Pörssien suunta (Osa 2)

Itselläni nousee esiin juurikin tuo 1930-luvulla Rooseveltin toteuttama New Deal, jossa infraa parannettiin liittovaltion rahoin. Bidenin talousohjelmasta uutisoitiinkin, että se on suurin hanke sitten New Dealin, ja liekö hankkeen nimikin “New Economy” saanut innoitusta vuosikymmenten takaa. Ainakin Biden on kuvaillut haastatteluissa olevansa pitkälti samassa tilanteessa kuin Roosevelt aikoinaan.
Kiinassakin infrarakentamista on käytetty elvytyskeinona, ja se on julkisten investointien pääkohde. Kaikkien investointien hyvyydestä voi tosiaan olla montaa mieltä :slight_smile:


kuvan lähde täällä

7 tykkäystä

Jos taas omistat kasvuosakkeita, joiden voitot on vuosien päässä, tällä ei olisi negatiivisia vaikutuksia.

Ja voittoa tekevätkin yritykset investoisivat enemmän tulevaisuuteen, eikä kaikkea jaettaisi heti ja nyt pois.

Infraan sijoittaminen taas hyödyttäisi koko taloutta, lyhyellä ja pitkällä aika välillä.

4 tykkäystä

Muita isoja julkisvetoisia hankkeita joiden vaikutukset säteili teknologiseen kehitykseen, taloudellisiin aktiviteettiin tai hyvinvointiin voisi Rooseveltin New Dealin lisäksi mainita esim. toinen maailmansota (Yhdysvaltojen kannalta sitä kun ei pommitettu maan tasalle), Eisenhowerin moottoritieverkoston rakennus ja avaruusohjelma kilpailussa Neuvostoliiton kanssa.

Näitä kaikkia käsittääkseni pidetään suht onnistuneina valtiojohtoisina investointi/elvytysprojekteina ja jos haluaa penkoa aihetta lisää niin näitä käsittelevästä tutkimusmateriaalista lähtisin itse liikkeelle. Ehkä vähän vilkuilinkin jo. :sweat_smile:

Jos katsoo syklisten yhtiöiden, kuten kaikkialla infratyömailla näkyvän Caterpillarin viimeaikaista kurssikehitystä niin taitavat sijoittajat ottaa iloisesti vastaan nämä Bidenin ”vanhan ja kiireisen miehen” (kuten Blumman kolumnisti muotoili) paketit.

New Dealin vaikutuksista riidellään edelleen akateemikoiden parissa, joten eiköhän Bideninkin paketeista riitä debatin aihetta 2100-luvulle asti jos nuo menee läpi. :sweat_smile: Akateemikkojen työllistämisvaikutus on siis ainakin positiivinen…

11 tykkäystä

Itsekin pidän ympäristöystävälliseen energiatuotantoon panostamista välttämättömänä asiana ottamatta kantaa tapahtuuko se elvyttämällä, tai haittaveroilla. Puhtaasti taloudellista hyvinvointia katsoen omat odotukset ei kuitenkaan ole tämän aiheen suhteen niin korkealla, koska jos verrataan sähköistymistä/vetyä öljykauden alkuun, niin puhutaan täysin eri asioista. Öljy mahdollisti aikanaan valtavan elintason nousun, mutta öljyä ja muita fossiilisia energiamuotoja korvaavat uusiutuvat energiamuodot ei lyhyellä aikavälillä tuo isossa kuvassa juurikaan elintason kasvua, vaan todennäköisesti päinvastoin. Toki ilmansaasteet ja ilmastonlämpeneminen oletettavasti vähenee, mutta lyhyellä aikavälillä nuo ei elintasoa paranna.

