Sijoitusstrategiasi

Vau! Tämä on eräs fiksuimmista tavoista aloittaa sijoitusharrastus, mitä on tullut vastaan. Varsinkin alussa on todella tärkeää pitää rahastojen paino korkeana, koska onnistunut suoriin osakkeisiin sijoittaminen vaatii taitoa, eikä kukaan ole seppä syntyessään vaan tarvitaan rutkasti toistoja ja opiskeluja, että ne omat suorat sijoitukset varmasti pystyvät päihittämään sijoitusrahastot. Oppiminen on arvokasta, mutta liian suuria oppirahoja ei kannata maksella :cowboy_hat_face:

On mielenkiintoista että olet luontaisesti päätynyt sijoittamaan kasvuyhtiöiden ääripäähän ja joku voisi sanoa sinua jopa tarinasijoittajaksi. Useimmat suomalaisethan aloittavat täysin päinvastaisesta suunnasta, ostaen salkun täyteen isoja turvallisia osinkomörnijöitä, joilla kasvu on lähinnä nimellistä. Tässä ei ole mitään väärää, sillä toimivia tapoja sijoittaa ja tehdä tuottoa on lukemattomia ja vaikka moni saattaakin yrittää käännyttää sinua toisenlaiseen sijoitustyyliin, ei sille missään nimessä ole tarvetta jos koet tuon lähestymistavan omaksesi. Christopher Mayerin 100 baggers -kirja saattaisi kiinnostaa sinua, mikäli et ole sitä vielä lukenut.

https://csinvesting.org/wp-content/uploads/2017/05/100Baggers.pdf

Vilkaisin, että salkkuusi on päätynyt paljon taitointensiivisiä osakkeita, kuten Kempower, Spinnova, Tulikivi, Savosolar ja Kesla. Nuo ovat oppimisen kannalta todella kultaisia sijoituksia, koska vauhtia ja vaarallisia tilanteita on tiedossa ja pääset nopealla tahdilla näkemään ja kokemaan kaikenlaista mielenkiintoista. Sijoittajana kehittyminenhän ei sinänsä ole sen kummempaa kuin missään muussakaan taidossa kehittyminen vaan kolme vaihetta riittää:

  1. Kehitä parhaan taitosi ja ymmärryksesi mukaisesti sijoitusteesi johonkin osakkeeseen.
  2. Toimi sijoitusteesisi mukaisesti ja seuraa mitä tapahtuu.
  3. Arvioi onnistumisesi ja epäonnistumisesi, sekä opi niistä seuraavaa sijoitusteesiä varten.

Kyllä se siitä lähtee sujumaan, kun tekee duunia ja säilyttää avoimen mielen! Onnea ja menestystä sijoituksiin! :muscle:

40 tykkäystä

Kiitoksia ajatuksista ja vinkeistä. Jos tuo ei sitten ollut kettuilua :grimacing:

Tämä on tosiaan strategiani pääpiirteittäin. Rahastoista tukea ja turvaa ja sitten noita tarinaosakkeita / lottolappuja loput.

Salkun arvo vasta parin tonnin luokkaa, mutta kun ei ole enempää laittaa hoitajan palkasta. Tyhjää parempi ja tärkeintä ennen kaikkea se, että olen nyt aloittanut koko homman. Siitä olen onnellinen.

Kempoweriin, Spinnovaan kun saisin tonnin kiinni / firma, niin se olisi siinä. Nyt vasta satasia. Enempää en uskaltaisi laittaakaan ja sitten pariin rahastoon hissukseen lisää. Ristiriitaisia ajatuksia. Tavallaan kiva nähdä vihreitä päiviä, mutta toisaalta en taas toivo, että Kemppi tai Spinni nousisivat VIELÄ. Saisivat nousta vasta, kun niissä on pääomaa kiinni tarpeeksi, mun mittarin mukaan.

Myös jotain klassista sijoitusta olen harkinnut. Ålands bank on harkinnassa. Mutta ensin pitäisi saada näihin jo olemassa oleviin rahaa sisään enemmän. Muutenkin tämmöstä nappikauppaa.


Olin näköjään esimerkkinä meidän perheessä. Vaimo tuossa yks päivä totesi: Mä muuten kans aloitin ostamaan rahastoa. Mun piti heti päteä ja kysellä kuluja, mutta turhaan. Fiksusti oli laittanut matalakuluiseen.

Poika 18v aloitti myös leikin, löytyy indeksirahastoa ja Titaniumia, Metsäboardia ja Spinnovaa.

Nuoremmalle jannulle 15v avattiin verkkopankkitunnusten yhteydessä arvo-osuustili ja annettiin valtuudet.

Voi kun oisit viisaampi kuin isäs milloinkaan, kunpa oppisit sijoittamaan…:guitar::drum:

Vaimolle ostin joululahjaksi Ninni Myllyojan ja Emilia Kullaksen sijoituskirjan naisille ja pojalle Seppo Saarion Miten sijoitan Pörssiosakkeisiin-Opas nuorelle.

Semmosta.

48 tykkäystä

Pahoittelut toistosta, mutta pyrin osaltani normalisoimaan sijoittamisen kanssa kipuilua. Sijoitusstrategiastani olen pyrkinyt pitämään kiinni, siihen koskemisen en usko vievän hyviin tuloksiin.

