Tavoitteesi sijoittamisella?

Ihan hyviä näkökulmia, mutta häiritsee hieman kun omasta preferenssistä on kirjoitettu hyvin ruusuinen kuva (=kämpän arvo tuplaantuu) ja toisesta hyvin risuinen (=kämpän arvo menee nolliin). Kyllä molempien osalta kokonaisuus on hieman monimutkaisempi.

Kerrostaloasunto keskustan kupeessa on selvästi kalliimpi kuin syrjäkylän omakotitalo. Jos vaikka pääsee 100k€ halvemmalla ostohinnan osalta, niin 40 vuodessa 8 % tuotolla (about osakemarkkinoiden reaalituotto pitkällä aikajänteellä?) tuo 100k€ on yli 2,1m€. Itselläni 100k€ lisää ei edes riittänyt kaupunkiin kerrostaloon muuttaessa, vaikka neliöt puolittuivat. Harva itseasiassa tulee ajatelleeksi, että yksi kalleimmista elementeistä asumisessa on se, että se sitoo pääomia omaisuserään, jonka tuotto on hyvin matala.

Tästä päästäänkin yhteen omaan tavoitteeseen sijoittamisen osalta: asua myös loppuelämäni siellä missä haluan asua ilman, että minun tarvitsee tehdä asumisvalintoja rahan takia.

10 tykkäystä

Esimerkkilaskelma oli oikeastaan vastauksena nimimerkille Reload, joka yllä itsekin mainitsi, että hänen asumisuransa jälkeen ok-talon voi vaikka tuikata tuleen ja kuolinpesä saa myydä tontin. Siksi otin esimerkkilaskelmana tuon jäännösarvon 0 euroa. Pitää kyllä paikkansa muuttotappiopaikkakunnilla hyvin monen asunnon kohdalla tulevaisuudessa (sille on syynsä, että kerrostaloja ajetaan puskutraktorilla kumoon jo nyt).

Ennustin, että esim. Turun keskustassa asunnon hinta voi tuplaantua ennen kun olet eläkkeellä. Tässä oli esimerkkinä tuttavan kertoma: noin vuonna 2000 kiinteistövälittäjä sanoi perhe-asunnon hinnaksi 90 000 euroa, nyt kun oli remontoituna kysynyt saman asunnon hintaa uudelleen, 270 000 euroa oli haarukoitu käyväksi hinnaksi. Tässä välissä tehty putkiremontti 30 000 euroa. Noin tuplaantunut hinta tällä aikavälillä siis. Ei ole tae tulevasta. Sijainti kuitenkin sellainen, että menee kuulemma melkein heti kaupaksi jos tulee markkinoille markkinahintaan.

Jokainen valitsee tietysti itse. Minulle tärkeintä on päästä kaupungin keskustaan bussilla/kävellen nopeasti, asunnon arvonnousu on kiva bonus siihen päälle. Toiselle parasta on asua keskellä metsää, se on suurin nautinnon lähde. En syyllistä tietenkään, jokaisen oma arvomaailma.

Jos pystyy sijoittamaan syrjäseudun asunnon hinnassa säästämänsä euromäärän osakemarkkinoille, voi päästä erinomaiseen lopputulokseen toki. Usein vain käy niin, että sähkölaskun ja bensalaskujen jälkeen säästöä ei välttämättä tule jos suhaa autolla töihin 60-100 km joka päivä ja sitten jää osakesijoitukset tekemättä.

2 tykkäystä

Aivan totta, tiedän monta esimerkkitapausta jossa se talon ostohinnasta säästynyt raha on tuhlattu remontteihin, kahteen autoon ja ties minne.
Oleellisinta tässä lienee se, että tiedostaa sen ettei talo ole syrjäseudulla sijoitus vaan koti ja ne sijoitukset on tehtävä erikseen jonnekin aivan muualle.

4 tykkäystä

Oletan, että tarkoitat omaa asumista eli omistusasuntoa. Eli sijoitusasuntoja ei tässä analysoida.

Riippuu täysin mieltymyksistä ja elämäntilanteesta, mutta kun täällä puhutaan tavoitteista sijoittamalla ja yritetään optimoida sijoitukset ja numerot, niin yksi nyrkkisääntö voisi olla karkeasti, että asu vuokralla sellaisessa, jossa vuokratuotto% on matala ja omista ja asu sellaisessa, missä vuokratuotto% on korkea.

