vaikka hintaeroa on 10 senttiä. Jos itse ostaisin puhelimen G sanoisin hinta 80 tuttavalle. Jos ostaisin puhelimen X saattaisin sanoa hinta on 70€. Jos minulta kysytään puhelinten hintaeroa sanoisin, että ne ovat saman hintaiset.

Lähdin sattuman varaisesti miettimään hinnoittelua. Minulle tuli esimmäisenä mieleen luku 79,90€. Miksi? En osaa itse varmasti sanoa, mutta väittäisin taustalla olevan hinta 80€ QT:lle jolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Itsellä tulee ensimmäisenä mieleen tuosta hinnoittelusta Simo vaatehuoneelta hei ja hinta 9,90€ tai 99,90€. Halusin valitaan muun ja yllättäen se oli tuo QT:n hinta, josta puhuttu lähellä ja itse mainitsemaani 78,6€ läheltä.

No aiemmin näytte sanomisissani ristiriidan. 10 sentin hintaero on merkityksetön, mutta saan silti sille 10 euron hinta eron sanomisisssani. Ajattelussani on vinouma. Kirjaimet puhelimissa X ja G viittaa jollain tavalla puhelimiin joita ajattelin voisi saada hintoihin, jotka mainitsin. Mitä puhelimia tarkoitan? Valitsin puhelimet netistä joita arvioin voisi saada tuohon hintaan alennuksella. Nyt olisi hyvä, jos joku tekisi kyselyn johon olisi laitettu puhelimet ja siihen saisi laittaa mikä niistä on kyseessä samaan voisi laittaa arvion kuinka varma prosenteissa on, että tietää puhelimet.

2 tykkäystä

Tuli tehtyä mielenkiintoinen havainto itsestäni viime viikon “harmaana perjantaina”.

Oman salkkuni arvo laski pörssipäivän aikana ~6%, euromääräisesti muutaman kuukauden bruttopalkan verran, nettopalkasta puhumattakaan. Silti sain salkkuni neljänneksi suurimman yhtiön, Kamuxin positiivisesta tulosvaroituksesta enemmän positiivista tunnetta kuin mitä kurssilasku toi negatiivista tunnetta.

Kai tämä kertoo itselleni sen, että yhtiöiden liiketoiminta on minulle huomattavasti merkittävämpää kuin kurssikäyrät. Osakkeiden netto-ostajanahan tässä tulee oltua varmaan seuraavat 30+ vuotta. Todennäköisesti aina sinne perunkirjoitukseen saakka, mikäli salkku vain jossain elämänvaiheessa on siinä pisteessä, että osinkotulot kattaisivat elämisen kulut huvituksineen.

Mielenkiintoista sikäli, että pitkän aikavälin salkussa positiivisten ja negatiivisten tunteiden välinen suhde kääntyy noin päin. Esimerkiksi vedonlyönnissä pienetkin tappiot (~muutama kymppi) ärsyttävät suunnattomasti, kun taas hieman suuremmistakaan voitoista (~muutama satanen) en saa oikein mitään iloa, vaan voittojen hetkellä mieleni valtaa lähinnä tunne: “No jaa, näinhän sen pitikin mennä”. Sama jutun olen havainnut silloin joskus sijoitusurani ammoisina vuosina kun yritti pörssissä jotain osariveivauksia tai vastaavia, mukamas johonkin muuhun kuin mutuun perustuen. Tai yrittäessäni ajoittaa ostoja, ärsyttää aina suunnattomasti, kun oston jälkeen ostamani yhtiön kurssi laskee pari prosenttia lisää ja olisin säästänyt pari satasta, kun olisin lykännyt ostoa muutaman tunnin. Pitkässä salkussa taas suuremmatkaan heilahtelut eivät hetkauta juuri yhtään. Lyhyen aikavälin veivauksissa rahat kolahtavat suoraan arkielämän lompakkoon ja alkaa miettimään mitä sillä menetetyllä rahalla olisi saanut ostettua, pitkässä salkussa taas rahat tuntuvat lähinnä joiltain pelimerkeiltä, siinä missä esimerkiksi männynkävyt tai vastaavat.

Mielenkiintoista.

38 tykkäystä

Olen seurannut Reveniota aktiivisesti jo pitkään ja tänään, kun suunnittelin ostoa, niin putkahti mieleen K.Harvian erinomainen postaus vuoden takaa.

