Fortum-ketjusta tuore juttu, jolla lienee merkitystä Wärtsilällekin:
” Kölnin ylipiston tutkimuslaitoksen mukaan Saksa tarvitsee 23 GW:n verran uusia kaasuvoimaloita vuoteen 2030 mennessä täyttääkseen uuden hallituksen tavoitteet”
Twiitissä linkki Handelsblattin juttuun.
The technology group Wärtsilä will supply the seven thrusters required for a new Wind Turbine Installation Vessel (WTIV) being built at the Daewoo Shipbuilding & Marine yard in South Korea for Eneti Inc. By providing outstanding thrust, robust station-keeping capability and efficient transit operation, the Wärtsilä thrusters will enable optimal propulsion performance for the vessel. The order with Wärtsilä was placed in October 2021. There is an option for a second vessel.
Nyt kaikki Wärre-sijoittajat hyviä kysymyksiä esittämään. Kysymykset 12.12. mennessä.
Ruotsalainen eläkerahasto AP7 laittoi Wärtsilän mustalle listalle syynä: Involvement in nuclear weapons
Maksumuuri: Svensk pensionsfond svartlistar Wärtsilä
Wärtsilä har svartlistats på grund av en produkt som pensionsfonden klassar som en nyckelkomponent till kärnvapen. Produkten är en propeller som kan användas till bestyckade ubåtar. Wärtsilä erbjuder även service och underhåll av produkten.
Mitä lisäarvoa Wärtsilän tuotteet ja ratkaisut oikein tuovat tohon energian säilitykseen? Yritän ymmärtää mutta en tunne alaa.
Ilmeisesti Wärtsilä tällä hetkellä ostaa CATL:in tai samsungin akkuja ja pakkaa ne wärtsilän brändäämään konttiin. Mikä estää CATL:ia ja S:ää paketoimasta suoraan omiin kontteihin itse tulevaisuudessa… ja onko siitä mitään hyötyä että siellä välissä on ylimääräinen säätäjä?
Esim. CATL:in sivuilla näyttäis olevan jo. https://www.catl.com/en/ess/
Eilen/tänään Hesarissa tämä juttu, myös Wärtsilän haastattelua mukana: https://www.hs.fi/talous/art-2000008435138.html
Otsikosta jää sellainen mielikuva, että Wärtsilä ei olisi neljännesvuosisataan tehnyt ongelmalle mitään, vaikka on ollut siitä tietoinen. Asiain todellinen tola selviää kuitenkin haastattelusta:
”Vuotoa on onnistuttu pienentämään vuosien varrella 75 prosenttia nykyiseen, alle prosenttiin”, Kytölä sanoo.
Nyt sitten parannetaan vielä tästäkin:
”Ensi vuonna julkaisemme teknologian, jolla metaanipäästö vielä puolittuu. Se perustuu polttoaineen käytön tehostamiseen, mutta yksityiskohtia emme vielä paljasta”, Kytölä sanoo.
Tämän taustasta vähän lisätietoa täältä:
Ajattelin ensin, että tämä liittyisi jotenkin Wärtsilän Iran- bisneksiin joilla voisi ajatella mahdollistettavan Iranin ydinaseohjelmaa, mutta näköjään puhutaankin jenkkiarmeijan diileistä.
Juu ymmärrän että se on Wärtsilän story ja kun selailee yrityksen kotisivuja niin sivusto on buzz-wordeja täynnä (akkuja, vetyä ja AI:ta hehkutetaan). Eli siinä mielessä markkinointi on kondiksessa. Kuitenkin mun BS-hälytin välkkyy punasta, sillä en oikeen ymmärrä miten noista akuista ja vety-kennoista aikovat tahkoa rahaa ja miltä toi arvoketju näyttää. Jo slogan “Enabling sustainable societies through innovation in technology and services” saa ökäysrefleksit liikkeelle.
Käsittääkseni Wärtsilällä on kaksi liiketoiminta-aluetta. Marine ja sitten noi peaker plantit.
