Sijoitusstrategiasi

Osakkeet
1291

Vinkkejä sijoitusstrategian valintaan/tapoja miten vertailla mikä strategia sopii itselle. Oma sijoitushorisonttini on pitkä ja tällä hetkellä omistan:

  1. OST-tilillä noin 10 eri firman osakkeita (ylätasolla: kasvuosakkeita, vakaita osingonmaksajia, muutamia arvo-osake kategoriaan kuuluvia osakkeita)
  2. AOT-tilillä ETF-rahastoja muutaman Nordnetin ETF-kuukausisäästöoston verran
  3. AOT-tilillä Nordnetin ilmaisia pohjoismaisia indeksirahastoja.

Lähinnä pohdituttaa, että onko järkeä sijoittaa tällä tavalla ja toisaalta millä painotuksilla? OST-salkku kun kasvaa, sinnekin muodostuu omanlaisensa “rahasto”. Riskejä mitä näen tässä: osakepoiminnan epäonnistuminen, väärä sijoitusstrategia ja painotukset osakelajien/yritysten välillä.

Vai keskitynkö pelkästään ETF-rahastoihin/muihin indeksirahastoihin ja tyydyn markkinatuottoon. Tässä tietenkin mietityttää tylsyys, (mahdolliset) missatut tuotot :smiley: eli pitäisikö rahastoihin sijoitettavaksi ajatellut varat sijoittaa suoraan OSTille korkeammalla riskillä.

Mitä enemmän sijoittamisesta lukee, sitä enemmän ymmärtää mitä ei tiedä. Tieto lisää tuskaa minunkin tapauksessa :smiley:

2 tykkäystä
1292

@lammilli Kirjottelin pari viikkoa sitten tuonne toiseen (=väärään) ketjuun tällaisia ajatuksia, jotka mielestäni ainakin sivuaa pohdintojasi.

8 tykkäystä
1293

Kuinka toiset foorumilaiset toteuttavat omaa strategiaansa ja saavatko se sitä hyvin toteutettua?

Olen nyt huomannut itsessäni kehityskohteen sijoittamisen saralla, joka on liika spontaanius ja pelko voittojen juoksuttamisesta.

Käytän tässä esimerkkinä tecnotreetä, jota ostin ensiksi keväällä, kurssin laskiessa jatkanut ostoja. Ajatukseni tällöin oli, että yhtiö tekisi indeksiin nähden ylituottoa 2-4 vuoden aikana, tämän jälkeen yhtiö poistuisi salkustani ja siitä saatavat rahavarat siirtyisivät parempaa osinkoa maksaviin yritykseen, joka on salkkuni perimmäinen tarkoitus.

Mutta viimeaikainen kurssinousu nostanut mielihaluja myydä osa osakkeista pois ja realisoida osa kurssinoussusta. Huolitamatta kurssin positiivisesta kehityksestä uskon edelleen siihen, että 2-4 vuoden aikana osakkeesta voisi saada vielä suuremmat voitot. Mutta tuntuu, että tämän asian ajatteleminen ei silti kykene hillitsemään omaa halua myydä voitolla osakkeita pois.

Onko muut huomannut tämäntyyppistä ongelmaa? Vai onko edes ongelmaa. Voiko olla liian spontaani sijoittaja vai ovatko nämä vain intuitiota. Hieman taustaa itsestä myös, en ole lukenut yhtään sijoituskirjaa, en kuuntele podcasteja. Seuraan aika ahkerasti uutisia ja indereksen sisältöä forumin puolelta sekä videoita.

2 tykkäystä
1294

Kannustaisin pohtimaan juurisyitä mistä tuo tunne syntyy eikä niinkään sitä miten sinun tulisi reagoida kun näitä tunteita ilmenee, jotka houkuttelevat poikkeamaan suunnitelmasta. Esimerkiksi onko position koko oikeanlainen suhteessa muihin salkun yhtiöihin / sijoitusvarallisuuteen sekä riskeihin? Pohtisitko sijoitusta yhtä paljon, jos sijoitettu summa olisi esimerkiksi 1/2 nykyisestä tai 2/3 nykyisestä?

2 tykkäystä
1295

Olihan tänne pakko tulla omakin sijoitusstrategia tulla kirjoittamaan. Hyvin tänne kirjoittamalla saa itsekriittisyyden laukkaamaan liittyen tähän strategiaan. Vähän taustatietoa itsestäni ensin. Opiskelen vasta lukiossa, joten aikaa sijoitusten kasvamiselle on vaikka muille jakaa.

  1. Sijoitukset
    -Joka kuukausi tililtä menee pieniä määriä muutamaan eri OP:n rahastoon
    -Pyrin ostamaan vakailla aloilla toimivia vakaassa asemassa olevia Suomalaisia yhtiöitä, jotka mielellään maksavat hyvää osinkoa. Yritän kasvattaa OST:n pääomaa ainakin alussa mahdollisimman pienellä riskillä, kun kuitenkin aikaa on paljon sijoituksilla.
    -Osakeostoja teen kun koen seuraamani yhtiön olevan sopivissa hinnoissa itselleni. Säästän suuremman summan rahaa, jolla kerralla ostan osaketta kuukauden-kahden välein.

Omat kultaiset säännöt

-Kotona asuvana koululaisena kuluja ei ole paljoa vielä, joten aika paljon voin sijoittaa. Sijoitan kuitenkin aina sen verran, että sukan varteen jää vähintäänkin keskimääräinen kolmessa kuukaudessa kulutettavani rahamäärä, jos jotakin sattuisi.
-Sijoitan vain yrityksiin joita ymmärrän. Tämä tarkoittaa sitä, että teen niin paljon “researchia”, kunnes löydän tarpeeksi hyvät syyt osakkeen kasvulle tulevien vuosien aikana. Sijoitain vain aloille, joiden kilpailun ja nyky-sekä tulevaisuuden tilan ymmärrän.
-En myy osakkeita, vaikka kurssit lähtisivätkin alas. Tällä hetkellä salkussani on sen verran isoja firmoja, jotka eivät nollaan ole menossa, ja uskon kaikkien pystyvän jatkamaan tasaista nousuaan, vaikka nytten olisikin vaikeampaa.
-Päätavoitteeni ei ole tehdä pikavoittoja, vaan antaa korkoa korolle ilmiön syntyä sijoituksilleni, ja sitä kautta elellä mukavan leppoisa elämä, kunhan olen töitä sitten tarpeekseni tehnyt :grin:
-Kunnon kasvufirmoihin sijoittaminen on vasta edessäpäin, kun olen tarpeeksi kerennyt pörssiin, sekä eri firmoihin tutustua, mutta en koe vielä olevani tarpeeksi pitkällä ottaakseni sellaista riskiä.

Mukava oli kirjotella auki. Katellaan uudelleen vaikka kesän alussa, jos jotain on muuttunut :stuck_out_tongue_closed_eyes:

13 tykkäystä
1296

Kiitos vastauksesta, hyvä nosto tuo position koko varsinkin suhteessa salkun kokonaiskokoon ja riskeihin. Luultavimmin en asiaa niin aktiivisesti miettisi jos sijoituksen koko olisi pienempi kuin nyt.

1297

Mielestäni on yhtä perusteltua myydä, jos kurssinousut ovat merkittäviä, kun on perusteltua ostaa jos kurssilaskut ovat merkittäviä.

Minua ei kannata kuunnella mutta toimin about näin:
Avaus vain hyvällä turvamarginaalilla
Jokin ajatus siitä minkä kokoista positiota haluaa firmasta pitää

Jos avauksesta lähdetään laskuun niin tasaisen lisäämisen sijaan lisään vasta, kun avauksesta/viime lisäyksestä on merkittävä prosentuaalinen lasku (-20/30% ollut about rajana). Lisäämällä position koko voi kasvaa väliaikaisesti korkeammaksi kuin oli ajatus, mutta on oltava exitplan ylös- ja alaspäin.

Lisään vakiona samankokoisella summalla (esim. alkuperäinen osto 2000€ = 100 osaketta, lisäys alempaa 2000€ = 130 osaketta).

Jos päädyn lisäämään ylitse ajatellun positiokoon, laitan yleensä vetämään automaattimyynnin +5% / +10% päälle lisäyshinnan ja alaspäin stoploss hälyn vähintään. Kun pistää automaattimyynnin niin tunteet eivät haraa vastaan kun tavoite saavutetaan.

