Tässä läjä kuvaajia ketjun iloksi vuoden ensimmäisestä Vartista!
Sp500 tuppaa nousemaan, jos edellisenä vuotena noustiin yli 20 %. Nämä on tällaisia tilastollisia knoppijuttuja joiden puolesta en menisi kyllä panttamaan mitään.
Sp500 arvostuksineen päivineen eri käännepaikoissa. Huom. nykyhetkessä oleva pallo merkkaa vain nykyhetkeä eikä käsittääkseni ole JP Morganin näkemys käsillä olevan käänteen puolesta.
Hyvä tiedostaa: keskuspankkien taseiden kasvu, eli toisin sanoen elvytysohjelmat eli velkakirjojen ostaminen näppäimistöllä painetuilla digirahoilla, käytännössä loppuu tänä vuonna EKP:ta lukuunottamatta. Aiemmalla kerralla pörsseille tämä oli vähän vaikeampaa aikaa 2018-2019…
Jos sattuisi käymään niin että kuluttajien rahkeet eivät pyhään kulutustehtävään riitä, miten 4.1.2022 USA-kursseja katsotaan vuoden päästä?
Niin sanottujen arvo-osakkeiden osalta voidaan siinä tapauksessa vuoden päästä todeta että markkina oli normaaliin tapaansa taitava haistelemaan käänteen. P/e:t ovat olleet laskupaineessa koska markkina ei jaksa uskoa analyytikoiden ennusteisiin.
Mitä taas mega cap glamour -firmoihin tulee, niiden osalta markkina ei juuri nyt toimi normaalisti. Niiden osalta on samanlainen one decision stock -mentaliteetti kuin 1929, 1972 ja 2000. Hintatietoisuutta ei näiden osalta sijoittajilla ole. Indeksisijoittaminen edesauttaa nyt ilmiötä omalta osaltaan vs. 1929, 1972, 2000.
En lähtisi lyömään vetoa sen puolesta että nuo ovat jatkossa pysyvästi normaalin markkinan yläpuolella omana kategorianaan.
Tosi vähän taitaa USA:n markkinoilla olla sellaisia osakkeita jotka eivät aiheuttaisi jossain kohtaa intensiivisiä negatiivisia tunteita sijoittajille jotka maksoivat niistä liikaa.
Nousevat varastotasot oli myös yksi Cathie Woodin deflatorinen/taantuma-ish skenaarion perusteluista. Samalla hän on bullish bumtsibumeille. Hänen lasusunnat tunnutaan kuitenkin otettavan vain markkinointipuheena. Elon Musk heitti myös taantuma ennusteen ilman sen kummoisempia perusteluita, mutta oletan olleen inflaatioon ja siten mahd. korkojen nousuun liittyvää tai puhdasta neron mutuilua.
Toinen domino efekti mikä iskee jossain kohtaa tajuntaan on tilauskirjat, nyt tilataan komponenttia ja raaka-aineita ihan silmittömästi jopa useammasta paikasta.
Kun kukaan ei pysty toimittamaan mitään normaalisti.
Mitä tapahtuu kun ensimmäinen sanookin, ei kiits ja peruutan tilauksen… onko tavarat jo valmistettu? Voiko ketju peruuttaa aina malmiin saakka? Joku sanoo (jolla on valtaa) kuitenkin ei voi perua, piste. Eli jollekin jää mustapekka käteen, vai?
Lisään vielä ao graafin ja lainaan sanojasi: “Meille usein nuoremmille sijoittajille, jotka ovat netto-ostajia vielä vuosikymmeniä, jokaisesta nousupäivästä juhliminen on toki inhimillistä, mutta käytännössä se on kuin ampuisi omaan polveen, sillä tuotto-odotushan jää vääjäämättä heikommaksi”
Näin toki on olettaen, että kurssit indeksi- tai yhtiötasolla liikkuvat ylös ja alas random walkia ilman fundamenttien muuttumista (kuten usein päiväkohtaisissa vaihteluissa tapana). Pidemmässä juoksussa kurssien nousu tarkoittaa yleensä sitä, että yhtiö (tai yhtiöt keskimäärin indeksin sisällä) on kehittynyt suotuiseen suuntaan ja kurssien lasku tietty päinvastaista.
Hieman kärjistäen annat ymmärtää, että meille nuorelle sukupolvelle olisi edullisempaa, jos kurssit olisivat pikemminkin laskusuunnassa, jotta osakkeita saisi halvemmalla. Mutta eikö se siis tarkoittaisi myös sitä, että ostaisimme huonompia yhtiöitä (osa laskusta selittyisi varmaankin hyväksytyn arvostustason laskulla ja osa fundamenteilla)?
Konkreettinen esimerkki: ostaisitko salkkuusi kymmeneksi vuodeksi mieluummin laskusuuntaisia Martelaa, Lehtoa ja Ovaroa vai noususuuntaisia Qt:ta, Harviaa ja Remedyä?
