20-vuotiaana laitettu 100€ vastaa samaa kuin
30-vuotiaana laitettu 200€.
Ajan merkitys on niin suuri.
7 tykkäystä
Mitä aiemmin olisi ymmärtänyt aloittaa, sitä helpommalla tässäkin pääsee. Jos esimerkiksi omaksuu pienestä pitäen tyylin, että sijoittaa x-prosenttia tuloistaan, niin kyllä sieltä pesämunaa kertyy ilman extremesäästämistäkin. Tätä koetan lapsilleni opettaa, joilla molemmilla on ollut rahastosalkku heti syntymästä lähtien.
Minä itse en ajoissa tällaista tapaa omaksunut, enkä aio muuttaa telttaankaan. Sivuun menee satasia+asuntolainaa toki lyhentelen siinä missä muutkin. Mutta toivon, että tälläkin tyylillä kuusikymppisenä olen tilanteessa, jossa minun ei tarvitse enää yt-neuvotteluissa miettiä, että millä pärjään, jos minut irtisanotaan.
9 tykkäystä
Kyllä tämä tavallisen töissä käyvän ihmisen elämä on kieltämättä toisinaan synkkää. Suunnilleen 3500-4000€/kk kohdalla progressio alkaa kiristyä niin jyrkästi, että jokaisesta tienatusta eurosta jää enää 50 senttiä käteen.
Silti töissä käymällä on mahdollista kerryttää 100 000 euron salkku, kun kiinnittää kulupuoleen huomiota.
6 tykkäystä
Tervehdys ketjuun!
Kaappasin ketjun aloitusviestistä parit kappaleet, ihan siksi, jotta pysyttäisiin ketjun aiheessa. Toki voi aina hieman poiketa aiheesta, mutta jos keskustelu lähtee liikaa uriltaan ja useampien viestien kera, niin ketju ei pysy enää sellaisena ihan kuin se on tarkoitettu. 
Jos haluaa kommentoida tai sanoa jotain, mutta ei sovi tähän ketjuun, niin voi lainata tästä ketjusta tekstiä ja vastata esimerkiksi Kahvihuoneelle. Tässä olisi ohjeet:
Meemit ja yleisesti jotkut asiat, mitkä ei kuulu tähän ketjuun, niin voivat sopia tänne:
Toki jos omaan tarinaan kuuluu säästeliäisyys, niin luonnollisesti voi säästämisestäänkin kertoa jne. Pelkät arjen säästövinkit sopivat alla olevaan ketjuun, jos ne eivät liity mitenkään omaan tarinaan:
Jos haluaa keskustella tuloverosta, sen määrästä ja oikeasta jaottelusta, niin sen voi tehdä täällä:
Aloitusviestissä korostetaan omaa tarinaa, joten yksittäiset säästövinkit, palkkakeskustelut ja verotusjutut voi riippuen tilanteesta keskustella toisissa ketjuissa. Toki jos nämä asiat sopivat hyvin siihen omaan tarinaan, niin niistäkin voi mainita.
Pääosin keskustelut ja viestit ovat olleet todella kiintoisia, kun on saanut lukea erilaisia tarinoita vaurastumisista.
Kiitos kaikille ja hyviä keskusteluja!
23 tykkäystä
Useimmat vastanneet säästäneet salkkunsa. Ei voi kuin ihailla ihmisiä jotka tavallisista tuloista pystyvät säästämään isoja osuuksia joka kuukausi.
Itse olin 15 vuotta duunari, aivan tavallisella duunarin palkalla. On vaimo (duunari), pari lasta ja ihan tavallinen omakotitalo. Olen aina ajanut kohtuullisella autolla, ruokakaupasta ostettu mitä tarvitaan ja harrastettu kaikkea minkä tulot vain sallivat. Palkka riitti, mutta ei siitä mihinkään sijoitukseen jäänyt. Ja tosiaan varmasti olisi jäänyt, mutta elämässä pitää tehdä myös asioita mistä pitää. Elämä on elämistä varten.