Jatkoin hieman siitä mitä on tullut itse pohdiskeltua…

8/2021 Hmm, Reveniota saisi nyt 70€
8/2021 Hmm, no on se 70€ Revenio kyllä aika kallis
9/2021 Hmm, onkohan 64e liikaa Revestä.
10/2021 Hmm Pahus, kävi jo 54€.
11/2021 Hmm, toisaalta, ei 59€ ole kyllä niin paha, mutta…
12/2021 Hmm, missasin sitten sen 54€ hinnan.
12/2021 Hmm, se on nyt 57e… no, ostan sitten seuraavasta dipistä ja keskityn joulupuuron keittelyyn.
1/2022: Hmmph, hinta on nyt 43€…
1/2022: Hrmph…

Edit: Ja lisätään vielä, että yhtiössä ei ole tapahtunut mitään merkittäviä muutoksia kyseisellä aikajaksolla, vaan se on luonut omistajille arvoa suhteellisen hyvin ennustetussa tahdissa :smile:

31 tykkäystä

Seuraava on jossain määrin tajunnanvirtaa, mutta toivottavasti pointti tulee selväksi.

Olen viime aikoina miettinyt yhtä mielenkiintoista ilmiötä jonka uskon varsinkin piensijoittajilla olevan iskostunut todella syvälle (varsinkin nyt kun sijoittamisen suosio on kasvussa) - nimittäin kontrollin illuusion / tarpeen “tehdä jotain” omille sijoituksille koko ajan, koska tämä antaa harhakuvan että jotenkin paremmin hallitsee tilanteen (vaikka eihän se kurssikehitykseen vaikuta mitenkään). Olen tämän ainakin itsestäni tunnistanut nyt kun aktiivisempaa osakepoimintaa on takana pari vuotta. Näissä ei ole kyse niinkään siitä, miten tappioihiin tai voittoihin suhtaudutaan, vaan miten käyttäydytään kun sijoitetaan ns. “yleisemmällä tasolla”. Näistä olisi monen varmasti parempi oppia pois, koska tutkimustenkin valossa ihmisen kapasiteetti rationaalisiin päätöksiin on määrällisesti rajallinen ja tällaisen kohinan lisääminen todennäköisesti heikentää mahdollisuutta tehdä niitä merkityksellisiä sijoituspäätöksiä.

Tämä voi sisältää monenlaisia toimia joita listasin alle - sekä myös maininnat olenko mielestäni näihin itse syyllinen :smiley: Monia on jo ketjussakin toki mainittu, mutta tuleeko muille muuta mieleen?

  • Kurssien ja salkun jatkuva vilkuilu. Olen syyllinen tähän, joskin tästä nyt oppinut vihdoin pikkuhiljaa pois.

  • Keskitytään isojen linjojen - esim. osavuosikatsaukset, oikeasti isot uutiset - lisäksi jokaiseen pienimpäänkin uutiseen tai vaikka pieneen yksittäiseen kauppaan. Okei, tällä voi pienyhtiön tapauksessa saada jotain informaatioetuakin, mutta lähinnä helposti tuo vain melua sen sijoituskeissin ison kuvan ympärille. Tähän olen itse syyllistynyt vahvasti ja koitan oppia tästä pois. Toki riskisempiä kohteita on hyvä seurata tarkemmin.

  • Spekuloidaan positiivisilla (tai negatiivisilla) mahdollisilla tapahtumilla, joista ei ole näyttöä. Esim. “koskahan se posari sieltä tulee” tai “seuraava yritysosto julkaistaan varmaankin aivan näillä näppäimillä”. Tätä näkee varsin paljon myös foorumeilla ja tulee tunne että monille sijoituskeissit nojaavat liikaa tällaisiin epätodennäköisempiin positiivisiin yllätyksiin kuin yhtiön hyvään (tai ei niin hyvään) nykysuorittamiseen. Hieman itseni yllättäen tähän en ole syyllistynyt kovinkaan paljoa. Koitankin toistella itselleni usein että “Toivo ei ole strategia” :smiley:

  • “Mitä enemmän aikaa käyttää osakkeeseen, sitä parempi lopputulos” -ajattelu. Liittyy vahvasti aiempiin, mutta tapahtumia joilla on todellista informaatioarvoa on lopulta melko vähän (vs. kokonaisinformaatio jota on tarjolla). Pohjatyö on toki aina syytä tehdä huolella.

