Tässä ketjussa voi keskustella erilaisista energiasäästövinkeistä esimerkiksi millaisilla virityksillä on saatu talon energiakulutusta alas ja sitten voi myös keskustella kaikenlaisista energiasäästöjutuista.
Täällä voi jutella myös sähkön kulutuslukemista sekä vähän laajemmin ja vapaammin otsikon aiheista.
Jos haluaa keskustella sähkömyyntisopimuksista eli niiden hinnoista ja ehdoista, niin tässä on niille oma ketjunsa:
Lisäksi yleistason keskustelulle sähkömarkkinoista Suomessa ja maailmalla on myös oma ketjunsa, jossa voi keskustella vapaammin sähköntuotannosta, siirrosta sekä muuhun yleisesti sähkömarkkinaan liittyvästä:
Viestin saa siirtää sopivampaan ketjuun, jos sellainen löytyy. Viimeisimmissä viesteissä paljon puhuttu pesuhuoneen mukavuuslämmityksestä. Paljonko tämän poisottamisella keskimäärin säästää sähköä kaksiossa/kolmiossa? Lisäkysymys. Jos asutte vuokralla, niin oletteko miettineet mitä vuokranantaja sanoo siihen, että lämmitystä ei pidetä päällä. Voiko ainakin teorian tasolla aiheuttaa vahinkoa vuokranantajan omaisuuteen? Mielipiteitä.
Jos kerrostalokylppärissä ilmamäärät kohdillaan ja pinnat eivät pitkäksi aikaa jää kosteiksi suihkun jälkeen, niin mukavuuslämmityksen voi kytkeä ihan hyvin pois. Se mukavuuslämmitys ei kuitenkaan pelasta, jos vesieristyksessä on puutteita ja kosteus päässyt betoniin.
Meni ohi aiheen ja kulutuksistakaan ei kai tässä ketjussa ole tarkoitus puhua, mutta täällä 81m2 kerrostalokolmio keskitetyllä poisto IV:llä ja n. 2600kWh/a kulutus.
Kovin vähäisiltä tuntuu sähkönkulutukset kerrostaloissa. Asian toinen puoli taitaa olla sitten se että maksetaan 300-500 €/kk kaukolämmöstä ja saman verran kaupungin vuokratontista.
Meillä ollaan melkoisia tuhlareita. Sähkönkulutus 8000 kWh vuodessa ja lämmitykseen (hatara vanha talo) 2200 litraa öljyä.
Kerrostalossa ei lattialämmitystä tarvita, kylpyhuone kuivuu ilmankin. Mukavuuslattialämmitys on nimenomaan mukavuutta varten! Meillä on lisäksi “rättipatteri” lämmittämässä.
Mistä oot keksiny, että märkätilojen lattialämmitys on vain mukavuuslattialämmitys? Voi olla, että kuivuu jossain ajassa ilmankin mutta lämmitys edesauttaa kuivumista. Irrottaa sitten vaikka vähän rahaa osakkeista ettei tarvi suihkun lattiaa pitää kylmänä…
Ei ehkä tarvita, mutta kyllä se lattialämmitys kannattaa. Märkätilojen kuivattavaan lattialämmitykseen riittää tietojeni mukaan 20-21 C, mukavuuslämpö alkaa olla siellä +23-24 C. Kaksi eri asiaa.
Energiansäästäjille vinkki avoimen AMK:n verkkokurssista: Eduplan Ella
Kosteissa tiloissa pitäisi olla lämpimämpää mitä muualla asunnossa/talossa jotta kosteus ei koskaan tiivisty sinne, vaan haihtuu ja kuivaa paikkoja. Siten esim. kesäkuumallakin pitäisi lämpöä pitää siten että kosteissa tiloissa on kämpän lämpimin paikka. Itse olen pitänyt mukavuuslämpönä lattialämmityksen asetuksena 24-24.5 astetta mutta nyt sähköä säästäessä 22.5-23 astetta. Jossakin lehtiartikkelissa joskus taidettiin suositella turvalliseksi vaihtoehdoksi ettei laitettaisi lattialämmön asetusta alle 22 asteen.