Noin teoriassa varmaan talouden ja elintason maksimoinnin kannalta lyhyellä aikavälillä olisi tehokkainta lopettaa ympäristöstä huolehtiminen ja käyttää fossiilisia maksimaalisesti. Onneksi hyvin harva nyt on tuollaisella kannalla, mutta pidän jotenkin epärationaalisena ajatusta, että talous/elintaso lähtisi uusiutuvilla jotenkin uuteen nousuloikkaan. Ennemminkin tulee entistä suurempia haasteita tuottaa kasvavalle väestölle ruokaa ja muita välttämättömyystarvikkeita, kun tehokkaimmat inputit ei ole enää käytössä.

Heittäisinkin kontraavan hypoteesin, että vihreisiin energiamuotoihin panostaminen ei ole taloudellisesti elvyttävää toimintaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, vaan päinvastoin. Ja tämä koko maailman talouden näkökulmasta, koska aina joku yksittäinen taho/valtio hyötyy muutoksista kuten vaikka Tanska.

3 tykkäystä

Vahva lukusuositus hauskasta sattumasta.

Pari poimintaa:

Kaikki alkoi keskellä viime viikkoa, kun useissa investointipankeissa havaittiin ongelma. Sijoittaja Bill Hwangin Archegos Capital Management -rahasto oli tehnyt velkavivulla uhkarohkeita sijoituksia muutamiin yhtiöihin. Kun ViacomCBS:n kurssi romahti, niin kävi myös Hwangin rakentamalle korttitalolle.

investointipankit tekivät Archegosille niin sanotun ”margin callin”. Ne pyysivät Archegosia laittamaan lisää käteistä tileilleen, jotka olivat velkavivun takia valahtaneet pahasti pakkaselle. Kun Archegos ei pystynyt vastaamaan vaatimukseen, oli lähdettävä harkitsemaan pakkomyyntejä. Ongelmana oli se, että vaikka Hwang oli pelannut peliään johdannaisilla, sotkua ei voitu selvittää ilman todellisia osakkeiden myyntejä. Osakemäärät paljastuivat niin suuriksi, että pakkomyynnit aiheuttaisivat markkinoille häiriön – mahdollisesti ketjuna etenevän paniikin.
Goldman Sachsin temppu vaikuttaa lähes suoraan imitoivan loistavaa Margin Call -elokuvaa, jossa kuvattu nimetön investointipankki on rakennettu nimenomaan Goldman Sachsin kuvaksi.

Margin Call kertoo finanssikriisin kärjistymisestä yhden yön aikana. Elokuvassa investointipankki ymmärtää keskellä yötä, että valtava määrä sen hallussa olevia arvopapereita on käytännössä menettänyt arvonsa. Arvopaperien pitäminen hallussa voisi johtaa pankin kaatumiseen. Niiden myyminen voisi aiheuttaa markkinoilla täyden paniikin.

Arvatkaas muuten, minkä osakkeen hinta on ollut nyt noin 1 kk:n yli 100 dollaria. No Gamestopin. Ei ole yllätys jos tässä vielä syntyy uusia margin kalleja, kun jenkit ovat vauvasta vaariin ja hedge fundista valtioon saakka vivun kanssa naimisissa.

Elokuvan maailmassa Goldman Sachsin ratkaisu toimi tärkeänä katalyyttina finanssikriisiin, joka aiheutti globaalin taantuman. Viime viikon tapahtumat näyttävät onneksi vain yksittäiseltä tapaukselta, joskin harvinaisen suurelta.

14 tykkäystä

Yhdysvaltain talouskasvuodotukset ovat nousseet jo yli 7 %:iin vuonna 2021. Samoin globaalin kasvun odotetaan olevan samalla tasolla eli todella väkevän vahvaa. Tottakai, osa tästä on palautumista vuoden 2020 pienestä koronamontusta.

Luin kans tuosta elvytyspaketista lukuisia artikkeleita. Elvyttäminen on politiikkaa ja kuten politiikka aina, se jakaa mielipiteitä.

