Heleniltä otin. Taisi olla parhaimmillaan siinä 9 snt kohdilla syyskuun lopussa. Nyt toki hieman noussut siitä. Itse koin tuon aika joustavaksi omaan talouteen, kun ei tarvitse talvella säätää/kikkailla, eikä laskennalliset tappiot ole suuria. Maksan mielelläni siitä, ettei tarvitse irroitella vesivaraajia seinästä yms.
3 tykkäystä
Viime päivien uutisointia seuratessa on tullut hieman olo, että mantra “Pörssisähkö on pitkällä aikavälillä halvin vaihtoehto” on jopa vaarallinen, kun tarkastellaan matalat taloustaidot omaavia ihmisiä. Nämä ihmiset eivät oikein ymmärrä kerätä matalan kulutuksen ja hinnan aikana säästynyttä puskuria säästöön, jolla sitten kompensoidaan nämä kalliimmat ajanjaksot. Uutisessakin kaikki haastateltavat ovat pörssisähköasiakkaita. Jos he eivät ole ymmärtäneet tekemäänsä sopimusta, niin pitäisikö heille määrätä edunvalvojat?
Vaihtoehtoja suojautumiselle kuitenkin on, kuten tältäkin palstalta on havaittu.
Toki samaa vähä-älyisyyttä oli havaittavissa dieselin hinnan ylittäessä E95:n hinnan. Pidemmän aikavälin saavutetut hyödyt unohdettiin siinä samassa, kun tilanne kääntyi itselle negatiiviseksi.
Tämähän olisi järjestelmän kannalta oikeinkin fiksua. Mahtaisikohan se toimia kuitenkaan käytännössä? Otan esimerkiksi oman tilanteeni, sillä minulla oli kesään asti “50% kiinteä (8,5c) + 50% spot” -soppari, jonka sain aivan kreivin aikaan juuri ennen 2022 sähkökriisiä. Oma sähkönkulutus 100% etätyö + yksiö kombolla aika tarkkaan 1000kWh vuodessa. Aluksi koitin itsekin ajoittaa kulutusta, mutta aika nopeasti huomasin ettei sillä ole juurikaan merkitystä rahallisesti. Tiivistetysti sähkönkulutukseni on pientä, eikä kauheasti jousta. Päivän sisällä oikeastaan hellan/uunin käyttö lienee ainoa merkittävä käyttökohde, jota on mahdollista siirtää. Pyykinpesukonetta voin melkein aina siirtää päivällä suuntaan tai toiseen. Tuollaisella kilowatilla päivässä ei ole isossa kuvassa kauheasti merkitystä, kun jonkun omakotitalo hörppää 10kW joka tunti.
Tänä aamuna saapui kolmen kuukauden kiinteähintainen sähkölasku:
| Rivi | Määrä | Kappalehinta | Kokonaishinta |
|---|---|---|---|
| Siirron perusmaksu | 3kk | 6,98e | 20,94e |
| Siirron muuttuvat* | 252,34kWh | 4,5437c | 11,46e |
| Sähkön perusmaksu | 3kk | 3,98e | 11,94e |
| Kulutettu sähkö | 252,34kWh | 11,79c | 29,75e |
| ALV | - | - | 14,34e |
| Yhteensä | - | - | 74,10e |
*Muuttuvat sis. siirtomaksu, huoltovarmuusmaksu ja valmistevero
Lokakuussa ja joulukuussa kulutus oli 93 kWh ja marraskuussa 64kwh (olin pari viikkoa pois), joten kokonaiskulutukseen voisi lisätä noin 30kWh. Ainakaan omassa taloudessa sähköllä ei siis olisi kauheaa hintajoustoa, sillä vaikka saisin sähkön ilmaiseksi (oletetaan kulutuksen olevan vakio) olisi laskuni loppusumma 37,2€. Ideaalitilanteessa (sähkö 0c/kWh) säästäisin 36,9€ eli ~12€/kk. Kulutusprofiilista johtuen en oikein pysty hyötymään halvoista tunneista, joten oma pörssisähkön keskihinta hakeutuisi väkisinkin lähemmäs ylä- kuin alareunaa. Jos olettaisi sen 8c, niin säästöpotentiaali olisi 4€/kk. Karkeasti kuitenkin jokainen sentti vaikuttaisi laskuun noin euron.