Tällä tarkoitan esimerkiksi sitä että vietetään paljon aikaa foorumilla yhtiöketjussa, kirjotellaan postauksia, googlaillaan yhtiötä jatkuvasti, jne. jolloin jatkuva hälinä helposti hämärtää sijoituskeissiä. Toki tämä voi auttaa ymmärtämään keissiä paremmin (ja omia näkemyksiä on koko ajan hyvä haastaa), mutta moni varmaan alitajuisesti ajattelee että osakkeeseen tällä tavalla käytetty aika ikään kuin “palkittaisiin kurssinousulla”. En siis todellakaan väitä, että jokainen forumisti tällaiseen sortuisi, mutta itselläni olen ajoittain ainakin tunnistanut tätä itsessäni ja pyrin tietoisesti keskittymään enemmän kokonaiskuvaan (ja mm. kirjoittamaan osto ja myyntiperustelut itselleni selkeämmin ylös). Uskon myös että tämä ajaa monet sijoittajat alitajuisesti osakkeen laskutilanteessa turhiin myynteihin kun osakkeeseen käytetty aika “palkitaankin” kurssilaskulla.

  • Turhat (sijoitussuunnitelmaan kuulumattomat) lisäilyt ja keventelyt. Tässä on tietenkin vaikea yleistää, mutta monet sortuvat jopa ilman kummempia kurssiliikkeitä höyläämään positioitaan tai lisäämään vanhoja tai avaamaan uusia koska ei vain malteta olla ja odottaa nykytilanteessa. Tähän olen syyllistynyt monesti, varsinkin lisäilypuolella ja se on johtanut epäoptimaalisiin tuloksiin (muodostunut useita liian pieniä positioita, jotka lopulta myyty koska käytetty aika vs. mahdollinen tuotto ei vain ole järkevä).
46 tykkäystä

Käyn tässä läpi paria sellaista tyypillistä psykologista vinoumaa, joita olen havainnut itsessäni sijoitusurani varrella. Varsinkin tuo vahvistusharha oli itselläni todella vahva alkuun sijoittamisessa ja oppirahoja tuli maksettua sen takia menetettyjen tuottojen muodossa.

Sunk cost fallacy - “uponnut kustannus”

Tämä tarkoittaa sitä että henkilö kokee että hän on oikeutettu korvaukseen jo tehdystä työstä ja/tai investoidusta rahasta ja ajasta. Sijoitusmaailmaan kuuluva esimerkki voisi olla että henkilö tutkii sijoituskohdetta, sijoittaa siihen ja kurssi lähteekin laskuun. Noh eihän kurssilasku itsessään mitään mutta voi olla että epäonnisesti tässä käy niin että yhtiön fundamentit rapautuvat syystä x jota ei olisi voinut ennustaa. Tässä kohtaa henkilön pitäisi muistaa “let your profits run and cut your losses fast” sääntö, mutta tämän psykologisen vinouman kautta hän saattaa olla lukkiutunut vain ajatukseen että “minun kuuluu saada tuottoa tästä, käytin aikaa sen tutkimiseen ja rahaakin on jo kiinni” ja pahimmillaan ostaa laskeviin kursseihin lisää vaikka fundamenttien rapautuminen on jo nähtävissä, henkilö ei vain itse näe sitä sillä on niin vahvasti lukkiutunut siihen että hänen pitää saada tästä korvaus. Hyvä muistaa että kukaan tai mikään maailmassa ei ole sinulle velkaa, voi olla että teet asiaa x paljon ja pitkään eikä se silti johda mihinkään tuottavaan. Tärkeä vaan niellä ylpeys, lopettaa asia jos se ei toimi ja miettiä mikä voisi toimia jatkossa.