Mutta, tosiaan hyvä huomioida että korot nousee ja kohta on edessä myös QT (quantitative tightening) mikä vähäsen vaikeuttaa osakkeiden marssia jatkuvasti koilliseen.
Inflaatio tai koron nousu ei suoraan tapa osakkeita, Sehän kuitenkin tarkoittaa että on kovaa kysyntää ja toimintaedellytykset ovat pääosin ihan hyvät.
Pääosin, ei kaikilta osin. Eli ne alat joilla on joko tuotanto- tai henkilöstökapeikkoija voivat myös tuloksen ja ylärivin osalta kärsiä inflaatiosta.
Muut pärjäävät ihan hyvin, kunhan ei karata mihinkään hyperinflaatioon.
Kurssikehityksen osalta teknoja sitten piestään kun tuotot alkavat häviämään jopa 30-vuoden bondille. Bondit tosin itse ovat ensin kovassa laskupaineessa.
summa summarum, vola tulee kasvamaan joka tapauksessa kun korot nousee, lisäksi rotaatiota teknoista pois tapahtuu. Teknoissa laskuvaraa onkin paikoitellen paljon kun kassavirtalaskelmia on tehty ikuisen nollakoron oletuksella.
Näin nuorena netto-ostajana minua huolettaa tämän hetken arvostuksia katsoessa juuri se että kaikki ylimääräiset kursseja buustaavat tekijät ovat jo käytössä kuin pelkästään yhtiön omiin fundamentteihin liittyvät. Olisin turvallisemmin mielin ostamassa jos korkotaso olisi vaikka 5% koska voisin luottaa jollain tasolla siihen että korkotason laskiessa saisivat omistuksieni hyväksytyt arvostukset buustia jonkun verran.
Viimeisen kahden vuoden aikana sekä valtioiden että keskuspankkien elvytys on ollut aivan ennennäkemätöntä joilla on ollut merkittäviä buustaavia vaikutuksia reaalitalouteen sekä omaisuusluokkien arvonkehitykseen.
Samaan aikaan väestönkehitys länsimaissa on kääntymässä siihen suuntaan että työikäisen väestön määrä supistuu, syntyvyys laskee ja eläkeläisiä on yhä enemmän. Talouden kasvunäkymät eivät ole kovin hääppöiset ja siksi globaalin talouden tahtiin kasvavat yhtiöt eivät näyttäydy ihan hirveän houkuttelevina sijoituskohteina.
No onneksi taloudessa tapahtuu yllättäviä asioita joita terävimmätkään asioiden parissa työskentelevät eivät osaa aina ennakoida. Pitää vaan kärsivällisesti odotella josko sitä vielä aukeaisi hyviä ostopaikkoja
Minäkin pidän siitä, että salkku nousee,. Mitä enmmän, sitä kivempaa. Olet oikeassa siinä, että kurssien nousu heijastelee yleensä hyviä uutisia. Mutta netto-ostaja kyllä hyötyy laskusta.
Kaikkihan tiedämme, että osakkeen arvo on sen kaikkien tulevien kassavirtojen nykyarvo. Ongelma on siinä, että kukaan ei tiedä kuinka paljon niitä oikein tulee. Osakkeen hinta on enemmän tai vähemmän valistunut arvaus arvosta.
Jos otetaan esimerkiksi mainitsemasi firmat. Olettaen ettei niitä osteta pois (tai muuten poistu listalta), niillä on joku hinta kymmenen vuoden päästä. Se hinta muodostuu sen päivän tulevaisuuden odotuksista. Tämän päivän hinnalla ei ole enää vaikutusta siihen. Ja mitä enemmän tänään firmasta maksaa, sitä heikompi tuotto on. Tai suurempi tappio, jos huonosti käy.
Eikö pitkien reaalikorkojen nousua voi edistää myös se, että Fed lopettaa velkakirjojen netto-ostot maaliskuun loppuun mennessä?
Kun korkokäyrän pitkän pään velkakirjojen kysyntä Fedin toimesta laskee, tulisi velkakirjoille löytyä muita ostajia kyseisillä hinnoilla, jotta paine velkakirjan hintojen laskulle ja korkojen nousulle ei kasvaisi - velkakirjojen tarjonnan markkinoille pysyessä ennallaan.
Tuntuu tässä olevan näitä muuttujia, jonka myötä tuo teenlehdistä lukeminen oiva vertaus.
Kuvakaappaus CIOVACCOn videosta. Kuvassa mukana pääministerinkin esille nostamat boomerit Onkohan 35 - 54 vuotiaat boomerit ja milleniaalit liitetty kaavioon muuten vaan, vai löytyisikö jotain järkevää selitystä valinnoille? Jos graafilla on minkäänlaista ennustevoimaa, kurssit nousevat kuoppaista mäkeä ylös aina vuoteen 2035 asti ja sitten koittaisi useamman vuoden tasamaa romahduksineen. Kurssihistoriasta löytyy oppia monella tapaa.
December 31, 2021
Wake-Up Call Coming For Stocks In 2022?
VOLATILITY TO IGNORE VS. VOLATILITY TO RESPECT