Tuon neljän euron eteen ei kauheasti kannata investoida tai tehdä toimenpiteitä. Oma, melko huonolla hetkellä otettu soppari, on siis kuitenkin ihan kilpailukykyinen. Jos miettii vielä riskiprofiilin kannalta: Oma päiväkulutus on aika tarkkaan 3kWh. Eilinen keskihinta oli 1,1euroa/kWh, itselläni varmaan hieman ylikin. Mutta käytännössä about yksi päivä söi arvioidun kuukauden hyödyn. Joka kuukausihan tällaisia päiviä ei kuitenkaan tule, mutta loppujen lopuksi aika herkkä yhtälö.
Ehkä nämä pitäisi laskea auki vielä todellisella kulutuksella, mutta näillä näkymin minun kannaltani sopimuksen perusmaksulla ja sähkön siirtoyhtiöllä on suurempi vaikutus laskuun, kuin itse sähköstä maksamallani hinnalla.
Suurinosa varmaan tämän on jo lukenut, mutta tässä juttu päinvastaisen filosofian kaverista eli keravalaisesta Mikosta: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010101034.html
Jos lasketaan hieman toimenpiteiden kannattavuutta:
5kg nestekaasupullon täyttö maksaa n. 20€ (Oletetaan, että pullo kuuluu grilliin). Nestekaasun energiasisältö on Wikipedian mukaan 12,8kWh/kg eli hintaa tulee 31,25c/kWh tuossa pakkauskoossa. Teoriassa litran vettä lämmittää 20 asteesta kiehuvaksi noin 0,01kWh:lla, mutta pyöristetään 0,1kWh suboptimaalisten olosuhteiden ja tehonhäviöiden takia. Säästöä kertyy siis esim 3 litran keittämisestä kaasulla vs vedenkeittimellä kalleimmalla hetkellä (235-31) x 0,1kWh = 20 senttiä.
Iso jää-viileäkaappi puolestaan kuluttaa sähkösanomien mukaan noin 0,7kWh/vrk ja iso pakastin 1,5kWh/vrk. Näiden sammuttamisesta säästöä 2,2kWh eli euroissa 2,42€. Tästäkin varmaan osa hupenee uudelleenkäynnistyksessä?
Viimeisenä valaistus. Työpisteeni valo on joku perus IKEA 5W ledilamppu. Kulutus siis vuorokaudessa 0,005kW x 24h = 0,125kWh eli 0,14€. Tästä uskallan luvata persnettoa, kun verrataan paristojen käyttöön.
Omaan silmään ainoa järkevä toimenpide on lämmityksen hoitaminen takalla, vaikka harvoin polttopuutkaan ovat ilmaisia.
Nuorisolaiset varmaan sanoisivat ettei ollu wörttiä! No cap!
Tekoälyn on vaikea ennustaa luotettavasti, jos sille ei ole opetettu vastaavan kaltaista tilannetta. Pitää muistaa ettei näin korkeita hintoja nähdä kovin useasti. Ihmisten sähkönkulutus ei kuitenkaan käyttäydy lineaarisesti edes yksinkertaisesti hinnan funktiona. Hinnan noustessa jonkinlainen peruskulutus säilyy, sillä kaikki eivät voi laskea kulutustaan nollaan, vaikka haluaisivat. Sama toiseen suuntaan. Kulutus ei voi edes teoriassa nousta rajattomasti, vaikka hinta laskisi miten negatiiviseksi, koska maailmassa on rajallinen määrä sähköä kuluttavia laitteita. Nämä nyt aivan ääripäinä.