Confirmation bias - Vahvistusharha

Psykologinen käsite, jolla tarkoitetaan ihmisillä esiintyviä taipumuksia hahmottaa ja painottaa havaintojaan, tulkintojaan ja informaatiota tietyillä tavoin. Eli toisin sanoen, tarkastelet informaatiota vahvasti puolueellisten näkemysten läpi. Sijoittamisessa tämä voisi näkyä siinä että jos käteispainosi on korkea, näet jatkuvasti vaaroja ympärillä ja olet varma siitä että kohta se romahdus alkaa. Vastaavasti jos olet isosti osakkeissa kiinni, suljet silmäsi tai vähättelet vaaroja ja uskot että nousu jatkuu. Sijoittamiseen liittyy mielestäni paljon asioiden punnitsemista positiivisista ja negatiivisista näkökulmista ja niistä kokonaiskuvan muodostamista. Tästä syystä objektiivisuus on ehdottoman tärkeä piirre johon tulisi pyrkiä, niin arvioidessa yksittäistä yhtiötä sijoituskohteena sekä ymmärtäessä oman salkun suhteen milloin on oikea paikka nostaa käteispainoa ja milloin taas osakepainoa.

Oletko itse syyllistynyt joihinkin näistä? Tai tuleeko mieleen jotain muita psykologia vinoumia jotka ovat tyypillisiä sijoittamisessa?

32 tykkäystä

Itselläni on tyypillistä ankkurointiharha (jota verottaja vielä vahvistaa myyntivoittoverolla). Esim. olen ostanut Harvian osakkeeni 5.00-6.50 euron hintoihin ja nyt sitten osakkeen hinnan lasku 61 eurosta 46 euroon ei aiheuta mitään sen kummempia tuntemuksia, koska kaikki yli 6.50 euron on ylimääräistä plussaa ja ilon aihetta. Eli isokaan lasku ei tunnu missään. Sen sijaan, jos minulla on yhtiötä, jota olen ostanut vaikkapa 55 dollarilla laskee 49 dollariin ottaa se oikeasti päähän, kun mennään tappiolle. Vaikka lasku on selvästi pienempi kuin Harvian tapauksessa.

Aiheeseen liittyen sanoisin, että itselläni kokemus on karttunut ja helpottanut psykologisia paineita. Muistan yhä, kuinka kamalia finanssikriisin isot pudotuspäivät ja koko se loputon lasku ylipäänsä oli ja nyt markkinan muutamien prosenttien pudotukset eivät aiheuta mitään järisyttäviä tunteita. Kun on muutaman kunnon alamäen itse kokenut omilla rahoillaan (esim. teknokupla, finanssikriisi, korona) “nahka paksuuntuu” ja tulee semmoista mielenrauhaa markkinaheilahteluihin. Isommat laskut omien yhtiöiden kohdalla harmittavat mutta sinänsä kurssimuutokset eivät yleensä aiheuta tarvetta tehdä mitään.

26 tykkäystä

https://twitter.com/Salkku_Mauri/status/1485600775644622848?s=20

Kirjoittelin juuri eilen Twitteriin vähän Talon raha -vaikutuksesta. Voisin kirjoitella ehtiessäni hieman pidemmän postin tännekin, mutta tässä ensinälkään tuo pieni Twitter-ketju.

Tuohan on laatuyhtiöiden pitkäjänteiselle sijoittajalle ihan edullinen vinouma, sillä uskoisin sen jossain määrin ehkäisevän typeriä ajoitusyrityksiä tilanteissa, joissa markkina väliaikaisesti ylireagoi alaspäin.

24 tykkäystä

Tietysti kirvelee, jos salkunarvo laskee, mutta aivan pienessä laskussa myynti ei olisi ollut kannattava yläkuolokohdassakaan. Hätäinen (paniikkimyynti) myynti on kaiken pahin, jos esimerkiksi olisi eilen iltapäivällä myynyt olisi jo tullut tämän päivän lukuihin aika paljon tappiota. Jos on omasta mielestään valinnut osakkeet huolella esim. omavaraisuusaste on korkea ja yritys tuottaa voittoa, tulevaisuuden näkymät hyvät, niin miksi myydä yleisessä kurssilaskussa, pikemminkin pitää ostaa lisää, ostamisessa tulee mieleen se ahneus toisin päin, saako osaketta myöhemmin halvemmalla, mitä jos osakkeen hinta nousee nopeasti takaisin, enkä ehdi hyödyntämään halvennutta hintaa. Vielä sekin jos tämä pörssinotkahdus kääntyy taantumaksi, tai lamaksi ja kestää vuosia, mitä minä sitten teen.
Yksi mikä auttaa tuohon yllä olevaan pohdiskeluun on riittävän suuri elämiseen tarkoitettu rahamäärä, jota ei missään olosuhteissa laiteta sijoituksiin.