Eli tällä logiikalla, jos olet lisännyt Tecnotreetä alempaa ylitse aluksi miettimäsi positiokoon niin itse varmasti vähentäisin +10% viime lisäyksestä.

Yhä, minua ei kannata kuunnella ja prosentit riippuvat täysin siitä kuinka rankasti ostamasi firma vakiona heiluu.

EDIT:
Vielä pari ajatusta:

  1. Jos ostojen ajoittaminen tuntuu vaikealta niin myyntien ajoittaminen on yleensä “mahdotonta”, eli ei kannata piiskata itseään vaikka kurssi nousisi vielä myyntien jälkeen.
  2. “No one has ever gone broke taking profits”
3 tykkäystä
1298

Minä tykkään aina hieman haastaa ja opponoida, joten ethän ota pahalla. Tarkoitus on rakentavasti herätellä ajatuksia. Täältä siis pesee:

  1. Onnea ensinnäkin varhaisesta aloituksesta!

  2. Oletko suunnitellut lukion jälkeisiä jatko-opintoja? AOT:in tulot (luovutusvoitot ja osingot) vaikuttavat opintotuen tulorajoihin (eli laskevat summaa, jonka voit tienata kesälomilla). OST:in osingot vaikuttavat asumistukeen.

  3. Tämä on lempikohteitani haastaa, koska tätä Mungerin lausahdusta käytetään paljon ilman sen kummempaa perehtymistä: “Sijoitan vain yrityksiin joita ymmärrän.” Tuleeko sinun ymmärtää koko firman liiketoimintaa, vain pelkästään se miten yritys tekee rahaa? Riittääkö sinulle, että ymmärrät yrityksellä olevan kilpailuetu vai täytyykö sinun ymmärtää esimerkiksi taustalla olevaa teknologia? Jos ottaa esimerkiksi QT:n niin riittääkö ymmärys, että yritys myy lisenssejä käyttää työkalujaan, vai pitääkö sinun ymmärtää QT:n teknologiaa sekä kilpailevat teknologiat?

  4. “En myy osakkeita, vaikka kurssit lähtisivätkin alas.” Kannattaako tähän lukkiutua? Tappioita tulee ihan jokaiselle ja pääoman onnistunut suojelu on väheksytty avain menestykseen. Jos esim. osti Harviaa siellä ~64€ssa, niin 14€:n nykytasoilta tarvitaan 350% tuotto omilleen pääsemiseksi. Jos päästi irti esim 20% jälkeen, tarvitaan vain 25%:n tuotto omilleen pääsemiseksi. Osakkeen ei tarvitse mennä nollaan ollakseen vakavasti vahingollinen salkulle.

Tarkoitus ei siis ole missään nimessä painaa alas, vaan auttaa kehittymään :blush:

25 tykkäystä
1299

Tätä juuri toivoinkin, että joku tulisi kommentoimaan, joka pakottaisi itseni ajattelemaan asioita. Kiitos siitä!

  1. Joo tarkoitus olisi jatkaa lukion jälkeen, ja kyseiset asiat onkin tiedossa. Osinkoja ei varmaan ihan liika ost:lle tule, koska sijoitettavat summat eivät ole tähtitieteellisiä.

  2. Liiketoimintaa minun ei tarvitse kokonaisuudessaan ymmärtää, vaan tärkeämpi puoli on tieto siitä miten yritys rahansa tekee. Haluan kuitenkin tietää yrityksestä, qt-esimerkkinä, että miksi heidän teknologiansa on parempi/heikompi muihin kilpailijoihin nähden. Haluan yrittää aina löytää kyseisten yritysten liiketoiminnasta ne kilpailusta erottavat tekijät, joidenka avulla voin lähteä helpommin suosimaan kyseisen yrityksen ostoa.

  3. Sanomasi pitää täysin paikkaansa. Tottakai jos yritys lähtee oikeasti laskemaan, niin siinä vaiheessa nostan sen pöydälle ja tutkin miksi, ja jos löydän syitä jotka eivät ole poistumassa, niin silloin myyn. Mutta tähänkään mennessä ei ole tultua myytyä osakkeita, koska olen luottanut niiden vakauteen enkä ole löytänyt pysyvää syytä pysyvälle tiputukselle. Ja kyseiset osakkeet ovatkin nousseet ainakin tähän mennessä aina takaisin, tai lähelle ainakin. Varmasti ,minäkin tulen tulevaisuudessa pääomaa suojelemaan myymällä tappiolla, mutta tuskin nyt ainakaan heti.

Kiitos paljon herättelystä! Mukava on keskustella tämmöisiä, kun tälläiset kuitenkin kehittävät sijoittana. :hugs:

15 tykkäystä
1300

Olen täällä toisaalla todennut, että sijoitusstrategiasta puhuttaessa täälläkin huomattavan usein menee sekaisin se, mikä on sijoitusstrategiaa ja mikä on sen operatiivista toteutusta.

Strategialla määritellään oman sijoitustoiminnan yleiset periaatteet (esim. sijoitan pitkäaikaisesti osakkeisiin) ja päämäärät (tavoittelen x %:n tuottoa) sekä keskeiset toimintaperiaatteet (sijoitan pääosin vähäriskisiin, osinkoa maksaviin kotimaisiin osakkeisiin). Toki nämä muotoilut ovat aina yksilökohtaisia mutta aina pitää huolehtia siitä, että strategia ei valu operatiivisen suorittamisen puolelle.

Operatiivinen toiminta kertoo sitten konkreettisesti, mitä tehdään eli mitä tehden strategiaa toteutetaan. Yleinen ongelma strategian näkökulmasta on, että se unohdetaan operatiivisen toiminnan “tuskissa ja houkutuksissa”.

Muutamia ajatuksia kertomastasi Tecnotree-casesta:

  1. Et voi tietää mitään Tecnotreen kurssista 2-4 vuoden päästä. Kukaan ei voi. Voi olla, että yhtiötä ei ole olemassakaan tuolloin. Eli mieti enemmän yhtiön fundamentteja ja luottamustasi yhtiöön kuin kurssin käyttäytymistä tulevaisuudessa. Osakkeen omistaminen kun on vain seuraus luottamuksesta yhtiöön ja sen kehittymiseen.

  2. En pidä esimerkkiäsi myöskään ongelmana vaan aivan normaalina operatiivisen sijoitustoiminnan (ei siis strategian ongelmana) tilanteena, jonka edessä jokainen sijoittaja jatkuvasti on. Eli tilanne, jossa puntaroi, että pidänkö, myynkö vai ostanko lisää. Ja tällöin tullaan strategiaan, jossa tulisi linjata omat sijoittamisen periaatteet. Oletko sijoittaja, joka sijoittaa aidosti pitkäjänteisesti eli ostaa ja lähtökohtaisesti pitää osakkeet ja lisää, jos ei mitään poikkeavaa tapahdu? Vai oletko treidaaja-tyyppinen sijoittaja, joka lähes päivittäin säätää salkkuaan ostaen ja myyden osakkeita? Tai jopa shorttaaja.

Hyvä on myös muistaa, että kokemus lisää myös mainitsemaasi intuition “oikeellisuutta”, koska sijoittaminen on isosti myös psykologiaa, esimerkiksi uskoa omiin mieltymyksiin ja sitä myötä tietyn tyyppisiin yhtiöihin.

Vaikuttaa siltä, että jos joutuu kovin usein tämän operatiivisen sijoitustoiminnan kanssa käymään jaakobinpainia itsensä kanssa, on omissa strategisissa linjauksissa vielä kirkastettavaa.

  1. Mainitsemasi spontaanius johtaa helposti siihen, että sijoittaja ryhtyy juoksemaan jokaisen yhtiön jokaisen nousun ja laskun perässä, josta ei yleensä seuraa mitään hyvää. Mitä aktiivisemmin osakkeittensa kursseja seuraa, sen helpommin tähän ansaan lankeaa. Lopputuloksena usein on, että tarttuu “putoaviin puukkoihin” tai myy liian myöhään ja ostaa liian aikaisin - nimenomaan näin päin.

Itse korostan korkoa korolle -ilmiön erinomaisuutta ja todellista merkittävyyttä tuoton generoimisessa. Mutta se vaatii aikaa. Jos on kovin spontaani operatiivisessa sijoitustyylissään, tämä ilmiö ei koskaan ehdi toteutua.