HInnan lisäksi pitäisi featureiksi lisätä varmaan ainakin lämpötila, viikonpäivä, mahdollinen pyhä/loma, ihmisten tunteet ja se kuinka optimaalisesti ihmiset toimivat. Osa toimii hyvinkin järkevästi ja tietyllä kansanosalla se on aivan utopistinen odotus. Lisäksi ihmisten käyttäytymistä on yksinkertaisissakin asioissa on yllättävänkin vaikea ennustaa tarkasti, sillä ratkaisuihin vaikuttavat arvot, kohdattu vaikuttaminen, koulutus jne.
Minusta hintamekanismi toimii, sillä myös negatiiviset hinnat voivat olla positiivinen asia sähköntuottajalle. Esimerkiksi ydinvoimalan pysäyttäminen ja uudelleen käynnistäminen on niin iso ja kallis operaatio, että on pienempi paha myydä tuotettu sähkö hetkellisesti negatiivisella hinnalla. Vastaavasti kun kysyntä uhkaa ylittää tuotannon, nousee spot-hinta, joka kannustaa laskemaan vapaaehtoista kulutusta sekä tuomaan aiemmin kannattamatonta energiantuotantoa käyttöön. Tästä esimerkkinä vaikka nuo mainitut nestekaasun ja aggregaatin käyttö. Pitää kuitenkin muistaa, että sähköverkon tuotannon ja kulutuksen on aina vastattava. Vesijohdoissa leikkuri toimii, eli jos kaikki avaavat hanansa samaan aikaan, jokaisesta liruu hieman. Sähkö puolestaa joko virtaa vapaasti, tai sitten ei lainkaan.
Teoriassa tuota pörssisähkön hinnanmuodostusta voisi tehostaa, jos myös kuluttajat olisivat valmiita kehittämään toimintaansa. Jokainen pörssisähkössä oleva kotitalous ilmoittaisi tulevan vuorokauden tai jopa tunnin sähkönkulutustarpeensa automatisoidusti. Tällöin pörssisähkön hinta muodostuisi tarkemmin, koska kulutusta ei tarvitse arvioida varmuudeksi yläkanttiin, kuten eilen kävi. Ne, jotka ovat aliarvioineet kulutuksensa, joutuisivat ostamaan kalliimpaa sähköä tai istumaan pimeässä. Ne, joiden kulutus alittaa arvioidun, voivat myydä omansa ylikuluttajille tai aktivoida (automatisoidusti) joustavaa kulutusta (kuten lämmitystä tai lämminvesivaraajaa jne). Minun mielestäni tässä kuitenkin vaiva ylittää hyödyn, jos vaihtoehtona on myös kalliimpi kiinteähintainen sopimus.
Täälläkin on lukuisia kirjoittajia, jotka ovat “tienanneet” huomattavat summat rahaa optimoimalla pörssisähkön kulutusta, joten miksi heitä pitäisi rankaista jonkun Ilta-Sanomiin kirjoittaneen Irman sitouduttua sopimukseen, jonka ehtoja tai hinnanmuodostusmekanismia hän ei tajua? Yleisesti maailmassa joutuu maksamaan jollekin, jos itsellä ei halu tai kyky jonkin asian ymmärtämiseen riitä. Tämähän on koko palvelualan ydin autohuolloista partureihin.
Minusta pörssisähkö on valtavan hyvin toimiva sopimusmalli, joissa tietyillä ehdoilla on mahdollista säästää merkittävä määrä rahaa. Turvallisuushakuisille ja kaltaisilleni laiskoille on sitten tarjolla ne kiinteät sopimukset.
9 tykkäystä
Eilen päästiin helpolla, eli:
Kulutus: 2,99 kWh
Kustannus: 1,96€
Käytössä Fortum Tarkka 0,40 marginaalilla ja kaverin kautta saatuna perusmaksu 0€ 6kk ajan.