Olen alalla jossa paikkakuntakohtaisesti melko vähän tekijöitä ja yksiköt usein alueilla maksimissaan muutamia henkilöitä. Työt koostuivat suunnittelusta, tarjouksien teosta aina työn suoritukseen ja laskutukseen. Eräs asiakas sanoi kerran että “ainoastaan tyhmät tekevät töitä toiselle” Pidin sitä loukkauksena, mutta myöhemmin ymmärsin sen kehoituksena.
Ja niin tein. 10 vuotta yrittäjänä ja teen samaa työtä, mutta selvästi vähemmin tunnein. Tienaan huomattavasti enemmän ja nyt on se satojen tuhansien salkku. Myönnän ettei kaikilla yrittäjillä ole varmasti näin hyvää menestystä tuurinkaan puolesta. Ei kaikilla ole myöskään samaa ymmärrystä bisneksestä. Kaikillla ei ole palkkaa suurempaa paloa työhön, mutta mahdollisuuteen pitää myös osata tarttua.
Mutta sinä 20-40v duunari, joka rakastat mitä teet ja ymmärrät työsi taloudellisen puolen, niin neuvon että ainakin harkitset yrittäjyyttä. Ilman sitä askelta ei minulla olisi salkkua ollenkaan.
77 tykkäystä
Täytyy myös nostaa hattua teille, jotka olette varallisuutta kartuttaneet pitkäjänteisesti 20-30 vuotta palkkatuloista säästämällä. En usko, että itsestäni olisi siihen.
Omaa taustaani: olen koulutukseltani maisteri ja ikää hieman alle 40 vuotta. Opiskeluaikoina tein ns. siistiä toimistotyötä avokonttorissa, mutta se ei tuntunut omalta jutulta. Myös ajatus “kahdeksasta neljään” -työajasta sekä ansiotyön ansaintamahdollisuuksien rajallisuudesta alkoi tuntua epämiellyttävältä. Näin silloin mielessäni urakehityksen, jossa olisin ollut urani huipulla joskus 55v pikkupäällikkönä 6000 euron bruttopalkalla, josta verottaja vie puolet. Ei kiitos.
Päädyinkin heti opiskeluistani valmistuttua yrittäjäksi, jollaisena olen toiminut noin 10 vuotta. Toimin alalla, joka on joidenkin mielestä suomessa “lupa painaa rahaa”. Osittain tämän allekirjoitankin. Yritystoiminta on ollut ihan kannattavaa, tulosta on tullut vuodesta riippuen 100k-900k.
Osakeyhtiön omistajana olen luonnollisesti tavoitellut yritykseni nettovarallisuuden kasvattamista ja sitä kautta maksimaalisen verohyödyn saamista ns. kevyesti verotettuina osinkoina. Tällä hetkellä nettovarallisuus on päälle 2 meur.
Olen kasvattanut tasaisesti sekä yritykseni että henk.koht. sijoitussalkkua,. Firman salkku on tällä hetkellä noin 1meur ja oma salkku 200k. Lisäksi sijoitusasuntoja löytyy noin 15 kpl. Säästeliäästi elämällä nuo summat voisivat olla isommatkin: kyllä se vaan niin menee, että jos on isot tulot niin menotkin paisuu.
Oma tavoitteeni on se, että voisin jossain kohtaa lopettaa nykyisen yritystoimintani ja elää pelkillä osinko- ja vuokratuotoilla. Kyllä se varmaan onnistuisi jo nykyisillä pääomilla, mutta se vaatisi jonkin verran nykyisestä elintasosta tinkimistä. Lisäksi olen vielä suhteellisen nuori ja tervekin, joten miksi en tekisi töitä kun saan siitä tällä hetkellä niin hyvän korvauksen ja pystyn aika hyvin määrittelemään omat työtehtäväni itseäni miellyttäviksi.
Edellä Quumies kirjoittikin jo viisaasti siitä, että harkitkaa duunarit yrittäjyyttä. Laajennan tämän kehotuksen koskemaan myös korkeakoulutettuja: jos olette tarpeeksi fiksuja lukemaan itsenne esimerkiksi maisteriksi, on eväät myös yrittäjänä pärjäämiseen olemassa.