Tällöin yleisesti korkean vuokratuotto% asunnon velaton hinta pysyy kohtuudessa ja mahdollistaa pääomaa sijoituksiin.

Kun taas pienen vuokratuotto% kohteissa vuokra-asumisessa omistajalle ei paljon tuottoa kerry, joten vuokra-asuminen kannattavaa. Ja isoja pääomia tarvi sitoa kiinni, kun asuu vuokralla.

3 tykkäystä

Voisiko nämä viestit asumisesta siirtää jonnekin sopivampaan paikkaan sillä tässähän on kirjoiteltu keinoista maksimoida sijoituksia eikä sijoittamisen tavoitteista.

Itse en pysty asennoitumaan tässäkään asiassa tuottojen maksimointiin (kuten en autoilussakaan). Kerrostaloasujaa minusta ei ihan heti saa vaikka kuinka se sijoituksia lisäisikin.

9 tykkäystä

Pistin tuommoisen pystyyn, jos jatkuisi vaikka tuolla aihe.

En tiedä onko vastaavaa ketjua, mutta voihan tuon poistaakin sitten.

7 tykkäystä

Pohjatiedoiksi, että olen hieman päälle 30-vuotias Etelä-Suomesta, ja minulla on upea vaimo ja ihana tytär! Meillä on omistusasunto, josta asuntolainaa, sekä 2018 vuoden auto. Molemmilla vakityöt ja -tulot. Sijoittamista takana viisi vuotta.

Elintaso

Olen tottunut pienestä pitäen vaatimattomaan elintasoon. Vanhempani olivat duunareita ravintola ja logistiikka-alalla. Rahalla ei juhlittu ja ulkomailla ei käyty. Onnellisuusmittarilla taas lapsuuteni oli aivan fantastinen: rakastavat vanhemmat ja kaikki tarpeellinen aina saatiin. Lapsista ei säästelty.

Rahankäytön muutos tuli, kun saavuin teini-ikään ja harrastamaan tosissani. Pelimatkojen takia on tullut reissattua maailmaa ihan kiitettävästi, ja nämä kustannukset tietenkin lankesivat sitten porukoille. Ja niitä sitten tulikin, koska kaikkiin reissuihin pääsin mukaan, koska niistä ei voitu tinkiä. Muu perhe vähensi omia menojaan ja kulutustaan, jotta sain harrastaa ja urheilla saavuttamallani tasolla. Olen tästä ikuisesti kiitollinen!

Tällä hetkellä meillä menee vaimon ja pienen taaperon kanssa lainanlyhennysten jälkeen yhteensä noin 1500-1700e/kk muuhun elämiseen. Tämä sisältää kaiken yhtiövastikkeesta, lapsen päivähoitomaksuihin ja ruokiin. Molempien palkkatulot ovat noin 3keur/kk bruttona ja tähän päälle reilu 200e/kk Kelalta per nassu. Ai niin, ja lapsilisä.

Elämme mielestämme runsasta ja rikasta elämää, eikä mistään ole pulaa. Kaupasta ostetaan mistä tykkäämme ja tuntuu että Wolttiin törsäämme kauheasti rahaa. Kämppänä toimii noin 30 000 ihmisen kaupungin keskustassa oleva kerrostaloneliö, josta hyvät yhteydet oikeastaan minne vain. Ulkomailla käydään (tai käytiin ennen koronaa) 1-2 kertaa vuodessa. Kohteina ollut jenkkejä, Aasiaa ja Eurooppaa, eli ei halvinta pakettimatkaa Alanyaan.

Miten näin sijoittamisen ja säästämisen ennen

Tätä pohtinut etenkin viime aikoina todella paljon. Aluksi se idea oli siinä, että FIRE:ttäisi ja eläisi jalat kahvipöydässä luksuselämää. Etenkin koronan aikana ja sen jälkeen olen kuitenkin ymmärtänyt sen, että omalle luonteelleni tämä olisi ehkä niitä viimeisiä asioita, joista nauttisin. Kaipaan ihmisten seuraa, sosiaalista kanssakäymistä ja sitä tunnetta, kun voin olla hyödyksi töissä. Nykyään olen haudannut FIRE unelman täysin.

