Käyn tässä läpi paria sellaista tyypillistä psykologista vinoumaa, joita olen havainnut itsessäni sijoitusurani varrella. Varsinkin tuo vahvistusharha oli itselläni todella vahva alkuun sijoittamisessa ja oppirahoja tuli maksettua sen takia menetettyjen tuottojen muodossa.
Sunk cost fallacy - “uponnut kustannus”
Tämä tarkoittaa sitä että henkilö kokee että hän on oikeutettu korvaukseen jo tehdystä työstä ja/tai investoidusta rahasta ja ajasta. Sijoitusmaailmaan kuuluva esimerkki voisi olla että henkilö tutkii sijoituskohdetta, sijoittaa siihen ja kurssi lähteekin laskuun. Noh eihän kurssilasku itsessään mitään mutta voi olla että epäonnisesti tässä käy niin että yhtiön fundamentit rapautuvat syystä x jota ei olisi voinut ennustaa. Tässä kohtaa henkilön pitäisi muistaa “let your profits run and cut your losses fast” sääntö, mutta tämän psykologisen vinouman kautta hän saattaa olla lukkiutunut vain ajatukseen että “minun kuuluu saada tuottoa tästä, käytin aikaa sen tutkimiseen ja rahaakin on jo kiinni” ja pahimmillaan ostaa laskeviin kursseihin lisää vaikka fundamenttien rapautuminen on jo nähtävissä, henkilö ei vain itse näe sitä sillä on niin vahvasti lukkiutunut siihen että hänen pitää saada tästä korvaus. Hyvä muistaa että kukaan tai mikään maailmassa ei ole sinulle velkaa, voi olla että teet asiaa x paljon ja pitkään eikä se silti johda mihinkään tuottavaan. Tärkeä vaan niellä ylpeys, lopettaa asia jos se ei toimi ja miettiä mikä voisi toimia jatkossa.
Confirmation bias - Vahvistusharha
Psykologinen käsite, jolla tarkoitetaan ihmisillä esiintyviä taipumuksia hahmottaa ja painottaa havaintojaan, tulkintojaan ja informaatiota tietyillä tavoin. Eli toisin sanoen, tarkastelet informaatiota vahvasti puolueellisten näkemysten läpi. Sijoittamisessa tämä voisi näkyä siinä että jos käteispainosi on korkea, näet jatkuvasti vaaroja ympärillä ja olet varma siitä että kohta se romahdus alkaa. Vastaavasti jos olet isosti osakkeissa kiinni, suljet silmäsi tai vähättelet vaaroja ja uskot että nousu jatkuu. Sijoittamiseen liittyy mielestäni paljon asioiden punnitsemista positiivisista ja negatiivisista näkökulmista ja niistä kokonaiskuvan muodostamista. Tästä syystä objektiivisuus on ehdottoman tärkeä piirre johon tulisi pyrkiä, niin arvioidessa yksittäistä yhtiötä sijoituskohteena sekä ymmärtäessä oman salkun suhteen milloin on oikea paikka nostaa käteispainoa ja milloin taas osakepainoa.
Oletko itse syyllistynyt joihinkin näistä? Tai tuleeko mieleen jotain muita psykologia vinoumia jotka ovat tyypillisiä sijoittamisessa?