On hyvin todennäköistä, että tuo infra pakettii menee osiin (tai siis se on varmaa) ja kaikki osat eivät tule menemään läpi tai jos menee, ne ovat kompromisseja republikaanien kanssa.
Se, että kunnostetaan infraa on tavallaan ihan liittovaltion “normaali velvollisuuksien” hoitamista, mitkä ovat jääneet hoitamatta viime vuosikymmeninä. Toisaalta paketin poliittiset implikaatiot, kuten kasvava valtiovalta taloudessa, saa monilla hiuskarvat pystyyn. Paljon riitelyä siis edessä.

Aiemmat paketit olivat “helppoja” kun ne oli lähinnä shekkejä ja tukija yrityksille, tukimuotoja joita voidaan perustella monin tutkimuksin ja empiirisin tuloksin. Onhan meillä elvytyksen tuloksista muutenkin paljon enemmän nyt käsitystä, kuin Rooseveltilla oli 30-luvulla (silloin koko taloustiede alana oli ihan lapsenkengissä joten pitkälti ammuttiin sokkona sinne tänne :smiley: ).

Tämä infrapaketti, joka leviää kyllä useille vuosille, tulee myös jo valmiiksi kuumentuvan talouden päälle.

26 tykkäystä

Niinhän siinä kävi, että S&P 500 -indeksi puhkoi tänään torstaina neljän tuhannen pisteen rajan. Edellisestä tasatonnin puhkomisesta on aikaa jo sen verran, että sitä hädin tuskin edes muistaa - sijoittuuhan kyseinen neitseellinen hetki niinkin esihistorialliseen aikaan, kuin heinäkuulle 2019. Onneksi markkina päätti kuitenkin järjestää juhlat uudelleen toukokuussa 2020, jotta kaikki hitaammatkin ehtivät vielä mukaan maistamaan juhlahumun tarjoamaa humalluttavaa nektaria. Kahden tuhannen pisteen raja rikottiin muuten elokuussa 2014 ja tuhannen pisteen rajan läpi ampaistiin ensimmäisen kerran tammikuussa 1998. Ne kuuluisat Jonnet eivät kyseisiä aikoja ehkä muista, enkä oikeastaan enää minäkään, mutta tahti on kiihtymään päin, sanoisin. Sen pyrin muistamaan - joka päivä. Ja jos sen joskus hetkellisesti unohdan, niin Foorumin Midas, @Verneri_Pulkkinen, siitä varoittavilla sanoillaan ja paljonpuhuvilla käppyröillään jälleen muistuttaa. Kiitos.

Näinä haasteellisina aikoina yhteisöllisyys ja yhteenkuulumisen tunne nousevat ainakin itselläni entistä arvokkaampaan rooliin. Onpahan erinomaisen hienoa, että omanlaistaan yhteisöllisyyden tuntua voi kokea päivittäin näinkin upealla, asiapainotteisella ja huippulaadukkaalla foorumilla. Kiitos siis sinulle, joka tätä viestiä juuri nyt luet. Seuraavan numeerisen merkkipaalun, 5000 pisteen rajan, metsästäminen tuntuu hienolta kanssasi. Siitä, sijoittuuko tuo kyseinen ajankohta viiden vuoden, kuuden kuukauden tai vaikkapa kahden viikon päähän, päättää markkina. Ja eihän sillä oikeasti ole edes väliä. Seilataan markkinan mukana ja spekuloidaan käänteitä yhdessä. Ja tahkotaan siinä samalla hieman hilloa, tottakai.

Kuva liittyy. Sisältää viitteitä foorumin keskusteluketjujen uumeniin.

See you soon in 5000! :rocket:

Yours,
KuHa

157 tykkäystä

Aika näyttää onko Harry Dent oikeassa.

Milloin luulet seuraavan kaatumisen?

Se tulee todennäköisesti kesäkuun loppuun mennessä, todennäköisesti aikaisemmin. S&P putoaa 2100: een - matalampaan kuin maaliskuun 2020 matalin - ja se olisi 47–48%: n lasku viimeaikaisista korkeimmista, vaikka se saattaa ensin nousta 4000: een. Seuraava kaatuminen on pahempi kuin viimeinen, koska se tulee ylemmiltä tasoilta ja putoaa matalammille tasoille.