Myös lapsi on vaikuttanut näkökulmaani paljon. Enää en halua tinkiä ”niistä pienistä asioista”, vaan toteuttaa perhearkea juuri siten, miten itse näemme parhaaksi vaimon kanssa. Emme säästele lapsen vaatteissa (emme myöskään osta vain merkkitietoisuuden takia) tai ruoassa.

Lapselle aloitin myös säästämisen heti hänen syntyessään. Ajattelin, että maksimoin ja laitan kaikki lapsilisät suoraan hänen sijoituksiinsa. Tähän tuli muutos myös varsin nopeasti (muistaakseni jonkun forumistinkin ansiosta!) ja aloin miettiä asiaa siltä kantilta, että samalla tavalla se vauraus siirtyy myöhemmin, ja pystyn ehkä välttämään sen sudenkuopan, että lapsi ei oppisi arvostamaan rahan arvoa. Tässä toki kasvatuksella myös rooli, mutta noin niin kun lyhykäisyydessään. Auttaa voi myöhemmin myös muulla tavalla, kuin suoraan rahaa lappamalla indeksiin toisen nimissä.

Eli miksi sijoitan?

Tällä hetkellä sijoitan täysin tulevaisuuden rakentamisen ja mielenrauhan takia. Haluan, että minulla on taloudellista pelivaraa, jos/kun elämä heittelee. Se tuo mielenrauhaa. Aiemmin ajattelin, että olisi upeaa, kun sijoitustuotot maksaisivat minulle ulkomaanreissun joka vuosi. Heh, voisin maksaa tuon ulkomaanmatkan nyt jo joka vuosi, jos lopettaisin joka kuukautisen säästämisen ja käyttäisin sen rahan ”matkakassaan”. Tämä on tällä hetkellä isoin tavoitteeni: kyetä rahoittamaan ihan normaalin arjen yllättävät kulut, ja tehdä asioita joista pidämme perheen kanssa(reissaaminen). En haaveile töiden loppumisesta, hienosta autosta tai omasta veneestä tai mökistä.

Nykytilanteessa mulla on kaikki mistä olen haaveillut, ja ainoa mikä edes vähän aiheuttaa kutkutusta mahanpohjassa on se, että joskus kun lentää sinne New Yorkkiin, voisi valita bisnesluokan turrepenkkien sijaan :sunglasses: .

Todennäköisesti joskus tulevaisuudessa (toivottavasti) vanhana kippaan ja mahdollinen rahankäytön tuska siirtyy seuraavalle polvelle.

36 tykkäystä

Pelkäänpä, että koskaan ei tule olemaan “riittävästi” rahaa tähän, vaikka sitä olisi kuinka monta miljoonaa :sweat_smile: Ihmismieli on kummallinen.

11 tykkäystä

Itselläni ei oikeen alusta astikkaan ole ollut mitään tavoitetta, tänä päivänä kun suorien osakkeiden salkun arvo -50-60% niin suurin tavoitteeni olisi päästä edes omilleni takaisin (ostamatta enää yhtäkään osaketta lisää) :joy: mutta paljon tässä miettinyt myydäkkö vaan kaikki ja niellä tappiot mutta eilen keksin itselleni hyvän taktiikan, myyn osakkeet viimeistään kun täytän 50v (nyt 30v) ja niillä rahoilla mitä sillon niistä saan kertoo kuinka pitkälle matkalle vaimon kanssa lähdetään, joko se on Amerikkaan tai sitten lähibaariin :joy: osake salkkuni nyt siis tällainen “matka kassa”

18 tykkäystä

Oma tavoitteeni on että niin kauan kun ei ole isoja kuluja tai esteitä säästämiselle, niin kauan säästetään. En yritä voittaa indeksiä muuta kuin silloin kun indeksi menee alamäkeä, silloin olisi kiva hävitä vähemmän. Muuten kelpaa kyllä se indeksin tuotto kun jokainen prosentti jolla sitä yrittää voittaa nostaa riskimarginaalia vähän liikaa omaan makuun. Joku arvo se pitää yöunillekkin laittaa.

Jos joskus omistaisi mukavan omakotitalon velattomasti ja ehkä mökin saimaan rannalla, niin sitten voisi tyytyväisenä harmaantua laiturlla kilpaa muutaman koiran kanssa.