81 tykkäystä
Itseasiassa tämä 50% marginaalivero (49,5%) iskee jo 2 960€/kk tienaavilla, eli lisätuloista/palkankorotuksista/ylitöistä jää käteen satasesta 50,5€. Aika karua.
13 tykkäystä
Minulle tämä ei ole koskaan oikein auennut, niin kysytään nyt. Mites jos vain nostaa kokonais ansiotuloverotuksen prosenttia korkeammalle? Alkaa tuo marginaaliveroprosentti leikata tuloja silloin yhtä kanssa?
Case: jos tienaa 6k€ niin jääkö siitä 3k€ netto tilille? 
1 tykkäys
Marginaalivero on tulevasta palkanlisästä maksettava vero. Se vain kuvastaa kuinka paljon saamastasi korotuksesta saat itsellesi. Tietysti se vaikuttaa koko ansiotuloverotukseen kasvattavasti, mutta marginaaliveroprosentilla verotetun rahan määrä on arvioitavissa helpommin kuin vaikka 0,5% kokonais ansiotuloveron korotuksen myötä olisi. Sama verotuksen määrä esitettynä kahdella eri tavalla.
11 tykkäystä
Lähes pelkästään palkkatuloista säästämällä keräsin sadan tonnin salkun jo 30-vuotiaana, vaikka lopullisesti työelämään siirryin vasta juuri täytettyäni 26. 26-vuotiaana salkku oli 20k€, joka oli tehty siihen astisista teini-iästä asti kerätyistä palkkatuloista sekä pokerivoitoista (suhde 50/50). Bruttopalkka 26-vuotiaana oli alkuun 2400 €/kk ja 30-vuotiaana 3600 €/kk.
Minulla oli koko tuon ajan keskihintainen auto ja myös vaihdoin auton uudempaan kertaalleen, Isolla käytöllä koko ajan, eli bensaan, huoltoihin ja vakuutuksiin meni kyllä rahaa. Kävin 1-2 kertaa vuodessa ulkomailla, eikä ne ollut mitään puupennireissuja, joskaan ei ökyilyäkään. Perusruoasta en käytännössä myöskään säästänyt.
Mistä taas säästin, niin asuin aika pienessä ja halvahkossa vuokra-asunnossa avopuolison kanssa. En käynyt käytännössä millään festareilla, keikoilla, urheilutapahtumissa tai ylipäänsä missään mihin pääsyliput tai kuukausimaksut on kalliita (=useita kymppejä). En harrastanut mitään kallista. En käynyt kalliissa ravintoloissa, mutta halvemmissa kylläkin useamminkin kuin kerran viikossa. Aika harvoin baareissa, mutta alkoholia kyllä kulutin. Ostin halpoja vaatteita, en juuri ostanut mitään elektroniikkaa paitsi kerran läppärin ja kerran uuden puhelimen kun vanha hajosi. Lapsia ei ollut vielä silloin. Ja säästämään pystyin noin tonnin kuussa, eli viidessa vuodessa 60k€. En kyllä kokenut jääväni mistään paitsi, vaikka toki olisihan sitä voinut käydä paljon enemmän reissuilla.
Jos 30-vuotiaana on 100 k€ salkku, niin sehän kasvaa todennäköisesti noin miljoonan salkuksi eläkeikään mennessä, vaikka mitään ei enää säästäisikään lisää. Elämällä nuoruusvuodet liiemmin tuhlailematta, mutta kuitenkaan pahemmin kituuttamatta, olen luultavasti saavuttanut taloudellisen stressittömyyden loppuelämäkseni, vaikka eihän mikään varmaa ole.
43 tykkäystä
Ei ole satojen tuhansien salkku, mutta kuitenkin selvästi kuusinumeroinen. Olen salkun nollasta rakentanut noin viimeisen kymmenen vuoden aikana ihan perus valkokaulusduunaria ja opiskelijanakin osan ajasta. Tulot on olleet parhaillaankin noin suomalaisten mediaanitasoa, mutta kulut taas varmasti olleet jotain ihan muuta kuin mediaanitasoa.