15 tykkäystä
1301

Morjesta vaan kaikille. Eka postaus.

(Jos tuli väärään ketjuun, niin modet varmaan siirtää esim. jonnekin aloittelija-osastolle.)

Aloitin sijoitusharrastuksen muutama kuukausi sitten. Seppo Saariot on kuunneltu äänikirjana pariin kertaan, kuten myös erilaisia podcasteja. Tietoa imetty mm. tätä foorumia lukemalla, oppimalla, ihmettelemällä ja kyseenalaistamalla. Korkoa korolle-ilmiö on ymmärretty ja tajuttu, että olisi pitänyt aloittaa jo pari vuosikymmentä sitten, mutta kun ei ole vaan saanut aikaiseksi ja se kaduttaa. Mutta tällä mennään.

Oma strategiani, tai oikeastaan enemmänkin ajatuksia, pohdintaa. Mielenkiinnolla odotan teidän ajatuksianne - minun ajatuksistani =)

Kun on pienet tulot, niin pienellä lähdetään tähänkin leikkiin. Jos kaikki menisi ketuiksi, niin hengissä säilyttäisiin. Harmittaisi ja tuntuisi pahalta toki. Mutta tokkopa näin tulee käymään, kun rahaa on kiinni kotimaisissa pikkufirmoissa - ulkomaisissa suuryrityksissä rahastojen kautta. Niin kuin on joka paikassa neuvottu. Hajauta poika hajauta.

  1. Pääpointtini on laittaa joka kuukausi pieni summa yhteen normi-rahastoon ja yhteen ETF-rahastoon, ja näin olen tehnytkin. Päällekkäisyyksiä ei pitäisi pahemmin olla. Homman idea on, että pidän noita 10-20v ja toivon mukaan oman pääoman lisäksi näihin olisi ehtinyt kertyä vähän voittoakin. Kaiken järjen mukaan näin tuleekin tapahtumaan. Tuskin mitään hirveää pottia, mutta jotain kuitenkin. Painoarvo rahastoihin n.70-80%

  2. Suoriin osakeostoihin 20-30% josta suurin osa yhteen firmaan: Kempoweriin.

Miksi Kempoweriin? Mä ajattelen näin. Kempowerilla on mahdollisuus kasvaa vuosien mittaan todella isoksi tekijäksi. Uusi Nokia? Onhan tässä riskinsä, kyllä sen tajuan, mutta olen valmis ottamaan sen. Pääpaino, tuki, turva ja selkäranka on siis nuo rahastot.

Ajattelen, että Koneet, Fortumit, Sammot ym ovat jo kasvunsa kasvaneet, mutta Kempower (tai joku toinen vastaava) on vasta alkutaipaleella ja vain taivas on rajana. Tiedän kyllä historiasta, että miten kävi esim. Talvivaaralle. En kuitenkaan näe näissä nyt yhtenäisyyksiä.

Tarkoitus on pitää yritystä 5-10v Ajattelen, että jos sijoittaisin “perinteiseen, tuttuun koko kansan tuntemaan firmaan” voisin tienata 10-20% , mutta taas tällainen kasvuyritys voisikin tuoda 100-xxxxx %.

Olenko mielestänne aivan pihalla ja sekaisin? Ajatteletteko, että tuossa on taas oppikirjamainen aloittelijan virhe? Vai ymmärrättekö pointtini, mutta / ja haluatte kommentoida sitä. Antaa tulla. Siksi tänne nyt kirjoitankin, että saisin kuulla ajatuksianne.

  1. Lopuilla n.10% leikin, pelaan, opettelen. Yksi niistä on Kesla, joka syöksyi rumasti 20%, johon liittyykin seuraavat pohdinnat ja kysymykset. Romahduksen syyt olivat sota (Venäjän ja Valko-Venäjän kaupan loppu) inflaatio, komponenttien saatavuus ongelmat jne. Myydäkö nyt tappiolla pois, vai ei. Itse ajattelen näin: Yksikään ongelma ei johtunut firman omista hölmöilyistä, vaan täysin ulkopuolisista asioista, joihin ei itse firmalla ollut minkäänlaista osuutta. Eli en myy. Uskoni yritystä kohtaan ei ole hekentynyt millään tavalla. Kyllä ne asiat ja pörssikurssi siitä korjaantuu, kunhan aikaa kuluu. Saatan ostaa vaikka vähän lisääkin, kun nyt saisi halvalla.

No mitäs nyt tuumaatte “strategiastani?” Facepalmia, vai peukkua?

Odotan erittäin suurella mielenkiinnolla kommenttejanne.

31 tykkäystä
1302

Onnittelut hyvästä päätöksestä aloittaa @Suppilovahvero! Suunnitelmasi vaikuttaa järkevältä ja perustellulta, joten ehdottomasti :+1:

Salkun indeksiydin on hyvä idea etenkin aloittelijoille, koska silloin voi huonosti osuneesta poiminnasta huolimatta saada tuottoa, jos markkina sallii. Uskonkin suurimman haasteesi olevan riittävän pitkämielisyyden ja ja kärsivällisyyden löytäminen. Tuollainen alkuvaiheessa olevan kasvuyhtiön kurssi heiluu kuin puun viimeiset lehdet syysmyrskyssä.

Rahastosuunnitelmastasi en keksi mitään vikaa, kuin ehkä ainoana sen, että mitä rahastoja ja millaisilla painoilla sinulla on? Nordnetin Superluotto voi tulevaisuudessa olla kiinnostava työkalu, joten haluat ehkä yrittää muovata salkkua hyvissä ajoin sen ehtojen mukaan.

Kempoweriin en ota sen enempää kantaa, koska en tunne yhtiötä, mutta olethan riittävästi perillä sen kilpailueduista? Näen riskinä, että markkinan ja teknologioiden kypsyessä kilpailu kiristyy ja katteet pienenevät. Toki myös prosessit paranevat. Mitä Kempower tekee paremmin kuin vaikka Zaptec tai ABB? Miksi sähköautojen laturit olisivat hyvä bisnes, kun bensapumppujen valmistaminen ei sitä kai ole?

Tarkoitus on pitää yritystä 5-10v Ajattelen, että jos sijoittaisin “perinteiseen, tuttuun koko kansan tuntemaan firmaan” voisin tienata 10-20% , mutta taas tällainen kasvuyritys voisikin tuoda 100-xxxxx %.

Tästä nostaisin parikin asiaa:

  1. 5 vuoden haarukka on aika pitkä ja siinä ehtii tapahtua vaikka ja mitä, jos miettii vuoden 2018 alusta tähän päivään.
  2. Mikä on exit suunnitelmasi? Jos kuvittelemme, että 5 vuotta tulisi huomenna täyteen, niin mitkä tekijät saavat sinut painamaan myyntinappia tulevaisuudessa?
  3. Entä jos homma menee Kempowerilla vihkoon? Onko sinulla jotain suunniteltua stop lossia?
  4. Oletko arvioinut Kempowerin tuotto-odotusta verrattuna muihin vaihtoehtoihin? Vaikka maksimituottopotentiaali on valtavasti suurempi kuin ryhmällä Kone,Fortum, Sampo jne, niin odotusarvo ei välttämättä, kun huomioidaan myös huonommat skenaariot. Toki viimeisen parin vuoden aikana jokainen kolmikosta on tainnut ottaa sen -50% jossain välissä, joten eivät nekään mitään täysin riskittömiä yhtiöitä ole.

Romahduksen syyt olivat sota (Venäjän ja Valko-Venäjän kaupan loppu) inflaatio, komponenttien saatavuus ongelmat jne. Myydäkö nyt tappiolla pois, vai ei. Itse ajattelen näin: Yksikään ongelma ei johtunut firman omista hölmöilyistä, vaan täysin ulkopuolisista asioista, joihin ei itse firmalla ollut minkäänlaista osuutta.