Oon laskeskellu että tämä saattaisi olla jopa ihan mahdollista, mutta huomisesta nyt ei tiiä ikinä.

8 tykkäystä

Moi, en tiedä osuuko tämä nyt aivan oikeaan ketjuun, mutta siirretään muualle tarvittaessa. Oma karkea tavoitteeni on siis kerätä ~60-vuotiaaksi mennessä sellainen salkku (silti elämästä nykyhetkessä nauttien), että siitä tasaisesti 5% vuodessa nostamalla pystyisi elämään hyvätuloista elämää ja eläköitymään selvästi virallista eläkeikääni aiemmin (luotto nykyiseenkään ~68-69v on todella pieni enkä haluaisi enää yli 60-vuotiaana töitä tehdä). Mielelläni jättäisin myös sievoisen summan jälkikasvullenikin, mutta toki itse rahojen hankkijana niistä ensisijaisesti aion nauttia. Tätä harjoitusta varten olen tehnyt puolen tunnin Excel-jumpan, millä pyrin havainnollistamaan suunnitelmani järkevyyttä ja realistisuutta. Eläkearvio on tehty netin kirjautumista vaativalla eläkelaskurilla siten, että lopetan työnteon 60-vuotiaana eli sen jälkeen eläkettä minulle ei enää kerry. Toivoisin muilta kiinnostuneilta kommentteja taulukon järkevyyteen liittyen, olen hyvin voinut unohtaa jotain keskeistä.

Salkku-sarake on laskettu netistä löytyvillä tuottolaskureilla huomioiden nykyinen sijoitettu pääoma, kk-sijoitukset sekä 5% reaalituotto (7% tuotto-odotus -2% inflaatio vuositasolla). Huomioitavaa siis se, että puhun tässä taulukossa nyt reaalisista luvuista inflaation jälkeen (oikeasti summat olisivat siis isompia rahan arvon heikkenemisen myötä).
Salkusta siis nostetaan 5% vuodessa ja tämän jälkeen jäljelle jäänyt potti kasvaa myös tuon 5% reaalituoton verran.
Nettonosto-sarake on laskettu siten, että laskurin mukaan salkun arvosta 62% on voittoa, mistä oletan verojen jälkeen jäävän 70% nettona kouraan ja lisäksi loput 38% oman pääoman verotonta nostoa. Täten esim. toisella rivillä nettonosto saadaan 59999 x 0,62 x 0,7 + 59999 x 0,38 = 48839€/v.
Netto/kk on vain jaettu vuositason nettonosto kk-tasolle.
Tämän jälkeen olen huomioinut kaksi vaihtoehtoista skenaariota. Ensimmäisessä skenaariossa alan nostamaan täysimääräistä vanhuuseläkettä 69-vuotiaana, jolloin eläkelaskurin mukaan tuon summan pitäisi olla noin 2000€/kk. Toisessa skenaariossa alan nostamaan 65-vuotiaana varhennettua eläkettä, jolloin eläkelaskurin mukaan ekat vuodet kuukausinetto olisi noin 950€ ja varsinaisen eläkeiän alkaessa 1800€/kk. Näiden päälle toki lasken mukaan tuon Netto/kk -sarakkeen summan.

Laskelman lopputuloksena minulle pitäisi jäädä nettona kk-tasolla noin 4000€ elämiseen ennen eläkemaksujen alkamista. Mikäli valitsen varhennetun eläkkeen (todennäköistä), niin tällöin nettotulot nousevat 65v alkaen 5000€/kk kieppeille ja toki sitten varsinaisen eläkkeen maksun yhteydessä jo lähemmäksi 6000€/kk. Kaiken tämän jälkeen perillisille jäävän reaalisalkun pääoman tulisi yhä olla noin miljoonan euron luokkaa riippuen toki hieman oman elämäni pituudesta.

Herääkö ajatuksia? Toki tiedostan, että reaalimaailmassa näin lineaarinen kehitys ei tietenkään toteudu, mutta tätä voinee kompensoida sillä, että hyvinä vuosina nostaa enemmän ja huonoina vähemmän. Laskelman konservatiivisuutta lisää se, että olen olettanut ansiotasoni pysyvän nykyisellään (inflaatiokorjattuna), vaikka todennäköisesti palkkakehitystä kuitenkin tapahtuu ihan kiitettävästi. Millaisia laskelmia olette itse tehneet?