Rivit on edelleen aika samanlaiset, joitain uusia yhtiöitä ostettu ja joitain myyty. Tällä hetkellä pohdin salkun tasapainottamista. Myydäkö vai eikö myydä? Parhaita yhtiöitähän ei pitäisi koskaan myydä, mutta riskien minimoimiseksi se varmaan kannattaa.

-10% säännöstä olen luopunut, myyn jos yhtiössä tapahtuu jotain joka saa minut menettämään uskoni siihen. Seuraan mallisalkun suosituksia ja ammattimaisia sijoittajia, tiedostaen sen että esim. Investorin sijoitushorisontti ei ole sama kuin omani koska en elä ikuisesti.

1 tykkäys

Hei

Minusta strategiasi on hyvä ja yksinkertainen. Peter Lynch on sanonut on tärkeintä, että maha kestää markkinamyllerrystä ja Buffett on sanonut tärkeintä, että pää kestää sijoittamista. Tällä hetkellä minusta sinulla ei ihan pää kestä, luovut säännöistäsi, menestynyt sijoittaja noudattaa sääntöjään. Tätä kautta vähän haastan sinua. Miksi luovuit säännöstä myydä -10% laskuun? Parasta ei pidä myydä mielestäni myöskään. Jos pidät kiinni säännöstä puolet indeksiä niin hajautus on riittävä.

Noin niinkuin omasta mielestäni strategiasi on hyvä, jos pidät -10% säännön omille poiminnoille ja indeksiä pidät kokoajan ja saat markkinatuoton varmuudella. Tässä tullaan toki siihen, että huonossa markkinatilanteessa joudut myymän ehkä parhaan, mutta leikkaat tappiosi ja pääset oikeasti miettimään onko osake hyvä.

5 tykkäystä

Hyvä ja rehti kysymys!

Pyrin sijoittamisessani ensisijaisesti välttämään hätiköityjä päätöksiä, kuin myös välttämään rahan häviämistä. Rahan häviäminenhän on se Buffetin tärkein sääntö, jota itsekin pyrin visusti noudattamaan. Osakkeesta luopuminen, oli se sitten voitolla tai tappiolla, on minulle kuitenkin hankalaa ja pyrin välttämään sitä ylipäänsä. Olen toistaiseksi onnistunut parhaiten silloin, kun olen toiminut kärsivällisesti ja muokkasin sijoitussuunnitelmaani tukemaan tätä.

Koin, että 10% kurssilasku ostohetkestä johtaisi useammin hätiköityihin päätöksiin kuin rahan häviämisen välttämiseen. Tällä hetkellä suhtaudun 10% kurssilaskuun enemmän triggerinä, jonka jälkeen tarkistan yritystä koskevat uutiset ja yritän selvittää, onko laskulle jokin yrityksen liiketoimintaan liittyvä syy. Omalla sijoitushorisontillani 10% oli ehkä liian pieni lasku — sijoitan hyvin konserevatiivisesti tylsiin arvonluojiin, joiden menestykseen uskon, ja joiden menestyksen uskon myöhemmin näkyvän myös osakkeen arvostuksessa.

1 tykkäys

Oma strategia on pitkälti buy and hold. 50/50 indeksirahastoja kk-säästöllä ja suoria osakkeita.

Pitoaika ajatuksellisesti “ikuinen”, siis pyrin välttämään sijoitusten realisointia kulutusta varten, enkä usko onnistuvani ajoittamisessa, joten en myy sitten ollenkaan. Nykyinen palkka riittää varsin hyvin haluamaani elintasoon ja osingot tuovat kasvavaa kassavirtaa ilman realisointitarvetta.

En siis sijoita voidakseni myydä ja kuluttaa enemmän, vaan varallisuuden itseisarvo on minulle korkea, koska se tuo turvallisuuden tunnetta ja vapautta normaaliin arkielämään.

21 tykkäystä

Joo, tiukalla tappioiden välttämisellä saa äkkiä kulutkin kohoamaan. Itse olen pohtinut samanlaista sääntöä, mutta en käytä. Sen sijaan pyrin keventämään suuria sijoituksia 50%, kun 50 päivän liukuva lleikkaa niissä 200 päivän liukuvan keskiarvon ylhäältä alas. Tuolla saan pientä reagointia suurimpiin rytinöihin ja tuumaustauon mitä tehdä.

4 tykkäystä

Harvinaisen rehellistä pelkistettyä sijoitusfilosofiaa.

Ennen kuin joku ehtii purkamaan omaa ahdistustaan tuomalla esiin itseisarvon ja turvallisuuden tunteen & koetun vapauden näennäisen ristiriidan, antaa Juurikki tulkintaohjeen. Turvallisuuden tunne on se itseisarvo, vapaus normaaliin arkielämään palkinto ja varallisuus on väline. Silti arkielämässä kaikki tämä on yhtä ja samaa rakasta sykkyrää. Ei se viipaloimalla parane. Mutta onhan se viipalointi kiva harrastus, jos ei ole parempaakaan tekemistä.