Lihavoin tuosta mielestäni kyseenalaisen lausahduksesi:

  1. Vaikkei Venäjän aloittama sota johtunutkaan Keslasta, niin Venäjälle kaupan tekeminen on kuitenkin yhtiön itse valitsema riski. Samanlaista Venäjä-riskiä ei ole vaikkapa Terveystalolla, joka keskittyy vain Suomeen.
  2. Toisaalta voi myös nähdä sodan ja pakotteiden muuttaneen Keslaa yhtiönä, koska voi mennä pitkään ennen kuin Venäjälle voidaan tehdä taas kauppaa. Kuuba on ollut 70-luvulta kauppasaarrossa. (Ymmärtääkseni Venäjä on ollut iso kohdemaa, mutta en tunne riittävän hyvin yhtiötä.)
  3. Inflaatio ja komponenttiongelmat menevät ehkä samaan kategoriaan, jossa yrityksen johto on voinut vaikuttaa ongelmien suuruuteen jonkin verran kaikesta huolimatta. Osa yhtiöistä on panostanut ja etsinyt parempia komponenttitoimittajia eli tehnyt kaikkensa taatakseen komponenttien saatavuuden. Sama inflaatiossa: Suojaamalla lainoja, energiaa jne ovat jotkin yhtiöt voineet saada jopa kilpailuetua, kun muiden kulut nousevat voimakkaammin.

Ymmärrän myös, että harva jaksaa oikeasti jokaista ajatusta kirjata suunnitelmaan, mutta tällaisia ajatuksia nousi mieleeni lukiessani kirjoitustasi. All in all, minusta näytät olevan hyvällä tiellä, ja ainakin pohjatyösi ovat huomattavasti paremmin tehdyt kuin suurimmalla osalla aloittelijoista (tai vähän kokeneemmistakin). Tsemppiä ja onnea matkaan!

11 tykkäystä
1303

Osakemarkkinat ovat historiallisesti tuottaneet noin 6-7 %. Tulevien tuottojen määrä riippuu paljon siitä, miltä lähtötasolta lähdetään. Matalampi taso tarkoittaa parempia tuottoja ja korkeampi taso heikompia. Tulevat tuotot voivat kurssilaskun seurauksena olla myös negatiivisia vuosien aikajänteellä.

Kasvuyhtiöt eivät lähtökohtaisesti tuota sen enempää kuin muutkaan yhtiöt. Tämä johtuu siitä että markkinat hinnoittelevat yhtiöiden kasvut jo osakkeeseen sisään. Mitä tämä tarkoittaa? Kempowerin liikevaihto on noin 50 miljoonaa ja se kasvaa voimakkaasti. Yhtiön osakekannan markkina-arvo on tällä hetkellä noin miljardi euroa. Kokoluokassa miljardin markkina-arvo on suurempi kuin Tokmannin tai Alma Median markkina-arvo. Markkinoiden näkemys siis on, että Kempower kasvaisi näiden veroiseksi yhtiöksi ja siksi Kempower hinnoitellaan kuin se olisi jo keskisuuri yhtiö.

Tämä on tärkeä asia aloittelijan ymmärtää, joten avaan vielä rautalangasta. Yhtiön markkina-arvo on siis yhden osakkeen hinta kertaa osakkeiden lukumäärä. Markkina-arvo on hintalappu yhtiölle ja maksat markkina-arvon mukaisen valuaation ostaessasi osakkeita. Eli jos sinulla olisi miljardi euroa, voisit ostaa koko Alma Median monikansallisen medialiiketoiminnan tai Kemppi Groupin pikkuruisen tytäryhtiön Kempowerin. Kummassakin tapauksessa vaihtaisit siis sen miljardin omistukseen yhtiöstä.

Kun käytettävänä ei ole miljardia euroa, vaan vaikkapa tuhat euroa, saat sillä yhden miljoonasosan omistuksen miljardin euron yhtiöstä. Jos tämä yhtiö tekee tulosta 100 miljoonaa, osuutesi siitä on 100 euroa ja jos tulos on miljoona niin osuutesi on siitä 1 euro tällä valuaatiolla ostettaessa.

11 tykkäystä
1305

Kiitoksia ajatuksistanne ihan älyttömästi! Nyt huomaan miten aloittelija olen, kun en osaa ajatella asioita tuollaisista näkökulmista. En todellakaan osaa, mutta taas viistastuin hitusen.

Kiitän tässä vaiheessa myös foorumin moderaattoreita ja yleistä keskusteluilmapiiriä. Olen hyvin tuore jäsen (toinen viestini) mutta eri ketjuja on kyllä tullut luettua ja selailtua ja meininki on huikean hieno. Näin asiallinen keskustelufoorumi on kyllä tänä päivänä todella harvinainen. (Hommaforumin lisäksi.)

  1. Haaveet elättää, haaveet hengissä pitää Sulje silmäsi, sun unelmissa voimaa itää -laulaa Vesku Jokinen. Mäkin haavelilen, toivon ja unelmoin.
    Ajattelen asiaa seuraavanlaisesti. Autoilu on murrosvaiheessa. Sähkäreitä on vasta olemattoman pieni prosentti maailman autokannasta ja uskon että sähköistyminen on tulevaisuutta. Latauspaikkoja tarvitaan niin maan perusteellisesti ympäri maailman. Nyt on nähty mielestäni vasta lähtölaukaus. Maaliviiva on jossain kaukaisuudessa. Norjassa mennään jo lujaa, sillä suurin osa uusista autoista on sähkäreitä ja Kempower on laittanut latauspönttöjä pystyyn öljymaahan.

  2. Rehellisesti sanottuna. Ei mitään hajua :grinning: Sitten kun olen moninkertaistanut sijoitukseni ja kasvu alkaa heikentymään. ( Ja ihan selvinpäin täällä kirjoitellaan, yövuorossa )

  3. Katso kohta 1. Uskon, että latauspisteiden määrä tulee olemaan niin järjetön, että vaikka Kempower menettäisi tällä hetkellä olevan kilpailuetunsa, niin sille jäisi silti massiivinen osuus. Jos bensa-auto keksittäisiin nyt, niin tarvittaisiinhan bensa-asemiakin ympäri maailmaa ihan sairaalloiset määrät. Tälleen ajattelen. Voin olla väärässäkin. En sinänsä väitä mitään, vaan omassa päässäni pohdin.

  4. Ei ossoo. Olen hemmetin huono ymmärtämään firmojen talosasioita. Myönnän suoraan. Jotain käsitän, mutta pitää kyllä ehottomasti pikkuisen tähän yrittää panostaa. Edes perusteet. Opiskelu on jo aloitettu. Toisaalta on myös mielenkiintoista katsella tätä sijoitusmaailmaa muiden speksien kautta. Intuitiolla, järkeilemällä jne. Vaikka ymmärtäisi taloudesta kaiken, niin silti saattaa mennä halpaan ja tehdä huonot kaupat. Toki varmaan tilastollisesti on todennäköisempää, että numeraalisiin faktoihin perustuva sijoitus on kannattavampi, kun minun tyyliseni.

1, 2 ja 3 Olet 100% oikeassa. Hyviä ja olennaisia näkökulmia, joita en yksinkertaisesti osannut tuolleen edes ajatella. Hyvä johto olisi ehkä toiminut noin mitä luettelit. Toisaalta “jälkiviisastelu” on helppoa. Harva Suomen sotilasasiantuntijakaan uskoi Venäjän hyökkäykseen ja vielä harvempi tiedosti millaisesn energiakriisin ja muut seuraukset se sai aikaan. Toisaalta tuo kortti on nyt pelattu ja mennyt, MUTTA tilauskanta se vaan kasvaa ja kasvaa. Siksi usko riittää edelleen firmaan.

@DarkRoast

5 tykkäystä
1306

^^^ @Juippi

Valtavasti kiitoksia!

Huomaan taas, miten “tyhmä” olen. Erinomainen rautalangasta väännetty selostus. Valaisi todella hyvin.

Toden totta, markkina-arvo on miljardi. Huh huh. Eli tämä osake ei todellakaan ollut siellä kuuluisassa ale-laarissa, vaan (oletettu) kasvu on todellakin jo tuossa mukana. Ei minusta taidakaan tulla miljönääriä. Saisinkohan ongittua vielä jättämäni irtisanoutumislappusen ylös, jonka jätin pomon postilaatikkoon :wink:

Huumori sikseen. Kokeneelle ja osaavalle sijoittajalle varmaan peruskauraa, mutta kaltaiselleni tuli tavallaan aika lailla puskista. Jotain jo osaan, mutta paaaaaljon on vielä oppimista, ihan perusteista lähtien. Sen minkä osaan on se, että olen leikissä mukana rahalla, jonka häviäminen ei veisi talouttamme konkurssiin, mutta sen verran isolla (minulle) että homma on mielekästä.

Rok rok!