1. Marine
Marine:ssa on ilmeisesti kovaa osaamista. Tosin sitä rasittaa toi ristely-ala, ja kulta-aikoihin tuskin tältä osin on paluuta. Mutta ehkä tässä on paljon potentiaalia muuten?
2. Peakerit
Kaikesta hienosta sanastosta ja markkinoinnista huolimatta niin käytännössä mielestäni näyttää siltä että Wärtsilä myy generaattoreita. Joko diseli tai kaasu voimaloita.
Tämän coren ympärillä Wärtsilällä on lisäksi ohjelmistot voimaloiden hallintaan sekä sähkön varastointi. Sähkön varastoinnissa akut ovat avain-asemassa. Wärtsilä taas ostaa nämä akut ja bundlaa ne omaan konttiin.
Mielestäni pinnan alla on luettavissa että Wärtsilän ydin-osaaminen on juuri nämä generaattorit. En oikeen osta sitä että pystyvät CATL:ia, Samsugnia tai Teslaa paremmin hoitamaan sähkön varastoinnin.
Ilmeisesti näillä peaker:eillä on lyhyellä ajajänteellä sekä hyvät katteet kuin myös hyvää menekkiä. Mutta pitkässä juoksussa tulevaisuus ei näytä hyvältä. Esim. toi Teslan Hornsdale on niin helkkarin tuottava että noita puhtaasti akku-pohjjaisia peakereita on käsittääkseni loppuunmyyty useita vuosia eteenpäin. Varmasti sama tilanne koskee CATL:ia ja muita akku-valmistajia.
Peaker + varastointi
Jos wärtsilä myy combon jossa generaattori + jotain akkuja niin ehkä siinä on jotain järkeä että akkuja on mukana sen verran että saadaan sähköä syötettyä verkkoon ennen kuin generaattori on ehtinyt käynnistyä.
Mutta lähtökohtaisesti tällainen combo on ihmeellinen. Nyt peaker:ille lisätään “akku-peakeri”. Eli tårta-på-tårta. Miksi sähköyhtiö ei vaan osta kunnon akku-pohjaista peaker farmia suoraan? Sitten ehkä jossain kellarissa on vielä noita vanhoja generaattoreita.
Vaikka tommonen combo olisi validi, niin pystyykö Wärtsilä koskaan tekemään tollla varastoinnilla mitään rahaa? Ovat käytänössä akku-jälleenmyyjiä?
Mitä tapahtuu kun suurin osa peaker:eista ovat puhtaasti akku-pohjaisia? Mihin wärtsilää tarvitaan?
Puhdas varastointi
Jos Vestas Wind myy tuulivoimala-farmin niin käsittääkseni Vestas on usein kokonaistoimittaja. Maalaisjärjellä Vestas bundlaa sähkön varastoinnin osana kokonaisratkaisua olemalla yhteydessä CATL:iin, Samsung:iin tai Teslaan. Mihin Wärtsilää tässä arvoketjussa tarvitaan?
Kuten sanottua niin en tiedä tästä alasta mitään, mutta jos joku joka tietää niin vois avata että mikä on se Wärtsilän kilpailu-etu viiden vuoden päästä?
Wärtsilä on aikalailla joka välissä sanonut heidän vahvuutensa varastointibisneksessä olevan GEMS- ohjelmistossa, joka akkuvaraston varsinaisen hallinnan lisäksi optimoi sen käyttöä tarvittaessa yksinään tai osana monimutkaisempaa kokonaisuutta, jossa voi olla mukana esim Wärren moottoreita tai vaikkapa aurinko-, tuuli- tai biovoimala, tai useita näistä.
Sinänsä olet ymmärtääkseni täysin oikeassa, että ei Wärrellä mitään sellaista osaamista ole jolla se akkuvalmistajia pystyisi tai edes haluaisi kampittaa. Wärren pihvi on nimenomaan siinä miten sitä akkuvarastoa ihan käytännössä käytetään ja optimoidaan. Tämä ei ole kovin yksinkertainen asia, kun aikalailla jokaisessa maassa on omat markkinansa ja hinnoittelumallinsa sähkölle ja etenkin erilaisille sähköreserveille, jotka usein ovat akkujen suurin tulonlähde.
