Mihin se tulos sitten katoaa mitä ei makseta osinkoina? Entä mitä jos firmat velkaantuvat maksaakseen yli-isoa osinkoa?
Tuo mitä kirjoitit on osinkotuottovaatimus.
Sijoittajilla ei ole juurikaan vaikutusmahdollisuuksia osinkojen kasvuvauhtiin tai inflaatioon joten ainoa tapa saada tuotto-odotus puoli prosenttiyksikköä ylös on se että kurssitaso laskee sen verran että osinkotuotto nousee puoli prosenttiyksikköä.
Firmoihin jätettyjen voittojen käyttäminen firmojen kehittämiseen ja kasvuun on sisällä tuossa komponentissaa osinkojen kasvuvauhti.
Eli osinkotuoton pitkän aikavälin vuosikasvu on mielestäsi täydellinen substituutio viime vuoden osinkotuotolle sijoittajan perspektiivistä?
Raha mikä kuluu yrityksen kehittämiseen ja kasvuun on jo laskettu pois tuloksesta.
Siirsin viestejä Pörssien Suunta -ketjusta tähän ketjuun 
Kahvihuoneeseen en pystyny siirtämään (ping: @Yu_Gong 502 error iskee taas). @musa_2 @lee2sos
7 tykkäystä
Minä ainakin ihan pikkaisen pahoitin mieleni Sinkon arvostelusta. Täällä on liuta sijoittajanalkuja, jotka ovat saaneet kivoja tuottoja kaikkien aikojen kiimamarkkinassa. Sehän tekee kaikkivoipaiseksi tuomita pitkäjänteiset ja riskiä kaihtavat sijoittajat
Liene voin muistuttaa, että Sinkon lisäksi täällä ei kovin montaa herraa taida pyörittää samankokoista salkkua. Moni hyytyy välille ja markkinat pääsevät yllättämään, vaikka eihän niin pitänyt tapahtua 
15 tykkäystä
Tähän on helppo yhtyä. Sinkon sijoittajanura on
muutakin kuin monesti aika valmiiksi pureskellun tiedon hakemista älykännyllä ja kaikkien aikojen elvytysralliin osakkeiden ostamista nappia painamalla kotisohvalta.
Jo 2010-luvun sijoitusajan nähneet ymmärtävät, että viime aikoina sijoittaminen on ollut eri maailmasta kuin aiemmin ja hieman liian helppoa ollakseen totta. Ei ihme, koska moni indeksi alkaa olemaan luokkaa +100% koronapohjista. Aika näyttää, mitä tulevaisuus tullessaan. Tietyt asiat ovat toki tulleet jäädäkseen, esimerkkinä vaikkapa Inderesin foorumi, josta on suunnaton hyöty monelle sijoittajalle tiedonlähteenä.
Sinkon haastattelussa oli mielestäni hyviä pointteja sijoitusstrategiasta, jotka pitkällä aikavälillä varmasti ovat paikallaan. Osta romahduksista, hajauta, huomioi pörssin arvostustasot, osinkojen tärkeys, kerää sotakassaa, voittoa tulee vasta myydessä yms. Isolla ja pitkäjänteisellä salkulla nämä asiat ovat tärkeitä.
Yksi kiinnostava asia oli se, että Sinkko näki suomalaisten yritysten myymisen ulkomaille positiivisena, koska hänellä on jopa 80 riviä suomalaisia osakkeita, jolloin hänelle tulee tasaiseen tahtiin hyvällä preemiolla ulosmyyntejä, jotka hän voi sijoittaa uudelleen.
15 tykkäystä
Ajatukseni on tiivistetysti pyrkiä ostamaan hyviä yhtiöitä silloin kun niitä saa kohtuuhinnoilla, ja sitten omistaa niitä pitkäjänteisesti yli kymmenen vuoden aikajänteellä ja vaurastua niiltä saaduilla tuotoilla rauhalliseen tahtiin. Tyyli on saanut vahvimmat vaikutteet Grahamilta ja Buffettilta, tosin heidän kykynsä analysoida yhtiöitä minulta ikävä kyllä puuttuu.
Salkkuun sopivia yhtiöitä valikoidessa mietin ainakin tällaisia seikkoja:
- Yhtiö on osoittanut kykenevänsä hyviin oman pääoman tuottoihin syklien yli. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhtiöllä täytyy olla selkeitä kilpailuetuja.
