Työstähän se tulee, enemmän tai vähemmän suorasti. Taitaa kryptovaluutat olla ainoa keino vaurastua ilman omaa tai jonkun toisen työpanosta?
2 tykkäystä
Ja jos oikein haluaa reduktionismin äärimmilleen, voi väittää, että vain vientiteollisuudessa tehty työ on oikeaa työtä ja kaikki muu työ ja kulutus vain kustannus ja joutavaa toinen toisensa paidanpesua. 
Pointti on, että lienee syytä valottaa asiaa sekä kulutuksen että tuottavan työn näkökulmasta.
Ei nyt ihan noinkaan. Esim. opettajan työ jonka palkka maksetaan vientiteollisuuden työntekijän maksamista veroista vapauttaa vientiteollisuuden tekijän lapsensa opettamisesta ja antaa enemmän aikaa tehdä sitä vientiteollisuuden työtä.
Ei niin. Siksi aloitus “Ja jos oikein haluaa”. On vain tuo reduktionismin viheliäisyys taas leviämässä, vaikkakin enemmän muualla, kuin Inderesin foorumilla. Kun äärivasemmisto siitä lopulta vaikeni, on nyt uudet porukat ottaneet siihen viittaavaa retoriikakseen.
Tässäpä laajemminkin tiedoksi Juurikin vuosikymmeniä sitten ns. vaihtoehtopiireissä kuulema mainio vasta-argumentti reduktionismia vastaan. Jos kaikki arvo väitetään luotavan myymällä tavaraa ja palveluja ulkomaille ja siitä saatava raha pyörittää sitten sitä joutavaa maan sisäistä julkista sektoria ja yksityissektorin toinen toisensa paidan pesemistä, niin entä jos laajennettaisiin tarkastelua.
Entä jos ens’alkuun EU päättäisi liittyä maailman onnellisimpaan valtioon, Suomeen. Suomi EU:n laajuisena sitten repisi rahansa muiden mantereiden kanssa käymästä ulkomaankaupasta.
Pian sen jälkeen kaikki maailman demokratiat liittyisivät Suomeen. Vastavetona sama yhtyminen tapahtuisi myös diktatuureissa. Maailma jakaantuisi kahteen blokkiin: Suomi = demokratia ja diktatuuri = pahan akseli.
Demokratia voisi rikastua vain myymällä diktatuuriin, sillä sieltähän se raha tulee, nimittäin väitetysti vientituloista. Entä kun diktatuuri huomaisi, että eihän tämä wörki ja päättäisi liittyä suureen demokratiajengiin, siis osaksi Suomea.
Mistäs sen jälkeen rikkauksia saataisiin, kun ulkomaankauppaa voisi käydä vain kuun ja Marsin kanssa? Muualle olisi liian pitkä matka, eikä lähiplanetaarinen kauppakaan kovin vilkaista taitaisi olla logistiikkakustannuksista ja tietyistä toimitusviiveistä johtuen.
Joku taloushistorioitsi, kuten @Verneri_Pulkkinen voi kertoa, miksi reduktionistisen ja ulkomaankauppaorientoituneen talousajattelun aika päättyi jo 1600/1700-luvulla.
2 tykkäystä
8 vuotta vanha video World Bankilta. Työikäisten suhteellinen osuus kaikista ihmisistä saavutti huippunsa 2012 ollen tuolloin 66% ja siitä on lähdetty hitaaseen laskuun.
Chart: The Threat of Declining Working Age Populations | Statista
Ja tuossa käyriä eniten työikäistä väestöään menettävistä suurista OECD maista.
5 tykkäystä
Yhdysvaltain TFR eli kokonaishedelmällisyysluku romahti uusiin pohjalukemiin 1,62 per nainen (milloinkohan tämä termi muuttuu sukupuolineutraaliksi, syntyvyys per lapsentuottaja tjsp).
Joka tapauksessa, pitkän aikavälin talousennusteissa väkiluvun kasvu on Yhdysvaltain vahvuuksia vs. Kiina, Euroopa ja iso osa muutakin maailmaa. Mikäli oma syntyvyys romahtaa, tai kuten on romahtanut, täytyy väkiluvun kasvun tulla nettomaahanmuutosta.