1 tykkäys

Harry Dentin ennustusten osumatarkkuus on olematon: välillä osuu (todennäköisesti satttumalta), useimmiten ei. Tuossa haastattelun alussa mainitaan muutamat osumiset ja jätetään kertomatta lukuisat hudit, vaikka myöhemmin hieman udellaan fiiliksiä kun kriitikoita piisaa huti menneistä ennusteista.

Katsotaan Harryn perusteluita tuossa haastiksessa.

" THINKADVISOR: How much risk is there in the stock market right now?

HARRY DENT JR.: It’s the riskiest market since 1929. The difference is that ’29 wasn’t as global. This is an everything bubble. And with the $1.9 trillion fiscal stimulus bill, we’re wiling to stimulate 40-something percent of GDP just to prevent a slowdown in the economy. That’s going to go down in history as the most insane thing ever. They’ll say, “What were they smoking?”

Please elaborate on the extent of the risk you see.

This may be the biggest bubble crash ever — stocks, commodities, real estate. The next crash is the initiation of the next big [economic] downturn, which will be much worse than the one in 2008-2009."

Romahdus, romahdus! Mutta ei mitään perusteluita. Yleinen piirre karhujen ja muiden roiskijoiden argumentoinnissa, että pelotellaan paljon ja leimataan koko talous keinotekoiseksi “FAKE ECONOMY, FAKE EARNINGS” perustelematta asiaa sen kummemmin. Harryn päätulo lieneekin kirjat, ei oikein ajoitetut sijoitukset.

Ja korona-aikainen elvytys on ollut kokonaisuudessaan n. viidennes, ei 40 % BKT:Sta. Ja jos vielä historiasta halkaistaan hiuksia, niin 1929 romahdus ja lama oli jo täysin globaali ilmiö. Se itseasiassa alkoi jo ennen 29 muualla maailmassa, amerikkalaissilmin ongelmat rantautuivat 29 lopussa.

Meinasin nostaa muita kohtia, mutta koko haastis on yhtä hyödyllinen kuin märällä käsipyyhkeellä itsensä kuivaaminen kesäsateessa.

Mutta hyvä kun linkkasit, sillä tällaiset varsinkin aloitteleviin sijoittajiin uppoavat predator-karhujen tekstit voi aiheuttaa tuhoa salkuissa, ja siksi näitä olisi tärkeä bustata.

78 tykkäystä

Pörssissä on paljon keulimista, kuumia paikkoja jne. mutta olisi todella outoa nähdä -50 % yleinen romahdus näin elvyttävässä ympäristössä (hypesektoreilla on nähty jo yli 50 % kurssilaskuja huom.). Varsinkin kun talouksissa ei itsessään ole sellaisia pommeja kuten finanssikriisiä ennen pääsi syntymään. Korona oli ulkopuolelta tuleva shokki, ja talous kesti sen kiitos suurelvytyksen oikeastaan todella hyvin.

34 tykkäystä

Romahduksiin tai rajuihin laskuihin liittyy mun mielestä sekin, että mitkä tulee takaisin? Jos markkinasentimentin valtaa paniikki, niin kaikki tulee alas toimialasta riippumatta, kuten nähtiin vuosi sitten. Muistan, kun silloin mietin, että: “Eihän tämän pitäisi näin kovaa vaikuttaa XYZ liiketoimintaan? Miksi tämä tulee 50 % alas?!”

Mutta ne, jotka eivät erityisemmin kärsineet, tai jopa hyötyivät tilanteesta, tulivat kuin korkki ylös myöhemmin. Jos nyt joku päivä alkaa taas raju lasku, niin en epäile hetkeäkään, etteikö myös liiketoiminnaltaan kestävät ja jossain määrin järkevästi hinnoitellut firmat tulisi takaisin ylös, mutta ne voivat käydä ihan naurettavissa hinnoissa alas mennessään - ja sitten laskea vielä lisää.