9 tykkäystä
1307

Päivitetäänpäs sijoitusstrategiaa foorumille, kun sellaisen olen saanut nyt muodostettua kahden ja puolen vuoden epäonnistuneiden Hyzon-vatkailujen ja Harvia-bullerointien jälkeen. Pääomia on tähän mennessä tuhottu sen verran paljon, että päätin kehittää itselleni sijoitusstrategian, jota seurata määrätietoisesti edestakaisen fomottelun sijaan.

Sijoitussalkkuni aion koostaa sijoittamalla 70% varallisuudesta rahastoihin, ETF:iin ja sijoitusyhtiöihin. Näillä omistuksilla pyrin jäljittelemään indeksiä / voittaamaan indeksin pitkällä aikavälillä. Loput 30% sijoitan suoraan suomalaisiin osakkeisiin arvostrategialla, jossa painotan suurimmaksi osaksi laadukkaita osingonkasvattajia. Tämän salkun osuus koko varallisuudesta on vain 30%, koska en luota kykyyni lyödä indeksiä pitkällä aikavälillä.

RahastoETF-salkku, koostuu rahastoista ja ETF:istä (45%)

-Spiltanin Aktiefond ja Globalfond investmentbolag, yhteensä 10% koko varallisuudestani. Sijoitusyhtiöt ovat historiallisesti ylituottaneet suhteessa laajoihin indekseihin.

-Spiltan småbolagsfond, Didner&Gerge Småbolag, ODIN Sverige ja ODIN kiinteistö, yhteensä 5% koko varallisuudestani. Pienyhtiöt ovat historiassa tuottaneet indeksiä paremmin ja näiden rahastojen track-record on mainio ja näiden rahastojen aktiivisuus on aitoa aktiivisuutta. Miinuksena korkeat kulut, mutta aktiivisuudesta suostun maksamaan. Kiinteistörahastolla otan mahdollisesti kantaa korkotasosta riippuen.

-ZPRV eli small cap value osakkeisiin sijoittava ETF, 10% varallisuudestani. Pienet arvoyhtiöt ovat historiallisesti tuottaneet indeksiä paremmin pitkällä aikavälillä, vaikka pienet arvoyhtiöt ovat toki aliperformoineet indekseihin verrattuna viimeiset 5-10 vuotta. Silti yleensä aliperformoineen jakson jälkeen pienet arvoyhtiöt ovat yliperformoineet suhteessa indekseihin melko reilullakin marginaalilla. Martin Paasikin puhunut rahapodissa useaan otteeseen näistä SCV-osakkeista ja Random Walker eli Jarkko Aho maininnut myöskin.

-SPYD eli osinkoaristokraatteihin sijoittava ETF, 10% varallisuudestani. Osinkoaristokraatit ovat historiallisesti tuottaneet indeksiä paremmin, tässä ETF.ssä miinuksena osinkojen jakaminen ulos.

-XDEV eli arvo-osakkeisiin sijoittava ETF, 10% varallisuudestani. Tämä ETF on nollakorkomaailmassa tuottanut melko heikosti. Arvosijoittaminen on kuitenkin pitkällä aikavälillä tarjonnut indeksiä parempaa tuottoa ja nyt korkojen noustessa voisi arvo-osakkeiden aika tulla jälleen.

Sijoitusyhtiösalkku, koostuu ruotsalaisista sijoitusyhtiöistä (25%)

-Investment AB Spiltan
-Latour
-Investor
-Svolder
-Creades
-Bure Equity
-Lundbergföretagen
Näihin tarkoitus sijoittaa 3-5% salkusta per sijoitusyhtiö. Ruotsalaisilla (usein perheomisteisilla) sijoitusyhtiöillä on pitkät track-recordit omistaja-arvon luomisesta ja indeksiä paremmin suorittamisesta. Esimerkiksi suurin eli Investor AB on osingot uudelleensijoitettuna tuottanut viimeisten 40 vuoden aikana reilut 14% p.a.

Suomalaiset arvo-osakkeet (30%)

Tässä salkussa on tarkoitus sijoittaa 30% koko varallisuudestani suomalaisiin arvo-osakkeisiin, joilla historiaa osingon kasvattamisesta ajan yli. Olen tehnyt noin 30 yhtiön listan tällaisista yhtiöistä ja näistä tarkoitus P/E-, P/B- ja osinkotuotto-%-tunnuslukuja screenaamalla sijoittaa kullakin hetkellä houkuttelevimpaan osakkeeseen. Pyrin soveltamaan suomalaisiin osakkeisiin sijoittessani Ilkka Parviaisen sekä Kim Lindströmin ajatuksia ja tällä tavoin saamaan ylituottoa Helsingin pörssin yleisindeksiin verrattuna.
Joukossa on toki jokereita, kuten esimerkiksi Bittium, Sievi Capital ja NoHo, jotka eivät muuten soveltuisi vakaiden ja laadukkaiden osingonmaksajien joukkoon listalle.

Lisäksi on pieni trading-tili, jossa on noin 1000€ summa, jolla pyrin ottamaan näkemystä ja käymään jopa päivittäin kauppaa.

Tällä hetkellä käteisenä on noin 90% sijoituvarallisuudestani epävarman markkinatilanteen vuoksi. Käteistä laitan pikkuhiljaa töihin ja yritän saada kaiken kassan töihin seuraavan 18kk aikana.

Salkut ovat seurattavissa Sharevillessa nimimerkillä Valkeus.

Hyviä sijoituksia kanssafoorumisteille!
Disclaimer: en takaa tuottotietojen paikkansapitävyyttä

20 tykkäystä
1308

IT- kupla on hyvä esimerkki mihin kasvuyhtiön arvostus voi karata, muistan IT-kuplan aikoihin jonkin it-firman arvo saattoi olla sama, kuin sen hetkisen Finnairin arvo, vaikka kuinka realistit yrittivät selittää, että ajatelkaa Finnairilla on lentokoneita, kiinteistöjä, tuottava bisnes ja IT-yrityksellä on vain vuokrattu toimitila, siellä muutama työpöytä ja tietokoneita, mutta tämä viesti ei mennyt perille :sunglasses:. Itsellä on ollut noita kasvuyhtiöitä salkussa, mutta hyvin harvat niistä on päässyt maailmanvalloitukseen, mutta tietysti jos tuote on ainutlaatuinen voi hilloa tulla hyvin. Monelle kasvuyhtiölle käy vähän kuin nakkikioskille alussa myynti lähtee lentoon, kasvuprosentit ovat huikeita, mutta eväät on syöty pikimmiten. Itsellä on noita vakavaraisia osinkoyhtiöitä enemmistö salkussa, mutta on aina joskus koeteltava ahneuttaan kepillä jäätä, josko kasvuyhtiöistä tulisi hilloa. Kasvuyhtiöistä olen onnistunut Revenion ja Incapin kanssa hyvin, muut joko ovat alkaneet mörniä, tai osakkeen hinnan lasku ollut huikea, on vain pitänyt roikkua mukana, vaikka sokea “reettakin” on nähnyt. että osakkeet olisi pitänyt laittaa laitaan ja sassiin.

7 tykkäystä
1309

Sijoitusstrategia

Miksi en sijoita pelkästään vähäkuluiseen koko maailman kattavaan indeksirahastoon?

Minusta tämä on yksi tärkeimmistä kysymyksistä, jota kannattaa aluksi pohtia. On minulla jossain vaiheessa ollut maailman indeksirahastoakin salkussa, mutta myin sen, kun Martin Paasi pelotteli kurssiromahduksella. Ajattelin että valitsen taantuman kestäviä yrityksiä itse kuten Tokmanni. Kai ongelmana on jatkuva säätämisen halu ja pidän siksi varsin vaikeana siirtyä yhteen sijoitustuotteeseen. Vähintään tulee olla useampi rahasto, vaikka joskus luopuisinkin yksittäisiin osakkeisiin sijoittamisesta. Lisäksi haluan sijoittaa myös pörssin ulkopuolelle. Lisäksi ongelmana on ollut se, että luovun rahastoista helpommin kuin osakkeista. Tavoitteena on nyt päästä tästä eroon ja nostaa rahastot tärkeämmäksi kuin osakkeet. Toisaalla itselläni olevaa omistajastrategiaa pystyy parhaiten toteuttamaan suorilla osakkeilla, koska itselläni on halu osallistua esimerkiksi yhtiökokouksiin ja muutenkin osallistua yhtiöiden seurantaan. Tämä on kuitenkin johtanut siihen, että Suomi-paino on liian suuri.