Jos miettii pidemmälle, onnistuuko USA houkuttelemaan kasvavaa määrää käsipareja muualta maailmasta? Kauanko E-Amerikka, jonka syntyvyys laskee myös, voi tuottaa näitä ihmisiä? Tuleeko kaikki lopulta Afrikan väkirikkaista maista? Aika näyttää. Ja miten maan politiikka kehittyy? Nythän maahanmuutto on todella kuuma aihe Yhdysvalloissakin.
https://www.wsj.com/us-news/america-birth-rate-decline-a111d21b?mod=hp_lead_pos8
9 tykkäystä
Mitä jos ei tule? Tai miksi pitäisi tulla? Olisi mielenkiintoista kuulla ajatuksiasi väkiluvun mahdollisten muutosten vaikutuksesta osakemarkkinoihin.
2 tykkäystä
Tämä on kieltämättä mielenkiintoinen aihe. Muutamia ajatuksia lyhyesti (tuloskausikiireet… mutta ei anneta työn tulla harrastuksen tielle liikaa. 
).
“Miksi pitäisi tulla?” Heti paljastin asenteeni talouskasvuun: lähtökohtaisesti on hyvä, että sitä on! Se helpottaa kummasti kasvavien sosiaalimenojen rahoittamista. Talous, mikä ei kasva, menee herkästi nollasummapeliksi: yhden voitto on aina toisen voitto. Kun talous kasvaa, suuremmalla joukolla on mahdollisuus hyötyä kasvusta.
Kuten usein todettua, talous kasvaa kun enemmän käsipareja tekee tehokkaammin töitä. Mikäli otamme tästä kasvureseptistä toisen elementin, eli käsiparien kasvun pois, jää kasvu pelkästään tuottavuuden harteille. Kuten monissa yhteyksissä on tuotu esiin, tuottavuudenkin kasvu on ollut syystä tai toisesta vaimeaa viime vuosikymmenet maailmalla ja erityisesti Suomessa.
Vaikutukset osakemarkkinaan? Moninaiset varmasti. Jos talouskasvu loppuu (ei tulekaan “historian loppua” kuten Fukuyama vitsaili 90-luvulla, vaan talouskasvun loppu 2000-luvulla ), firmojen tuloskasvu oletettavasti loppuu. Näin siis ei käy kaikkialla samaan aikaan, vaan maapallon markkinoiden kasvuerot näkyvät vuosikymmeniä: keskimäärin markkina kasvaa esimerkiksi Intiassa, Nigeriassa ja Yhdysvalloissa, toisaalta surkastuu Euroopassa, Kiinassa… melkein kaikkialla lopulta.
Kasvu on arvon komponentti. Firmojen arvon voisi olettaa siis laskevan siten, että kasvun osuus nykyarvosta hiipuu. Teoriassa firma, joka ei kasva, ansaitsee ns. “bulkkikertoimen” mikä on yksinkertaisesti 1 / sijoittajan tuottovaade. Jos se on 10 %, on P/E 10x uusi normaali.
Mutta mikä on tuottovaade? Nollakasvussa sen voisi ajatella olevan vähäinen. Toisaalta, mikäli surkastuva työvoima ajaa palkkoja ja inflaatiota ylös, se voi olla korkeakin. Tosin korot eivät voi olla talouskasvua korkeampia pidemmän päälle ainakaan reaalisesti… Reaalikoron sopisi siis odottaa olevan negatiivinen, oli inflaatiokuva minkälainen vain.
En osaa ennustaa. Mutta voin varautua. Eli en suostuisi maksamaan firmoista liikaa sillä oletuksella, että tuottovaade romahtaa kuten se teki eri syistä johtuen 2010-luvun lopulla 2020-luvun alussa. Työvoimaintensiiviset alat, joissa on jo nyt osaajapulaa? Yök. 
Emme osaa ennustaa teknologista kehitystä, ja myös siksi kaikki ennustaminen menee lopulta melko harakoille. Olisi turvallista extrapoloida nykykehitystä, eli tuottavuuden kasvu jatkaa mateluaan. Mitä jos maailmantalous kiihtyykin kun kadut vilisevät Teslan Optimus-robotteja, Amazonin ilmalaiva droonien lentotukialuksia ja ihmiskunta lisääntyy keinotekoisesti Marsissa? Mitä pidemmälle katsoo, sitä useampi skenaario (kuviteltavissa oleva) on mahdollista.