Siispä, kommentoisin että tuo 20-21 alkaa olla jo vähän liian alhainen. Paikat saattavat kuivua yleensä mutta tietyissä olosuhteissa ei välttämättä aina riittävän hyvin. Mielestäni ei ole riskin arvoista vetää ihan noin alas…
Kyllä voi aiheuttaa, jos kylpyhuone kastellaan ja kuivatuksesta ei huolehdita. Ei kannata sooloilla, jos ei tiedä mitä tekee. Ja jos tekee, kannattaa tehdä tarkkaa aistinvaraista arviota. Jos kylpyhuone tuntuu kostealta ja edes aavistuksen haiskahtaa tunkkaiselta pitkään suihkussa käynnin ym. jälkeen, ei kaikki ole ihan normaalisti. Sitten taas jos esimerkiksi sähkökäyttöinen lattialämmitys on päällä, niin kylpyhuoneen oven sulkemalla voi säästää sähköenergiaa, koska teoriassa kylpyhuone saattaa alkaa lämmittämään koko huoneistoa. Mutta tähän vaikuttaa mm. termostaatin asetusarvo. Ei ole mitään yksiselitteistä ratkaisua.
Suurimmassa osassa vanhemmista kerrostalohuoneistoista ei ole lattialämmitystä. Usein asennetaan kylyphuoneremontin yhteydessä. Eli ei ole mahdollista toteuttaa hyvin useissa tapauksissa.
Jos lattialämmityksen haluaa sulkea, niin etenkin silloin on hyvä lastalla pyyhkiä lattialta vedet lattiakaivoon. Ja tätä suosittelen kyllä muutoinkin. Jos kylpyhuoneessa ei ole ns. rättipatteria (vesikierto tai sähkö), voi lattialämmön pois päältä laitto aiheuttaa huoneiston mitoitettuun lämpötarpeeseen aukon. Lähtökohtaisesti kuitenkin kylpytilassa olisi suotavaa olla oma lämmönlähde, jos vaikka ovi laitetaan kiinni ja ilmanvaihto on mitä on. Jos ilmanvaihto on puutteellinen, lämmönlähdettä ei ole ja oven sulkee märässä kylpyhuoneessa, niin se ei ainakaan kuivu sitten.
Jos esimerkiksi kerrostalohuoneistossa ei ole huoneistokohtaista ilmanvaihtokonetta eikä kylpyhuoneessa sähköllä toimivaa lattialämmitystä, niin sähkönkulutuksen peruskuorma yksittäiselle huoneistolle (oma sähkömittari) on jääkaappipakastin muiden laitteiden ollessa kiinni. Miksi tällaista huoneistoa ei voisi ostaa?
jos kiinnostaa niin Energiavirasto on rahoittanut kuluttajille ilmaista energianeuvontaa maakunnittain. Neuvontaa saa sähköpostilla ja puhelimitse. Suosittelen ottamaan yhteyttä jos energianeuvonta kiinnostaa!
Jos lattialämmityksen haluaa sulkea, niin etenkin silloin on hyvä lastalla pyyhkiä lattialta vedet lattiakaivoon. Ja tätä suosittelen kyllä muutoinkin. Jos kylpyhuoneessa ei ole ns. rättipatteria (vesikierto tai sähkö), voi lattialämmön pois päältä laitto aiheuttaa huoneiston mitoitettuun lämpötarpeeseen aukon. Lähtökohtaisesti kuitenkin kylpytilassa olisi suotavaa olla oma lämmönlähde, jos vaikka ovi laitetaan kiinni ja ilmanvaihto on mitä on. Jos ilmanvaihto on puutteellinen, lämmönlähdettä ei ole ja oven sulkee märässä kylpyhuoneessa, niin se ei ainakaan kuivu sitten.