Vanhempien talon sähkölämmitys olisikin sitten ollut n. 500€ siirtomaksuineen, joten päättivät siirtää kotimaanmatkaa ja pysyä kotona heittämässä klapia pannuun 
8 tykkäystä
OKT kulutus luokkaa 9000kwh vuosi, meillä on kiinteä sopimus koska ollaan paljon pois kotoa jolloin lämpiää sähköllä. Ei voida vaikuttaa käytännössä kulutukseen etänä takkaa lämmittämällä.
Otin syksyllä jälleen kiinteän sopimuksen, 9,16snt/Kwh + siirto.
Sähkölaskut pyörii siirron kanssa siellä 140-220e/kk tasolla joten tällaiset kalliit pörssi päivät saattaisivat tehdä kuukausilaskun alle viikossa. Nyt kävi tuuri, olin kotona viikon joten kulutus huiteli päivittäin 70-95kwh vaikka takka lämpesi koko ajan, ilman tuota, olisi ollut varmaan 100-120kwh päivässä.
Ajattelen tuon niin ettei tarvi koko aikaa ¨ressata¨ ja miettiä hintoja kun olen pois kotoa.
Viime talvi ei herättänyt itsessä luottamusta, puheet siitä että sähkö halpenee on varmasti totta pitkässä juoksussa mutta jälleen nähtiin että edes yli 2e hinnat on mahdollisia. Jokainen pelaa tyylillään, itse pidän tästä. 
6 tykkäystä
Moikka!
Lippuja on lennellyt ja viestejä tullut, mutta kaikki viestit eivät ihan ehkä sovi tähän ketjuun. Viestit ovat pääosin toki olleet hyödyllisiä ja hyviä. 
Ylläpidon kanssa pidettiin “palaveri”, jossa ideaa jalostettiin.
Eli tämän ketjun nimi on nyt:
1. Sähkömarkkinat - sopimukset ja niiden hinnat
Tämän ketjun aloitusviestit:
ja
2. Toinen ketju
Tästä ketjusta lähtee viestejä alla olevaan ketjuun (ei siirretä kaikkia, mut nuo viimeisimmät liputetut). Otsikko ei nyt vielä kata ihan kaikkia aiheita, mitä siirrettävät viestit sisältävät eikä aloitusviestiä ole vielä päivitetty, mutta se tapahtunee tässä lähiaikoina. Eli ne viestit, jotka ei sovi tähän ketjuun voi laittaa mm. tänne:
Otsikot ja aloitusviestit täsmentyvät vielä, mutta tämä oli tällainen pikaratkaisu.
Tätä ohjetta kannattaa käyttää, jos haluatte vastata viestiin toisessa ketjussa:
Eli lyhyesti:
Otsikon ja aloitusviestin mukaiset tähän ketjuun.
Sitten tuohon toisen ketjuun voi laittaa sellaiset viestit, jotka ei sovi tähän ketjuun.
Aloitusviestit täsmentynevät lähiaikoina ja otsikoitakin hiotaan jne. Mennään nyt näin.
Pahoittelut, kiitos ymmärryksestä ja mukavaa päivän jatkoa!
yt. Alokas ja ylläpidon jengi
23 tykkäystä
Ohessa Kauppalehden uutinen nousseista futuureista. Muutama poiminta uutisesta.
- Tammikuun futuurihinnat nousseet 9 sentistä 18 senttiin kilowattitunnilta. Helmikuun ja maaliskuun osalta myös nousua.
Tänään oli Iltalehdessä myös kevään sääennuste, jossa ei mitään dramaattista. Helmikuu on yleensä ollut kylmin kuukausi, millä voi olla merkitystä sähkön hinnalle.
1 tykkäys
Moikka jälleen kerran! 
Ei tämä niin vakavaa ole.