Minulla ei sinänsä ole mitään harhakuvitelmia, että voittaisin indeksin. Sen näkee myös tuotoissa. Järkevintä olisi varmaan sijoittaa yhteen maailma-indeksiin ja sitä ehkä hieman maustaa. Mutta en näe, että minulla olisi jokin kauhea kiire tehdä suuria muutoksia juuri nyt. Kiirehtiminen ja sohiminen joka suuntaan tuskin johtaa mihinkään järkevään. Tulevaisuudessa voi kuitenkin aueta paluu maailma-indeksirahastoon. En siis pois sulje tätäkään mahdollisuutta.

Sijoittamisen tavoite:

20221011_134042
20221011_1340422472×1443 210 KB

Sijoitustyyli:
Sijoitustyylini on ennen kaikkea passiivinen. Osinkopainoitteinen osta ja omista -strategia muodostaa salkun keskeisimmän osan. Kasvavana osana salkussani ovat rahastot, joita ohjaa passiivinen sijoitusfilosofia. Omistan tavalla tai toisella 15 yksittäisen yhtiön osuuksia. Tavoitteena on lisätä kaksi yhtiötä Yhdysvalloista. Tulevaisuudessa yhtiömäärää ei tule lisätä - paremminkin harkitusti vähentää.

Sijoitushorisontti:
31.12.2028 on selkein päivä mihin salkullani tähtään. Toivottavasti sinä päivänä pystyn purkamaan omaisuuteeni liittyvän riskikeskittymän ja jatkamaan sijoittamista uudella strategialla. Lisäksi olen varautunut väliaikaiseen noin 50 prosentin kevennykseen likvideistä varoista jo tämän vuoden lopussa, mutta pidän tätä hyvin epätoivottavana.

Sijoittamiseen käytettävissä oleva uusi raha ja kokonaisvarallisuus:
Puhutaan hyvin pienistä summista - kuukaisittain alle sadasta eurosta. Uusi raha on pääosin tarkoitus kuukausisäästää rahastoihin. En huomioi kokonaisvarallisuuttani sijoittamisessa, koska sen huomioiminen voisi kasvattaa riskihalukkuutta.

Perusallokaatio eri omaisuusluokkien välillä:
Olen jakanut salkkuni komponentit kolmeen eri luokkaan, jossa merkittävin tekijä on volatiliteetti. Korkeimman volatiliteetin riskin muodostaa yritystoimintaa tekevät pörssiyhtiöt, listaamattomat yhtiöt korkean riskin vuoksi ja kryptovaluutat, jotka ei perustu vakaaseen valuuttaan. Rahastot kuuluvat toiseen matalempaan luokkaan, koska volatiliteetti on pienempi hajautuksen vuoksi. Kolmanteen luokkaan kuuluu kaikista matalimman volatiliteetin instrumentit (suoja), joita ovat osuuskuntien tuotto-osuudet, käteinen, vakaat kryptovaluutat ja SPAC:t, jotka ovat listattua rahaa suurilla toiveilla.

Tavoitteena on, että matalimman volatiliteetin instrumentit muodostavat prosentteina noin ikäni verran. Huomioin allokaation laskennassa myös ostohinnat. Lisäksi olen arvioinnut rahastoihin vähemmän vastapainoa kolmannesta luokasta kuin pörssiyhtiöihin ja kryptoihin.
Allokaationi suosii siis rahastoja ja tavoitteena on pienentää osakepoiminnan määrää.

suoja1
suoja1724×333 12.9 KB

Nykyinen jako kolmeen luokkaan SPAC kuuluu suojaan ostohinnalla

suoja2
suoja2739×340 13.4 KB

Tavoitejako kolmeen luokkaan

Sijoitusten hajautus eri markkinoihin:
Omistajastrategia on johtanut siihen, että Suomi-paino on liian suuri. Suomi-paino tullee olemaan jatkossakin merkittävästi suurempi, mitä maailman laajuisten indeksien mukaan pitäisi olla. Ensimmäisenä etappina Suomi-riskin pienentämiselle pitäisin Pohjois-Amerikka-painon kasvattamista Suomen tasolle osakemarkkinoissa. Tämä on keskeisin tavoite tällä hetkellä. Sijoittaminen Euroopassa on pistemäistä, mutta kauemmas mentäessä sijoitan laajoihin indekseihin. Olen aloittanut sijoittamisen myös kehittyville markkinoille käyttäen ETF-tuotteita. Haluan päättää kehittyvien markkinoiden kohteet itse ja valikoin Latinalaisen Amerikan, Afrikan, Vietnamin ja Taiwanin. Pohjois-Amerikkaan olen sijoittanut suorien osakkeiden lisäksi LähiTapiolan USA markkina -rahaston kautta. Ensi vuoden alussa aloitan sijoittamaan Amerikkaan myös indeksirahaston avulla. Lisäksi keskeisempiä rahastoja ovat Seligsonin Global top 25 brands -rahasto ja Op-Aasia indeksirahasto.

Ajallinen hajautus:
Olen sortunut kiirehtimiseen. Tavoitteena on hidastaa sijoittamista ja hyödyntää ajallista hajautusta. Parhaiten ajallinen hajauttaminen onnistuu rahastojen parissa, mutta teen sitä myös osakkeita hankkiessa. Kulujen pitäminen kurissa on keskeinen asia.

Salkun perusallokaation palautus:
Olen valinnut marraskuun kuukaudeksi, jolloin pohdin miten allokaatio palautetaan suunnitelman mukaiseksi. Lähtökohtaisesti on tarkoitus palauttaa allokaatio uusilla ostoilla, mutta mahdollista on myös myynnit ja ostot eri omaisuusluokkien välillä. Mikäli osakepainoa pitää vähentää, teen se ensisijaisesti myymällä suoria osakkeita tai kryptoja. Mikäli suojaa on liikaa, niin myydessäni sitä ostan rahastoja. En kiirehdi allokaation palauttamisen kanssa.

Rahastosijoittamisen ja osakepoiminnan suhde:
Tavoittelen tulevaisuudessa tietynlaista Pluto-mallia, jossa sijoitukset rahastoihin ovat yhtä suuret kuin yksittäiset osakepoiminnat. Osakepoimintani perustuu pitkäaikaiseen omistamiseen.

Käteispuskuri:
Tavoitteena on pitää käteispuskuria arjen yllättäviä menoja varten, mutta olen jatkuvasti epäonnistunut tässä. Lähtökohtaisesti en pidä salkussa käteistä, mutta tarkoitus on pitää helposti likvidoitavissa olevia instrumentteja salkussani.

Salkun nykytilanne

Allokaatio:
Osakkeet 35 %
Rahastot 20 %
Listaamattomat yritykset 6 %
Osuuskunnat 16 %
Kryptot 11 %
Lisäksi käteistä noin 12 %

allokaatio
allokaatio853×284 22.9 KB

Allokaation kehitys tänä vuonna

Salkkuni allokaation palautusarvot uusina sijoituksina:
Suojan vähennys 487 euroa
Osakkeiden lisäys 946 euroa

Likvidoimisprosentti 76 %
Jätän likvidoimisprosentin ulkopuolelle vaikeasti tai hitaasti likvidoitavat kohteet:
-Osuuskuntien tuotto-osuudet
-Listaamattomat yhtiöt
-Grafton group PLC on jostain syystä poistettu Nordnetistä.

Osinkoa maksavat yhtiöt 85 %
Tässä on mukana listatut ja listaamattomat osakkeet, jotka maksavat osinkoa.

Suojaamattomuusarvo -6,91%
Tämä arvo on toteutuneen salkun koon ja suojan laskentaan käytettävän tavoitearvon välinen erotus prosentteina.
Salkun koko on 16135,61 euroa, kun sen kertoo suojaamattomuusarvolla vastaukseksi tulee -1114,97 euroa. Suojan laskentaan käytettävä tavoitearvo on 16135,61-(-1114,97)=17250,58 euroa.

Uudet sijoitukset ja lunastukset vuonna 2022
raha
Olen myynnyt osakkeita ja kryptoja enemmän kuin ostanut. Uutta rahaa on kanavoitunut rahastoihin, käteispainoon ja osuuskuntiin.