Joo, yleistäminen ei kannata, kun rakennuksia on eri ikäisiä ja toteutettu rakennusaikaisten rakentamismääräysten mukaan. Tämä olisi pitänyt itsenikin tajuta. Mutta ainakin tällaisessa parikymmentä vuotiaassa kerrostalorakennuksessa, jossa pelkkä koneellinen poisto, niin kylppäri kuivuu kyllä vallan mainiosti ilman lattian lämmittämistä. Toki tämä vaatii, että ne ilmamäärät on kohdillaan. Kylppärit tupattiin kuitenkin keskelle rakennusta suunnittelemaan viemäröintien takia, niin monesti lämmönläpäisykerroin on nolla, koska seinien, lattian tai katon toisella puolella on saman lämpöistä tilaa. Korvausilma taasen tulee siirtoilmana muista tiloista, joten sekin on huoneenlämpöistä. Tilassa on kiertovesipatterit lämmönlähteinä, joista sen parisataa wattia tulee lämmitystehoa. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että jos vesieriste pettää, niin silloin sitä kosteutta pääsee rakenteisiin ja sitä ei lattialämmitys pelasta. Kylppärirempoissa joudutaan välillä paljasta betonia kuivattamaan viikkoja puhaltimilla ja infrapunalämmittimillä, niin aika marginaalinen hyöty on lattialämmityksellä, jos vielä suihkussa käydään päivittäin. Oletan, että jokainen osaa katsoa, ettei puulistoilla tai kattopaneeleissa vesi helmeile tai kasva mitään.
Rakennusmääräyksissä ohjattiin huoneistokohtaisiin IV-koneisiin muistaakseni v. 2003 alkaen, jolloin lämmöntalteenotto tuli pakolliseksi. Näissä sitten käyttäjän vastuu korostuu, että laitteet huolletaan ja pidetään toimintakuntoisina. Samoihin aikoihin ainakin tässä kaupungissa ruvettiin “vaatimaan” LVK-patterien tilalle uudisrakennuksissa sähköisiä rättipattereita.
Meidän uudisrakennuksen markkinointimateriaalissa sanotaan mukavuuslattialämmitykseksi. Mitään muuta lämmönlähdettä kylppärissä ei ole, joten olen pitänyt sitä varnuuden vuoksi päällä maltillisella termostaatin asetuksella. Kulutus on siedettävä.
Tuo kylppärien lattialämmitys on joillekin vähän kuin kesämökin peruslämmöt talvella. Olen asunut elämässäni 5 eri kerrostalo asunnossa ja yhdessä rivarissa jossa ei ollut kylppärissä minkäänlaista lattialämmitystä eikä yhdessäkään taloyhtiössä saatikka omassa kylpäärissä ollut niin minkäänlaista homeongelmaa. Patteri oli toki seinällä joka piti huolen että kyseessä oli aina asunnon lämpimin huone kuten joku mainitsikin ja koneellinen ilmanvaihto.
Nimimerkillä suvun kesämökki täytti sekin 60 vuotta äsken ja niin minkäänlaista peruslämpöä ei kyseisessä mökissä ole vielä pidetty kertaakaan vaan kylmillään se on koko talven eikä ole vielä 60 vuodessa hometta sinnekään ilmaantunut. Toki ei ole vesiputkia jäätymässä yms joka olisi sitten täysin eri asia. Ei ole suositus mihinkään suuntaan ja jokainen tehköön omalla mökillä ja lattialämmityksen kanssa kuten parhaaksi kokee ja miten asunto tai mökki on suunniteltu.
Kyllä se vähän niin on, että erityisesti jos vanhempi talo, jossa vesieristykset vähän sinne päin, niin märkätilojen ylläpitoon kannattaa kiinnittää huomiota mikäli sitä aamuin illoin käytetään. Kuivataan lastalla lattiat, huolehditaan tuuletuksesta, jonkinlainen lämpö lattiassa hyvä olla.
Kesämökeissä kosteuskuormitus on hyvin satunnainen. Kunhan sisätilat pääsevät tuulettumaan hyvin niin ei siellä oman kokemuksen mukaan tunkkaiselta haise tai home kasva seinissä
oikeastihan kenenkään ihmisen ei tarvitse käydä suihkussa aamuin illoin. Ei edes joka päivä. Tuntuu välillä että osa ihmisistä on neuroottisia tuon veden kanssa lutraamisen kanssa.
Ehkä sen teineiltä ymmärtää, kun naamasta ja joka paikasta puskee talmaa sun muita eritteitä pisin vuorokautta.