11 tykkäystä

Näitä viisauksia ja mielenrauhan säilyttämistä tukevia viestejä on näin aloittelevana sijoittajana ihana lukea :yellow_heart:

Tämä “sijoittaminen omilla rahoilla” - jotka on valmis menettämään, tuo varmasti eri tavalla mielenrauhaa ja tyyneyttä reagoimiseen markkinan heiluessa.

Mutta mitä olen usein miettinyt; kuinkahan moni sijoittaja todellisuudessa sijoittaakin perheen, puolison tai äidin tai lastensa - toivottavasti ei naapurinsa - rahoja? Kuinka moni uhraa aikaansa oppiakseen sijoittamisesta ja yrittää parhaansa mukaan tehdä hyviä sijoituspäätöksiä toisen puolesta. Aidosti hyvää tarkoittaen, ja sitten kokee paineita, kun asiat eivät etenekään kuten oli ajatellut!

Tällä on todennäköisesti melkoisen suuri merkitys reagointitapaan ja hyvin nukuttujen öiden määrään näin sentimentin muuttuessa ja mahdollisen laskumarkkinan alkaessa.

Voisin helposti kuvitella tilanteen, jossa joku alkaa uskoa omiin taitoihinsa sijoittajana, varsinkin viime vuosien onnistuneen sijoittajanuran jälkeen, ja saa lähipiirinsäkin vakuuttumaan taidoistaan. Ja sitten lyödään rahaa kiinni varmoihin kohteisiin toisen puolesta.

Ja sitten havahdutaan vähitellen huomaamaan, että varmoja kohteita ei olekaan kuin unissa. Ja näitä uniakin alkaa nähdä harvemmin ja harvemmin, kun yöt valvoo tässä sijoitusneuvojan uudessa roolissa.

19 tykkäystä

Nyt keksin, että miksi tuo “netto-ostajan” mantra tuntuu niin laihalta lohdulta.

Aikaisemmin, kun sijoitukset oli summan X voitolla ja nyt tuosta summasta X on hävinnyt melkein -40%, niin fiilis on sama, kun pelaisi jotain peliä konsolilla ja yhtäkkiä joutuisi ottamaan pelissä takapakkia -40%.
“Mähän olen jo pelannut nämä kentät läpi kertaalleen saakeli”.:face_with_symbols_over_mouth:

Ymmärrän kyllä, että tämä osakkeiden arvon vaihtelu kuuluu homman luonteeseen, mutta fiilistä tuo vertauskuva kuvaa täydellisesti.

Eri asia olisi (tietysti), mikäli olisi tajunnut keventää osakepainoa hyvissä ajoin ennen laskua. :thinking::man_shrugging:

11 tykkäystä

Tuo “Talon raha” näkyy hyvin tässä loputtomalla nousukaudella. Kaikki sijoittaneet ovat voitolla ja pelaavat siis “talon rahoilla”. Tämä johtaa paljon hövelimpään riskinottoon markkinoilla. Esim. kaikenlaisia IPOja merkitään maksimimäärät. Toimisiko joku palkkatuloistaan puoli vuotta säästänyt samalla tavalla säästöpottinsa kanssa? Kun seuraavan kerran koemme pörssiromahduksen, siihen liittyy likviditeetin sulaminen. Pörssissä ei vain ylipäätään haluta käydä kauppaa ja laidat on ohuet. Silloin kun kaikki ovat tappiolla, kyseessä ei enää olekaan talon rahat. Alkaa kiinnostaa arvonmäärityskurssin käyminen ja taseanalyysin tekeminen ennen kuin laittaa rahojaan kiinni yhtään mihinkään osakkeeseen. Kysellään kassavirtojen perään eikä mistään trendeistä ja potentiaaleista makseta mitä tahansa.

17 tykkäystä

Onneksi noita todella syviä kyykkyjä tulee pörssissä tosi harvoin, niissä tietysti jos onnistuu keventämään ennen romahdusta niin hyvä. Noissa pienemmissä pudotuksissa voi huomata jo lyhyen ajan sisällä kuinka turhaa on panikoida, yleensä kurssit palailee viikoissa/kuukausissa entisille tasoille. Ajatuksissa kaiken pahin olisi mielestäni hidas vuosia kestävä lasku ja välillä pomppuja ylös/alas, siinä ei oikein tietäisi mitä pitäisi tehdä, jos samalla myös osinkotuotot laskisi. Olen sen aikaisemminkin sanonut, eläkkeellä on helpompi sijoittaa, ei tarvitse miettiä meneekö tässä lamassa myös työpaikka alta. Itsellä on osakesalkkuun nähden 30-40% käteisvarat, ne on liian suuret, olisi ehkä syytä laittaa käteistä rahaa enempi tienaamaan, mutta kun on sellainen varman päälle pelaaja :sunglasses:.

