Ehkä kannattaa ensin katsoa mitä se Trumpin hallinto kenties tekee ennen kuin alkaa heiluttelemaan käsiä ennakkoon.
Ja mitä tulee kauppasotaan Kiinan kanssa, Biden hoitaa jo hommaa pakettiin että siinä mielessä presidentin merkillä ei liene merkitystä
Tosin totta on että Trumpin odotettu vaalivoitto lisää epävarmuutta kun markkina yrittää selvitellä että mitä kenties tämä oikeasti aiheuttaa tulevaisuudessa, ja epävarmuus näkyy markkinalla yleensä punaisena värinä.
@Jukka_Lepikko on tehnyt mielenkiintoisen markkinakatsauksen. 
Alaotsikot:
Ensimmäinen heikompi työllisyysraportti
Kääntyykö korkokäyrä positiiviseksi?
Jälleen positiivisia inflaatiouutisia
Oma salkku ja seuraavat liikkeet
Pohdintaa seuraavan tekoälyaallon voittajista – mihin yhtiöihin sijoittaa Nvidian, TSMC:n ja ASML:n jälkeen?
Täällä on ollut jo puhetta rotaatiosta
Aika historiallisesta pienyhtiöiden yliperformanssista puhutaan, kun ei blomman mukaan vastaavaa olla nähty kuin viimeksi ennen 1980-lukua.
Tulee ne teknoyhtiöiden arvostuksetkin nopeesti alas tätä tahtia
Jep.
Vaikka kauppasota assosioidaan Trumpiin, on taustalla pidempi ilmiö missä Yhdysvaltoja kypsyttää rooli velkaantuvana kuluttajana, siinä missä muut toimijat keskittyvät tuottamaan (Kiina etunenässä, Euroopassa esim. Saksa). Tavallaan nämä maat siis vievät Yhdysvaltoihin työttömyyttä tai velkaantumista, koska ne eivät itse pysty kuluttamaan kaikkea tuottamaansa.
Biden onkin jatkanut Trumpin pöydälle nostaman kauppasotakissan paijaamista, ja todnäk. tätä linjaa jatkaisi kuka vaan presidentti.
Kävin valtioiden velkaantumista läpi helmikuussa laajemmassa Vartissa, kerrattakoon jakso tähän:
Siihen liittyen luin nyt mielenkiintoisen jutun WSJ:ssä, miten ihme kumma Yhdysvaltain liittovaltion repeävä vaje ei tunnu markkinaa häiritsevän vaikka meno on kuin kriisiaikoina eikä loppua näy:
Seassa oli mielenkiintoinen kuvaaja, miten velkamäärä on hallittavan näköinen kun sitä vähän palastelee:
Kokonaisvelka liittovaltiolla hätyyttelee siis 100 % rajaa. Mutta jos rajataan pois alle vuoden mittaiset velkakirjat eli “treasury bills”, määrä onkin alle 75 %.
Jos jätetään pois “billsit” ja Fedin omistamat velkakirjat määrä onkin jo alle 50 %. Bilsit tavallaan on käteiseen verrattavissa oleva ultraturvallinen omaisuusluokka ja Fedin hallitsemat velat on kuin itselleen velkaantuisi vaikka nimellisesti keskuspankki onkin oma itsenäinen entiteettinsä.
Tosin, käsittääkseni Yellenin taktiikka onkin ollut viime vuosina laskea liikkeelle nimenomaan billsejä ja vähemmän pitkiä velkakirjoja. Tämä on tasannut nousupainetta pitkissä koroissa. Mutta jos joskus luottamus alkaisikin murtumaan, muuttuu korot todella nopeasti sillä billsit tosiaan rullaavat muutamissa kuukausissa tai vuodessa jolloin ne pitäisi uudelleenrahoittaa korkeammalla korkotasolla.
Onko tuo sitten valittu taktiikka vai pakon sanelema toimi?