Opiskelijana esim. asuin koko ajan ja vähän valmistumisen jälkeenkin soluasunnossa. Vuokra taisi olla luokkaa 250€/kk ja siihen sisältyi sähkö ja vesi. Kun kuitenkin kävin samaan aika lähes täyspäiväisesti töissä jäi ihan hyvin säästöön rahaa. En myöskään viihdy baareissa kuin muutaman kerran vuodessa, myin auton vuosia sitten ja kuljen jalan/pyörällä/julkisilla, pidän henkilökohtaista budjettia, käytän siistejä vaatteita, mutta merkeillä ei ole minulle väliä, jne. Samalla on kuitenkin löytynyt puoliso ja jälkikasvuakin päässyt syntymään.
Olen laskenut, että pelkästään auton myynti on säästänyt minulle 3-4k€/a eli 10 vuoden aikahaarukalla tuo yksinään toisi yli kolmanneksen siitä sadastonnista. Enemmänkin jos laskee vielä tuottoa säästölle. Nyt voisi jo oikeastaan pelkästään antaa sijoitusten kasvaa korkoa korolle, mutta en ole vielä raaskinut säästämistä täysin lopettaa.
14 tykkäystä
Hieno tarina, kiitos jakamisesta! Voinko tiedustella tarkemmin että minkä alan yritystä pyörität?
3 tykkäystä
Kiitos kysymästä, en sitä asiaa halua kuitenkaan tänne kirjoittaa etten tule samalla paljastaneeksi identiteettiäni 
8 tykkäystä
Kun aloitteleva sijoittaja (tai sellaiseksi haluava) miettii salkun kasaamista, kannattaa ottaa huomioon ajan merkitys. On tärkeää löytää säästämisen rutiinit alussa ja kasata ensimmäisinä vuosina niin paljon kuin pystyy. Aika nopeasti voi alkaa ruuvia löysentämään.
Nykyisen salkun alkupääoma tuli säästettyä parissa erässä noin viiden vuoden aikana 2003-2008. Laitoin salkkuun niin paljon kuin pystyin, ilman että se vaikutti elämänlaatuun. Köyhyydestäkin voi nauttia, kun tietää että käsissä on työkalut, joilla sen saa loppumaan.
Noin 50 000 € kohdalla lopetin laittamasta palkasta rahaa salkkuun. Säästin kyllä jonkin verran satunnaisia menoja varten, mutta salkku alkoi elää omaa elämäänsä.
50:n kohdalla muutaman lisäsatasen tai tonninkin lisääminen kuussa ei olisi nostanut pääomaa 1-2%:a enempää. Ja kun salkku kulki ylämäkeen, se tuotti vähintään nuo prosentit jo itsekseen. Täytyy toki huomata, että salkun riski/tuotto-odotus oli viritetty äärimmilleen, eikä etsitty mitään 3%:n varmoja osingonmaksajia.
Jos pääomaa olisi ollut enemmän olisi vähemmälläkin riskillä pärjännyt. Kun ei ollut, otin riskiä. 2008 alkaen kaikki palkka meni elämiseen. Ei sillä juhlittu, muttei kituutettukaan.
Tämä oli osaltani toinen kierros kun kokosin salkun säästämällä ja kovalla riskillä. Ensimmäinen salkku tuli opiskeluaikoihin palkasta säästämällä.
Pointtini on siis se, että vuosikymmeniä ei tarvitse kituuttaa, mutta silloin kun paikka on se kannattaa tehdä. Varsinkin nuoret, jotka saavat/pystyvät/sietävät asua kotona, saavat valtavan edun ensimmäisinä työvuosina, jos malttavat aloittaa säästämisen varhain.
54 tykkäystä
Onhan tuossa esittämilläsi luvuilla vuotuinen salkun pääoman kasvu pelkästään säästämällä merkittävän suuri, yli 10%, jolloin pääoman lisääminen kyllä suurimmalla osalla sijoittajista ehdottomasti kannattaa.