Sen sijaan en olisi niin varma, että todella korkeilla arvostustasoilla olevat tappiota tekevät firmat välttämättä palaavat ATH-lukemiin, jos kerran menevät tonttiin, vaikka syyt myynneille olisivat niistä riippumattomia.

2 tykkäystä

Mikko Mäkinen, jalat maassa toimiva sijoittaja, myös varoittelee ylilyönneistä (maksumuuri). Vaikkakin varovaisesti (tyyliinsä) ja sanoo tavalliselle tallaajalle näin:

"Tavallisen säästäjän ei tarvitse olla kovin huolissaan markkinan kuumenemisesta. Markkinoilla on kuplaisia taskuja, mutta laajemmin osakkeiden tuotto-odotus on edelleen parempi kuin vaihtoehtoisten sijoituskohteidenEi sijoittamisen täydy olla haudanvakavaa. Kunhan ei pelaa koko säästöillään"

26 tykkäystä

Mäkinen on kyllä parhaita sijoittajia Suomessa, joita seurata! Aina asiaa.


Tuohon pulinaan velkavetoisesta taloudesta, mikä on karhujen lemppariaihe.

Tässä on Yhdysvaltain kotitalouksien, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen, ei-finanssi yritysten (ne sotkisi kaikki tilastot :smiley: ) sekä liittovaltion velka viimeiseltä 30 vuodelta suhteessa BKT:hen.

Kuten näkyy, koronan takia tuli isohko loikka velkaisuuteen mutta katsokaa graafia 2009–2019: se polkee paikallaan velkasuhteen ollessa n. 250 % BKT:sta.

Liittovaltio on velkaantunut (mistä näemme ne useimmat käppyrät), samoin yritykset. Mutta vastapainona kotitalouksien velka on pudonnut 100 % → 75 %:iin BKT:sta.

Kun asiaa katsoo näin kokonaisuuden tasolla, kuten sitä olisi kait hyvä katsoa, niin en näe kamalia velkakekkereita vaan velkamäärän tasoittumista ennen koronaa. Tuokin piikki saattaa nykiä alas, kun BKT kasvaa (käsittääkseni nousu osin johtuu juuri BKT:n laskusta).

En sano, etteikö velkaantuminen ole ongelma varsinkin kehittyvissä maissa ja Kiinassa (tosin Kiinan komentotalouden etuna on se, että velkaa voi järjestellä miten lystaa. Velka on siinä tilanteessa “ihan sama”). Mutta usein karhut huutavat velkabileiden räjähtävän käsiin niin ei ainakaan maailman suurimmassa taloudessa ihan huikeita velkapirskeitä ole kokonaisuuden tasolla ollut. :smiley:

20 tykkäystä

Luulen ymmärtäväni, että Dent hakee takaa tuolla “fake earnings, fake gdp” selityksellään sitä kuinka olemme yhä vahvemmin keskuspankkien talutusnuorassa ja se tarina on jatkunut jo vuodesta 2008. En perusta muutoin hirveästi minäkään tuosta tekstistä ja varsinkaan hänen “by the end of june” romahdusennustuksestaan, mutta joka tapauksessa minulla heräsi tuosta tekstistä sekä näistä kommenteista muutamia ajatuksia.

Nyt kaikki näyttää ihan hyvältä taas ainakin lyhyellä tähtäimellä, mutta kuitenkin niin kuin aiemminkin, talous osaa yllättää ja voi tulla joku uusi kriisi johon tämä printtaus ei jostain syystä tehoakaan. Olen ehkä eniten huolissani siitä, että keskuspankit joutuvat jo normaalissakin markkinaympäristössä kaivamaan niitä työkaluja kaapista käyttöön reilulla kädellä ja koronan myötä FEDillä taitaa olla enää yksi askel jäljellä mitä ei vielä käytetty ja se olisi suorat osakeostot. Toisekseen, korot jotka ovat jo nollassa tai lähellä nollaa, ei voida enää laskea saadakseen siitä positiivista buustia. Taas yksi työkalu, joka on jo käytetty.