Voisiko joku kopioida myös sijoituspsykologiaketjuun.

5 tykkäystä

Raha auttaa rahanpuutteesta johtuvaan ahdistukseen, mutta kaikki muu ympäristön tuoma ja ihmisestä sisältä tuleva ahdistus, kuten sairaudenpelko, rikkinäiset ihmis-suhteet, tlanteiden pelko jne. jää siitä huolimatta jäljelle, vaikka riittävä määrä raha auttaa kummasti, näin eläkkeellä ei ole enää työpaikka ahdistusta, esimerkiksi toimeentulon loppumista työpaikan menettämisen vuoksi.

6 tykkäystä

On hyvä tehdä puolivuosikatsaus omalle strategialle.
Kokonaisuus kolmen vuoden sijoitus-uralta on nyt lievästi pakkasen puolella. Kallis harrastus kyseessä siis. Korona-elvytysaikana, kun aloitin olin liian varovainen + muutama kardinaalimunaus painaa, mutta toisaalta 2022 voitin indeksin. 2022 YTD ~+/-0 ja omistamissa firmoissani on hyvää nousuvaraa. Näkisin, että merkittäviä oppirahoja alkaa olla jo maksettu ja fiilis jatkon kannalta on hyvä.

Viime vuoden 2022 laskut olivat hyvin tervetulleita, koska vihdoin omatkin DCF-laskelmat alkavat nähdä edes lähes ostopaikkoja siellä täällä. Fiilis omistaa firmoja järkevillä arvostustasoilla on itselleni paljon huojentavampaa.

Firmojen allokaatio jatkossa:

  • Osinko = (15) 20%
  • Arvo/Laatu = (12,5) 17,5%
  • Kasvu = (7,5) 15%
  • Riski-kasvu = (7,5) 15%
  • Tradefirmat = 7,5%
  • Rahastot
  • Käteinen = (50) 25%

Periaatemuutoksia:
Käteisen määrä pienenee. Poistan sitä markkinoilta runsaasti ylimääräisiä lainalyhennyksiä varten. Ylipäätään suorat firmasijoitukset on vuoteen lähdettäessä nyt tapissaan, 25% käteispuskuri on hetkellisiä ylipainoja varten. Vipua en ole vielä käyttänyt eikä ajatus ole käyttää jatkossakaan.

Firmani ovat yhä pääosin konservatiivisia. Minulle sopii hyvin +10% vuosituotto, otan mieluummin sen isolla eurosummilla kuin +50% kovemmalla riskillä ja pienemmällä allokaatiolla. Aika ei myöskään meinaa riittää seuraamiseen, joten firmojen on oltava vakiona suht. vakaita.
Ongelmana on, että DCF-laskelmani ovat hieman yltiöpessimistisiä ja jos tämä vuosi lähtee laukalle, en tule löytämään mitään ostettavaa.

Määritän firmoille prosentuaalisen allokaation minkä haluan holdata. Firma voi saavuttaa hetkellisesti ylipainon, jos ostoon tarjotaan mehukasta paikkaa, mutta tuolloin on oltava kivenkova exit-strategia ylös ja alaspäin. Esmes. Olvi omistukseni on useita kertoja kasvanut ja pienentynyt vuoden aikana. Yleensä strategia = myydä ylipaino, kun tuosta ylipainon ostohetkestä saavutetaan +10%. Automaattimyynnit heti päälle niin pääsee tunneasioista eroon.

Olen kyllästynyt osakemarkkinoilla siihen, että mikä vain sydäntä lähellä oleva ihana firma voi lapullaan saavuttaa yli- tai aliarvostuksen hyvinkin lyhyellä aikajänteellä. Periaatteessa mitään firmaa ei ole järkeä omistaa “buy & hold” tavalla ainakaan kokonaisuudessaan, vaan kokoajan pitää seurata. Tästä hyvänä esimerkkinä kuluneelta vuodelta on Sampo, tai esmes. Tesla.
Siksi lähdenkin nyt enemmän siirtämään ETF:n, jossa tämä veivaaminen hoidetaan puolestani ja sivussa treidaan optioita.

Rahastot / ETF:t
Suorien firmasijoitusten rinnalle on tuotu nyt kk-säästö ETF:n. Toistaiseksi teen kerran kuussa saman kokoisen oston S&P500 indeksiin interactive brokersin kautta valitsemanani ajankohtana. Saan hiukan ajoitettua ostoa koska IB:ssä on halpaa tehdä kauppaa.
Rinnalle pitäisi kaivaa vielä vähintään toinen kk-säästettävä ETF.
Tälle allokaatiolle ei ole prosenttia, koska sijoitushorisontti on “ikuisesti”.

Treidauksesta:
Fokus pysyy yhä optiotreidauksessa. Varsinaisen yritys-sijoittamisen pitäisi siirtyä passiivisempaan moodiin. Viime vuoden treidauksen tulos +9300€. Tavoite nostetaan 100€ / vko → 192€ / vko, joka materialisoituisi siis 10k € vuodessa. Jos viikon tavoite saavutetaan niin treidausta ei kys. viikolla tehdä enempää. Tavoite on haastava, koska vähennän pelissä olevan käteisen määrää.