- Yhtiöllä tulee olla osaava johto, joka edistää kaikkien osakkeenomistajien intressiä ja kommunikoi läpinäkyvästi. Yhtiöllä täytyy olla hyvä yrityskulttuuri. Plussaa saa, jos toimitusjohtaja ja hallituksessa istuvat omistavat itse merkittäviä määriä yhtiön osakkeita, ja jos uuden sukupolven johtajat pyritään kasvattamaan talon sisällä.
- Yhtiön liiketoiminnan tulee olla riittävän helposti hahmotettavaa minulle.
- Yhtiöllä tulee olla vahva tase, jonka suhteen se on melko konservatiivinen.
- Yhtiö pyrkii kasvamaan mieluummin orgaanisesti kuin yrityskaupoin, joskin jälkimmäinen on ihan ok jos on selkeästi perusteltavissa eikä kasvata velkataakkaa liian suureksi.
- Viimeiseksi tärkein: Yhtiön tulee olla vähintään 25% alennuksessa suhteessa melko konservatiivisen arvonmäärityksen antaman haarukan keskikohtaan. Tämän jälkeen osto-ohjelmat laskeviin kursseihin aina 10-15% laskun välein. (Esimerkki: Sammon konservatiivinen fair value 40e, joten ostot 30e, 27e, 24e jne.)
Sellaisia pohjoismaalaisia yhtiöitä jotka täyttäisivät pilkuntarkasti nämä kaikki kriteerit ei juuri ole, joten kompromisseja pitää toki tehdä. Viimeisen vuosikymmenen aikana salkkuun on päätynyt esimerkiksi Sampo, Handelsbanken, Nokian Renkaat, Fortum, Tikkurila, L&T, Konecranes ja Wärtsilä. Konetta omistaisin mielelläni, mutta ei ole tarttunut. En ole viimeisen vuosikymmenen aikana kyennyt juurikaan voittamaan indeksiä tällä tyylillä, mutta ajattelin katsoa rauhassa vielä toisen vuosikymmenen. Jos sen jälkeen olen edelleen indeksin tahdissa tai jopa painunut alle, sitten pitää nöyrästi suunnata enemmän indeksi- ja ETF-puolelle, joissa minulla nytkin on pieni siivu varoista.
Viimeisen vuoden aikana minulla ei ole ollut mitään ostettavaa. Käteiskassa on paisunut, kun Tikkurila ostetaan pois ja USAn indeksirahaston myin tammikuussa. Myin sen, koska yli 12 vuoden bull-markkina on huipentunut erityisesti USA:ssa kaikkien aikojen hulluimpaan kuplaan, ja Suomi seuraa vähän vaatimattomammassa mitassa perässä. Olen kuitenkin toiveikas, että pääsen seuraavien parin vuoden aikana jälleen ostopuolelle. Sellainen äärimmäinen mania mitä USAssa on nähty viimeisen vuoden aikana, ei aiemmissa samaa luokkaa olevissa kuplissa ole kestänyt hirveän kauan. Nyt on erinäisiä merkkejä siitä, että vaikka S&P 500 on ATH, kovin spekulointi saattaa olla ohi, kun kaikkein spekulatiivisimmat kohteet ovat tulleet reilusti alas. (Kirjoitin tästä vähän enemmän Pörssien suunta -ketjuun).
Olen huomannut, että kirjoitusteni taso on viime aikoina heikentynyt. Voi johtua siitä, että kun en pääse tekemään yhtään kauppaa, tulee epämääräisen turhautunut olo, joka purkautuu hetken mielijohteesta kirjoitettuihin turhiin viesteihin esimerkiksi Kahvihuoneessa tai viimeksi Liputusten jälkipuinti -ketjussa. Päädyin siihen, että parempi vetäytyä foorumille kirjoittamisesta siihen asti, kunnes ostan seuraavan kerran jotain yhtiötä. Se lienee luonteva paikka palata, kun kaupankäyntiaktiviteetti ohjaa fokuksen luontevammin itse asiaan. Tapahtuuko tämä kolmen kuukauden, puolen vuoden, vuoden vai kahden päästä, en tiedä.
Lukekaa varoitusmerkkejä ja välttäkää osakepoimintoja kunnes riskiasseteista saa taas parempaa riskipreemiota.
Onnea matkaan ja moikka!
Edit reilu viikkoa myöhemmin: Palasin vaikka en ostanut mitään. Miksi tämän foorumin pitää olla niin koukuttava 
26 tykkäystä
Katsele kehittyvien markkinoidrn arvoyhyöiden suuntaan. Siellä on valuaatio… sanoisinko erittäin houkutteleva vrt usa.