Toinen vaihtoehto mitä välillä mietin, on se että nykymenolla voidaan jatkaa pitkällekin ja nykyisillä keinoilla voidaan aina vaan elvyttää talous takaisin kriiseissä, tämä tarkoittaa kuitenkin sitä että osakkeet ovat edelleen ainoa tuottava omaisuusluokka paisuvine arvostuksineen, rahaa luodaan vaan lisää ja lisää ja jos nykyisellään puhutaan jo siitä että osakkeiden tuotot ovat maltillistuneet oliko se n. 4-6% luokkaan entisestä 7%+, voisi tämä tulevaisuudessa olla potentiaalisesti enää 1-3%. Aika heikko tuotto mielestäni siitä riskin kantamisesta joka osakkeiden omistamiseen kuitenkin tulee. Tämä siis indeksitasolla.

11 tykkäystä

Itse en usko, että mahdollinen rommaus aiheutuisi tällaisesta erittäin hyvin kaikkien tiedossa olevasta asiasta, kuten velkaantuneisuusasteesta. Se suurin riski romahdukselle olisi se, että myyntipaine syystä tai toisesta ylittäisi ostolaidan ja silloin voidaan nähdä helposti epärationaalisen suuria kurssilaskuja kuten nähtiin reilu vuosi sitten. Suuri elvytys todennäköisesti tasaisi tällaisen rommailun, mutta kerkeääkö keskuspankit reagoimaan riittävän nopeasti, jos vaikkapa viikon sisälle osuu valtava myyntipaine?

Aihehan on niin laaja, että tästä voisi kirjoittaa vaikka kirjasarjan, mutta syy miksi tuo lyhyen aikavälin osto/myyntipaine on niin tärkeä asia on se, että osakkeet arvostetaan aina viimeisimmän kaupan mukaan. Tehokkailla markkinoillahan tuo ei ole ongelma, mutta käytännössä on ihan viime vuoden aikana nähty valtava määrä ylilyöntejä niin osake kuin indeksitasollakin.

Yksi hyvä esimerkki havainnollistaa tuota viimeisimmän kaupan mukaan tapahtuvaa arvostusta (kiistämättä etteikö se olisi oikea tapa) on Bitcoinin arvostus, jonka total market cap on nyt 1,11T$. Äkkiseltään voisi kuvitella, että tuo tarkoittaisi, että Bitcoiniin on sijoitettu nettomääräisesti tuollainen määrä rahaa, mutta ihan niin ei välttämättä ole. Käytännössä Bitcoinin markkina-arvon kasvu on ollut mahdollista paljon pienemmällä määrällä net-inflow:ta muista asseteista ihan vain sillä perusteella, että pieni määrä bitcoineista on vaihtanut omistajaa. Pelkkä volyymin katsominen ei tässä myöskään riitä, koska iso osa volyymista on voinut olla lyhyen aikavälin treidausta bitcoineja omistavien tahojen välillä. Nyt jos sitten tulisi tilanne, jossa jokin bitcoineja omistava taho haluaisi oikeasti myydä 100 miljardin edestä bitcoineja ja vaihtaa dollareiksi voisi ostolaita tyrehtyä hyvin nopeasti, ja hinta saattaisi jopa lähennellä nollaa, koska tuollaista summaa rahaa/halukkaita ostajia ei välttämättä löytyisi lyhyessä ajassa mistään.

Lopulta näen etenkin nykyisen osakemarkkinan samalla tapaa huterana, eli jos todellista myyntipainetta tulee niin kyyti voi olla kylmää. Toisaalta sama pätee toiseen suuntaan, eli nyt jatkuvan ostopaineen vallitessa ei myyjiäkään tahdo olla tarpeeksi, vaan hinnat jatkaa nousemistaan. Näinhän on toki ollut jossain määrin aina, mutta oma tuntuma on, että fundamenttien merkitys sijoittamisessa on nyt matalempi kuin koskaan, mikä johtaa markkinan joustamattomuuteen ja suureen volatiliteettiin yllättävissä tilanteissa. Helsingin pörssi on mielestäni itse asiassa nykyään vähemmän “fragile” kuin jenkkipörssit, koska meidän pörssissä fundat painaa vielä kohtalaisen paljon arvostuksissa.