Myös optiotreidauksessa on hyvä jos kohteena on omistama tai seurannassa oleva firma (ks. alempaa maininta, vähemmän firmoja minkä sielunelämän ymmärtää paremmin).

Oppeja vuosipuolikkaan aikana ++:

  • DCF-laskelma firmalle mistä pidän on yhä hyvä metodi. Sitten vasta sijoitetaan jos oma laskettu avaushinta saavutetaan. Maltti on valttia. Yhdistän ostohintoihin nykyään jossain määrin tekniset tasot

  • Tavoite oli kaventaa firmojen määrää joita seurata aktiivisemmin ja näin on tehty. Olen oppinut, että on parempi ymmärtää muutaman firman tuotteita, kurssin sielunelämää ja treidailla + omistaa niillä tiedoilla, kun koettaa ymmärtää 20 eri firman meininkiä.

  • Tämä lisättynä mainitsemaani tapaan hyväksyä väliaikainen ylipaino firmassa on osoittautunut tehokkaaksi

  • Impulsiin perustuvat myynnit tai ostot ovat vähentyneet. Myin kuitenkin myös varsin onnistuneesti vuoden mittaan useita firmoja pois enkä istunut laskuissa mukana.

  • Aika on piensijoittajan puolella, ajattele että sijoituksen pitäisi saavuttaa haluttu voitto (itselläni +10% VUODEN aikana).

  • Hyvät firmat eivät mene konkkaan, joten laskussa kärky lisäyspaikkoja. Jos DCF-laskelma toteaa kaiken olevan yhä kohdallaan, niin hätää ei ole.

  • Lisään yhä vain merkittävissä laskuissa, 20-30%, tässä on tosin muistettava että firmat heiluvat täysin erilailla (+/- 30% viikon sisällä voi olla normaalia toiselle firmalle).

Yhä parannettavaa - -:

  • Omia sääntöjä tulee yhä rikottua ahneuksissaan / fomossa. Kaikki seuraavat ajatukset pitäisi kitkeä pois:
    “Ostan kuitenkin tätä osaketta jo hieman laskemaani arvoa korkeammalta”
    “En ole tehnyt hetkeen mitään liikkeitä, niin nyt kyllä pitäisi jo jotain ostaa / myydä”
    “Seuraamani osake saavutti laskemani osto/myyntihinnan, mutta en nyt kuitenkaan IHAN vielä tee toimenpidettä”
    “Olen päättänyt myydä firmaa X hinnalla X, mutta myyn nyt kuitenkin covered-call optioita alempaan hintaan, koska ei se siihenkään nyt VIELÄ nouse”
    “Myyn lisää putteja ylitse varojeni, koska ei tämä tähän laske tulevaksi perjantaiksi kuitenkaan”
    “Tekninen analyysini sanoo osta” (sen sijaan tekninen + oma DCF tulee matchata)
  • Alkuvuotena tuli tehtyä liikaa kauppoja. Määrän sijaan nostetaan panoksia, mutta tehdään siirtoja vähemmän.
  • Lisää lihaa DCF-laskelmien ympärille, opettele vaihtoehtoinen laskentametodi myös
  • Jos jokin lappu on halpa niin siihen on yleensä hyvä syy → tutki enemmän.
  • Yhä erittäin huono lisäämään nouseviin kursseihin, osaan vain myydä. Myös siksi ETF-sijoittaminen on tervetullut lisä.

Usko vuodelle on korkea, vaikka tulenkin ottamaan kaikki mahdollisuudet kotiuttaa voittoja kiinteistö- ja asuntojen lainalyhennyksiin, josta omat oikeat tuottoni yhä tulevat.

EDIT: lisätään että omat omistukset näyttävät tänään tältä. Yhtäkään yksin ylituottavaa firmaa tai inspiraatiota listasta tuskin löytyy:

16 tykkäystä

Sijoitusstrategiani perustuu pääasiassa osinkojen tuottamaan kassavirtaan, jonka tavoitteena on kattaa kuukausittaiset menoni. Haluan kuitenkin jatkaa työntekoa harrastuksenomaisesti 1-2 päivänä viikossa, ja koska siitä saa rahaa, voin jatkaa säännöllistä sijoittamista ja tavoitella vaikkapa sitä miljoonaa tai kahtakin.

Olen opiskellut kaikkea sijoittamiseen liittyvää viime vuosina todella ahkerasti, ja luotan strategiaani. En ole matematiikan ihmelapsi, mutta sen ymmärrän, että mitä enemmän saan säännöllisesti passiivista tuloa, sen vähemmän minun tarvitsee tehdä mitään muuta työtä. Vaurastuminen antaa myös mahdollisuuden auttaa lähimmäisiäni tarvittaessa, tehdä vapaaehtoistyötä sekä toteuttaa pitkäaikaisia haaveitani, joihin muuten tuskin olisi aikaa tai edes jaksamista.