Omaan silmäämme ei ole ketjun historiassa tapahtunut mitään vakavaa, vaikka joitakin yksittäisiä viestejä on poistettu ja useita hyviä viestejä on siirretty toiseen ketjuun, syystä tai toisesta.
Siirsin nyt viestejä toiseen ketjuun, jossa voi keskustella vähän laajemmin ja vapaammin tästä aihealueesta.
On kaksi ketjua:
1. Tämä ketju käsittelee sähkömyyntisoppareita.
2. Sitten on toinen ketju, johon tulevat viestit, jotka eivät sovi tähän ketjuun, jossa voi keskustella näihin liittyvistä teemoista laajemmin ja vapaammin.
(otsikko on vähän vaiheessa 
)
Tässä ketjussa aloitusviestin mukaisesti käsitellään sähkönmyyntisopimuksia, niiden ehtoja ja hintoja, jotka ketjun aloittaja mainitsi aloitusviestissään.
Aloitusviestin alla on toinen viesti, jossa ketjun aloittaja täydentää, että jotta keskustelu valtakunnassa tarjottavista sähkösopimuksista ei leviäisi muihin ketjuihin, tässä ketjussa voi esittää sähkösopimusten hintoja, tarjouksia ja ehtoja. Eli ei tarvitse keskustella vain oman sopimuksen hinnoista, vaan myös laajemmin sopimuksestaan sekä yleisesti tarjouksista, jotka liittyvät sopimuksiin.
Sähkömyyntisopimukset ovat siis ketjun teemana, eikä varmaan haittaa, jos keskustelu hieman poikkeaa aiheesta muutaman viestin verran. Mutta jos tämä on Sähkömyyntisopimus-ketju otsikon ja aloitusviestien mukaan, niin suurimman osan viesteistä pitäisi liittyä sopimukseen.
Kuitenkin maininnat omista takoista, omakotitalon kulutuksesta ja lattialämmityksen eri puolista ovat ehkä hieman aiheen vierestä. Ymmärrän, jos joku pohtii oman kämpän kulutuslukemia tai televisioiden kulutuslukemia, mutta jos se ei liity sähkösopimuksiin tai hintoihin, sopinee paremmin toiseen ketjuun. Myös erilaiset säästövinkit, jotka eivät liity suoraan sähkömyyntisopimuksiin tai miten joku asumismuoto on vähäkulutuksinen tai miten itse mittaa kulutuksen tai miten hella vaikuttaa kulutukseen.
On täysin ymmärrettävää, että ihmiset kirjoittavat enemmän tai vähemmän otsikon aloitusviestien osalta ohi aiheen, eikä siinä ole mitään pahaa. Viestit ovat olleet laadukkaita. Ei ole tarkoitus loukata ketään, jos viestejä siirrellään, ja yleensä ne lähtevät useampien viestien kanssa samalla kertaa, kuten viimeisimmillä kerroilla. Anteeksi, jos joku on pahoittanut mielensä näistä tai jos olen kirjoittanut väärin.
Vielä kerran:
-
Tämä ketju käsittelee sähkömyyntisoppareita.
-
Sitten on toinen ketju (jossa toistaiseks kömpelöotsikko), jonne pääsee linkin kautta ja joka löytyy myös aloitusviestistä. Siellä voi keskustella kulutuslukemista, oman asuntomuodon eduista kulutuksen suhteen, takan tuomista eduista, eri säästötavoista jne. Jos aihe ei liity sähkömyyntisopimusten ehtoihin, hintoihin tai tarjouksiin, siitä voi keskustella toisessa ketjussa. Tämä voi olla laajemman keskustelun ketju näiden teemojen ympärillä.