4 tykkäystä
Kohta 10 vuotta omaa sijoittelua takana, mutta koskaan en olisi aloittanut, mikäli olisin pitänyt kiinni näistä 1000€ rajoista, sijoittanut vain rahaa jonka olen valmis häviämään, ostamaan vain yhtiöitä, joiden toimialan ymmärrän jne. Jos olisin omat kymppini ja sataseni vain työntänyt rahastoihin, niin oppia ja ymmärrystä ei olisi kertynyt tätäkään vähää. Toki jokainen aloittaa omista lähtökohdistaan, mutta kaikilla sama tarkoitus, kerätä vaurautta. Omina teeseinä pidän:
-älä oleta, vaan yritä ottaa selvää
-sijoita vain rahaa joka on niin tärkeää, että kiinnostus sen seuraamiseksi säilyy
-kysy, kuuntele, ajattele ja opi
Kulut on kuluja ja niitä kertyy, alussa usein prosentuaalisesti enemmän, jatkossa kenties vähemmän, mutta yritysten, mahdollisten erehdysten, niistä oppimisen kautta kohti parempaa tulevaisuutta.
56 tykkäystä
Tässä kun alkaa pari vuotta tulla täyteen sijoittamista, ajattelin hieman jäsennellä ajatuksiani nykyisestä sijoitusstrategiastani. Strategia ja ajatukset sijoittamisesta ovat muuttuneet valtavasti jo tämän parin vuoden aikana ja alkuun sainkin ensikosketuksen millaisia yhtiöitä etsisin luettuani arvogurun ensimmäisenä sijoituskirjana. Jälkeenpäin voi todeta että tuo kirja oli kyllä huonoin mahdollinen nykyisessä markkinaympäristössä ja ajatukseni ovatkin muuttuneet tuosta paljon.
Lähdetään siitä etten halua lokeroida itseäni laatu, arvo tai kasvusijoittajaksi. Olen vain sijoittaja, joka hakee maksimaalista tuottoa. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä että priorisoin vahvojen kasvuyhtiöiden löytämistä mahdollisimman aikaisin, sillä näissä on paras mahdollisuus tehdä kovimmat tuotot. Kuitenkin erilaiset markkinaympäristöt luovat omat haasteensa ja aina sitä parasta ei ole saatavilla oikeaan hintaan. Olenkin opportunisti, joka tarkkailee ympäristöään ja valitsee kulloisessakin sijoitusympäristössä sen parhaan vaihtoehdon mitä on saatavilla tuotto/riski tasapainon kannalta.
Lähtökohtaisesti olen varovainen, ehkä vähän liiankin ainakin toistaiseksi jos peilaan liikkeitäni. Kuitenkin tärkein asia minulle on se että katki ei saa mennä. Buffetin sääntö numero 1: “älä häviä rahaa” on kirkkaana mielessä. Tällä taktiikalla ei ehkä tehdä kovimpia tuottoja ainakaan lyhyellä muutaman vuoden tähtäimellä mutta varmistetaan se ettei jossain kohtaa pääomaa tuhoudu aivan liikaa. Jonkinlainen turvamarginaali pitää sisältyä aina hintaan, vaikka toki kovasta kasvusta pitää myös pystyä maksamaan vähän tulevaisuudestakin, joskin ei liikaa.
Sijoituskohteeni valitsen aina erittäin perinpohjaisen perehtymisen jälkeen. Jos omistan jotain, haluan tietää siitä kaiken oleellisen mitä vaan voin kaivaa irti. Tällä varmistan sen että voin odottaa tietynlaista kehitystä tulevaisuudessa ja yllättävien tilanteiden tai markkinaturbulenssin sattuessa kohdalle en päädy myymään väärässä kohtaa yhtä todennäköisesti tai holdaamaan jos on aika laskea irti, jos tunnen yhtiön läpikotaisin ja osaan sitä kautta paremmin sanoa miten x vaikuttaa siihen.
Kuten aiemmin sanoin, mieluisin kohde on vahva kasvuyhtiö, joka operoi joko kokonaan uudella vahvasti kasvavalla alalla tai sillä on jollain vanhemmalla toimialalla joku selkeä kilpailuetu, johon muut kilpailijat eivät pysty vastaamaan. Kuitenkin voi olla että tälläisiä ei ole saatavilla aina ja pidän silmät ja korvat auki myös potentiaalisille hyville käännetapauksille, kuten vaikka viimeisin ostoni Rapala on hyvä esimerkki tälläisestä. Minua ei kiinnosta “arvomörnijät” joiden tuotto lepää minimaalisen kasvun ja osingon varassa. Tälläiset tapaukset eivät omaa tarpeeksi hyvää tuotto-odotusta riskin kantamisesta.