Näin olen kirjannut sijoitussuunnitelmani päivitettyyn versioon marraskuussa:

  1. Kun rahaa tulee, maksa ensin laskut pois.
  2. Siirrä rahaa puskuritilille väh. 100€. Jätä käyttötilille 1500€ ja siirrä loput NordNettiin.
  3. Sijoittaminen: 10% passiivisiin indeksirahastoihin, loput suoriin osakkeisiin tutkimustyön päätteeksi (tunnuslukuanalyysi, analyytikkojen näkemykset, yleinen sentimentti, tekninen analyysi ostotoimeksiannon hilaamiseksi mahdollisimman alhaiseen kurssiin), kunnes passiivinen osinkovirta kuukaudessa on verojen jälkeen yli 1500€. Sen jälkeen suuremmilla summilla pitkän aikavälin arvonnousupuskuriksi indeksirahastoja kuin aikaisemmin ja yhä enemmän osingonkasvattajalappuja.
  4. Osakeostot: enintään 1% kulut/osto, mieluiten yli 3% osinkoa maksavia lappuja, joissa on fundamentit kohdillaan. Ole tylsä ja ennalta-arvattava.
  5. Sijoita kaikki osingot uudelleen joko rahastoihin tai mieluummin osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeisiin. Ideaali osinkotuotto on välillä 3-10% (yield trap -tapaukset on nähty).
  6. Buy and hold. Älä myy enää mitään pois salkustasi, ellei tuotto ole yli 200%. Ole netto-ostaja joka ikinen kuukausi.
  7. Hyvä bisnes ei kuihdu. Buy the dip, sanoisi jenkki, eli DCA on kova juttu taantuman aikana. Päätavoite on haalia osakkeita, jotka tuottavat passiivista kassavirtaa.

Säästän noin 2/3 nettotuloistani. Ostan rahoilla lähinnä yhdysvaltalaisia ja suomalaisia kuponkeja. Tavoitteena on yli 5% osinkotuotto ja joka ikiselle kuukaudelle riittävästi osinkoja. Osinkoa maksavia yhtiöitä on salkussani 25 kpl. Pyrin hajauttamaan sijoituksiani eri toimialoille ja ostamaan sekä osinkokoneita että osingonkasvattajia. Arvonnousujokereitakin on mukana (mm. Tesla ja Spinnova) lähinnä sillä ajatuksella, että joskus myyn ne pois kovalla voitolla ja sijoitan tuotot osinkofirmoihin. Juu, Tesla on nyt tappiolla, mutta ei sentään kovin paljoa.

Koen, että olen nimenomaisesti kassavirtasijoittaja, jonka tavoitteena on leppoistaa elämänmenoa mahdollisimman pian. Siksi en halua salkun täydeltä osakkeita, joiden ainoa tuotto on mahdollisen arvonnousun varassa. Haluan koko ajan enemmän kassavirtaa, jotta voin halutessani jättää päivätyöni jo muutaman vuoden kuluttua, kun tililleni kilahtavat kiitokset omistajuudestani turvaavat mielenrauhani.

24 tykkäystä

Tavoitteena on rakentaa osakesalkku. Sellainen salkku, jota ei tarvitse seurata aktiivisesti koko ajan ja joka tuottaisi jatkuvaa kasvua, sekä osinkoa. Sopivasti hajautusta myös, että sektoreita olisi useita.

Osakepoiminnassa katson P/E, mielellään alle 15:sta. Velkaantumisaste mieluusti alle 100% (pl. rahoitusala). Tuloksen teko on tärkeää, eli saisi oikeastaan olla joka vuosi plussalla ja lisäksi katson kassavirtaa. Onko se plussalla ja onko tehty investointeja viime vuosina. Kattava osingonmaksuhistoria vuosittain on iso plussa myös. EPS luvusta katson, että se on isompi kuin osinko.

Yleisellä tasolla firmalla pitää olla tulevaisuutta. Esim turkistarhaus on sellainen, mihin en sijoita, pääasiallisesti sen takia, että en usko sen tulevaisuuteen.

Tällä hetkellä katson osakkeita pelkästään Suomesta ja Ruotsista, mutta myöhemmin olisi tarkoitus tuoda mukaan kolmas maa. Todennäköisesti se on Kanada.

6 tykkäystä

Omana strategiana on ollut kuukausipalkasta siivu pariin eri indeksirahastoon ja säännöllisen epäsäännölliset suorat osakesijoitukset pääasiassa osinkoa jakaviin yhtiöihin. Tavoitteet pitkällä tähtäimellä kerätä osinkojen kautta passiivista pääomaa ja horisontti n. 15v päässä. Aloitin sijoittamisen n. vuosi ennen koronaa, joten FOMO ehti tulla tutuksi ja huumassa tuli hieman sekoiltua ja maksettua parin tonnin edestä oppirahoja.

Tällä hetkellä salkussa Sampo, Elisa, Tokmanni sekä OP-maailma indeksi, OP-Suomi indeksi sekä OP-Pohjoismaat indeksi.

21 tykkäystä

Jälkikäteen ajateltu tämä oli itseltä kyllä erittäin hyvä ratkaisu aikanaan, ja ajoitus osui ihan nappiin :slight_smile:

2 tykkäystä

Oli pakko muuttaa strategiaa, sen verran kylmää oli kyyti erityisesti Ruotsista.

Aikaisempi oli osinkosalkku, jossa olisi suurinpiirtein saman verran painoituksia eri firmoilla. Mutta ei tälläinen toimi.