Ymmärrän runsaat liputukset ja erilaiset pyynnöt, mutta toisaalta kyse on melko pienistä inhimillisistä virheistä eikä mielestäni ole tarvetta suuttua, jos viestit eksyvät aiheesta. Vähän voi poiketa aiheesta muutaman viestin verran, ja eri asia on, jos keskustelu lähtee toisille raiteille ja sähkömyyntisopimuksiin liittyviä viestejä on vaikea löytää - aloitusviestien ja otsikon mukaan mennään… hyvässä hengessä.
Ylläpitotiimissä näihin ketjuihin ei ole vahvaa kantaa eikä tunnetta, mutta mielellämme järjestelemme asiat, jotta homma menisi mahdollisimman hyvin. Teemme parhaamme, vaikka välillä olemme toheloita. Foorumilaisten ei tarvitse suuttua toisilleen tai suuttua, jos siirrämme hyvän viestin toiseen ketjuun. Se on eri asia, jos olet vakavalla mielellä kirjoittanut kolmen tunnin analyysin UPM:stä ja Verneri siirtää sen Meemiketjuun.
Ja lepo vain, jos viestit vähän välillä eksyvät vahingossa aiheesta sitä sattuu. Itse en tunne tätä maailmaa juurikaan, joten mulla ei ole varaa sanoa.
Aloitusviesteihin tehdään tosiaan hionnat ja varsinkin toisen ketjun otsikkoon. Eiköhän tämä ollut tässä.
Pyydän anteeksi, että vein aikaanne ja anteeksi asioista, jotka eivät ole menneet putkeen.
Kiitos ymmärryksestä ja hyviä keskusteluja!
8 tykkäystä
Pahoittelut heti jos seuraavaa asiaa on jo märehditty tässä ketjussa, mutta ajattelin vihdoin purkautua hieman paikallisen sähköyhtiön hinnoittelusta…
Ymmärrän kyllä, että kiinteisiin soppareihin leivotaan enemmän “läskiä” sisään vs. pörssisähkö, jossa on suoraviivainen ja ostajalle avoin hinnoittelu. Samahan se on kaikissa johdannaistuotteissa, esim. pankissa asuntolaina korkosuojalla varustettuna, tai kun yritykset suojaavat korko-, valuutta- tai raaka-ainehintojaan → hinnoittelu on monimutkaista ja mahdollistaa suuremmat palkkiot.
Se mistä en pidä on ns. pelkokertoimen käyttö. Eli meidän paikallinen yhtiö nostaa kiinteiden sopimusten hintoja HETI kun on tiedossa kovempia pakkaspäiviä ja näin ollen myös oletettavasti korkeampia pörssisähkön hintoja. En suoraan sanoen usko, että esim. 2 vuoden futuurihinnat liikkuisivat niin nopeasti ylös että kiinteitä hintoja pitäisi heivata heti ylöspäin. Ja kuten arvaatte, kiinteät hinnat reagoivat paljon hitaammin alaspäin silloin kun pörssisähkö on halpaa. Vähän niin kuin bensapumppuilmiö, jossa perusteena on öljyn hinta.
Onko muilla kokemuksia tällaisesta, tai ovatko päätelmäni futuurihinnoittelusta vääriä?
18 tykkäystä
Kun taloyhtiöön tuli maalämpö, niin koetin vähän maallikkoperspektiivistä arvioida eri sopimustyyppejä. Päätyen ensimmäiseen ajatukseen, että pörssisähkö olisi maalämmön kanssa suurin piirtein “itsemurha”. Eli
- Mitä kylmempää, sitä kuumempaa vettä patteriverkko vaatii.
- Mitä suurempi lämpötilaero maan ja patteriverkon välillä (eli mitä kuumemmat patterit), sitä huonompi on järjestelmän hyötysuhde (cop:ko se nyt oli)
- Erityisen huono piikkitehon hyötysuhde on silloin, jos järjestelmä on ns. alimitoitettu, jolloin joudutaan huipussa aika ajoin lämmittämään vettä pelkällä sähköllä (cop = 1 tässä tilanteessa??)