Toisaalta myös saman maan sisällä eri asiakkailla voi olla täysin erilaiset tarpeet akun käyttämisen suhteen. Esim toinen haluaa maksimoida markkinoilta saatavan kassavirran ja toinen haluaa varmistaa käytettävyyden. Optimoinnissa tulee maa-/markkinakohtaisuuden lisäksi ottaa huomioon siis myös asiakaskohtaiset rajoitteet.
Yllä olevat on asioita, joihin akku- saati tuulivoimalavalmistajilla ei usein ole mitään osaamista eikä kokemusperää, kun taas Wärre on toiminut sähkömarkkinoilla ja optimoinut tuotantoa jo melkoisen pitkään. GEMSsin kaltaisen ohjelmiston kehitys ja ylläpito ei siis ole halpaa eikä etenkään helppoa, mikä luo jonkinlaista vallihautaa Wärrelle.
Yksi oleellinen seikka varaston varsinaisen käytön ja optimoinnin lisäksi on myös akkuvarastojen kyberturvallisuus ja laitteiston toimintavarmuus. Näitähän ohjataan poikkeuksetta etänä ja kun puhutaan energia-alasta, niin laitteiston toimintavarmuus myös esimerkiksi kyberhyökkäysten aikana on aina oleellista. Tämä osaltaan karsii potentiaalisia kilpailijoita, ja Wärre on maininnut tämän osaamisen olleen yksi tärkeistä kilpailutekijöistä esimerkiksi Able Gridin isossa 200 MW:n tilauksessa jenkkeihin tämän vuoden helmikuussa.
Lyhyesti sanottuna akkuvaraston pystyyn laittaminen ei tosiaankaan mitenkään monimutkaista ole, mutta se miten sitä käytetään optimaalisesti ja pidetään aina toimintavalmiudessa onkin jo sitten aika paljon monimutkaisempi juttu. Näissä asioissa Wärrellä ymmärtääkseni on ihan edistyksellistä osaamista, eikä tämän etumatkan kiinni juokseminen ole kilpailijoille aivan helppoa.
Wärtsilän mukaan pelkästään akkupohjainen huippukuorman hallinta vaatisi todella merkittäviä yli-investointeja energiajärjestelmään, ja itse olen tästä täysin samaa mieltä. On huomattavan paljon halvempaa tehdä yksinkertaistaen vain tuntitason / korkeintaan päivätason säätöä akuilla ja hoitaa tätä pidemmät tarpeet kaasumoottoreilla. Tähän vaaditaan siis huomattavan paljon vähemmän sekä akkuja että sähköntuotantokapasiteettia, jolloin kustannusero verrattuna tuohon puhtaasti akkupohjaiseen järjestelmään on todella merkittävä.
Itse en näe, että meillä tässä maailmassa pysyy kovinkaan monessa paikassa valot päällä seuraavaan 50 vuoteen ilman kaasulla toimivia voimalaitoksia, ja nimenomaan kaasumoottoreita. Tästä kirjoittelin aikaisemmin vähän pidemmältikin:
Wärtsilä Oyj Abp - ketju - #1458 käyttäjältä ollikohan.
Wärtsilä Oyj Abp - ketju - #1462 käyttäjältä ollikohan
Kiitos tyhjentävästä vastauksesta. Eli tämä GEMS lienee siten avain-asemassa jos halutaan arvioida Wärtsilää “vanhana” yhtiönä joka mahdollisesti voi pivotoida itseään isoksi peluriksi tässä energia-alan murroksessa.
Jotta ei jää tältä osin ihan ylätason löpinäksi, niin konkreettisena esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa Suomen sähkömarkkinoita. Ylätasolla se voi näyttää yksinkertaiselta, kun ollaan osana isoa eurooppalaista sähkömarkkinaa jossa tuntitason hinnat lasketaan joka paikassa samalla tavalla aina edeltävänä päivänä. Tämän ylätason markkinan alta löytyy kuitenkin Fingridin sivujen mukaan seitsemän eri reservi- /säätömarkkinaa, joista ymmärtääkseni 4-5 on myös akkuvarastojen kannalta oleellisia, ja nimenomaan näiltä markkinoilta varastot kassavirtansa pääosin tekevät.