8 tykkäystä

Tavoitteena on saada oma nimi synonyymiksi sijoitusfilosofialle.

12 tykkäystä

Balling like Bill :smiley:

Mielenkiintoisia laskelmia ja myös alla oleva sijoituskirjailija Esa Juntusen @Omavaraisuushaaste haastattelu tän viikonlopun Kauppalehdessä herätti lisää ajatuksia (hän katsoo 2,5 miljoonan € omaisuuspotin olevan sopiva kohta lähteä elämään sen varassa).

Itse olen päätynyt siihen, että salkun pitää olla noin 2 miljoonan euron kokoinen ennen kuin sen varaa voisi heittäytyä (toki jos eläke, sivutöitä tms. tukemassa, niin ehkä jonkin verran alhaisempi). Lisäksi olen huomannut tällä palstalla, että jotkut kaavailevat elämistä jo miljoonan € kokoisella salkulla ja että vuotuisiin tuottoihin on laskettu mukaan jatkuvasti myyntivoittoja. Minä en uskaltaisi näin tehdä.

Millä perusteella olen sitten päätynyt tällaisiin ajatuksiin? Olen toki varovainen ja varmuusvaraa on mukana viljalti, mutta silti seuraavaa pelkistetysti:

-Myyntivoittoihin nojaaminen saattaa onnistua - tai sitten ei. On esimerkkejä jopa kymmenvuotiskausista, jolloin kurssit liikkuvat keskimäärin vain vaakatasossa. Usko siihen, että juuri minä olen muista poiketen valinnut kohoavien kurssien voittajaosakkeet, on nuoralla kävelyä. Lisäksi maailman ja markkinoiden näkymät tästä eteenpäin ovat kovin epävakaita.

-Miljoonasalkku tuottaa esim. osinkoja vielä sen verran ohuesti, että isot talousnotkahdukset tai oman salkun jonkun/joidenkin yhtiöiden kyykkäykset saattaisivat romuttaa omaa taloutta kurjasti. Salkun pitää olla joka sään ja meriveden kestävä eli puskuria oltava ja reippaasti. Sitä saa etusijassa salkun koolla.

-Ja myös yhtiövalinnalla. On eri asia omistaa miljoonalla hypeä ja bumtsibumia kuin esim. vakaan kasvavia yhtiöitä kohtuullisella ennustettavuudella. Vaikkapa Voxturin ja Sammon ero kaavailluissa firetyssalkussa on paljon isompi pelkät numerot. Salkussa ei ole olennaista siis vain määrä, vaan myös laatu.

-Muistettava myös, että ns. liikkuvia osia saattaa tulla muualtakin. Pitkässä kaaressa katsoen esim. osinkojen verotus on ollut kohoava ja kauankohan Suomessa yhtiöiden omien osakkeiden ostot ovat enää verovapaita (vrt. esim. verollepano USA:ssa)? Ei tästäkään näkökulmasta voi mennä toiveajattelulla, vaan nekin puoltavat riittävää varmuusvaraa ja puskuria.

Osittain samanlaisia laskelmia tehden kuin @Nilkken tuli riittävän salkun kooksi tuo isolta kuulostava pari miljoonaa. Mutta kun laskelmiin ujuttaa mukaan jonkun nurkan pettämisen (kts. edellä teesini), niin ei se enää niin iso olekaan. Vaan vain “riittävä”.

Ja tuohon riittävään tasoon pääsemiseksi omaa sijoitusuraani on vielä jatkettava ahkerasti :wink:

8 tykkäystä

Hyvää pohdintaa salkun arvosta, mutta mietin itse myös osittain asiaa myös paljonko salkku tuottaa kassavirtaa. Tuossa 2me salkussa ilmeisesti ollaan jossain 70k kohdalla vuosittain kassavirran osalta?

1 tykkäys

Tuli täälläkin taas pohdittua tätä asiaa. Ja samaan 2-2,5M€ velattomaan salkkuun päädyin myös.

Henkiseltä puolelta yksi merkittävä tekijä on myös se, että pääomatulojen pitäisi tuntua siltä, että palkkatulolla ei ole juurikaan väliä. Jos tienaat palkkaa 50-70k€, niin kyllä se mieluummin yli 100k€ pääomatuloja pitäisi olla, että palkkakaan ei tunnu niin merkitykselliseltä.