Minulle on tärkeää, että yhtiöitäni johtaa erittäin kyvykäs johto. Jos johto on heikko tai epätasainen, menee ennen pitkää katki paraskin bisnes tai sen potentiaali ei tule kunnolla esiin. Se tuppaa vaan menemään niin että hyvä johto tekee tasaisesti oikeita liikkeitä ja huono johto taas tuhoaa omistaja-arvoa jatkuvasti heikoilla liikkeillään. Jos nykyjohdon track record on hyvä, minulla on kaikki luotto odottaa myös vastaavaa jatkossa. Yllättävien tilanteiden sattuessa voin paremmin myös luottaa siihen että johto osaa toimia oikein tässäkin tilanteessa. Mielestäni hyvä johto tarjoaa myös optionaalisuutta siihen että ne tuppaavat aina vaan keksimään sisäisiä tehostamistoimia marginaalien parantamiseksi ja kuinka lisätä myyntiä. Kyvykkäin johto on selkeä kilpailuetu jos kilpailevat yhtiöt ovat monelta osin muuten hyvin tasaväkisiä keskenään.
Haluan että yhtiöni eivät ole liian velkaisia tai omaa heikkoa omavaraisuutta. Tämä riippuu hieman toimialasta ja yhtiöstä mikä on hyvä taso. Hetkellisesti nämä voivat elää, mutta tietty turvamarginaali pitää olla kaikissa tilanteissa vaikka keskuspankit lupaisivat työntää narullaan maailman tappiin asti ja valtioilla olisi jatkuvasti piikki auki.
Vahva pääomantuotto on tärkeä kriteeri. Jos kassaa ei saada tehokkaasti töihin niin vaikea on luoda kannattavaa kasvua.
Kaikenkaikkiaan en painota kuitenkaan liikaa mitään tiettyä kriteeriä, vaan katson kokonaisuutta. Oma perehtyminen ja tuntemus toimialasta sekä yhtiöstä on avainasemassa ja alkulähtökohta kaikelle muulle. Eri tunnusluvut toimivat eri yhtiöille.
Hajauttamista riskien minimoimiseksi en harrasta. Jos aion sijoittaa johonkin, minulla täytyy olla vahva näkemys että tässä on hyvää tuottoa saatavilla ja silloin siihen panostetaan sen mukaan. Ei välttämättä kaikkea kerralla mutta kuitenkin panoskoko pitää olla riittävän suuri. Ei minulla riitä aika eikä halu seurata liian suurta määrää yhtiöitä. Lisäksi kun suurin osa yhtiöistä tuppaa olemaan keskinkertaisia niin miksei jättäisi ne välistä ja panostaisi vain niihin kirkkaimpiin tähtiin?
Yritän myös haistella yleistä makrotilannetta ja käteispaino elää sen mukaan. Kun ostopaikkoja on vähän, luonnostaan käteisvarannot tuppaavat kertymään kun ostettavaa ei meinaa löytyä. Väkisin ei osteta ja madalleta omia vaatimuksia yhtiöille.
Tästä tulikin aika pitkä teksti, toivottavasti jaksoitte lukea ja tästä olisi jotain hyötyä! Vielä viimeisenä täytyy sanoa että Vernerillä on ollut suuri vaikutus sijoitusstrategiani muotoutumiseen. Kun aloitin, olin vahvasti arvosijoittaja. Kuitenkin Vernerin ajatukset, omat yhtiövalinnat ja peliliikkeet saivat minut aluksi kyseenalaistamaan tuota arvostrategiaa. Tämän kautta sisäistin sen että kyllähän sillä laadukkaalla kasvulla luodaan ne kovimmat tuotot eikä se välttämättä tarkoita sen kovempaa riskinottoa kuin makuuttaa rahojaan jossain arvomörnijässä jolla on dominoiva asema omalla markkinallaan. Kiitos siis sinulle Verneri siitä hienosta työstä jota teet meidän eteen jotta voisimme olla parempia sijoittajia!
52 tykkäystä
Olen pohtinut, millä oletuksilla olisi järkevää ryhtyä indeksirahaston sijaan seuraamaan indeksiä osakepoiminnalla.
Esimerkkinä vaikkapa osakesäästötili, OMXH25 ja ideana, että seuranta voi olla laiskaakin (= kauppaa käydään silloin kun ehtii/jaksaa, ja kaupat kohdistuvat kerrallaan vain yksittäisiin yhtiöihin). Ihmisen tekemät virheet välttääkseen voisi tarvittaessa päättää, että osto-/myyntikohteet arvotaan joillain kriteereillä, jottei tule tehtyä tyhmempiä ostoja kuin markkina keskimäärin.