Tällä hetkellä on mielestäni yllättävän suuri mahdollisuus, että SP500 voi edelleen nousta seuraavan 6kk aikana 25%, tai laskea saman verran. Historiassahan tuollaiset liikkeet on kuitenkin olleet suhteellisen harvinaisia. Jos jotain pitää veikata, niin nähdään nyt vielä hurja manianousu, jossa SP500 ylittää 5000:n pisteen ja sitten tapahtuu väistämättömästi jokin Black Swan eventti ja pörssit rommaa ennen näkemättömästi lyhyeksi aikaa. Tokihan ihan mahdotonta sanoa milloin tuo seuraava black swan tapahtuu ja millä tasolla pörssi silloin on, mutta mahdollisuuksia on esim. pankkikriisi Euroopassa, koronan uudet muodot, kauppasota, sota, voimakas inflaatio, taantuma jnejne.

Oma taktiikka on ollut nyt poistaa velkavipu, mutta nettokäteistä ei myöskään uskalla pitää. Nyt salkussa suuri määrä mielestäni tulevia voittajaosakkeita, mutta jos mania yltyy sille tasolle, ettei fundissa enää mitään järkeä, niin vaihdan laajaan indeksiin, jota treidaan tiukalla stop-lossilla. Ehkä pitäisi jo nyt siirtyä tuohon taktiikkaan, mutta ei velattomassa salkussa niin haittaa, vaikka laskua tulisi, ja jokin järki fundissa tuntuisi vielä olevan.

29 tykkäystä

Hyvä kirjoitus.

Lisäisin myyntipainetta lisääviin yllättävien asioiden listaan algoritmejen sekoamisen. Algoritmikaupan osuus on 70-90% riippuen vähän lähteestä.

(https://therobusttrader.com/what-percentage-of-trading-is-algorithmic/)

Algoritmikauppa altistaa markkinat “flash crasheille”, joissa algot menevät sekaisin ja lappaavat lappua laitaan. Investopedian tiivistelmä 2010 vuoden Dow Jonesin flash crashista:

As an example, on May 6, 2010, the Dow Jones Industrial Average (DJIA) suffered its largest intraday point drop ever, declining 1,000 points and dropping 10% in just 20 minutes before rising again. A government investigation blamed a massive order that triggered a sell-off for the crash.

HFT algo sell-offejen lisäksi hedge fundejen ja pankkejen margin call -myynnit (tai ostot) voivat tulla kaltaiselleni tuularille puun takaa.

Uskollan väittää, että meillä oli aika läheltä piti tilanteet tammikuussa, kun Citadel, yksi maailman suurimmista HFT-taloista välittäen 40% USA:n retailin kaupankäynnistä, joutui pelastamaan johdannaisten kanssa sekoilleen Melvin Capitalin.

11 tykkäystä

Onko ainoa mahdollisuus nopea romahdus? Eikö osakemarkkinoilla ole nähty ennenkin pidempiä loivia alamäkiä? Toki nykyisillä kaupankäyntinopeuksilla sellainen tuntuisi semi-utopistiselta, mutta otetaan nyt vaikka esimerkiksi kuuluisa inflaatio ja korkojennousu.

Aika usein pohditaan, että räjähtääkö inflaatio, kuten ketsuppipullo ja kuinka agressiivisilla koronnostoilla siihen vastataan. Entä, jos inflaatio kipuaakin tasaisen tappavaa puolen prosentin vuosivauhtia seuraavat 5-10 vuotta ja korot tulevat perässä? En tiedä, onko tällainen edes mahdollista, toisaalta miksipä ei olisi.