- Järjestelmän tehontarpeen ja spottihinnan välillä on vahva korrelaatio kuten tässäkin kuussa on nähty.
- Taloyhtiötoteutuksissa on todella vähän jos ollenkaan “temppuiluvaraa” eli siis mahdollisuutta säätää kulutusta hinnan mukaan
Enpä sitten tiedä yhtiömme toteutuksesta paljon mitään, enkä edes sitä minkälainen sähkösoppari alla on. Mitoituksen tarkkuuskin mietityttää kun järjestelmässä on kymmeniä kaivoja, joiden poraus on onnistunut vaihtelevasti. Kuinka tarkasti yli/ali mitoitus voidaan ennustaa huomioiden mm. kaikki siirtohäviöt jne. Mutta mielenkiintoista seurattavaa silti miten kustannukset tulevat suhtautumaan korvattuun kaukolämpöön.
Mutta siis summaten eka arvaus maallikkonäkemys: jos jossakin keississä määräaikainen soppari hakkaa spot sähkön 100-0, niin se olisi taloyhtiö maalämpö.
Olisi kiva, jos joku pitemmälle ehtinyt kykenisi jakamaan näkemystä aiheeseen / kokemusta aiiheesta.
8 tykkäystä
Miten tuon nyt ottaa. “Itsemurha” kuulostaa aika rajulta. Lämmitysjärjestelmät käyttävät energiaa melko tasaisesti, ei vain vuorokauden kallempina tunteina, eikä kylmät päivät aina ole sähköpörsissä kalliita päiviä, koska tuulivoimalla on niin iso vaikutus hintaan.
Mulla on käytettävissä maalämmöllä lämpiävän kerrostaloyhtiön energiankulutustieto muutaman vuoden ajalta. Sen perusteella lämmöntuotanto on edustanut talon kokonaiskulutuksesta 62% (lopusta varmaan iso osa on saunat ja pesula – lämpöä nekin ovat, mutta valitettavasti suoraa sähkölämpöä).
Tarkastelujaksolla 1.1.2022 toissapäivään, eli sisältäen pienen ylipainotuksen talvipäiviä ja Suomen kaikkien aikojen kalleimman pörssisähkö-päivän:
- pörssisähkön keskihinta on ollut 12.89 c/kWh
- talon sähkönkulutus (= pääosin lämmön tuotantotarve) ON painottunut kalliisiin aikoihin ja pörssihinnoin ostettuna sähkn hinta olisi ollut 13.50 c/kWh (plus myyjän marginaali)
Vuotta 2023 tarkastelujaksona käyttäen pörssisähkön keskihinta oli 6.66 c/kWh ja kulutuspainotettu hinta 7.67 c/kWh, eli ero huomattavasti isompi (+15%, ei +5%), mutta hinta alhaisempi.
Lähde: liukuri.fi laskuri ja kiinteistön energiankulutusdata.
Onko taloyhtiön mahdollista saada alle 5%, tai edes alle +15% preemiolla määräaikainen sähkösopimus? Ehkä, mutta aika onnekas saa olla sopimuksen ajankohdan kanssa. Onko maalämpöjärjestelmän energiankulutusta mahdollista optimoida edullisemmaksi? Varmastikin on, erityisesti jos järjestelmästä on merkttävästi varaavaa kapasiteettia, mutta lämpimän käyttöveden tuotanto tekee omat vaikeutensa.
Suurin kysymys lienee taloyhtiön talous ja vastikkeiden tason asettaminen. Lämmityskulut ovat joka tapauksessa talvikauden keskeisiä talouden muuttujia, olkoon lämmön lähde ja sopimusten muoto mikä tahansa, mutta pörssisähkö-sopimus tekee siitä vielä asteen volatiilimman rivin talousarviossa.