Nämä kaikki markkinat pitää siis ottaa jatkuvasti huomioon, asiakaskohtaisten rajoitteiden lisäksi, jos/kun halutaan käyttää akkuvarastoa optimaalisesti. Ja mikä hienointa, niin nämä reservi-/säätömarkkinat ovat valtaosin maakohtaisia, eli lähes joka maassa ja jenkeissä myös eri osavaltioissa on omat markkinansa ja hinnoittelumekanisminsa 
GEMS on oletettavasti avain-asemassa nimenomaan varastointibisneksen suhteen. Toki se tai osaset siitä voivat auttaa myös kaasumoottoreiden myynnissä, mutta sillä puolella isompana tekijänä on muut asiat. Kuten tosiaan ihan käytännön rajoitteet siitä miten ne valot saadaan pidettyä päällä ilman, että sähkön hinta nousee valtavasti seuraavien vuosikymmenien aikana.
The technology group Wärtsilä will supply a 25-megawatt (MW) / 48-megawatt hour (MWh) energy storage system to GIGA Storage BV in the Netherlands to help stabilise the electric grid. This will be Wärtsilä’s first energy storage project in the Netherlands and it will be the country’s largest system to date. The order was booked to Wärtsilä order intake in December 2021, and the system is expected to become operational in October 2022.
Mitä haluaisit tietää Wärtsilästä sijoituskohteena? Sijoittajien kysymyksiä
Moi @Erkki_Vesola , ruvetessani taas katsomaan 2020 vuosikertomusta ja verratessani kassavirtojen lukua Inderesin raportteihin olisin kiinnostunut kuulemaan selvennyksiä muutamaan kohtaan liittyen investointien ja operatiivisen kassavirran eroihin. Alla kuvat wärtsilän kotisvuilta ja teidän viimeisimmästä raportista:
Ensinnä operatiivinen kassavirta: Ymmärtääkseni te laskette operatiivisen kassavirran velattomalle yritykselle, jolloin korot ja lainojen takaisinmaksut korjataan yhtiön itsensä antamaan operatiiviseen kassavirtaan. Esimerkkinä vuoden 2020 korot ja takaisinmaksut summautuvat 90M€ jolloin päästään teidän ilmoittamaan operatiiviseen kassavirtaan, mutta esimerkiksi puolestaan vuoden 2019 kohdalla minä en pääse kärryille millä tavoin te päädytte kyseiseen lukuun. Voitko hieman avata oikaisumenetelmäänne, koska itse selvästi jätän jotain huomiotta.
Toisena investoinnit: Wärtsilän omilla sivuilla ilmoitetaan bruttoinvestoinnit jotka ovat tilinpäätöksistä yritysostot + muut investoinnit + PP&E investoinnit. Miten te päädytte teidän ilmoittamiin investointeihin? Nämä ehkä itselle suurempi ihmetyksen aihe, sillä näihin en keksi lainkaan mistä eristä koostatte investoinnit.
Oper. kassavirrassa on varmasti useitakin oikaisuja, mutta etenkin kuulisin mielellään miten te määritätte tilinpäätöksestä investoinnit. Kiitos!