Tilikohtainen strategia ensi vuonna

OP:n arvo-osuustili
Tavoitteena on keskittää salkkua, vaikka en tee sitä lähtökohtaisesti rivejä vähentämällä. Tarkoituksena on valita kolme yhtiötä, joita kasvatan uusilla lisäyksillä ja osingon uudelleensijoittamalla. Tavoitteena on hidastaa OP salkun kasvattamista. Osakkeiden lisäksi arvo-osuustilissä on Aasia-rahasto ja Kehittyvien maiden ETF-osuuksia, joiden kasvattamista jatkan maltillisesti. Tavoitteena ei ole hankkia uusia rivejä. Jos korkeintaan 1% kulu loppuu, pitää salkkua keskittää ja osingon uudelleensijoittamista keskittää vielä enemmän. Tarvittaessa osingot rahastoihin.

Nordnetin arvo-osuustili
Tavoitteena on kasvattaa Nordnetin painoarvoa ennenkaikkea USA-indeksirahastojen avulla, joihin aloitan kuukausisäästämisen tammikuussa. Tarkoituksena on säästää hieman rohkeammin ja tehdä tilistä sellainen, jotta tarvittaessa voin ottaa lainaa kultatasolta. Tarkoituksena ei ole käyttää luottoa sijoittamiseen vaan väliaikaisiin suurempiin menoihin vähän luottokortin tapaan. Hyväksyn tästä lähin AOTiin vain korkean lainoitusasteen osakkeita ja rahastoja.

Nordnetin osakesäästötili
Tavoitteena ostaa tähän USA-osakkeita, jotka ei maksa osinkoja. Tähän tulee omistuksia, joita en voi pitää nykystrategian mukaan Nordnetin AOTissä eli isommat positiot ja matalamman lainoitusasteen osakkeet.

S-säästäjä
Luovun rahastoista suunnitellusti ja hitaasti. Minulla on S-tilistä kuukausisiirto suoraan Phoebus-rahastoon. Täydennän S-tilin saldoa myymällä säästäjärahastoja.

LähiTapiola ja Seligson
Jatkan sijoittamista Global top 25 brands-rahastoon minimillä. Lopetan LähiTapiolan USA markkinarahastoon lisäilyn. Pohdin uudestaan kuukausisäästömäärää heinäkuussa.

Suoja
Suojan koko on hieman isompi kuin laskelmien mukaan tarvitsisi olla, mutta loppuvuoden osto-ohjelman jälkeen suojasta tulee todennäköisesti liian pieni. USA-strategia on tärkeämpi kuin suojan oikeassa koossa pitäminen. Tavoittena on suojan kasvattaminen oikeaan kokoon toukokuun loppuun mennessä uusilla ostoilla. Mikäli tämä ei onnistu, teen tarvittavat myynnit osakkeista tai kryptoista ja allokoin suojaan. Tämä jälkeen tavoitteena on pitää suoja reaaliaikaisesti oikean kokoisena. Suojassa korostan likviditeettia. USD coin, SPAC ja käteinen ovat tällä hetkellä likvidit elementit suojassa.

Siinä se on vanha paska uusissa kuorissa.

Sijoittamiseni lopputulos:

kusetusmarkkinat
kusetusmarkkinat2337×1368 173 KB

25 tykkäystä
1310

Sijoitustrategiassani yritän saada mahdollisimman paljon etua vähällä vaivalla. Yritän myös olla edes jonkin verran realistinen odotuksissani ja olla murehtimatta kävi mitä kävi. Kopioin luotettavana pitämieni tahojen mielipiteitä melko surutta mikäli en ole asioista aivan eri mieltä.

Ostan melko pieniä positioita monista yrityksistä silloin kun palkastani jää yli. Yhden position koko saattaa olla niinkin pieni kuin 1% salkustani. Vaikka tämä saattaakin kuulostaa turhan varovaiselta, ei se mielestäni sitä välttämättä ole. Voin perustella laajaa hajautusta alla olevalla osakkeiden tuottotaulukolla. Taisin sen joskus foorumille laittaakin.

image
image1006×374 43.3 KB

Millä todennäköisyydellä voisin uskoa olevani voitolla 10 vuoden päästä valitessani vaikka 10 satunnaista Suomalaista osaketta? En sitä tässä laske, mutta epäilen ettei ainakaan minun kannata yrittää. Otan henkilökohtaisesti näkemystä makrokokuvasta. Tällä hetkellä oletan monien Suomalaisten kasvuyritysten olevan hyviä sijoituksia pitkällä aikavälillä ja useiden turvallisena pidettyjen, vakaiden Suomalaisten pörssiyritysten olevan taas täyteen hinnoiteltu. Tämä oli toisinpäin vuosi-pari sitten ja kääntyy taas joku päivä toisin päin kun ahneus kasvaa.

Valitessani yritystä selvitän jonkin verran asioita itse, mutta tämän jälkeen jätän seuraamisen Inderesille tai jollekin muulle järkevänä pitämälleni taholle. Minulla ei ole tarpeeksi aikaa tai kiinnostusta yrittää päästä ammattilaisen tasolle sijoittamisessa enkä pidä itseäni edes hirveän intohimoisena harrastajana. Olen myös käytännössä varma että edes ammattilaiset eivät saa ylituottoa runsaasti seuratuista yrityksistä, mutta oletan esim. Inderesin dominoivan Helsingin small cap indeksiä myös jatkossa, sen takia sijoitan siihen melko paljon. Seuraamalla Inderesiä pyrin leikkaan suurimpia tappioita alla olevan kuvaajan mukaisesti. Tämänkin kuvaajan taisin aikaisemmin foorumille laittaa.

image
image952×355 43.1 KB

Ostan myös hajautusmielessä välillä USA-osakkeita, esim. nyt on tullut ostettua REIT-osakkeita. Kiinaa pidän äärimmäisen riskisenä sijoituskohteena, olen sinne 3% salkustani kuitenkin laittanut. Kryptoihin en koske lukuunottamatta kokeilumielistä shorttailua jota joskus tein.

Teen keskimäärin muutamia kauppoja vuodessa. Jos taloa ei lasketa, olen oikeastaan aina 100% all in osakkeissa ja näin onkin ollut varmaan yli 10 vuotta. Jos pitää ostaa jotain, vaikkapa huonekaluja, myyn osakkeita. En ota sijoituslainaa vaikka esimerkiksi nyt 20% laina saattaisikin olla järkevää. Lainat stressaavat minua jostain syystä. Sijoitustuottoja pidän lisätulona elämässäni, toivoisin että niiden avulla voisin tulevaisuudessa vähentää työntekoa ja lisätä vapautta tehdä mitä haluan.

Tuli kirjoitettua nopeasti, toivottavasti tekstistä saa selvää :blush:

17 tykkäystä
1311

Joudun päivittämään sijoitusstrategian yllättävien asioiden vuoksi. Keskeistä on Coinmotionin korkotilissä olevat ongelmat, jotka tekevät USD coinista niin epälikvidin kuin muutenkin täysin epäsopivan suojaan. Korkea inflaatio ei myöskään kannusta pitkäaikaiseen käteisen kerryttämiseen. Lisäksi keskuspankkien koron nostot eivät kannusta korkorahastoihin sijoittamiseen. Järkeväksi vaihtoehdoksi jää ylimääräiset lainanlyhennykset ja sitä kautta pienempi suoja. Poistan kryptot kokonaan strategisesta salkusta. Jonkun näköinen kryptopositio jää epäselvyyksien jälkeen, mutta en käsittele niitä salkkukatsauksissa ja strategiassa. Vanha strategia löytyy ylhäältä vain yksi viesti on välissä. Valitettavasti sitä ei pystynyt enää päivittämään.

Sijoitusstrategia päivitetty 25.12.2022

Sijoittamisen tavoite:

image
image1920×1121 76.2 KB

Sijoitustyyli:
Sijoitustyylini on ennen kaikkea passiivinen. Osinkopainoitteinen osta ja omista -strategia muodostaa salkun keskeisimmän osan. Kasvavana osana salkussani ovat rahastot, joita ohjaa passiivinen sijoitusfilosofia. Omistan tavalla tai toisella 17 yksittäisen yhtiön osuuksia. Tulevaisuudessa yhtiömäärää ei tule lisätä - paremminkin harkitusti vähentää.