Ongelma on, että sitten myy niitä firmoja joilla menee hyvin ja satsaa niihin, joilla menee huonosti. Samalla ei myöskään voi oikein poimia uusiakaan firmoja, koska haluaisi, että salkku olisi tasapainossa, eikä firmoja olisi liikaa. Olen tätä aikaisemmin tehnyt ja myynyt tappiollakin firmoja. Sekin loppuu nyt. Ainoa syy myydä tappiolla on se, että firma on lähestymässä konkurssia.

Joten muutin taktiikkaa. Nyt minulla on tasan kaksi firmaa, joihin panostan. Niihin sijoitetaan pääomia, esim. osinkotuloja, eikä niillä tehdä kauppaa kuin pakon edessä. Kesko ja Sampo itse asiassa.

Sitten on x määrä kaikkea sälää. On firmoja, joita ostan lyhyeen pitoon ja pidän esim. kaksi viikkoa ja myyn voitolla pois. 1 % kuluilla kun ostaa, niin ostokset voivat olla pieniäkin. Sitten on Ruotsin pettymyksiä, jotka saavat jäädä salkkuun, kunnes ovat plussalla tai jos tilanne paranee, että ne kannattaa pitää. Mitään raja-arvoa ei näille firmoille ole ja minulla voi olla vaikka sata firmaa salkussa. Kunhan ne tuottavat voittoa lyhyellä aikavälillä, niin se riittää minulle. Tällä hetkellä x firmoja on jotain vajaa 30. Olen myös tehnyt tappioita takaisin, mutta tämä on niin pientä puuhastelua, että siinä ei ole juurikaan riskiä. Esim. Neste firmaa ostin ja myin pois peräti 2 osaketta ja sain näin senkin firman historian plussalle. OP:n verkkopalvelusta kopioin kaikki tulokset suoraan Exceliin, niin sieltä näkee, miten on firmojen suhteen mennyt. Lisäksi on liuta ETF, joita voisi ehkä miettiä, ostaisiko niitäkin takaisin ja pitäisi, kunnes ovat voitollisia ja myisi pois. Katsotaan.

Tarkoitus on osakkeilla tehdä kauppaa, se piristää päivää ja tehdä voittoa. Se on riittävä idea ja se oli itse asiassa alkuperäinen idea, ennenkuin aloin säätämään liikaa. Siihen kaveriksi sitten alle 5 firmaa, jotka ovat parasta A luokkaa ja ne pidetään salkussa, niihin suunnataan kaikki osingot mitä salkku kerää ja niitä ei myydä, pelkästään ostetaan.

Tämä on toiminut todella hienosti. Voi ostaa joko hetken mielijohteesta tai jopa hieman perehtyä firmaan ja myydä pois ja ostaa vaikka uudestaankin myöhemmin. Eikä kurssien suunta sinänsä haittaa, kun ei tarvi tappiolla myydä. Esim. Electrolux ja Bonava varmasti nousevat sieltä ahdingosta joskus. Siihen asti ne pysyy salkussa, mutta periaatteessa karanteenissa. En osta lisää enkä myy pois.

4 tykkäystä

Kuulostaa tutulta. Itsellä oli parin yhtiön painotus, mutta kun omistukset alkoi kasvamaan suureksi, niin alkaa vaatimaan hyvää riskissietokykyä kun päivä arvonvaihtelun ovat monen tuhannen euron luokkaa. Miten olet ajatellut tähän varautua, jos esim yhden yhtiön omistus olisi esimerkiksi joskus 100 000e?

1 tykkäys

Hyvä kysymys. Ajattelin ainakin olla kovin nirso osakepoiminnassa, kun noita A-ryhmän firmoja valitsen.

Lisäksi niiden pitää olla eri sektoreilta, se on kuitenkin hyvä vähittäisvaatimus. Sitten se meneekin mielenkiintoiseksi, kun on samalta sektorilta esim Tokmanni ja Kesko. Molempia ei voi pitää A-luokan osakkeina, joten ei se auta kuin verrata firmoja ja miettiä, mihin haluaa rahansa laittaa. Toisen voi jättää sitten sinne säläosastoon.

Olen viime aikoina löytänyt uuden kulman taas tähän hienoon harrastukseen. Kaikki on lähtenyt siitä, että olen löytänyt itselleni ”gurun” ja uuden sijoitusstrategian, jota toteuttaa.

Sijoittamismaailmassa on useita ”uskontoja”, on Buffetismia, Lyncheilyä, Marksilaisuutta (:D). Suomestakin peesattavia löytyy, mutta kenties meiltä vielä sen tason sijoitusgurut puuttuvat, joiden mukaan voisi oman uskonnon nimetä. Kaikille näille uskonnoille on kuitenkin keskeistä se, että ylituottoa etsitään tietyn strategian kautta ja strategiaa pyritään toteuttamaan johdonmukaisesti. Omaksi gurukseni ja sitä kautta uskonnokseni on tiukan taistelun jälkeen valikoitunut Damodaranlaisuus, NYU:n professori Aswath Damodaranin mukaan. Tämän uskonnon valinta on siinä mielessä helppoa, että professori Damodaran on erityisen antelias siinä mitä hän internettiin jakaa ja häneltä löytyy aivan uskomaton määrä tietoa niin nettisivuiltaan kuin myös youtube-kanavaltaan. Damodaranin sijoitusfilosofia on myös hyvin selkeä ja johdonmukainen. Hänen jakamansa tieto on myös laadultaan ylivertaista ja opettelemalla kaiken hänen jakamansa tiedon on heittämällä myös sijoittajana taidokkaimman prosentin joukossa.