11 tykkäystä
Lisäksi siellä pitäisi miettiä miten jo maassa olevat käsiparit saataisiin työelämään. Koskee erityisesti miehiä. Kasvavissa määrin eivät pääse työelämään tai tipahtavat sieltä pois ennen eläkeikää eivätkä pääse takaisin.
Why Are Some Prime-Age Men are Out of Work? | Bipartisan Policy Center
“For men aged 25-54 in particular, BLS data shows that the participation rate has declined from a high of 98% in September 1954 to 89% in January 2024.”
Sama toki koskee myös Suomea. Miehiä on enemmän työttömänä kuin naisia.
Työllisyyskatsaus Maaliskuu 2024 (temtyollisyyskatsaus.fi)
“Työttömistä työnhakijoista oli miehiä 175 200 (61 %) ja naisia 110 900 (39 %).”
4 tykkäystä
Ei varmaan tule enää yhtään “dokumenttia” Etelä-koreasta jossa ei mainittaisi matalaa syntyvyyttä ja demograafista kehitystä milloin minkäkin ongelman yhdeksi syyksi. Tässä yksi tuore esimerkki.
1 tykkäys
WSJ:ssä (jos saa auki) hyvä ja kattava katsaus äkilliseen syntyvyyden romahdukseen maailmalla.
https://www.wsj.com/world/birthrates-global-decline-cause-ddaf8be2?mod=hp_lead_pos7
Lainaan muutamia kuvaajia tänne:
Artikkelissa on myös hyviä nostoja, miten kulttuuri ja normit lapsellisesta elämästä ovat muuttuneet. Ennen perusoletus ja kova paine hankkia jälkikasvua, koska sitä oli paljon ympärille. Nyt ei enää, ja uusi normi voi olla pian ettei sitä hankitakaan. Näitä on vaikea muutella nopeasti.
Tietysti kun miettii ympäristörasitusta yms. mitä meistä ihmisistä tulee tässä pilvessä on melkoisen kiiltävä hopeareunus. Mutta yhteiskuntien sopeutuminen tulee olemaan myös vaikeaa kun eläkejärjestelmät yms. on rakennettu oletukselle väestönkasvun jatkumisesta.
9 tykkäystä
Ennen kuin matala syntyvyys alkaa näkymään väestön määrässä ehtii se vaikuttaa moneen toimialaan. Lastentarvikkeet, -ruuat, lelut, koulut ja opetusmateriaalit, peli- ja viihdeteollisuus yms. Ovat jo alkaneet läpikäydä muutosta. Itse olen pannut merkille kauppojen leluosastojen pienenemisen.
Toisaalta toiset alat vielä kasvaa kun väestöpyramidin pullistumat nousee ylöspäin. Esim. Japanissa vanhusten vaippoja myydään enemmän kuin lasten vaippoja. Mutta aikanaan sekin toki kääntyy laskuun jos ihmisiä ei opita pitämään vielä pidempään hengissä.
5 tykkäystä
Ylittää jenkkienkin talousmedioiden uutiskynnyksen aika ajoin. Tässä äänessä CNBC.
1 tykkäys
Tässä esimerkkejä syntyvyydestä. Syntyvyyden pitäisi olla 2,1 per nainen, jotta väestömäärä pysyisi ennallaan.
Nigeria 5,24
Tansania 4,73
Kenia 3,34
Saudi-Arabia 2,43
Etelä-Afrikka 2,37
Intia 2,03
Ranska 1,83
Australia 1,70
Iran 1,69
USA 1,66
Brasilia 1,64
Saksa 1,58
Sveitsi 1,52
Venäjä 1,49
Suomi 1,46
Kanada 1,43
Thaimaa 1,33
Puola 1,33
Japani 1,30
Taiwan 1,27
Italia 1,25
Espanja 1,19
Kiina 1,16
Etelä-Korea 0,81
Esimerkiksi Etelä-Korean syntyvyys oli vielä vuonna 1960 noin 6, ja nyt se on enää noin 0,8. Kaamea romahdus siellä tulossa. Monen maan väkiluku tulee puolittumaan tämän vuosisadan aikana. Esimerkiksi Kiinan, jossa syntyvyys oli myöskin yli 6 vielä 1960-luvulla. Väestönkasvu on yhä kovaa joissain Afrikan maissa, mutta mitä hyötyä on siitä, että ihmisiä syntyy paljon esimerkiksi köyhään Nigeriaan?