2 tykkäystä

Olen huomannut, että tieto voi joskus lisätä tuskaa, mutta toisaalta sijoittamisessa tieto on tuonut mulle pääasiassa helpotusta. Alun jälkeen salkun kasvaessa aloin stressaamaan, että mitä seuraavaksi tapahtuu ja kun jotain tapahtui, niin en tiennyt miksi. Eniten harmitti se, kun ei ymmärtänyt, että miksi jotain tapahtui ja en ymmärtänyt, mitä markkinoilla tapahtui.

En todellakaan vieläkään osaa arvata pörssikurssien suuntaa tai mihin suuntaan osakkeeni suuntaavat, jos osaisin edes kohtalaisesti arvata, niin varmaan rikastuisin. Enkä myös aina jälkeenpäinkään aina tiedä, miksi näin kävi ja ei tämä aina tunnu ammattilaisillekaan olevaan ihan selvää.

Kaikesta huolimatta joka päivä olen jollakin tavalla sijoitusasioiden parissa useampia tunteja, niin on vähän käsitystä, että miksi kehuttu yhtiö on romahtanut tai miksi tammikuussa kasvuyhtiöt eivät ole pahemmin kasvaneet. Alussa osakepoimintani olivat arvontaa, mutta nyt minulla on jonkinlaiset perusteet ja tiedot firmasta, niin voin olla vähemmän huolissani osakekurssien liikkeistä.

Tietomäärän kasvaessani “tunnemutuennakkoluulotreidailut” ovat vähentyneet. Olen ehkä ainakin osittain osannut istua oikein käsieni päällä ja katsoa tulevaisuuteen. Stressin määrä on päässä olevan tiedon lisäämisen myötä laskenut; oppi sijoittamisen perusteista, sijoitushistoriasta ja yleisesti tämän yhteisön tarjoamat ajatukset/tiedot ovat tehneet hyvää. :pray:

Voi olla, että kasvusta sijoittajana huolimatta voin hävitä indeksille pitkässäkin juoksussa, koska valitsen osakkeeni itse minun tiedoilla ja kyvyilläni. Voisin kyllä sanoa varmaksi sen, että joka tapauksessa jatkuvasti keräämällä tietoa, niin olen parempi sijoittaja ja sitä myöden se näkyy prosenteissa varmaan pitkässä juoksussa - häviänpä sitten indeksille vähemmän, mitä muuten häviäisin vähemmillä tiedoille. :+1:

Tieto itselleni sijoittamisessa ei lisää tuskaa tai stressiä, vaan vähentää sitä. Olen jopa viime aikoina lukenut asioista, mitkä aiheuttavat mulle sijoittamisessa stressiä ja ymmärrysten sekä oivallusten kautta stressi on vähentänyt.

Joskus tietämättömyydestä ja ymmärtämättömyydestä syntyy tietynlaista kiukkua sekä turhautumista. Pahinta on ehkä se, että luulee tietävänsä, vaikka ei ehkä tiedäkään. Uskon sen jo paljon auttavan, jos tietää aidosti omat heikkoudet ja tietämättömyytensä, mutta kannattaa myös huomata omat vahvuutensa etc.

Konkarisijoittajat tuntuvat yleensä olevan aika rauhallista jengiä, tietty rauhallisuus perustunee ainakin osin kai sille, että he tietävät asioista ja omaavat pitkän sijoitushistorian. Tietäväiset sijoittajat tuntuvat puhuvan enemmän epäonnistumisistaan kuin muut sijoittajat ja tämän lisäksi ovat aika usein viisaita myöntämään sen, mitä eivät tiedä. :thinking: Harvemmin myös em. terävät sijoittajat esiinny varmoina tietäjinä eivätkä huutele somessa varmoina, että mitä kannatta ostaa ja myydä. :slight_smile:

Tässä viestissäni taisin nyt itse syyllistyä (taas) pieneen mutukeittiöpsykologiaan. :smiley: Kai oma viestini vähän on se, että kannattaa sivistää itseään monipuolisesti kyllä se tieto auttaa ja helpottaa elämässä.
:slight_smile:

19 tykkäystä

Sijoitusneuvojen antaminen toisille / toisten rahojen hoitaminen on tosi epäkiitollista puuhaa. Opin tämän onneksi nopeasti kantapään kautta 90-luvulla, kun ihan aloittelevana sanoin kaverilleni, että kannattaisi varmaan hänenkin alkaa sijoittamaan Odinin rahastoon, kun se on tuottanut niin hyvin. Hän luojan kiitos ei alkanut sitten kuitenkaan ja tuli joku kriisi, jossa rahaston arvo laski selvästi. Sain kyllä kuulla kuittailua tästä ja siihen ei “pitkäjänteisyyden” vasta-argumentti auttanut. :smiley:

Sen jälkeen olen pääasiassa jättänyt toisten rahat rauhaan, yhden perheenjäsenen salkkua hoidan mutta yhteisesti sovitulla tavalla (jossa minun roolini on lähinnä tehdä se mekaaninen työ). Joillekin kavereille olen kertonut, mihin olen sijoittanut mutta samalla painottanut, että ei kannata matkia, etenkään eri aikaan.

Itse yritän pitää jalat maassa tässä, ison onnistumisen jälkeen helposti alkaa pitämään sijoittamista helppona. Ekaa kertaa ikinä olin täysin varma yhtiöstä ja satsasin Harviaan annissa ja muutamia kertoja sen jälkeen. Kun olin miettinyt homman perusteellisesti, olin varma hyvästä sijoituskohteesta ja yhtiö ylitti kaikki odotukset moninkertaistamalla sijoitukseni lyhyessä ajassa niin siinä on iso psykologinen vaara. Ennen sitä eikä sen jälkeen ole tullut samanlaista varmuutta minkään yhtiön kohdalla ja yritän pysyä kriittisenä jatkossa.

Järkevintä varmaan olisi vain kuukausisäästää indeksirahastoihin, osakepoiminta ja keskittynyt salkku on oikeasti iso riskitekijä. Etenkin huonoina aikoina, jolloin hermot voivat pettää ja voi tehdä typeriä virheitä. Mutta jotenkin omalle luonteelleni sopii paremmin tämä nykyinen tapa, ja parempi tämäkin kuin ettei sijoittaisi ollenkaan.

9 tykkäystä

Tämä on aivan totta. Oma äitini on pyytänyt minua jo vuosia sijoittamaan rahojaan, mutta homma on jäänyt aina kesken, kun täyttä intoa muiden varojen hoitamiseen minulla ei ole. Oma salkkuni on kehittynyt viime vuosina (kuten varmaan lähes jokaisella täältä) epäluonnollisen hyvin. Tällöin tulee vähän huono “omatunto”, kun olisin pystynyt jakamaan tätä hyvää myös muille.

Kuitenkin tuo toisten puolesta sijoittaminen on äärimmäisen hankalaa ja ennen kaikkea kuten todettua, epäkiitollista. Meillä kaikilla on erilaiset tavoitteet, aikahorisontit, riskinsietokyky jne. Itse luonnollisesti tunnen nämä omalta osaltani, mutta kukaan ei voi todella tuntea toisten puolesta. Itse tiedän, nyt jo useammastakin kokemuksesta, ettei omaan elämääni tai olemiseen vaikuta millään tapaa, mikäli salkkuni arvo laskee jollain aikavälillä kymmeniätuhansia euroja. Sen sijaan esimerkiksi omalle äidilleni joku muutaman tuhannen euron “menettäminen” saattaa aiheuttaa yöunien menetyksen. Etenkin kun hänellä ei vastaavaa perusymmärrystä markkinoiden toiminnasta ole kuin minulla. Itse olen melko luottavainen, että ajoittaisista dipeistä huolimatta markkina nousee pitkällä aikavälillä kyllä. Sen sijaan vasta-alkaja sekä perustiedot omaamaton saattaa tässä kohtaa panikoida, ottaa sen muutaman tonnin tappion ja kävellä pois ja manata ensin minut ja sen jälkeen pörssikeinottelun uhkapeliksi.