Törmäsin tähän valuaation guruun ja hänen materiaaleihinsa ensimmäistä kertaa jo muutama vuosi sitten suhteellisen alkuvaiheessa sijoitusuraani. Tällöin hänen sanomansa tuntuivat suhteellisen luotaantyöntäviltä ja DCF-malli suorastaan pelotti minua. Miten ikinä voisin osata rakentaa niin monimutkaisen mallin ja oikeasti valuoida osakkeita? Eikö vuoden 2028 kassavirtojen arvailu mene pakostakin oman taitotasoni yli? DCF:ään liittyvät termit, kuten ”free cash-flow”, ”discounting”, ”reinvestment rate”, ja ”WACC” tuntuivat heprealta ja aivan liian vaikeilta suhteessa omaan taitotasooni siinä vaiheessa. DCF-mallit voivatkin tuntua hyvin luotaantyöntäviltä, jos hukkuu monimutkaisiin termeihin, eikä kenties vielä ymmärrä kaikkia käsitteitä riittävän syvällisesti.

Viime kesänä luin Michael J. Mauboussin:n erinomaisen kirjan ”Expectations investing”. Tässä kirjassa käsiteltiin sitä, että DCF-malleja kannattaisikin lähestyä käänteisesti. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että aloitetaan osakkeen hinnasta ja rakennetaan DCF niin, että lopputuloksena tulee osakkeen nykyinen hinta. Tämän jälkeen päästään käsiksi niihin oletuksiin, mitä osakkeen nykyiseen hintaan on leivottu sisään. Näitä oletuksia voidaan tämän jälkeen verrata omaan analyysiin sekä odotuksiin ja tunnistaa väärinhinnoitteluja sekä potentiaalisia ostokohteita tämän kautta. Tämä oli itselleni ensikosketus tähän osakeanalyysin graalin maljaan eli DCF-malliin. En kuitenkaan vielä tässä vaiheessa uskaltanut lähteä liikaa rakentelemaan omia mallejani, sillä oma tietotaitoni ei ollut vielä riittävällä tasolla, että osaisin rakentaa mallin oikein.

Tämän jälkeen jatkoin kuitenkin innokkaana lukemista ja päädyin lukemaan Damodaranin ”Little book of valuationin”. Tässä kirjassa Damodaran toi jatkuvasti esiin sitä, että valuoinnissa ei kehity kuin tekemällä. Toisena pointtina hän myös nosti esiin sen, että valuointi ei ole niin vaikeaa kuin yleisesti kuvitellaan. Tämän jälkeen olin siinä vaiheessa, että aloin jo hieman ymmärtämään, mistä mallissa on kyse ja miten eri oletukset vaikuttavat eri arvoihin. Sittemmin luin vielä Damodaranin ”Narrative and numbers”, joka nousi jakamaan suosikkisijoituskirjani asemaa yhdessä ”Expectations investing” -kirjan kanssa. ”Narrative and numbers” on loistava teos, jossa käytiin huolella alusta asti läpi juuri se taito, joka minulta aiemmin puuttui eli yhtiöiden tarinoiden sitominen numeroihin ja sitä kautta valuaatioon. Kuten Damodarankin tapaa sanoa: ”jos jokin ei näy luvuissa niin se ei myöskään vaikuta valuaatioon”. Johto voi siis hyvin kertoa tarinoita ESG:stä, ylivoimaisesta kilpailuasemasta, omien tuotteiden ylivertaisuudesta tai kovasta kohdemarkkinan kasvusta, mutta jos nämä eivät näy luvuissa, ovat tarinat merkityksettömiä yhtiön arvon kannalta.

DCF-mallin rakentamisen yksinkertaisuus olikin asia, joka yllätti minut eniten, kun aloin tätä jaloa taitoa harjoittelemaan. Yhtiön arvo perustuu sen tulevaisuuden diskontattuihin kassavirtoihin, kuten hyvin tiedetään. Yllättävää on kuitenkin se, miten pieneen määrään eri muuttujia DCF saadaan puristettua. Yhtiön arvon voikin jakaa viiteen komponenttiin, kuten professori Damodaran tekee: 1) Liikevaihdon kasvu % 2) (Liikevoitto) marginaali % 3) Reinvestment rate eli tuotto, jonka sijoittaja odottaa saavansa investoituaan uudelleen kassavirrat 4) WACC eli pääoman kustannus ja 5) Konkurssiriski. Tässä on kaikki viisi arvoa mitä tarvitaan, jotka oikein rakennettuna tuottavat yhtiön arvon.