1 tykkäys
Miten siis sijoittaa tällaisessa maailmassa? Arvofaktoriin??
Etelä-Koreassa syntyvyys on aivan viime aikoina laskenut entisestään:
2 tykkäystä
Sokeriin. Se toimi koronakriisissä ja toimii nytkin. Kun apeus ja taloustaantuma sekä väestönlasku pilaa sentimentin alkaa jonoa kertyä naapurin Keijon ovelle joka myy virkistävän kesäjuoman valmistukseen tarvittavaa sokeria hyvään hintaan ja tekee kunnon tilin.
Saunassa olevaa sokerivarastoa ei myöskään tippaakaan kiinnosta keskuspankkien korkoliikkeet eikä lähestyvän suursodan varjo.
10 tykkäystä
Jeremy SIegel on asiaa tutkinut 200 vuoden ajalta ja kertoo, että tuotto 6,5-7%. Väestöpyramidi on 200 vuoteent tippunut ihan merkittävästi esimerkkinä sodissa. Siegel on kertonut, että tuottoa selittävät mm. P/E-luku ja kasvu ja nyykyinen korkea arvostus antaa tulevaisuuteen 5,5-6,5% tuoton. Se ei tarkoita, että Firettäjät saavat tuon tuotton sillä, emme teidä missä kurssi on esimekkinä vuoden tai kahden päässä ja mikä arvostus on siellä. Edelleen pörssissä on return to the mean eli korkeat arvostukset ja tuotot ja kasvu aikanaan korjaa normaalimalle tasolle.
Edelleen esimerkkinä velkasykleistä on tehnyt tutkimusta Ray Dalio ja Kontratieff esiemerkkinä. Kondratieff on tehyt varsin asiokkaan tutkimuksen noin 50-60 vuoden syklistä. Siinä korot ovat matalalla ja korot ovat korkealla. Siinä on kaksi tuoton osalta heikkoa 15 vuoden jaksoa ja kasi hyvää 15 vuoden jaksoa. Toinen heikko jakso on kevät jolloin korot piikkavat ja toinen kevät, jossa korot käyvät pohjalla. Olisin sitä mieltä, että olemme nyt enemmin tuossa keväässä ja korot matkalla huippuunsa. No inflaatio vähän taltuu ja talous hhidastuu ja keskuspankit voivat vähän laskea korkoa, mutta laskussa taas sitten inflaation alkaa nostaa päästänsä. Kevättä leimaa samalla sodat. Sotia on Kondratieffien syklissä keväällä ja talvella.
Kondratieffin sykli tavallaan masentava sukupolvet tekevät kerta toisensa jälkeen samat virheet. Kondratieff aikanaan kertoi talouden nousevan näistä vahvempana kuin koskaan ja se koitui hänen kohtalokseen 1929 romahduksessa.
No nyt esimerkkinä Ukrainassa sota aikaan loppuu ja alkaa ennennäkemätön uudelleen rakentaminen. Ukrainan väestö on supistunut, mutta aikaanaan luottamuksen palautuessa siellä alkaa kasvu ja talous kukoistaa. Tämä tuo tulevaisuuden tuottoja jollekkin olkoon Firettäjä tai muu sijoittaja.
5 tykkäystä
Siegel on tutkinut anomaliaa, eli USA:n osakemarkkinaa. Se on tuottanut poikkeuksellisen hyvin. Ja viimeiset 200 vuotta meillä on ollut huima väestöräjähdys:
4 tykkäystä
Ja sodat ovat saattaneet hieman heikentää väliaikaisesti väestön kasvua, mutta ei mitenkään merkittävästi. Ja nyt on kyse hyvin pitkäaikaisesta trendistä. Väestöromahdukselle ei näy loppua.