Omalla yhdellä entisellä työpaikallani erän työkaveri, noin ~50-vuotias nainen puhui kerran, kuinka tämä oli finanssikriisin aikoihin tullut “huijatuksi”. Oli siis sijoittanut pankin suosituksesta johonkin pankin tarjoamaan rahastoon juuri ennen romahdusta ja menetti “parin kuukauden palkkansa”. Toki myös tässä tapauksessa holdaamalla ja lisäämällä olisi päässyt suhteellisen piankin voitolle. Sen jälkeen on kuulemma pysynyt kaukana pörssikeplotteluista ja oli tyytyväinen siihen päätökseen. En viitsinyt siihen sitten sanoa, kuinka paljon olisi voitolla, kun olisi ollut vain tekemättä mitään. Ei sillä, ei sijoittaminen kaikille sovi, mutta tällaisissa tapauksissa muiden armoille heittäytymisen sijaan alkeiden opettelu olisi pelastanut tältä kaikelta ja ajan saatossa vaurastuttanut väistämättä sijoittajaa.

Huolimatta omista, viime vuosien satumaisista tuotoista, olen kuitenkin koko ajan liikkeellä sillä asenteella, että todella pitkällä aikavälillä tulen häviämään indeksille. Toki tavoite on päinvastainen, mutta kunnioitan indeksejä suhteessa omiin kykyihini. Ainoa kilpailuvaltti onkin lähinnä maltti sekä kärsivällisyys. Ja onhan tämä myös pirun mukava harrastus kehittää omia taitoja, seurata taloutta sekä omia yhtiöitä haukan lailla. Tämä kaikki jäisi pois, mikäli vain sokkona kuukausisäästäisi indekseihin. Niille, joita aihepiiri ei taas muuten kiinnosta, indeksisäästäminen olisi ylivoimainen tapa. Sääli, että rahastosäästäjiä ylipäätään on varsin vähäinen prosentuaalinen osuus kansasta.

32 tykkäystä

Tämä on kyllä kova ketju. En ole sijoittamispsykologiaan kauheasti vielä perehtynyt, mutta se ei tarkoita sitä etteikö aihe kiinnostaisi. Uskon, että hyväksi sijoittajaksi ei ole asiaa, jos ei ole halukas korjaamaan omia vinoumiaan. Ihminen ei ole luonnostaan hyvä sijoittaja. Paras on kyllä, kun huomaat saavasi itsesi kiinni housut kintuissa jonkun vinouman parissa. Jos siis on kykeneväinen avaamaan silmät.

Toi talon raha -vaikutus sai tuntemaan piston sisällä :smiley: Sijoitusuran alussa salkun heilunta tuntui varmasti pahemmalta, kun salkku koostui lähinnä palkkatöistä säästetyistä euroista. Nyt sen sijaan on iso osa salkusta myyntivoittoa. Toisaalta hyvä, ettei kurssiheilunta häiritse pitkän aikavälin sijoittamista, mutta ”talon rahan” lisääntyminen salkussa ei saa tehdä tyhmäksi/höveliääksi roiskijaksi.

Mutta itsellä tuli tässä pari omakohtaista asiaa mieleen yksityiskohtia ehkä väritettynä, mitä vinoumia lienee.

-Admicom vaikuttaa kalliilta ja tekisi mieli keventää. Olen kuitenkin jo kerran keventänyt tätä, joten ei tee mieli enää myydä, muutenkin olen jo päässyt tässä omilleni. Haa! Talon raha! Eihän sillä ole mitään merkitystä muutenkaan, oletko aiemmin keventänyt tätä vai et. Jos on kallis ja tuotto-odotus heikko, myy.
-EcoUpilta ei ole hyviä uutisia tullut joten voisin myydä. Paitsi että osake on hivenen miinuksella salkussani, katsotaan nyt jos tästä kuoriutuisikin jotain. Lisäksi osake oli jo tukevasti plussalla tuossa hetki sitten, ehkä odottelen että se palaa samoille tasoille. Haa! Osakkeen hinta vaikuttaa siihen, mitä ajattelen yhtiöstä. Lisäksi ”toivominen”, että esim osake saavuttaa jonkun vanhan hinnan, ei ole kunniallisen sijoittajan tapaista. Kaikenlaista bulleromaisuutta sitä edelleen löytää itsestänsä…

15 tykkäystä

Kiitos hyvästä keskusteluketjusta! Oletteko lukeneet sijoittamisen psykologiasta mielenkiitoisia kirjoja, joita voisitte suositella?

1 tykkäys