Siis täh? Kaiken maailman liukuvat keskiarvot, osinkotuotot, makrotaloudet yms. ja kaiken lopuksi yhtiön arvon voi tiivistää viiteen eri muuttujaan. Totuus on tietenkin se, että nämä luvut eivät ole tyhjiössä, vaan niihin vaikuttaa valtava määrä kvalitatiivisia tekijöitä. Se mikä minut kuitenkin yllätti, on se, miten helppoa loppujen lopuksi osakkeita on valuoida. Excel esiin ja tekemään, vai mitä?

No ei ihan, sillä DCF-mallin vaara piilee siinä, että sinne saa syötettyä mitä tahansa lukuja, jotka voivat varsinkin aloittelevalle sijoittajalle näyttää järkeviltä, vaikka oikeasti luvut voivat olla hyvinkin epärealistisia. Tärkeimpänä näistä ovat kasvuprosentti ja liikevoittomarginaali. Näiden kahden tekijän saaminen oikealle pallokentälle on keskeisen tärkeää onnistuneen mallin luomiseksi. Toinen vaara piilee myös WACC:n laskemisessa ja tässä mielestäni myös Inderesillä olisi parannettavaa (En ole suurin fani tavalle, jossa oikea WACC saadaan ”arpomalla” yhtiölle beta). Avuksi tässä vaiheessa tulee kuitenkin käänteinen DCF. Jos tehdäänkin, kuten Maubossin kirjassaan neuvoo, voidaan aloittaa rakentamalla DCF niin, että lopputuloksena on nykyinen hinta. Tällöin vältetään sudenkuopat ja päästään analysoimaan oletuksia nykyisen hinnan taustalla ja tekemään johtopäätöksiä odotusten avulla. Toki tässäkin lähestymistavassa on tärkeää se, että ymmärtää mitä DCF-malli ja sen eri parametrit oikeastaan kertovat, muuten ollaan hakoteillä. Tähän auttaa onneksi esimerkiksi professori Damodaran erinomaisella opetusmateriaalillaan, joka löytyy ilmaiseksi (!) youtubesta.

No miten tämä kaikki sidotaan sijoitusstrategiaan? Damodaran tekee tämän todella kauniisti ja parhaaseen lopputulokseen pääsisi suoraan kopioimalla tämän strategian. Hän unohtaa oikeastaan kaiken muun ja keskittyy siihen, että valuoi yrityksiä DCF-mallin avulla, jonka jälkeen hän yksinkertaisesti ostaa, mikäli osakkeelle laskettu arvo on (riittävästi) yli markkinahinnan ja jättää ostamatta / myy omistuksensa, mikäli arvo on alle hinnan. Niin yksinkertaista, niin kaunista! Mallit hän päivittää noin vuosittain, jolloin hän myös uudelleentarkastaa oletuksensa ja peilaa sitä markkinahintaan.

Tässä vaiheessa täytyy tietenkin huomioida, että Damodaran on todennäköisesti maailman paras siinä mitä hän tekee ja me emme pääse taidoissamme kovinkaan lähelle häntä. Ei se silti haittaa. Kuten todettu, paras tapa oppia valuoimaan yrityksiä on harjoitteleminen ja mallien rakentaminen itse. Olen itsekin vasta aloittanut tämän kauniin lajin parissa ja teen varmasti virheitä. DCF:n pointtina ei mielestäni olekaan hioa vuoden 2029 vapaata kassavirtaa sentilleen oikein. Yksinkertaisesti tarkistetaan osakkeeseen hinnoitellut odotukset ja peilataan sitä siihen mitä itse yhtiön tulevaisuudelta odotetaan. Tämän jälkeen napataan salkkuun osakkeet, joissa väärinhinnoittelu on räikein.

Työlästä(kö)? Todellakin, mutta kuka sanoi, että markkinan voittaminen olisi helppoa! Väärinhinnoitteluja kuitenkin esiintyy ja omassa sijoitusstrategiassani toisena keskeisenä asiana on se, että keskityn pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin. Uskonkin että, piirinmestaruuskisoissa voi hyvillä valuoimistaidoilla tehdä merkittävää ylituottoa. Valuoiminen on muutenkin itselleni todella mielekästä hommaa, ja sen kautta on löytänyt uutta intoa tähän hienoon harrastukseen. Suosittelen kaikille lämpimästi kokeilemista ja Damodaranin oppien ammentamista. Hän jakaa oikeasti aivan käsittämättömän määrän opetusta, jonka taso on eliittiä. Damodaranin youtube-kanavan videoiden ja luentojen katsominen onkin todennäköisesti arvokkainta tietoa, mitä yksityissijoittaja voi täysin ilmaiseksi käsiinsä saada. Isot suositukset myös kirjoille ”Expectation investing”, ”Little book of valuation” ja ”Narrative and numbers”. Linkkaan alle myös erinomaisen podcast-jakson, jossa Damodaran kertoo valuoimisesta.

62 tykkäystä

Kiitos, erinomainen yhteenveto. :clap: Voisitkohan vielä antaa pari esimerkkiä missä osakkeissa tällä hetkellä näet yli/ali arvostusta noilla metodeilla arvioituna?

Viesti yhdistettiin ketjuun: Kysy & vastaa -ketju sijoittamisesta