Vähän tulkintaa Lagarden puheesta;
No ei kai ainakaan tällä palstalla ole sinänsä uutinen että korkoja alkaa olla aika laskea, mutta ECB:n suusta painoarvo on hieman suurempi kuin tämän sivuston kirjoittajien arviot.
Kinkkistä toki kun korkoja pitäisi pitää ylhäällä taloudellisen toimeliaisuuden ja törsättävän rahan suitsemiseksi, mutta samalla korot vaikuttavat kustannuksia ja linkin kautta hintoja sekä palkkoja nostavasti. Samalla kun korkoase puree erityisesti teollisuuteen ja investointeihin sitäkin tehokkaammin.
#ECB Debrief | Statement and the beginning of press conference were somehow neutral but, then, Lagarde said:
1- Risks to the growth outlook are tilted to the downside
2- While many indicators point to “rather elevated wages,” this was already embedded and “totally taken into account in June” projections as salaries catch up with past inflation
3- ECB must take into account policies set elsewhere
Her quotes could be seen as dovish tilts and open the door to a cut in Sep. if inflation metrics don’t surprise upward.
*Note: According to Bloomberg, “The figures on compensation per employee in 2Q24 will be published on Sept. 6 and the outcomes of negotiations will be released on Aug. 22. In addition, two more monthly readings on services inflation will be available for the ECB’s meeting in September as well as new wage tracker prints from Indeed.”
https://x.com/C_Barraud/status/1813929519314530745?t=ybtSmCWpEeoOaE7SQClhVQ&s=19
EKP jätti korot ennalleen eikä oikein antanut mitään infoa tulevasta. Aika monet odottavat kuitenkin 25 korkopisteen laskua syyskuun kokouksessa.
Hintapaineet ovat osin edelleen korkeat, erityisesti palveluiden inflaatio on koholla ja ainakin Nordean mukaan yleisestikin inflaatio todennäköisesti ylittää tavoitteen pitkälle ensi vuoteen. EKP jatkaa datariippuvaista ja kokouskohtaista lähestymistapaa.
Ja kuten todettua Christine Lagarde kieltäytyi kommentoimasta syyskuun kokouksen mahdollista lopputulosta. Ennen syyskuun kokousta julkaistaan paljon kaikenlaista dataa, jotka vaikuttavat EKP päätöksiin. Markkinat reagoivat noin yleisesti EKP:n “tiedotukseen” aavistuksen positiivisesti.
https://x.com/JanVonGerich/status/1813935219885720062
Hauska huomio Henri Huoviselta Nassen ja Russelin korrelaatiosta:
Talenomilla on hyvä näkyvyys Suomen pk-sektorin menoon. Olli-Pekkahan puhui muistaakseni Q3:sen yhteydessä jonkinlaisesta käänteestä. Mutta elpymisen kulmakerroin on ollut vaisu. Nyt hän kyllä huomauttaa yritysten tilan olevan edelleen tiukka. Talenomin tulokselle selkeä pk-sektorin elpyminen näkyisi puolen vuoden viiveellä, mutta toki he näkee samantein maksuliikenteen yms. kiihtymisen. Raksapuolella positiivisia kommentteja.
Lisäys: Tosin kun näitä Talenomin barometrin käppyröitä katsoo niin synkältä näyttää. 
Yleisesti ottaen Hesulin tuloskautta seuratessa tuntuu vallitseva luonnehdinta olevan “haasteellinen markkinatilanne” useimmilla firmoilla.
Jeffries listaa potentiaaliset hyötyjät Trumpin valinnasta presidentiksi:
5 key Trump policies that could impact equities: Jefferies By Investing.com)
Luettuani tuo listan käsitykseni on, että Trumpin valintaa seuraavaksi presidentiksi on pidetty selvänä jo ainakin koko kesän ja rotaatio pieniin ja keskisuuriin jenkkiyhtiöihin on sitä myötä käynnistynyt.