1 tykkäys

Riippuu aika paljon muutamasta asiasta:

  • aika eläkeikään
  • eläkkeen määrä
  • haluaako kuluttaa kaiken vai jättää perintöä
  • oletettu kiinteä kulutaso

Itselläni on ainakin suhteellisen järkevän kokoinen eläkekertymä, eli jos jaksan aikaistetulle eläkkeelle asti ei enää kovin paljoa sijoitusrahaa tarvitse. Jos jäisin pois töistä, maksaisin heti pois ainoan lainani ( asunto-) ja kunhan nykyinen sijoituspääoma nollakorolla ( olettaen että se nousee ainakin inflaation verran ) jaettuna kahdella ( pörssiromahdus yms ) jaettuna kuukausia eläkkeelle riittää, en huolehtisi paljoa.

Monimutkainen mallintaminen on vaikeaa koska esim japanin markkinat ottivat yhtäkkiä 30v kooman ja tuottivat vain osinkoja sinä aikana. On samoin mahdotonta sanoa mikä musta joutsen täälläkin väijyy. Tietenkin jos sijoittaa vain esim maailmarahastoon , se vähentää, mutta ei poista, riskiä pidemmästä hidastelusta nousussa. Inflaation se tosin aika varmasti kattaa.

8 tykkäystä

Liitän tähän viestini tuonne vapaaherraketjuun.

Tosiaan Firettämiseen tarvittavan pesämunan koko on hyvin erilainen eri asioista riippuen!

4 tykkäystä

Tavoite on kerryttää miljoonan euron sijoitussalkku 25 vuodessa nauttien samalla täysin rinnoin elämästä. Eli itselle tärkeistä asioista ei pihistellä, mutta turha kuluttaminen on saanut jäädä.

Helppoa tavoitteen saavuttaminen ei tule olemaan. Töyssyjä tulee matkalla aivan varmasti. Säästäväinen luonne ja kiinnostus lukuja kohtaan on kuitenkin apuna matkalla.

Luultavasti noin 10 vuoden päästä eli reilu 40-vuotiaana aukeaa ensimmäisen kerran mahdollisuus siirtyä ihan vaan täysipäiväiseksi sijoittajaksi / omien sijoitusten hoitajaksi. Nähtäväksi jää, tartunko tähän. Aloillani tekemättä mitään en ole koskaan osannut olla, vaan kesätöitä tullut tehtyä 13-vuotiaasta lähtien.

Matkaa voi seurailla, ken tahtoo:

12 tykkäystä

Moi, jep olen itsekin aiemmin ajatellut, että noin parin miljoonan salkku olisi sellainen, minkä kanssa eläminen onnistuisi mukavasti eikä pääoman hidasta syömistä tarvitsisi stressata. Huomioin kuitenkin itse laskelmassani rahan aika-arvon; yllä olevan taulukon laskin 5% tuotolla (reaalituotto) ja täysin sama laskelma, mutta 7% tuotolla (eli ilman olettamaani inflaatio-korjausta) tuottaakin jo 1,8m€ salkun eli ollaankin jo varsin lähellä tuota 2m€ rajaa. Ainakin omissa laskelmissa pyrin siirtämään rahasummien käyvät arvot nykyhetkeen, sillä eipä tuo ~2m€ salkku aikanaan niin kovin lämmitä, mikäli sen ostovoima on puolet pienempi. Yritän myös olla realisti enkä usko, että saisin yli 5% reaalituottoa 30v aikajänteellä varsinkin, kun valtaosa sijoituksista menee vain passiivisiin sijoituskohteisiin ja nyt vaikuttaa hieman siltä, että 10v nousurallin jälkeen seuraavat vuodet voivatkin olla enemmän tai vähemmän menetettyjä tapauksia (tässä hieman pessimismiä mukana).

Tässä on muuten erinomainen artikkeli pitkälle suuntautuvien laskelmiin liittyen. Suosittelen kaikkia sijoituksilla eläköitymään pyrkiviä selaamaan läpi: Sijoittaminen voi tuoda vaurautta, mutta rikastuminen on hyvin vaikeaa (salkunrakentaja.fi)

image

6 tykkäystä