Muita vaihtoehtoja voisi olla se, että mikäli Yhdysvaltain bondimarkkina putoaa hiljalleen pelistä muuttuen enenevissä määrin FEDin pelikentäksi ja kun Yhdysvaltain osakemarkkina on ollut käytännössä ainot, jonne on voinut upottaa niin suurta likviditeettiä, niin entä jos Kiina jatkaa kasvuaan nykytahtiin ja muuttuu vähemmän totalitaristiseksi? Voisiko se alkaa oikeasti hiljalleen imemään pääomia jenkkipörssistä? Eihän senkään tarvitse yhdessä yössä, tai vuodessa tapahtua?

6 tykkäystä

Pörssin suunnan ennustamiselle on kaksi voittavaa strategiaa:

  1. Pörssi nousee tasaisesti ylöspäin.
  2. Pörssi romahtaa äkillisesti.

Ykkösstrategia on pankkien ja instituutioiden suosikki, koska se luo positiivista ilmapiiriä, lisää kaupankäyntiä ja on tilastollisesti todennäköisin skenaario. Kakkosstrategia taas on lähinnä yksittäisten henkilöiden vetämä, jossa tavoitteena on kasvattaa henkilöbrändiä, herättää huomiota ja riskeerata uskottavuus, jotta saisi gurun maineen mikäli romahdus todellakin tapahtuu.

Miksi kukaan ikinä ennustaisi pörssin menevän sivuttain tai lievästi alamäkeen? Milloin olet kuullut viimeksi tällaisen ennusteen? Kukaan ei halua että pörssi menee sivuttain ja se on ylipäätään liian tylsä ja pitkäkestoinen tapahtuma että ihmiset kiinnittäisivät ennustajaan minkäänlaista huomiota. Tämä on selvästi häviävä strategia ennustuspelissä, jonka vuoksi sellaista ennustetta ei juurikaan tehdä. :cowboy_hat_face:

Niin ja @KuHa oli kyllä aivan huikea kuva ja kiitos siitä! Selvästi näkee että foorumilla on aikaa myös vietetty ja useiden nimimerkkien tekstejä luettu :smiley:

23 tykkäystä

Jos kerron sulle tarkasta ennustuspallostani, että pörssi laskee tiistaista alkaen tasaisesti 1% kuukausitahtia seuraavat 12 vuotta, niin mitä teet tiistaina :)?

2 tykkäystä

Maailmanlopun maalailijoilla on mielestäni valideja fundapohjaisia väitteitä, eikä kaikki suinkaan odota pikaista poksahdusta. Esimerkiksi Lepikkö taisi odottaa Sepen seuraavalle viidelle vuodelle pientä negatiivista inflaatiokorjattua keskimääräistä vuosituottoa. Tottakai härät on automaattisesti tilastollisten faktojen myötä useammin oikeassa, mutta se ei tee karhujen väitteistä vääriä. Tämän tilastollisen faktan perusteella on myös keskivertosijoittajalle järkevämpää olla permabull. Täällä foorumilla on kuitenkin kiva pohtia asioita hiukan syvällisemmin, sillä täällä käy tosi fiksua porukkaa antamassa näkemystä.

Olettaisin, että suurella osalla karhuista on myös tarkoituksena hyötyä karhuanalyysin tuottamasta tiedosta Michael Burry tyyliin. Tietämättömille tiivistettynä tiedoksi, että Michael Burry siis shorttasi asuntolainamarkkinaa vastaa silloin, kun moni piti sitä päättömänä.

Nopea on myös aika suhteellinen käsite. Romahtiko teknokupla nopeasti? Ei minun mielestäni.

“Uusi normaali vai pysyvä häiriö - inflaatio, elvytys ja talouskasvu” -ketjussa oli mielenkiintoinen teksti, ja laitan tämän nyt tässä samalla jos joku ei tätä ketjua seuraa.

9 tykkäystä