Jäi vielä vaivaamaan, mikä sektori korreloi negatiivisesti CRB indeksin kanssa. No, indeksinä tietysti Hesuli 
Samoin Kiinan pörssit. Jenkeissä health care ja consumer staples. Korona-aika 2020-2021 oli poikkeusaika, jolloin korrelaatio oli positiivinen.
Tässä on nyt kahdet kalenterit about samasta joukosta. Teemana ensi viikon tapahtumat tulosrintamalla.
Sitten Suomen kalenteri löytyy tästä:
Yllä olevassa viestissä on ensi viikon yhtiötapahtumat ja tässä on sitten nuo isoimmat makrotapahtumat:
https://x.com/KobeissiLetter/status/1814982514873634951
Pienenä vinkkinä, jos makrotalouden kuviot kiinnostavat, niin myös Kiina -ketjussa on hyviä nostoja. Omat nostoni siellä eivät ole kovin ihmeelliset, koska en sinällään makrokuvioiden(kaan) kuvioista kauheasti ymmärrä, mutta siellä useat ovat tuoneet kiinnostavia asioita esille hyvien kommenttien kera.
Näissä keskustelu on hiljaisempaa eikä nämä ole niin valtavia vaikuttavia maailmalla, mutta on näissäkin ketjuissa kiinnostavaa asiaa suhteellisen isoista toimijoista:
Russellin ralli? Nopeissa käänteissä kenelläkään ei ole vedenpitävää teoriaa, mitä tapahtuu ja tätä ihmeteltiin WSJ:ssäkin.
Joka tapauksessa, ihan viimeisen parin viikon aikana Russell2000 on tykittänyt, samalla kun SP500 on pakittanut hieman ja etenkin isot glamour-AI-osakkeet ovat suvainneet vetäytyä. Kenties pehmeä inflaatiodata ja kasvanut varmuus korkojen laskusta? Pienet yhtiöt kärsivät eniten korkojen noustessa, joten vastaavasti voisi olettaa lyödyn pienyhtiösektorin olevan myös hyötyjä korkojen laskiessa. Tätä näkemystä tukee myös se seikka, että korkojen laskusta hyötyvät pienpankit ovat raketoineet heinäkuun alusta alkaen. Korkeat korot kun lisää painetta kilpailla talletuksista, ja monien puskurina toimivat velkakirjaomistukset on kuralla korkeiden korkojen takia (velkakirjojen arvo laskee kun korot nousee, ja vice versa).
USA on tietysti USA, mutta jos sielläkin perinteisten alojen veijarit ja pienyhtiöt alkavat pärjäämään niin… Ehkäpä tännekin voisi jotain murua pudota uuden mantereen herkuista notkuvilta pöydiltä.
Pientä aamun pohdiskelua talouden viiveestä, kun luen viikonlopun analyysitarjontaa.
Kuinka kauan talouden ilmiöillä kestää lyödä läpi firmojen tuloksiin? Joskus yllättävän pitkään.
Esimerkiksi Helsingin pörssissä olemme kuluttajafirmoissa nähneet seuraavan onnen ja epäonnen vaihtelun: kun pandemia iski 2020, etenkin Verkkokauppa.comin tapaiset firmat hyötyivät kuluttajien pistäessä rahaa elektroniikkaan ja muuhun ehostamiseen. Toisaalta kulutuskrapula oli sitäkin kauheampi kuluttajien siirtäessä kulutusvimman pandemian väistyessä ravintoloihin ja lentämiseen. Samalla kun 2022 taloustilanne alkoi heikkenemään energiakriisin, korkojen nousun yms. myötä oli helppo odottaa, että jossain vaiheessa kulutuksen heikkous iskee näillekin aloille.
Nyt vasta 2024 Finnairiin heikkous iskee kunnolla, ja lopulta kuitenkin “yllättäen”.
Tai Nohon, Hesulin ravintolasijoitusyhtiön ja -operaattorin, osalta emme ole edes vielä nähneet heikkoutta muussa kuin osakekurssissa ja yökerhoissa (raporteissa siis, en käy niissä juuri enää itse havainnoimassa tunnelmaa ).