22 tykkäystä
Salkku ykkös satkussa. Salkun rahat on säästetty keski-ikäisen ja keskituloisen palkasta vuodesta 2016 lähtien. Salkun tuotto myötäilee indeksiä. Osakkeita salkusta löytyy, koska olen onnistunut saamaan niillä pientä ylituottoa. Yrityksiä seuraamalla ja niihin sijoittamalla on ollut tarkoitus myös oppia sijoittamisesta. Olen kokeillut erilaisia sijoitus strategioita, jotta löytäisin itselleni sopivimman. Tällä hetkellä tuntuu parhaalle ajatukselle panostaa pääosin edullisiin rahastoihin, etf:iin ja osakkeisiin. Tässä kombossa osakkeet haastavat minua sijoittajana ja muut tuovat sijoittamiseen helppoutta.
Omassa elämässäni en halua käyttää aikaani liiaksi rahan ympärillä. Mökki, lapset ja harrastukset vievät onneksi suurimman osan vapaa-ajastani.
Tuossa yllä @VPKe on viisaita sanoja riskeistä ja ajan funktiosta sijoitusvarallisuuden kasvusta. Taskulaskimessa taisi olla bugi kuten @Emilio tuossa jo kommentoi.
3 tykkäystä
Ei ollut bugia. Ajattelin löysätä säästämisen tahtia, jottei arki kärsi liikaa. Säästämisessä voi mennä ahnehtimisen puolelle, jos vetää liian tiukalle.
Olisin voinut säästää enemmän, mutta kun perhettäkin oli ja olin salkun kasvuun tyytyväinen, ei ollut mieltä kiristellä.
7 tykkäystä
Tämä on mielenkiintoinen kysymys, kun salkkua kasvatetaan riskillä. Riskinotto on perinteisesti köyhille tai hulluille ja hajautus on ilmainen lounas? Jos oli vaikka 50k€ massia lokakuussa 2022 niin siinäpä pulma ostaako takuuvarmaa Sampoa ja dipattua Quuttia. Vaikeita kysymyksiä. Mutta kasvatusvaiheessa riskinotto saattaa palkita, joskin myös viedä. Meitä on moneen junaan. Eihän iso osa ihmisistä ikipäivänä lähtisi yrittäjäksikään, kun se on niin riskialtista.
4 tykkäystä
Korvien välin kannalta varmasti erittäin hyvä ratkaisu. Yhteen asiaan keskittyminen, esim sijoittamiseen, on äärimmäisen helppo. Elämän kokonaisuuden hallinta on kuin tasapainoilisi veteen piirretyllä viivalla, samalla oloa korjaten ihan vaan parilla.
3 tykkäystä
Oma sijoitusvarallisuus on kerätty täysin palkkatuloista säästämällä. Palkka on liikkunut mediaanipalkan tietämillä, viime aikoina hieman sen yli. Sijoituksia ja säästöjä on aika tarkkaan tuo 100k nyt noin 35v iässä, joskin osa on sellaista puskurirahaa ym jota en laske varsinaisesti sijoitusvarallisuuteeni.
Heti kun säännöllisestä palkkatyöstä alkoi kertymään ylimääräistä vajaa 10v sitten, niin kävin perustamassa sekä asp-tilin että arvo-osuustilin. Sittemmin asunto on ostettu ja se onkin ollut suurin sijoitusvarallisuuden keräämistä hidastava asia, mutta tietoinen valinta. Peruselämäni on luonteeni vuoksi niukkaa, olen huono tuhlaamaan enkä tee heräteostoksia. Mutta kun harkittuja hankintoja tehdään, niin silloin ei pihistellä, enkä rahan vuoksi koe rajoittavani elämää.
Ajatuksissa on ollut, että kun saan puuttuvan 20k talletettua OST:lle jotta 50k siellä on täynnä, niin voisin koittaa yhden vuoden elämistä niin, että palkasta yli jäävän käyttäisin kaiken kulutukseen. Olisi mielenkiintoinen kokeilu ja venyttäisi omia rajoja melkoisesti. Pidemmällä aikavälillä olen harkinnut työajan lyhentämistä niin, että palkka riittäisi kuluihin ja salkku jäisi elämään omaa elämää.
32 tykkäystä