Sijoitushorisontti:
31.12.2028 on selkein päivä mihin salkullani tähtään. Toivottavasti sinä päivänä pystyn purkamaan omaisuuteeni liittyvän riskikeskittymän ja jatkamaan sijoittamista uudella strategialla. Lisäksi olen varautunut tarvittaessa väliaikaiseen noin 50 prosentin kevennykseen likvideistä, mutta tämä ei ole tällä hetkellä ajankohtaista

Sijoittamiseen käytettävissä oleva uusi raha ja kokonaisvarallisuus:
Puhutaan hyvin pienistä summista - kuukaisittain alle sadasta eurosta. Uusi raha on pääosin tarkoitus kuukausisäästää rahastoihin. En huomioi kokonaisvarallisuuttani sijoittamisessa, koska sen huomioiminen voisi kasvattaa riskihalukkuutta.

Perusallokaatio eri omaisuusluokkien välillä:
Olen jakanut salkkuni komponentit kolmeen eri luokkaan, jossa merkittävin tekijä on volatiliteetti. Korkeimman volatiliteetin riskin muodostaa yritystoimintaa tekevät pörssiyhtiöt ja listaamattomat yhtiöt korkean riskin vuoksi. Rahastot kuuluvat toiseen matalempaan luokkaan, koska volatiliteetti on pienempi hajautuksen vuoksi. Kolmanteen luokkaan kuuluu kaikista matalimman volatiliteetin instrumentit (suoja), joita ovat osuuskuntien tuotto-osuudet, käteinen, korkorahastot ja SPAC:t, jotka ovat listattua rahaa suurilla toiveilla.

Matalimman volatiliteetin instrumenttien tavoiteprosenttiluku muodostuu lainan viimeisen erän ja hieman vuosien mukaan. Prosenttiluku vähenee, jos teen ylimääräisiä lainan lyhennyksiä. Huomioin allokaation laskennassa myös ostohinnat. Lisäksi olen arvioinnut rahastoihin vähemmän vastapainoa kolmannesta luokasta kuin pörssiyhtiöihin.
Allokaationi suosii siis rahastoja ja tavoitteena on pienentää osakepoiminnan määrää.

Sijoitusten hajautus eri markkinoihin:
Omistajastrategia on johtanut siihen, että Suomi-paino on liian suuri. Suomi-paino tullee olemaan jatkossakin merkittävästi suurempi, mitä maailman laajuisten indeksien mukaan pitäisi olla. Ensimmäisenä etappina Suomi-riskin pienentämiselle pitäisin Pohjois-Amerikka-painon kasvattamista Suomen tasolle osakemarkkinoissa. Tämä on keskeisin tavoite tällä hetkellä. Sijoittaminen Euroopassa on pistemäistä, mutta kauemmas mentäessä sijoitan laajoihin indekseihin.

Olen aloittanut sijoittamisen myös kehittyville markkinoille käyttäen ETF-tuotteita. Haluan päättää kehittyvien markkinoiden kohteet itse ja valikoin Latinalaisen Amerikan, Afrikan, Vietnamin ja Taiwanin. Valitettavasti OP:n tarjous ETF-tuotteista päättyy vuoden lopussa. Siksi olen valikoinnut aktiivisia rahastoja, joilla voin jatkaa sijoittamista kehittyviin markkinoihin.

Pohjois-Amerikkaan olen sijoittanut suorien osakkeiden lisäksi LähiTapiolan USA markkina -rahaston kautta. Ensi vuoden alussa aloitan sijoittamaan Amerikkaan myös indeksirahaston avulla. Lisäksi keskeisempiä rahastoja ovat Seligsonin Global top 25 brands -rahasto ja Op-Aasia indeksirahasto.

Ajallinen hajautus:
Olen sortunut kiirehtimiseen. Tavoitteena on hidastaa sijoittamista ja hyödyntää ajallista hajautusta. Parhaiten ajallinen hajauttaminen onnistuu rahastojen parissa, mutta teen sitä myös osakkeita hankkiessa. Kulujen pitäminen kurissa on keskeinen asia.

Salkun perusallokaation palautus:
Olen valinnut marraskuun kuukaudeksi, jolloin pohdin miten allokaatio palautetaan suunnitelman mukaiseksi. Lähtökohtaisesti on tarkoitus palauttaa allokaatio uusilla ostoilla, mutta mahdollista on myös myynnit ja ostot eri omaisuusluokkien välillä. Mikäli osakepainoa pitää vähentää, teen se ensisijaisesti myymällä suoria osakkeita. Mikäli suojaa on liikaa, niin myydessäni sitä ostan rahastoja tai lyhennän lainaa ja pienennän suojan tarvetta siten. En kiirehdi allokaation palauttamisen kanssa.

Rahastosijoittamisen ja osakepoiminnan suhde:
Tavoittelen tulevaisuudessa tietynlaista Pluto-mallia, jossa sijoitukset rahastoihin ovat yhtä suuret kuin yksittäiset osakepoiminnat. Osakepoimintani perustuu pitkäaikaiseen omistamiseen.

Käteispuskuri:
Tavoitteena on pitää käteispuskuria arjen yllättäviä menoja varten, mutta olen jatkuvasti epäonnistunut tässä. Tarkoituksena on käyttää salkussa olevaa käteistä tehokkaasti. Korkoinstrumenttien lisäksi käteistä voi käyttää ylimääräisiin lainan lyhennyksiin ja näin pienentää suojan tarvetta.

Tilikohtainen strategia ensi vuonna
OP:n arvo-osuustili
Tavoitteena on keskittää salkkua, vaikka en tee sitä lähtökohtaisesti rivejä vähentämällä. Tarkoituksena on valita kolme yhtiötä, joita kasvatan uusilla lisäyksillä ja osingon uudelleensijoittamalla. Tavoitteena on hidastaa OP salkun kasvattamista. Osakkeiden lisäksi arvo-osuustilissä on Aasia-rahasto ja Kehittyvien maiden ETF-osuuksia. Tavoitteena ei ole hankkia uusia rivejä. Jos korkeintaan 1% kulu loppuu, pitää salkkua keskittää ja osingon uudelleensijoittamista keskittää vielä enemmän. Tarvittaessa osingot rahastoihin.

Nordnetin arvo-osuustili
Tavoitteena on kasvattaa Nordnetin painoarvoa ennenkaikkea USA-indeksirahastojen avulla, joihin aloitan kuukausisäästämisen tammikuussa. Tarkoituksena on säästää hieman rohkeammin ja tehdä tilistä sellainen, jotta tarvittaessa voin ottaa lainaa kultatasolta. Tarkoituksena ei ole käyttää luottoa sijoittamiseen vaan väliaikaisiin suurempiin menoihin vähän luottokortin tapaan. Hyväksyn tästä lähin AOTiin vain korkean lainoitusasteen osakkeita ja rahastoja.

Nordnetin osakesäästötili
Tavoitteena ostaa tähän USA-osakkeita, jotka ei maksa osinkoja. Tähän tulee omistuksia, joita en voi pitää nykystrategian mukaan Nordnetin AOTissä eli isommat positiot ja matalamman lainoitusasteen osakkeet. Osakesäästötilissä on Teslan osakkeita tällä hetkellä.

S-säästäjä
Luovun rahastoista suunnitellusti ja hitaasti. Minulla on S-tilistä kuukausisiirto suoraan Phoebus-rahastoon. Täydennän S-tilin saldoa myymällä säästäjärahastoja.

LähiTapiola ja Seligson
Jatkan sijoittamista Global top 25 brands-rahastoon minimillä. Lopetin LähiTapiolan USA markkinarahastoon lisäilyn. Pohdin uudestaan kuukausisäästömäärää heinäkuussa. Lisäksi minulla on Phoebus-rahasto ja Tropico LatAm. Olen pohtinut myös Seligsonin korkorahastoja osaksi suojaa.

Suoja
Suojan koko on oikea, mutta käteismäärä on merkittävä. Tavoittena on, että suojan koko olisi oikea myös toukokuun lopulla, joko uusilla ostoilla tai vaihtoehtoisesti suojan pienentämisellä ylimääräisellä lainan lyhennyksellä. Mikäli tämä ei onnistu teen tarvittavat myynnit osakkeista tai kryptoista ja allokoin suojaan. Tämä jälkeen tavoitteena on pitää suoja reaaliaikaisesti oikean kokoisena. Suojassa korostan likviditeettia. SPAC ja käteinen ovat tällä hetkellä likvidit elementit suojassa.

20 tykkäystä