Tai muistelen, että useissa Varteissa ihmettelin 2022 meidänkin kotimaisten firmojen vahvuutta ja niihin laadittujen ennusteiden uhmaa. Talouden heikkous alkoi kuitenkin iskemään tuloksiin vasta 2023.
Asioilla kestää aikansa lyödä läpi firmojen tuloksiin.
Päivän Vartti tarjoilee katsauksen alkaneeseen tuloskauteen Yhdysvalloissa, mistä muutama nosto ketjuun.
SP500 tulosten odotetaan kasvavan noin 10 %. Yleensä (melkein aina) odotukset ylitetään, joten todellinen kasvu on todnäk. reilusti päälle kympin. Mikä tässä tuloskaudessa on merkittävää, on muunkin kuin Mag7-jengin pääseminen tuloskasvuun kiinni. Kuvaajassa mägit oranssilla (nettotuloksen %-muutos vuositasolla) ja SP500 ilman näitä. Huomatkaa, miten 2025 kasvu laaja-alaistuu.
Liikevoittomarginaalit… Näistä @musa_2 on kirjoittanut ketjuun vuosien varrella ansioikkaita huomioita.
Markkinan lempiosake NVIDIAn tulosennusteet: kasvu tulee rauhoittumaan! Kalenterivuonna 2027 enää 3 % tuloskasvua… Noh sinne on vielä pitkä matka. Tekoälyhype on saanut viime aikoina myös kritiikkiä. Esim. Goldman Sachsin strategit argumentoivat, että muutaman vuoden “biljoonainvestoinneille” ei löydy biljoonan dollarin ongelmaa ratkottavaksi. Yksistään viimeisen vuoden aikana megateknot ovat investoineet 360 miljardia dollaria capexiin (investointeja esim. datacentereihin) ja tuotekehitykseen, josta valtaosa tekoälyyn. Jotta tälle investoinnille saataisiin järkevä tuotto, pitäisi tulokset paisua kymmeniä ja kymmeniä miljardeja. NVIDIAlle avainkysymys tietenkin on nykyisen rautasyklin kesto kahdella tapaa: ajallisesti, ja mikä on normaali kysynnän taso?
SP500 perusfirma on arvostettu kuin mikäkin vähän parempi Hesulin mörnijä, mutta indeksin hinnoittelua kiskoo ylös teknologiasektori. Tekno-osakkeista maksetaan jo enemmän, kuin 2021. Enää teknokupla leijailee omissa sfääreissään.
Nordena pääanalyytikon tviitti Euriborista. Alitetaanko pian 3,5 prosenttia? 
Tekoälybuumiin liittyen kysyin tänään Tietoevryn toimarilta (Tietoevry taitaa olla pohjoismaiden isoimpia it-palvelutaloja) tekoälyn vaikutuksesta asiakaskysyntään. Jos buumi olisi hervoton, luulisi sen näkyvän myös Tiedolla jonka kasvu oli orgaanisesti 1 % Q2:lla (alle inflaatiovauhdin siis). Kimmo Alkio kyllä puhui AI-prokkiksista mutta konkretia on vielä etäistä. Aiemmin haastattelussa kysyin myös asiakkaiden investointihalukkuuksista ja niitäkään ei vielä näy. Tietoevryssä kuitenkin tällainen pitäisi kaiken järjen mukaan näkyä, kun sen käsiparit toteuttavat asiakkaiden it-investointeja.
Lisäys: “alalta” löytyy poikkeuksiakin, koska katsoin juuri SAPin tulosta. Siellä pilvipalvelut porhaltavat +25 % kasvussa. Tämä poikkeaa amerikkalaisten juggernauttien kuten Salesforcen aneemisemmasta kasvusta vaikeassa ympäristössä.
Joitakin ajatuksia AI:sta ja IT-palveluista.