Moro Treepio, kiitos kysymyksestä, mutta heititpäs pahan. Ei siksi, että tämä mitään ydinfysiikkaa olisi mutta sekä asian selvittäminen (eli mitä Wärtsilä laskee eri tavalla kuin oma mallimme) että selittäminen juurta jaksain olisi aika vaativa suoritus. Erot oman ja Wärtsilän esittämien lukujen välillä johtunevat pääosin seuraavista: 1) Omien laskelmiemme perusteena on Valuatumin arvonmääritysmalli, jossa rahavirrat lasketaan suoraan tuloslaskelman sekä kahden perättäisen taseen perusteella ja joihinkin tämän mallin riveihin on jouduttu yhdistelemään lukuja useammasta Wärtsilän ilmoittamasta luvusta. Tällöin tietenkin oma mallimme vääristää jonkin verran todellisuutta; 2) Valuatumin mallin päätarkoituksena on vapaan rahavirran selvittäminen eli laskelmiin tulee oikaisuja, joiden tarkoituksena on saada rahavirta kuvaamaan tilannetta jossa yhtiöllä ei ole korollista nettovelkaa; 3) Wärtsilän esittämän rahavirtalaskelman perkaaminen siten, että sen kaikki input-luvut olisivat käytettävissä on ulkopuoliselle käytännössä mahdotonta, sillä yksityiskohdat eivät ilmene edes tilinpäätöksen liitetiedoista; 4) osa eroista selittyy valuuttakurssimuutoksilla sekä kirjauskäytäntöjen muutoksilla ja uudelleenryhmittelyillä, joiden yksityiskohtainen selvittäminen edellyttäisi suurin piirtein pääsyä Wärtsilän pääkirjan ääreen. Muitakin syitä varmasti löytyy enkä esimerkiksi voi mennä takuuseen siitä että mallimme seurailisi kaikkein viimeisimpiä IFRS/FAS-muutoksia. Meillä ja monilla muillakin analyysiä tekevillä taloilla on kuitenkin ollut Valuatumin malli käytössä vuosikausia ja eikä sen rahavirtalaskelman mallissa ole toistaiseksi ilmennyt selviä logiikkavirheitä (tai jos on, ne on korjattu). Meille tärkeintä rahavirtamallissa on, että 1) se on “riittävän hyvä” eli antaa loogisia ja helposti selvitettävissä olevia tuloksia ja 2) se on käytössä kaikilla toimialoilla (poislukien finanssisektori), jolloin eri yhtiöiden vastaavat rivit ja saman yhtiön eri vuodet ovat vertailukelpoisia keskenään. On myös hyvä muistaa, että rahavirtamallin primääri tarkoitus on DCF-arvonmääritys, jolloin vain tulevilla ennustetuilla rahavirroilla on merkitystä eikä niinkään sillä täsmääkö jokin historiallinen luku yhtiön ilmoittaman kanssa. Resurssien puitteissa pyrimme tietenkin selvittämään eroja jos niillä nähdään olevan merkitystä. Liittyen suoraan Wärtsilään laitan oheen vielä laskelman siitä miten mallimme on laskenut Wärren rahavirrat 2019-2020. Terv. Eki
Hei.
Mietin, että mitenköhän Wärtsilään vaikuttaa tämä heidän uusi Smart Tecnology Hub Vaasassa? Käsittääkseni tulevana keväänä otetaan käyttöön vielä alueelle tuleva logistiikkakeskus. Onko se teknologiakeskus jo täysin käytössä? Tuo keskus on kyllä mielenkiintoinen. Olisi mukava kuulla, miten Wärtisilä kokee sen vaikuttavan tulevaisuudessa toimintoihinsa.
Tämä maakaasun ottaminen mukaan EU:n taksonomiaan lienee hyvä uutinen Wärtsilälle.
Voisikos joku vääntää rautalangasta yhden teknisen seikan: onko todennäköistä, että laivojen energialähteet kehittyvät siihen suuntaan, että osa primääristä käyttövoiman tuotosta otetaan akuista, ja näin ollen kenties pärjättäisiin pienempitehoisilla polttomoottoreilla? Eli hybridiratkaisu, jossa ajoakut ladattaisiin täyteen, kun sähköä ei tarvita propulsioon tai muuhun käyttöön kuin vähäisempi määrä, ja esim. saaristo- ja satamamanöövereissä olisi kylliksi potkua tarjolla akkuvoimalla jatkettuna. En tiedä, onko nykyään käytössä tällaisia ratkaisuja, ehkä onkin? Ja olipa tai ei, onko tällaisessa ratkaisussa potentiaalia, voitaisiinko sillä säästää polttoainetta, tilaa tai kustannuksia? Tai voitaisiinko ratkaisulla parantaa laivojen käyttöominaisuuksia ja käsiteltävyyttä tai redundanssia kriittisissä vikatilanteissa?
Jos tämä kysymys ei jonkun mielestä liity Wärtsilään, niin miksi ei liity?
