Aluksi pahoittelut toistosta.
teknologiajohtajuus voi olla parempaa koodia kuin muilla, jokin parempi koje, bioteknologiaa tms.
Voisiko firmojen riskitasoa sijoittajien kannalta hahmotella näin, riskisemmästä päästä alkaen?
1. Vasta idea, ei liiketoimintaa, ei hajuakaan onko kaupallista potentiaalia.
2. Muuten kuin yllä mutta astetta uskottavampi tarina kaupallisesta potentiaalista.
3. On jo liiketoimintaa ja kaupallista potentiaalia mutta ei näyttöä että elinkelpoinen bisnes.
4. On jonkin verran näyttöä että voi olla voittoa tuottava bisnes.
5. On jonkin verran näyttöä että voi olla paitsi voittoa tuottava myös jopa ihan ok kannattava bisnes.
6. On ollut pikkuisen aikaa teknologiajohtaja ja sen kilpailuedun turvin oikein hyvin kannattava bisnes.
7. On ollut jo vuosia teknologiajohtaja.
8. On ollut jo vuosia teknologiajohtaja. On resursseja puolustaa teknologiajohtajuutta, pystyy panostamaan tuotekehitykseen jatkuvasti enemmän kuin kilpailijat.
9. Vielä dominoivampi versio edellisestä – gorilla.
Teemana mulla on edelleen se miten hurjaa on että joku uskaltaa pitää salkussa merkittävällä painolla 10–20 x sales treidaavia teknoja (vai jopa yli 20x??). Sekin on ollut historiassa venäläistä rulettia jos on valinnut näennäisesti vaikka kuinka vankan teknon @ 10–20 x earnings.
Vuoden 1972 nifty fiftystä teknogorilloja olivat AMP, Burroughs Digital Equipment, Eastman Kodak, General Electric, IBM, International Telephone and Telegraph, Polaroid, Sony, Texas Instruments ja Xerox.
Nämä treidasivat vuoden 1972 mega cap glamour -kiiman huipulla 5–10 x sales.
Tuosta laskien ainoa joka on voittanut total returnin osalta S&P 500:n on Texas Instruments. Osalla näistä olisi hävinnyt 95–100 % pääomasta.
Tuohon ainoaan voittajaan Texas Instumentsiin p/s:llä 5–10x sijoittaneista aika suuri osa varmaankin myi paniikissa kun osake romahti 1973–74. Sama koskee Amazoniin ja Microsoftiin p/s:llä 10x vuonna 1999 sijoittaneita. Hyviä pitkän aikavälin sijoituksia joo, mutta kuinka moni heitti pyyhkeen kehään kun kurssi laski 70–90 % ja narratiivit muuttuivat negatiivisiksi kurssiromahduksen myötä?
Intelin piti dominoida ikuisesti. Apple oli 90-luvulla konkurssikypsä mutta selvisi ihmeen kaupalla. Dellillä piti olla pysyvä kustannuskilpailuetu. Hetken aikaa maailman ihaillumpaan teknoon Ciscoon kurssihuipulla sijoittaneet ovat edelleen tappiolla. AMD:n omistajat varmaankin vuosikausia melkein menettivät toivonsa että tästä ikinä tulee mitään. Motorola oli hetken muodissa. HP:lla oli joskus arvostettu brändi. Seagate ja Western Digital olivat 80-luvun superglamourteknoja, nyt lähinnä vitsejä. Juniperin osake taitaa olla 95 % alle vuosituhannen vaihteen huippujen. Siihenastisen historian kohutuin glamourfuusio AOL:n ja TimeWarnerin välillä johti siihen että TimeWarnerin omistajat vaihtoivat yli puolet osakkeistaan myöhemmin arvottomiksi osoittautuneeseen AOL:iin. Samoin AOL:in kilpailija Yahoo ei ole koskaan tienannut bisneksillään juuri mitään. Nortel Networks, Sun Microsystems, EMC ja JDS Uniphase ovat kevään 2000 glamourteknoja joista nuori polvi ei nyt tiedä mitään. Nokian piti olla voittamaton.