4 tykkäystä
Kiitokset hyvästä referenssistä ja hyödyllisestä linkistä, johon en ole vielä törmännyt. Kun omamme on kohtalaisen iäkäs rivitaloyhtiö (ilman yhteisiä tiloja ja melko pienellä teiniosuudella - ilmeisen vähän niitä 30 min suihkusessioita siis…), painottunee oma sähkönkulutuksemme lämmitykseen verrattain vahvasti.
Mutta joo, määräaikaisen sähkösopimuksen hintataso tietystikin ratkaiseva.
Viime viikolla sähkö oli Suomessa kalliimpaa kuin koskaan historiassa, osaltaan sen takia että osa voimalaitoksista oli poissa käytöstä.
Tekniikka ja talous vastasi ainakin osaltaan omaankin pyyntööni ja on selvittänyt minkä takia voimalaitoksia oli kokonaan tai osin poissa käytöstä.
Helenin biolämpölaitos Vuosaaressa siis kärsi parillakin tapaa pakkasesta.
Helenin Vuosaaren B-laitoksen toisessa kaasuturbiinissa oli laitevika.
Meri-Porin ja Äänekosken voimalaitoksista ei ole tietoa, ilmeisesti haastattelivat vain Helenin edustajia.
3 tykkäystä
Entisenä äänekoskelaisena tulee mieleen “uutiskynnyksen” ylittävistä voimalaitoksista lähinnä Metsä-Fibren soodakattila. Onko ollut tehtaalla jotain huoltoseisakkia? Jotain pienempiä laitoksia siellä myös, mutta tuo uuden tehtaan pannu on varmaan jotain 100+ MW.
Joku oli jaksanut haastatella
“Fortumilta kerrottiin jo perjantaina, että Meri-Porin laitoksella oli vaikeuksia turbiinin kanssa.Turbiinin pyörityslaite vikaantui keskiviikkona, ja se saatiin korjattua torstain aikana. Tämän jälkeen turbiinin mittauslaitteiden kanssa oli haasteita.”
" Äänekosken biotuotetehtaan johtaja Ari-Pekka Vanamo sanoo, että heillä kyseessä oli torstaina suunniteltu soodakattilan puhdistus ja tarkastus."
4 tykkäystä
Ja OL3:n huoltoseisokin lisäksi Meri-Porissa muutoksia.
Ei sentään tammikuulle ole taukoja sorvattu
Maaliskuu on valitettavasti vielä kylmä lämmityskuukausi.
Vaikka toivo ei ole hyvä strategia, toivotaan kuitenkin tuulista ja sateista maaliskuuta.
Ja toivotaan myös markkinavalvojalta jonkinlaista valvontaa paitsi markkinan teknisestä toiminnasta, myös sen tuottaja-myyjä kaksoisroolia suorittavien energiayhtiöiden toiminnan suhteen
"MAALISKUUN huoltoseisokki osuu sikälikin kinkkiseen aikaan, että Fortumin Meri-Porin hiililauhdevoimala siirtyy maaliskuun alussa Huoltovarmuuskeskukselle. Tänä talvena se on tuottanut sähköä silloin, kun hinta on noussut niin korkeaksi että hiilen ja päästöoikeuden hinta tulee katetuksi.
Maaliskuun alusta Meri-Porin voimala ei kuitenkaan enää osallistu normaalisti sähköntuotantoon, vaan voimalaa pidetään valmiudessa ainoastaan hätätilannetta varten.’
OL3 | Sähkö uhkaa kallistua maaliskuussa: https://www.hs.fi/talous/art-2000010113288.html
9 tykkäystä
Katsopa uudestaan, mistä ajanjaksoista kirjoitin.
2 tykkäystä
Jos ei halua pörssisähköä ja mutta haluaa kuitenkin toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen ja kulutus on pääasiassa yöaikaan, niin Alajärven Sähköllä on halvin sopimus.
Päivä 9,9 snt/Kwh ja Yö 7,8 snt/Kwh
8 tykkäystä