Olisiko tässä mahdollisuus saada itselle indeksirahastojen piilotetut ylläpitokulut? Mikä tässä voisi mennä pieleen? 
2 tykkäystä
Jaa-a, saakohan tästä juttua tarpeeksi omaan ketjuunsa… Voisi sopia enemmän “kysy&vastaa sijoittamisesta”-ketjuun.
Jos nyt ymmärsin mitä tarkoitat, yksi muuttuja tulee heti siitä että indeksiä ostaessa, ostat samalla hetkellä osuuksia yrityksistä juuri tietyssä suhteessa. Jos aloitat ostamalla kuukausittain yksittäisen yhtiön, sulla menee pari vuotta että saat edes ensimmäisen nipun kasaan? Tai vaikka eri kuukausina ostelisit useampia indeksissä olevia yrityksiä, niiden painotus muuttuu eikä se silloin seuraa indeksiä samassa suhteessa. Myös kertaostojen tulisi olla todella suuria, että saisit niitä halvemmalla kuin indeksirahastojen kulut. Itse en kyllä näe tuon yhtälön toimivuutta.
3 tykkäystä
Varmastk kysymyksen voisi siirtää toiseen ketjuun. @Johannes_Sippola
Tällä menetelmällä altistat itsesi inhimillisille virheille, välityspalkkioille(sitä suurempi ongelma mitä hajaututempi indeksi) ja vuosittaisille veroille osigoista ja uudelleen balansoinnista johtuvista myynneistä. Indeksi rahaatoja saa ostettua ilmaiseksi ja vuosikulut on 0.0-0.2%.
En suosittelisi manuaalists indeksointia kenellekkään yksityissijoittajalle.
8 tykkäystä
Suurin ongelma piilee mielestäni siinä, että harvakseen ostelemalla hajautus ei toimi yhtään samalla lailla kuin indeksi. Kuvittele koronakuoppa (~2kk monttu). Jos ostat vaikka kerran kuussa jotain, niin mihin kahteen yhtiöön 25:stä sattuu arpa osumaan kuopassa? Osumasta riippuen tuon sijoituksen tuotto voi olla hyvinkin erilainen, mutta lähes varmaa on, että se ei ole indeksin tuotto.
Indeksirahaston pointti (matalien kulujen lisäksi) on, että jokaisella ostolla ostat indeksiä ja saat indeksin tuoton.
2 tykkäystä
@Melkein_miljonaari Siirsin kysymyksesi tänne sijoitusstrategioiden ketjuun, lienee hyvä keskustella aiheesta täällä
4 tykkäystä
Niin kuluttomia indeksirahastoja löytyy nordnetilta useampia ja todella pienikuluisia rahastoja tai ETF:iä ties kuinka monelta muulta tarjoajalta siihen päälle (Esim seligson omx 25 etf 0,2% ja handelsbank usa 0,2%.)
Mikä tässä voisi mennä pieleen on että hajautus jää liian pieneksi etkä seuraakaan sitä indeksiä niillä painotuksillä millä kuvittelit seuravaasi. Toinen että kulut karkaavat täysin käsistä tuommoisella suomeksi sanottuna pelleilyllä eikä sillä edes suuresti paranneta oletusarvoja sille että tehtäisiin ylituottoa vs indeksi.
Jos haluaa sijoittaa laiskasti osakepoiminta on lähtökohtaisesti ihan väärää puuhaa ja silloin kannattaa sitten mieluummin ostaa niitä muutamia lappuja indeksien lisäksi jotka itse kokee, että ne voisivat olla tulevaisuuden voittajia. Sillä tavalla onkin jo sitten huomattavasti helpompi voittaa se indeksi.
(giffi ei koske Nordnetin smart rahastoja)
5 tykkäystä
Noniin, täältähän tuli nopea täystyrmäys. Ovathan nuo indeksirahastot halvimmillaan aika edullisia, eli kulujen minimoimiseksi oman salkun pitäisi olla varmasti isompi kuin osakesäästötilin maksimi 50k (jolloin mm. verotuksen takia häviäisi rahastoille). Siispä yhdistelmä matalakuluisesta indeksirahastosta & onnekkaasti arvotuista osakepoiminnoista taitaa tosiaan olla fiksumpi idea.
Kiitos ajatuksista - käännän propellihattua vähän eri kulmaan ja jatkan strategiani kehittelyä 
10 tykkäystä